Endofyyttisienet uusien terveysvaikutteisten bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä. Tytti Sarjala Metla, Parkano
|
|
- Petteri Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Endofyyttisienet uusien terveysvaikutteisten bioaktiivisten yhdisteiden lähteenä Tytti Sarjala Metla, Parkano
2 Mitä ovat endofyytit? Endofyytit ovat mikro-organismeja, kuten bakteereita tai sieniä, jotka elävät elävissä kasvisolukoissa vahingoittamatta niitä. Rodriquez et al. 2009: All plants in natural ecosystems appear to be symbiotic with fungal endophytes. This highly diverse group of fungi can have profound impacts on plant communities through increasing fitness by conferring abiotic and biotic stress tolerance, increasing biomass and decreasing water consumption, or decreasing fitness by altering resource allocation. Voivat elää oireettomasti kasvissa, tai ovat jopa latentteja patogeeneja tai lepotilassa olevia saprofyyttejä (Schueffler & Anke 2011) Metsäpuilla endofyyttisienten vaikutus puiden kasvuun on melko uusi tutkimusala. Useat tutkimukset ovat osoittaneet endofyyttien suojaavan patogeeneilta (Doty 2011, review). Endofyytit edesauttavat puuvartisten kasvien ekologista sopeutumista (Newcombe 2011, review). Photo: T.Sarjala
3 Endofyytit muodostavat laajan ja monimuotoisen ryhmän, josta suurin osa on edelleen tunnistamatta Suurin osa sieniendofyyteistä on edelleen tutkimatta, niitä ei ole edes löydetty saati kuvattu. Arviot lajien mahdollisesta kokonaismäärästä globaalisti vaihtelevat suuresti (0,5-1,3 milj.) riippuen tarkastelutavasta. Esim. lauhkean vyöhykkeen 1000:sta puulajista sieniendofyyttejä on tutkittu vain noin 10%:sta (Unterseher 2011) puulajeja. Niissäkin tarkastelu on keskittynyt versoissa eläviin lajeihin. Kasvien endofyyteistä suurin osa on vielä löytymättä
4 Endofyyttien bioaktiiviset yhdisteet Monien endofyyttisienten tiedetään sisältävän bioaktiivisia yhdisteitä, joilla on sytotoksisia, kasvaimien kasvua ehkäiseviä, antimikrobiaalisia, anti-oksidatiivisia ja tulehdusta estäviä vaikutuksia (Strobel ym. 2004). Eräässä kokooma-artikkelissa tarkastelluista endofyyttisienistä eristetyistä yhdisteistä yli 50% osoittautui uusiksi, ennen tuntemattomiksi (Gutierrez et al. 2012).
5 A.H. Aly, A. Debbab, P. Proksch (2011) Fungal endophytes: unique plant inhabitants with great promises. Appl Microbiol Biotechnol 90: A.H. Aly, A.Debbab, J. Kjer, P. Proksch (2010) Fungal endophytes from higher plants: a prolific source of phytochemicals and other bioactive natural products. Fungal Diversity 41:1 16 Vuosina sieniendofyyttitutkimuksissa yli 100 uutta bioaktiivista luonnonainetta. Vuosina yhtä paljon uusia löydöksiä. antimikrobiaalisia, sytotoksisia, antiparasiittisia, hermosoluja suojaavia metaboliitteja Isäntäkasvin ja endofyytin välinen vuorovaikutus tulisi tuntea perusteellisemmin molekyylitasolla, jotta sekundäärimetaboliittien tuottoa olisi mahdollista optimoida laboratorio-olosuhteissa. Uusista lajeista löytyy usein myös uusia yhdisteitä, esim. 8 Hypoxylon-lajin tutkiminen tuotti 50 uutta biologisesti aktiivista yhdistettä (Dr. Frank Surup, Helmholz Center for Infection Research, Department Microbial Drugs)
6 Muutamia esimerkkejä sienten tuottamista bioaktiivisista yhdisteistä ja lääkeaineista HO O NH 2 O H NH O H N O S OH O CH 3 O Torreyanic acid Jesterone cephalosporin C Cryptocandin A, cyclosporin A lovastatin
7 Endofyyttisienet ja bioaktiiviset yhdisteet/hankkeet, Metla Terveyttä metsästä (EAKR) BIOAKT, Pirkanmaan verkostopohjainen bio-osaamislaboratorio (EAKR) Bioaktiiviset yhdisteet osana tulevaisuuden biotaloutta, (Metla) BIOSTEP - Luonnosta lääkeaihioita 2014 (EAKR) Yhteistyökumppanit: Metla: dos.pekka Saranpää (puun kemia ja ominaisuudet) TaY, Lääketiet. laitos: prof. Hannu Uusitalo (Silmälääketiede), FT Ulla Aapola, TaY, Lääketiet. laitos: prof. Eeva Moilanen (Immunofarmakologia), LT Katriina Vuolteenaho HY: prof. Kristiina Wähälä (org. kemia, lääkeainekemia) TTY: prof. Robert Franzén (org. kemia, lääkeaine- ja luonnonaineiden synteesi) TTY: prof. Matti Karp (teollinen biotekniikka)
8 Miksi endofyytit kiinnostavat onko niillä vaikutusta puiden elinkykyyn ja menestymiseen vaikeilla kasvupaikoilla? Ojitetuilla turv la (Suomessa n. 5milj. ha) puut (erityisesti uudistusalojen pienet taimet) joutuvat usein sietämään abioottista stressiä eri muodoissaan: äärevät lämpötilat, voimakas säteily, vaihteleva pohjavedenpinnan taso (kuivuus tai tulva) ja huonot ravinnesuhteet maaperässä.
9 Mitä organismeja löytyy männyn juurista ojitetulta turvemaalta ja mikä on niiden merkitys? Olemme kiinnostuneita mm. männyn juurten yhteydessä elävien endofyyttisienten antioksidatiivisista ym. ominaisuuksista
10 Sienten puhdasviljelmien eristäminen männyn juurista Juurten kärkien pintasterilointi Pintasteriloidut juuren kärjet agarmaljoilla Juurten puhdistaminen 8-vuotiaat männyt PCR ITS1/ITS4 sequencing Sieniviljelmät agarmaljoilla
11 16:sta männyntaimen juuristosta otetuista juurenkärjistä samalta kasvupaikalta eristettiin 191 sienikantaa puhdasviljelmiin Rihmastosta uutettiin DNA 105 sienikannasta ja nukleotidisekvenssi (ITS1-ITS4 alue) selvitettiin Vertailemalla ITS alueen sekvenssiä NCBI- BLAST:ssa oleviin sienisekvensseihin havaittiin, että eristetyistä kannoista tuntemattomia oli 48% (Uncultured unknown), Phialocephala 29%, Meliniomyces 8% Männyn juuristossa elävistä endofyyttisienistä suurin osa tuntemattomia
12 Onko männyn endofyyttisienissä bioaktiivisia yhdisteitä? Valikoitiin olemassa olevista sieniklooneista 26 kantaa tutkimuksiin Eri tavoin valmistettuja uutteita Eri esitestusmenetelmien pystytys ja soveltaminen Yhteistyö TaY:n Lääketieteen yksikön kanssa, solumallitestaukset Aktiivisten uutteiden jatkotutkimukset
13 Uuttaminen ja esitestaus Sienirihmaston viljely maljalla Solukon jauhaminen Uuttaminen (kuuma vesi) Esitestaukset, antioksidatiiviset ominaisuudet (tot. fenolit, FRAP, H2O2 scavenging) Testaukset solumalleilla (TaY)
14 Esitestausmenetelmät 96-kuoppalevyllä Fenoliyhdisteiden kokonaispitoisuuden määritys Folin-Ciocalteaun (FC) menetelmällä FRAP-testi (Ferric reducing antioxidant power) Proteiinimääritys Bio-Rad Protein Assay menetelmällä H 2 O 2 scavenging -testi Lähteet: Singleton et al, 1999; Benzie & Strain, 1999, Hazra et al, 2008
15 Sieniuutteen fraktiointi prep. HPLC:llä Fraktioiden bioaktiivisuuden esitestaus H 2 O 2 SCAV-testillä ja jatkotestaus solumallitesteillä (TaY, TTY). Fraktioiden kemiallisen rakenteen selvitys, HY, kemian laitos.
16 Sieniuutteiden ja fraktioiden bioaktiivisuuden testaus Tampereen yliopiston Lääketieteen yksikössä Yhteistyökumppanit: Immunofarmakologian tutkimusryhmä, prof. Eeva Moilanen, LT Katriina Vuolteenaho Immortalisoitu ihmisen rustosolulinja Nivelrikko, rustosolukko, MMP-entsyymit Silmälääketieteen tutkimusryhmä, prof. Hannu Uusitalo, FT Ulla Aapola Silmän verkkokalvon pigmenttiepiteelisolumalli (RPE), kokeellinen silmän ikärappeumamalli RPE-solut, fagosytoosi Sarveiskalvon haavanparanemismalli
17 Bioaktiivisuuden testaukset geneettisesti modifioiduilla mikrobipohjaisilla biosensoreilla Tampereen teknillisessä yliopistossa biotekniikan laboratoriossa Yhteistyökumppanit TkK Jenni Tienaho, Prof. Matti Karp, Prof. Robert Franzen E. coli DPD2511 Oksidatiiviset ja antioksidatiiviset ominaisuudet E.coli DPD2794 mikrobi-dna:ta vaurioittavat tekijät S. cerevisiae - prs316-kanta Epäspesifinen toksisuus S.cerevisiae - Erα-kanta Estrogeeniset yhdisteet
18 Mitä poikkitieteellinen tutkimustyö paljastaa endofyyttisienistä? Poikkitieteellisen yhteistyön tuloksena bioaktiivisuuden testaukset eri malleilla ja menetelmillä ovat osoittaneet, että endofyyttisienet sisältävät bioaktiivisia yhdisteitä, joiden tutkiminen voisi mahdollisesti johtaa uusien lääkkeiden kehittämiseen tulevaisuudessa tai muihin mahdollisiin terveysvaikutteisten tuotteiden kehittämiseen. Luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen takaa myös endofyyttien monimuotoisuuden säilymisen metsäluonnossamme.
19 Tulevaisuuden tuotteet? Lääkeaineet tai niiden lähtöaineet Kosmetiikka Luonnonaineista kehitetyt synteesireaktioiden katalyytit (lääke)teollisuuden käyttöön Tärkeää Luonnon monimuotoisuus takaa myös endofyyttien olemassaolon ja potentiaalisen reservin uusille bioaktiivisille yhdisteille tulevaisuudessakin
20 Lähdeluettelo Aly, A.H., Debbab, A., Kjer, J., Proksch P. (2010) Fungal endophytes from higher plants: a prolific source of phytochemicals and other bioactive natural products. Fungal Diversity 41:1 16 Aly, A.H., Debbab, A., Proksch, P. (2011) Fungal endophytes: unique plant inhabitants with great promises. Appl Microbiol Biotechnol 90: Doty, S.L Growth-promoting endohytic fungi of forest trees. In Pirttilä, A-M., Frank, C. (eds.) Endophytes of Forest Trees. Springer, p. 151, ISBN Gutierrez, R.M.P., Gonzales, A.M.N., Ramirez, A.M. (2012) Compounds derived from endophytes: a review of phytochemistry and pharmacology. Current Med. Chem. 19, Newcombe, G Endophytes in forest management: four challenges. In In Pirttilä, A-M., Frank, C. (eds.) Endophytes of Forest Trees. Springer, p.251, ISBN Pirttilä, A.M., Frank, A.C. (2011) Endophytes of Forest Trees. Springer, pp.319, ISBN Rodriguez, R.J., White Jr, J.F., Arnold, A.E., Redman R.S. (2009) Fungal endophytes: diversity and functional roles. New Phytologist 182: Schueffler, A., Anke, T Antimicrobial compounds from tree endophytes. In Pirttilä, A-M., Frank, C. (eds.) Endophytes of Forest Trees. Springer, pp.319, ISBN Strobel, G.A. (2004) Endophytes as sources of bioactive products. Microbes and Infection 5, Strobel, G.A., Knighton, B., Kluck, K., Ren, Y., Livinghouse, T., Griffin, M., Spakowicz, D., Sears, J. (2008) The production of myco-diesel hydrocarbons and their derivatives by the endophytic fungus Gliocladium roseum (NRRL 50072). Microbiol.,154, Unterseher,M. (2011) Diversity of fungal endophytes in temperate forest trees. In Pirttilä, A-M., Frank, C. (eds.) Endophytes of Forest Trees. Springer, pp.319, ISBN
21 Metla, Parkanon toimipaikan laboratoriotiimi Tytti Sarjala, erikoistutkija, FT, dosentti Harri Latva-Mäenpää, tutkija, FM Eira-Maija Savonen, tutkija, FM Riina Muilu-Mäkelä, ulkopuolinen tutkija, FM Jenni Tienaho, projektityöntekijä, TkK (TTY) Kari Honka, laboratoriomestari Anneli Käenmäki, laboratoriomestari Hanna Leppälammi, laboratorioanalyytikko Eeva Pihlajaviita, laboratoriomestari Arja Ylinen, laboratoriomestari
22 Kiitos
Suot bioaktiivisten yhdisteiden aarreaitta endofyyttisienten bioaktiiviset ominaisuudet. Tytti Sarjala Suoseuran kevätseminaari 7.4.
Suot bioaktiivisten yhdisteiden aarreaitta endofyyttisienten bioaktiiviset ominaisuudet Tytti Sarjala Suoseuran kevätseminaari 7.4.2016 Helsinki 1 Tytti Sarjala 13.4.2016 Endofyytit Endofyytit ovat mikro-organismeja,
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
Luken osaaminen yritysten hyödyksi
Luken osaaminen yritysten hyödyksi Biotalouden kehittäminen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) verkostot Pirkanmaalla -seminaari 22.5.2015 Tytti Sarjala & Lasse Aro Luonnonvarakeskus aloitti 1.1.2015 MTT,
Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka
Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka 5.9.2012 2 5.9.2012 3 http://www.ymparisto.fi/ Vanhat tehokyllästeet on kielletty
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos
Levittääkö metsänhoito juurikääpää? Risto Kasanen Helsingin yliopisto Metsätieteiden laitos Kannot ovat juurikäävälle sopiva ekologinen lokero Itiöt leviävät ilmassa tuoreisiin kantoihin ja juurten vaurioihin
Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet
METSÄSSÄ PUHALTAVAT UUDET TUULET Juhlaseminaari 11.9.2012 Mikaeli, Mikkeli Bioaineet - bioaktiivinen aine (Biokemikaalit) - Kasvien, sienten, jäkälien ja levien muodostamia aineita - Funktionaalisuus -
Teema: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet
Teema: Metsäbiomassaan perustuvat tuotteet Tutkimuskohteet: puuvartisten kasvien biomassa (mukaan lukien lehdet, neulaset, kävyt, kuoret, pihka, mahla, juuret jne), muu metsäbiomassa (sienet, sammalet
PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin
FungiTube- Rihmastoputkimenetelmä maaperän kunnostuksessa MUTKU-päivät 22.3.2010
FungiTube- Rihmastoputkimenetelmä maaperän kunnostuksessa MUTKU-päivät 22.3.2010 MZYMES Oy Vuonna 2002 perustettu teollisen ja ympäristöbiotekniikan teknologiayritys Kehitämme bioteknologiaan perustuvia
Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä
Mikrobien merkitys maan multavuuden lisäämisessä FT Jussi Heinonsalo, Mikrobiologian dosentti, Ilmatieteen laitos & Ilmakehätieteiden keskus INAR/ Metsätieteet MMT Kristiina Karhu, Apulaisprofessori, Maaperän
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA
UUDET TEKNIIKAT SISÄYMPÄRISTÖN MIKROBIEN TOTEAMISESSA LIITU-päivä 4.5.2006 FT Helena Rintala Kansanterveyslaitos, Ympäristöterveyden osasto Mihin sisäympäristön mikrobien mittauksia tarvitaan? Rakennusten
Ilmasto, energia, metsät win-win-win?
Ilmastonmuutoksen primääri syy globaalilla tasolla on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Suomen metsillä on vain hyvin marginaalinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa, mutta parhaimmillaan voimme toimia
Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo? , Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno
Mitä pajukosteikon juuriston mikrobianalyysi kertoo?, Oulun yliopisto Karoliina Iso-Junno Sisältö Taustaa Työn tarkoitus Materiaalit ja menetelmät Tulokset&Pohdinta Yhteenveto Taustaa - Mikrobit Mikro-organismit:
Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki
Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja
Maaperäeliöt viljelijän tukena
Maaperäeliöt viljelijän tukena Millaista elämää mullassa on? Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 19.4.2017 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperä on eliöille moniulotteinen mosaiikki
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset
Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille?
Riittääkö Venäjällä puuta uusille investoinneille? Eugene Lopatin, erikoistutkija, Talous ja yhteiskunta yksikkö, kansainvälinen biotalous tiimi eugene.lopatin@luke.fi 1 Teppo Tutkija mln. m3 Venäjän metsävarojen
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää
Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää METLA / MIL-tutkimusohjelma 2007-2012 Elina Vapaavuori METLA/Elina Vapaavuori: ILMASE -työpaja 06.11.2012 1 1 Nykyinen CO 2 pitoisuus, ~390 ppm, on korkeampi
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa
Metsäbiomassan korkean jalostusarvon kemikaalien hävikki toimitusketjussa FT Hanna Brännström BIOKOKKOLA-SEMINAARI 28.10.2015 Esityksen sisältö 1. Puun kemiallinen koostumus 2. Uuteaineet Uuteaineiden
Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia
Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia Mauri Kostiainen Molekyylimateriaalit-ryhmä Teknillisen fysiikan osasto Aalto-yliopisto Virukset materiaaleina Virus on isäntäsolussa
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura
METSÄT JA ENERGIA Kannattaako keskittyä hajautettuun? Pekka Peura 28.6.2016 Kestävä energiahuolto Järkevä energian käyttö Rational Use of Energy (RUE) - Energian säästö - Energiatehokkuus Integration Sustainability
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia
Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi
Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5
Biotalouden globaalit näkymät
Biotalouden globaalit näkymät Päättäjien 41. Metsäakatemia Mari Walls, Luonnonvarakeskus mari.walls@luke.fi 1 Biotalous talouden seuraava aalto Lähde: Kestävää kasvua biotaloudesta, Suomen biotalousstrategia,
Antimikrobinen sisustus Kari Soljamo Kehityspäällikkö FT, polymeerikemia Isku Interior Oy
Antimikrobinen sisustus Kari Soljamo Kehityspäällikkö FT, polymeerikemia Isku Interior Oy +358 44 792 3351 kari.soljamo@isku.com 80% tartunnoista tarttuu suoraan kosketuksesta tai kosketuspintojen kautta.
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys
Yersinioiden laboratoriodiagnostiikka: viljely ja fenotyypitys Suolistobakteerilaboratorio Bakteeri- ja tulehdustautien osasto Kansanterveyslaitos Yersinioosit ja kotimaiset salmonelloosit Ilmoitetut tapaukset
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla
Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto 24.11.2015 Maaperän monimuotoisuus 2 Maaperässä elää ja vaikuttaa
Mikrobitoksiinit sisäympäristössä. Martin Täubel ja Anne Hyvärinen
Mikrobitoksiinit sisäympäristössä Martin Täubel ja Anne yvärinen Mykotoksiinit sienien sekundaarimetaboliitit Mycos (Greek) = sieni Toxicum (Latin) = toksinen Tällä hetkellä >300 erilaista mykotoksiinia
Metsäbioenergian kestävyyden rajat
Metsäbioenergian kestävyyden rajat Antti Asikainen, professori, METLA Päättäjien metsäakatemia 36. kurssi 07.05.2014 Majvik Storyline Metsä, vedet ja biomassan intensiivinen korjuu Metsien ja metsäenergian
Kiitokset! / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Kiitokset! Kuvat: Harri Silvennoinen Metsästä hyvinvointia tutkimusohjelma 2008 2012 Liisa Tyrväinen, 22.10. 2010, Luontomatkailun tutkimuspäivä, Lapin yliopisto, Rovaniemi Metsistä hyvinvointia tutkimusohjelma
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla
Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»
Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä
Sisäilmastoseminaari 2014 Helsingin Messukeskus 13.3.2014 Penicillium brevicompactum sienen entsyymiaktiivisuuden säilyminen ympäristönäytteissä Salmela A, Moisa J, Reponen T, Pasanen P Ympäristötieteen
MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT
MAISTERIVAIHEEN UUDET OPINTOSUUNNAT Prof. Maija Nissinen Vanha vs. UUSI: pääaineista vahvuusalueisiin ja opintosuuntiin KEMIA! Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Soveltava
Studia Generalia AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 13.10.2011 1 13.10.2011 AINEEN MONET MAHDOLLISUUDET Lääkeaineita merestä ja metsästä Prof. Jari Yli-Kauhaluoma Uudet materiaalit: molekyylit halki, poikki ja
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
Natural Code Presentation 2011.01.07
LUMENE LUMENE Excellent Future -ihonhoitosarja Natural Code Presentation 2011.01.07 Innovaatio- ja tuotekehitysjohtaja Tiina Isohanni, LUMENE OY Erikoistutkija Riitta Puupponen-Pimiä, VTT Huhtikuu 2012
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004
Puun terveysvaikutuksista
Puun terveysvaikutuksista Tytti Sarjala Pirkanmaan hirsitaloilta, Kuru, Parkkuu, 14.6.2018 Terveellisten asuinympäristöjen rakentamiseksi tarvitaan tutkittua tietoa Ihmisen evoluutio on alkanut 7 miljoonaa
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt
TEM Toimialapalvelu Luonnontuoteala nyt Lutunen-hankkeen seminaari 24.10.2018 Rovaniemi Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus Luonnontuoteala kehittyy osana biotaloutta Suomen biotalousstrategian mukaan luonnontuotteet
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24
Uutta mikrobien tutkimusmenetelmistä
Uutta mikrobien tutkimusmenetelmistä Johtava asiantuntija, FT, Dos. Anne yvärinen 28.5.2012 Uutta analytiikasta ja tutkimusmenetelmistä / Anne yvärinen 1 Mikrobien erityispiirteitä Mikrobeja on kaikkialla
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia
Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia Juho Pennanen Metsien luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit -seminaari, Metla,, 4.5.2007
Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet
Sari Timonen Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa Metsämaassa juurista tihkuvat monenlaiset hiiliyhdisteet houkuttelevat maaperän mikrobeja luokseen. Niinpä puunjuurien läheisyydessä
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön
Taistelu tyvitervastautia vastaan tutkimustieto laboratoriosta käytäntöön Metsätieteen päivä 19.10.2016 Tuula Piri Luonnonvarakeskus 1 26.10.2016 Männyn tyvitervastauti Aiheuttaja männynjuurikääpä (Heterobasidion
Miksi tutkia kasveja?
Miksi tutkia kasveja? Why Study Plants From the Teaching Tools in Plant Biology Created by the American Society for Plant Biology and published on the website of The Plant Cell (http://www.plantcell.org)
SIMO tutkimuskäytössä. SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy
SIMO tutkimuskäytössä SIMO seminaari 23. maaliskuuta 2011 Antti Mäkinen Simosol Oy Alkuvaiheet SIMOn juuret Helsingin Yliopiston metsävarojen käytön laitoksella mahdollistivat ohjelmiston luontevan soveltamisen
Työpaketti 4: Korkean lisäarvon lopputuotteet
Työpaketti 4: Korkean lisäarvon lopputuotteet Pirjo Mattila, Anssi Ahvonen, Jaakko Hiidenhovi, Eila järvenpää, Pertti Marnila, Sari Mäkinen, Teuvo Niva, Nora Pap, Anne Pihlanto, Jari Setälä, Anna-Liisa
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012
Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi
Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä
Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK
Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille
Original Elche antimicrobi TM desinfiointiaineen testaus Legionella lajeille Tutkimusraportti 145606 10.3.2006 Sivu 1:6 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TESTATTAVAT LEGIONELLA-LAJIT... 3 3. TESTAUSMENETELMÄT...
Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet. Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso 7.10.2014
Puun biojalostuksen uudet liiketoimintamahdollisuudet Pohjois- Savosta puun biojalostuksen piilaakso 7.10.2014 Sisältö 1. Johdanto 2. Yhteenveto 3. Esimerkkejä 2 Towards Bioeconomy Next Steps? Many value
Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?
Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän
Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari
Biohiilessä Suomen tulevaisuus seminaari Biohiilen teollinen valmistus Suomessa Vesa Sorasahi; Miktech Oy, Janne Teeriaho; Hattulan kunta Laitos Kapasiteetti Sähkö/kaukolämpö/prosessilämpö (MW) Käytetyn
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa
Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa
Kuusen kasvullinen lisäys kohti tulevaisuuden taimituotantoa Metsätaimitarhapäivät 20-21.2014 Saila Varis Luonnonvarakeskus Kuusen kasvullinen lisäys -tutkimuksen sijoittuminen Luonnonvarakeskuksessa Uudet
Plasmid Name: pmm290. Aliases: none known. Length: bp. Constructed by: Mike Moser/Cristina Swanson. Last updated: 17 August 2009
Plasmid Name: pmm290 Aliases: none known Length: 11707 bp Constructed by: Mike Moser/Cristina Swanson Last updated: 17 August 2009 Description and application: This is a mammalian expression vector for
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä
Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä Tuula Piri Metsäntutkimuslaitos Taimitarhapäivät 2014, Jyväskylä Puulajeistamme kuusi pärjää parhaiten eri-ikäisrakenteisessa metsikössä, koska se on puolivarjopuu.
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen
Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo. Lataa
Lataa Elinvoimaa puista - Sinikka Piippo Lataa Kirjailija: Sinikka Piippo ISBN: 9789523124165 Sivumäärä: 287 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.80 Mb Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut
Taudinaiheuttajat siemenillä
Taudinaiheuttajat siemenillä Arja Lilja 1), Jack R. Sutherland 2) 1) Metla, Vantaan toimintayksikkö, PL 18, FI-01301 Vantaa 2) Applied Forest Science Ltd. 1963 St. Ann Street, V8R 5V9 Victoria, B.C., Canada
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin
Metsänkäsittelyn vaikutukset Suomen metsien marja- ja sienisatoihin Mikko Kurttila, Jari Miina & Kauko Salo Luonnontuotteista terveyttä? - haasteet ja mahdollisuudet Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys
Cover Page. The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation.
Cover Page The handle http://hdl.handle.net/1887/19969 holds various files of this Leiden University dissertation. Author: Hannula, Emilia Title: Assessment of the effects of genetically modified potatoes
Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien. hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia. Suomen ympäristökeskus
Itämeren sedimentin ja rautamangaanisaostumien bakteerien kyky hajottaa raakaöljyä ja naftaleenia Mikrokosmoskokeet 23.7.-18.12.2012 Anna Reunamo, Pirjo Yli-Hemminki, Jari Nuutinen, Jouni Lehtoranta, Kirsten
Aasianrunkojäärä. Tilanne Vantaalla 18.11.2015
Aasianrunkojäärä Tilanne Vantaalla 18.11.2015 Aino-Maija Alanko 18.11.2015 Sisällys Yleistä aasianrunkojäärästä Tilannekatsaus Kivipyykintien esiintymäpaikasta Kartoitukset Jatkotoimenpiteet Aino-Maija
BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka
1. kurssi 7. luokka Kurssin tavoitteena on ohjata oppilasta ymmärtämään elämän perusilmiöitä ja vesiekosysteemien rakennetta ja toimintaa. Tavoitteena on, että oppilas oppii tunnistamaan ja luokittelemaan
Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen. Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011
Fimean laboratorion näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Jaana Vesterinen Solutilaisuus 13.12.2011 Fimean laboratorio on Suomen virallinen lääkkeiden valvontalaboratorio Laboratorion tehtävänä on
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista
Tuloksia porkkanan varastotautikartoituksista Asko Hannukkala Porkkanan viljelyn ajankohtaispäivä 17.1.218 Jokioisilla Luonnonvarakeskus Tautikartoitus varastokaudella 216 217 Seurattiin syksyllä 216 nostettujen
Lataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko. Lataa
Lataa Latva pilviä piirtää - Seppo Vuokko Lataa Kirjailija: Seppo Vuokko ISBN: 9789523010512 Sivumäärä: 264 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.84 Mb Metsä on ihmiselle merkittävä monin eri tavoin. Se antaa
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) hankkeen aloituspaja 15.4.2016 Sisältö Metsien rooli maapallon
Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk
Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluku, miljardia Maailman
Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa
UEF JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA Puutuoteteollisuuden rooli biotaloudessa Puutuoteteollisuuden tutkimusagendan julkistamistilaisuus 9.12.2015 Jyrki Kangas, Metsäbiotalouden professori, Itä-Suomen yliopisto
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä
Perinnebiotooppien hoidon vaikutukset eroavat kasvien ja hyönteisten välillä Juha Pöyry SYKE / Luontoympäristökeskus Kuoriainen haastaa kyytön seminaari 10.11.2010, Turku Esityksen taustaa.. SYKEssä tutkittu
Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri
Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri 20 vuotta taistelua juurikääpää vastaan kantokäsittelyn juhlaseminaari 1.6. 2011 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
Stormwater filtration unit
Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA
GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA GEENITEKNIIKKKA ON BIOTEKNIIKAN OSA-ALUE! Biotekniikka tutkii ja kehittää elävien solujen, solun osien, biokemiallisten menetelmien sekä molekyylibiologian uusimpien menetelmien
Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta
Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet
Avustettu leviäminen osana lajinsuojelua mahdollisuudet ja haasteet FT Maria Hällfors Ilmastonmuutos haastaa perinteisen luonnonsuojelun Ympäristötiedon foorumi 15.12.2017 Ennustettu riski lajien sukupuutolle
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT
Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti 10.12.2013 tutkija Ilkka Hannula VTT 2 Lämpötila 700-900 C Paine 1-20 bar CO, H 2, CH 4,
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija