Paikkatiedon saatavuus ja palvelujen viitearkkitehtuuri
|
|
- Saara Aro
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIIVISTELMÄ Paikkatiedon saatavuus ja palvelujen viitearkkitehtuuri Antti Rainio Maanmittauslaitos, Kehittämiskeskus Paikkatiedon saatavuus kehittyy kansainvälisiin standardeihin ja eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuvan paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamisen myötä. Julkisen tiedon avaamisen trendi näkyy paikkatietoalalla ehdotuksena maastotietojen maksuttomuudesta ja laajoista käyttöoikeuksista. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä voidaan ohjata paikkatiedon viitearkkitehtuurilla, joka pohjautuu yleiseen rajapintapalvelujen arkkitehtuuriin ja erityisesti Inspire-arkkitehtuuriin. Paikkatietojen yhteentoimivuus perustuu standardeihin ja paikkatiedon hyödyntämistä voidaan tukea yhteentoimivien sovelluspalvelujen avulla. Avainsanat: paikkatieto, paikkatietoinfrastruktuuri, kokonaisarkkitehtuuri, viitearkkitehtuuri 0 JOHDANTO Tietoyhteiskunta rakentuu tiedon tuottamisen ja sen intensiivisen käytön varaan. Todennäköisenä esitetty skenaario on, että kaikki toiminnot, jotka on mahdollista digitalisoida, tullaan digitalisoimaan. Tavoitetilassa digitaalisen tiedon käsittely on monin verroin tehokkaampaa, mikäli prosessit, tiedot, tietojärjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat yhteentoimivia. Tiedon saatavuus ja yhteentoimivuus pyritään varmistamaan tietopolitiikalla ja yhteentoimivuuteen tähtäävällä kokonaisarkkitehtuurityöllä. Työtä ohjaavat lainsäädäntö, standardit, strategiat ja ohjelmat sekä muut kirjatut periaatteet kuten viitearkkitehtuurit. 1 PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI Arvioidaan, että 60-80% tietoyhteiskunnassa käsiteltävästä tiedosta on luonteelta paikkatietoa. Paikkatieto sisältää välittömän tai välillisen viittauksen tiettyyn paikkaan tai alueeseen. Sijaintitiedon avulla myös hajautuneesti eri prosesseissa syntynyt tieto voidaan yhdistää. Paikkatiedolle on luonteenomaista, että se voidaan visualisoida karttana, jolloin informaation vastaanottaminen ja omaksuminen on ihmiselle huomattavan tehokasta. Paikkatietoja voidaan myös yhdistellä ja analysoida monin eri menetelmin, jotka perustuvat sijaintitietoon. Paikkatietojen yhteiskäyttöä ja paikkatietojärjestelmien yhteentoimivuutta on edistetty jo yli 25 vuotta - aluksi eri ohjelmistojen ja tietotuotteiden formaattien kautta sekä kansallisilla suosituksilla ja standardeilla. Paikkatietoalan eurooppalainen ja kansainvälinen standardointityö käynnistyi luvun alkupuolella, jolloin viralliset tekniset komiteat CEN/TC287 ja ISO/TC211 sekä yritysvetoinen OGC (Open Geospatial Consortium) perustettiin.
2 Tavoitteeksi on asetettu, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, toteuttaa yhtenäinen paikkatiedon infrastruktuuri. Paikkatietoinfrastruktuurilla, osana yhteiskunnan tietoinfrastruktuuria, tarkoitetaan yhteisesti sovitulla tavalla tuotettuja ja saatavilla olevia paikkatietoaineistoja ja paikkatietopalveluja, näiden kuvailuja ja teknisiä toteutuksia sekä tietojen saatavuutta ja käyttöä koskevia periaatteita ja prosesseja. Eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen etenee vuonna 2007 hyväksytyn Inspiredirektiivin täytäntöönpanon kautta. Teknistä toteutusta ohjaavat Inspire-arkkitehtuuri ja kansainväliset standardit. Sisällöllisesti eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri perustuu kansallisiin paikkatietovarantoihin ja niiden harmonisointiin osana tietopalvelua. 2 KOKONAISARKKITEHTUURI Suomessa, kuten monissa maissa, julkisen hallinnon tietojen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta tavoitellaan kokonaisarkkitehtuurityön kautta. Kokonaisarkkitehtuuri on kuvaus yhden tai usean organisaation tietohallinnon nykyisestä tai tavoitteellisesta kokonaisuudesta. Kuvausmenetelmän neljä keskeistä näkökulmaa ovat: - toimintaprosessit ja palvelut, - käsiteltävät tiedot, - käytetyt tietojärjestelmät ja - teknologia. Oleellinen osa kuvausta ovat rakenneosien väliset suhteet. Arkkitehtuurikehikossa on näkökulmien ohella kolme tarkastelutasoa: - käsitteellinen, - looginen ja - fyysinen taso. Kokonaisarkkitehtuurin laatimista ohjaavat periaatteet kuten säädökset ja standardit sekä strategiat ja politiikka. Vuoden 2011 syyskuun alusta voimaan tulleen tietohallintolain mukaan valtiovarainministeriön tehtävänä on huolehtia kokonaisarkkitehtuurin ja yhteentoimivuuden sekä yhteisten palvelujen ohjauksesta. Ministeriöt johtavat arkkitehtuurityötä omilla hallinnonaloillaan ja organisaatiot laativat omaa toimintaansa koskevan kohdearkkitehtuurin. Viitearkkitehtuurit ovat abstrakteja rakennemalleja kokonaisuuden osista ja niiden välisistä suhteista. Niiden avulla ohjataan arkkitehtuurisuunnittelua halutunlaiseen rakenteeseen. Tavoitetilakuvaus on yleensä varsin neutraali esitys, joka jättää tilaa erilaisille, yhteentoimiville toteutuksille. Valtiovarainministeriö tukee ja ohjaa kokonaisarkkitehtuurityötä eri näkökulmia koskevien viitearkkitehtuurien sekä julkisen hallinnon standardien avulla. Suomessa paikkatiedon viitearkkitehtuuri laaditaan osana kokonaisarkkitehtuurityön ohjausta. Viitearkkitehtuurin luonnoksen laatiminen on Inspire-verkostossa käynnistetty avoin prosessi. Valtiovarainministeriö tulee sovittamaan paikkatiedon viitearkkitehtuuri osaksi ohjausta.
3 3 PAIKKATIEDON VIITEARKKITEHTUURI Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuri tukee paikkatietoja käsittelevien kohdearkkitehtuurien laatimista ja sitä noudattamalla julkisen hallinnon organisaatiot voivat osaltaan varmistaa yhteentoimivuuden paikkatietoa tarjoavien ja hyödyntävien toimintojen, palvelujen, tietojärjestelmien ja sovellusten kesken. Paikkatiedon viitearkkitehtuurin tavoitteena on kuvata julkisen hallinnon yhteinen tavoitetila kansalliselle paikkatietoinfrastruktuurille ja sen hyödyntämiselle yhteiskunnan eri prosesseissa. Viitearkkitehtuuri esittelee keskeiset paikkatiedon käsitteet ja arkkitehtuurin rakenneosat sekä periaatteet julkisen hallinnon eri osapuolten ylläpitämien paikkatietojen yhteiskäytölle. Paikkatiedon viitearkkitehtuuri kuvaa pääpiirteissään - paikkatiedon roolin organisaatioiden prosesseissa, - paikkatietovarannot ja niiden kuvailun metatietojen avulla, - paikkatiedon löytämistä ja käyttöä tukevat palvelut sekä - keskeiset, yhteentoimivuutta tukevat tekniset ratkaisut. Paikkatiedon viitearkkitehtuurissa eri näkökulmat yhdistyvät toiminnalliseksi kokonaisuudeksi paikkatiedon palveluarkkitehtuurissa. Palveluarkkitehtuuri koostuu kolmesta kerroksesta, jotka ovat: - tietokerros, - palvelukerros ja - sovelluskerros. 3.1 Ohjaavat periaatteet Viitearkkitehtuuri kirjaa periaatteet, joille arkkitehtuuri rakentuu. Periaatteiden lähtökohtana ovat: - lainsäädäntö, - standardit, - strategiat ja ohjelmat sekä - tietopolitiikka Lainsäädäntö Lainsäädäntö ohjaa tiedon keruuta, ylläpitoa ja hyödyntämistä. Paikkatietoinfrastruktuurista on oma Inspire-direktiiviin perustuva laki ja asetus. Eräistä paikkatietoa sisältävistä tietojärjestelmistä on oma erityislainsäädäntönsä. Muutoin paikkatietoihin sovelletaan samoja säädöksiä kuin muuhunkin tietoon. Paikkatiedon viitearkkitehtuurin kannalta keskeistä ohjaavaa lainsäädäntöä ovat mm. - tietohallintolaki, - Inspire-direktiivi ja sen täytäntöönpanosäännöt, - laki ja asetus paikkatietoinfrastruktuurista,
4 - tietojärjestelmiä koskevat erityislait ja asetukset, - PSI-direktiivi, julkisuuslaki ja tietoturvallisuusasetus, - henkilötietodirektiivi ja henkilötietolaki, - tietokantadirektiivi ja tekijänoikeuslaki sekä - maksuperustelaki ja maksuasetukset. Nykyinen lainsäädäntö ei sisällä selkeitä rajoituksia paikkatietojen yhdistelylle. Haasteena on, että erikseen julkisesti saatavilla olevien tietojen yhdistely voi uhata mm. henkilöiden yksityisyyden suojaa, yritysten liikesalaisuuksia, kansallista turvallisuutta tai uhanalaisten eliölajien säilymistä. Inspire-direktiivi tähtää paikkatietojen ja paikkatietopalvelujen yhteentoimivuuteen. Direktiivi velvoittaa viranomaiset kuvailemaan soveltamisalaan kuuluvat paikkatietoaineistot ja saattamaan ne tietoverkon kautta viranomaisten saataville yhteiskäyttöön annetussa aikataulussa. Direktiivi nimeää infrastruktuurin verkkopalveluiksi haku-, katselu- ja latauspalvelut sekä muunnosja käynnistyspalvelut. Komission asetuksina annettavat täytäntöönpanosäännöt määrittelevät palvelut seikkaperäisesti käsitteellisellä ja loogisella tasolla. Sääntöjä täydentävät tekniset suositukset kuvaavat rajapintapalvelujen toiminnan yksityiskohtaisesti määritellen mm. kansainvälisten standardien soveltamisen profiileja. Direktiivin liitteet nimeävät runsaat 30 teemaa eli paikkatietoryhmää, jotka yleisellä tasolla määrittelevät direktiivin soveltamisalan. Direktiivi tähtää paikkatiedon harmonisointiin ja komissio on antanut yhteentoimivuudesta täytäntöönpanosäännön, joka ohjaa paikkatiedon mallintamista. Sen liitteissä määritellään soveltamisalaan kuuluvat paikkatiedon kohdetyypit, niiden ominaisuustiedot sekä käytettävät koodiluettelot arvoineen. Kunkin teeman osalta julkaistaan tekninen ohje, joka kuvaa tietotuotteen rakenteen. Skeemat ja tyyppimäärittelyt kootaan komission pitämään rekisteripalveluun. Laki paikkatietoinfrastruktuurista noudattaa direktiivin sisältöä. Paikkatiedon tarjoamisessa otetaan huomioon tietosuojaa ja tiedon julkisuutta sekä maksuja koskevat säädökset. Asetus paikkatietoinfrastruktuurista määrittelee soveltamisalan ja luettelee viranomaiset, joita velvoitteet koskevat Standardit ja suositukset Tiedon mallintamiseen, koodaamiseen ja siirtoon sekä tietojärjestelmien yhteentoimivuutta varten on laadittu runsaasti yleiskäyttöisiä standardeja. Internetin kehittyessä keskeiseksi standardointielimeksi on muodostunut W3C eli World Wide Web Consortium. Tärkeimpiä standardointikohteita ovat mm. esitystapakieliopit, esitystyylit, yhteyskäytännöt, verkkopalvelut (web services) sekä semanttisen verkon tekniikat. Paikkatiedon kansainvälinen standardointi on tuottanut suuren joukon standardeja, jotka edistävät paikkatietojen yhteentoimivuutta. Standardointikohteita ovat mm. - viitemallit,
5 - paikkatiedon mallinnus, - tietosisällön luokitus, koodaus ja esittäminen, - koordinaattijärjestelmät ja sijainnin esittäminen, - paikkatiedon laadun hallinta, - metatiedot ja hakupalvelu, - paikkatiedon sisältöpalvelut ja - paikannukseen perustuvat palvelut. Paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen perustuu kansainvälisiin standardeihin, joista tarpeen mukaan rajataan soveltamista helpottavia profiileja. Inspire-direktiivin täytäntöönpanoa täydentävät tekniset ohjeet kuvaavat, miten standardeja sovelletaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi. Suomessa standardien soveltaminen ohjeistetaan julkisen hallinnon suosituksien avulla Strategiat ja ohjelmat Tietojen yhteentoimivuus on selkeä kansallinen tavoite. Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu: Tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edistämiseksi julkishallinnossa käytetään avoimia standardeja, joilla määritellään tietosisältöjen ja tietoteknisten rajapintojen yhdenmukaisuus. Noudatetaan yhtenäistä kokonaisarkkitehtuuria ja hyödynnetään yhteisiä tietoalustoja sekä yhteisiä sähköisen asioinnin palvelualustoja ja palveluita. Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon ICT-strategiaa ja ohjaa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelmaa sekä kokonaisarkkitehtuurityötä. Kansallinen paikkatietostrategia vuosille painottaa paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamista ja hyödyntämistä. Monet hallinnon prosessit ja myös yritysten liiketoimintaa voidaan rakentaa infrastruktuurin varaan Tietopolitiikka Julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantaminen ja uudelleenkäytön edistäminen ovat tavoitteena hyväksytyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä, johon myös Kataisen hallitus on sitoutunut. Myös julkaistussa Hallitusohjelman strategisessa toimeenpanosuunnitelmassa, jossa yhtenä kärkihankkeena kirjataan: Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille palveluille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Periaatepäätöksen mukaan keskeiset tavoitteet ovat: Tietopolitiikan ja lainsäädännön selkeyttäminen saatavuus, yhtenäiset ja selkeät käyttöehdot, pääsääntönä maksuttomuus Avoin tietoinfrastruktuuri aineistojen tunnistaminen, kuvailu ja tukipalvelut avoimet tiedosto- ja rajapintapalvelut Palvelu- ja sovelluskehityksen edistäminen avoimuuden kulttuuri, vaikuttavuuden tutkimus, datan avaamisen pilotointi
6 Periaatepäätös mainitsee erityisenä tiedon avaamisen pilotointikohteena paikka- ja karttatiedon. Maanmittauslaitos onkin esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle maastotietojen avaamista laajaan käyttöön muuttamalla maastotiedot maksuttomiksi laitoksen maksuasetuksessa alkaen. Ympäristötietojen maksuttomuus on toteutunut jo Tiedon avaamisessa keskeistä maksuttomuuden ohella ovat laajat käyttöoikeudet. Valtiovarainministeriön johtamassa työryhmässä on valmisteltu yhtenäistä käyttöoikeuslisenssiä. Pääpiirteissään lisenssi sallisi vapaan kopioinnin, jalostamisen ja julkaisemisen, kunhan alkuperäinen tietolähde mainitaan. 3.2 Toimintaprosessit Kokonaisarkkitehtuurin keskeinen näkökulma on toiminta. Organisaatioiden tietojärjestelmien yhteentoimivuus tulee saavuttaa toiminnan tasolla, mikä merkitsee mm. päällekkäisen tiedonkeruun karsimista. Kokonaisarkkitehtuurissa oleellista ovat eri sidosryhmien tarpeet ja tavoitteet, kun organisaation palveluja suunnitellaan. Prosessien tuottamat tiedot palvelevat myös muiden organisaatioiden prosesseja - eivätkä vain organisaation omia toimintoja. Kokonaisuutta voidaan kuvata tiedon arvoketjuna, jossa edetään tiedon keruusta ja hallinnasta jalostuksen ja jakelun kautta tiedon hyödyntämiseen. Usein tämä tapahtuu organisaation oman pääprosessin ja tukiprosessien puitteissa. Kokonaisarkkitehtuurissa tiedon arvoketju on laajempi kattaen eri organisaatioiden roolit tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä. Eri tietovarantojen ympärille syntyy tiedon arvoverkosto, jossa tieto syntyy ja jalostuu strategisten kumppanuuksien kautta. Tiedon itsensä ohella sen käsittelyn ja jalostamisen osaaminen ovat keskeisiä tekijöitä datan muuttamisessa hyödylliseksi informaatioksi, joka tuottaa aitoa lisäarvoa toiminnassa. Tietovaranto ja sitä ylläpitävät prosessit voivat olla lähtökohtana organisaatioiden ekosysteemille, joka mahdollistaa erilaisia tiedon hyödyntämisen ja uudelleenkäytön innovaatioita. Paikkatietoinfrastruktuuri ja sen eri osat ovat potentiaalisia alustoja tietointensiivisille ekosysteemeille, jotka synnyttävät uutta kasvua ja tehostavat tai suorastaan kyseenalaistavat vanhat toimintamallit. Organisaatioiden prosesseja on mahdollista kehittää myös yhdessä asiakkaiden kanssa. Talkoistaminen (crowdsourcing) tuo käyttäjät mukaan esimerkiksi tiedonkeruuseen ja laadunvarmennukseen tai laadun parantamiseen. Paikkatiedon keruussa talkoistamisella on jo pitkät perinteet mm. luontohavaintojen tekemisessä, mutta mahdollisuudet ovat mobiililaitteiden ja paikannuksen kehityksen vuoksi kasvaneet valtavasti. Eräs näkyvä tulos globaaleista talkoista on OpenStreetMap. Kunkin organisaation näkökulmasta keskeistä on organisaation omat pääprosessit ja paikkatiedon rooli näissä prosesseissa. Ensisijaista on, että organisaatio tunnistaa käsittelevänsä paikkatietoa. Julkisessa hallinnossa paikkatietoa käsittelevä prosessi on usein rekisterinpitoa, tilastointia tai
7 kartoitusta. Kuitenkin myös monissa hallinnon suunnittelutehtävissä, tietojohtamisessa ja päätösten valmistelussa käytetään tai voitaisiin hyödyntää paikkatietoa ja paikkatietotekniikan menetelmiä - myös sivistystoimessa sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Paikkatiedon hyödyntäminen ei tietenkään ole itsetarkoitus, vaan sen pitää aidosti tehostaa toimintaa tai parantaa oleellisesti tarjottavan palvelun laatua. Oleellista on, että organisaatio tunnistaa mahdollisuutensa hyödyntää paikkatietoinfrastruktuuria omissa prosesseissaan. Satunnaista käyttöä tärkeämpää on kehittää prosesseja niin, että paikkatietoinfrastruktuurin palvelut kytketään sinne, missä tietoa tarvitaan - ja varmistetaan, ettei samaa tietoa kerätä moneen kertaan eri prosesseissa. Tarvittaessa yhteisen tietovarannon ylläpito kannattaa hajauttaa siten, että eri organisaatiot ylläpitävät omaa osuuttaan tiedosta. Hajautettu tiedonpito voi olla yhtä hyvin alueellista kuin temaattista. Esimerkiksi kunnat ylläpitävät kukin osaltaan valtakunnallista tietovarantoa tai eri viranomaiset ylläpitävät yhteistä tietovarantoa oman prosessinsa tuottamilla tiedoilla. Tärkeää on myös, että pääprosessiensa rinnalla organisaatio huolehtii tuottamiensa paikkatietojen saattamisesta muiden saataville osana paikkatietoinfrastruktuuria. Paikkatietoaineistot tulee kuvailla standardilla tavalla metatietojen avulla ja metatiedot tulee liittää hakupalveluun. Organisaation tulee myös huolehtia tiedosto- ja rajapintapalvelujen toteuttamisesta ja tarjoamisesta. 3.3 Tiedot ja niiden yhteentoimivuus Kokonaisarkkitehtuurityö aloitetaan usein tietoarkkitehtuurista. Organisaatiot inventoivat omat tietovarantonsa. Ensisijaisesti on selvitettävä, mikä tieto on eri prosesseille käyttökelpoista ja tärkeää, yhteistä perustietoa, masterdataa. Yhteiskunnan perustietovarannot ovat yhteentoimivien prosessien ja paikkatietoinfrastruktuurin ydintä. Vakiintuneen aseman saaneet kartat, rekisterit ja tilastot muodostavat tietoinfrastruktuurin lähtökohdan. Eri toimialoilla tuotettu paikkatieto voi olla hyödyllistä myös organisaatioille toisilla toimialoilla. Mikä tahansa potentiaalisesti käyttökelpoinen paikkatieto kannattaa liittää paikkatietoinfrastruktuuriin, kunhan liittäminen on tarpeeksi helppoa eli siitä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia. Yhteisöllisesti tuotettu tieto sopii tietoinfrastruktuuriin erityisen hyvin, koska sillä on lähtökohtaisesti monia käyttäjiä - ja ylläpitokin on hajautunutta. Tietovarantojen inventoinnin ohella oleellista on tunnistaa tiedon eri tasot: data, informaatio ja tietämys sekä niiden väliset riippuvuudet. Perustieto jalostuu toiminnassa informaatioksi, jonka varassa organisaatioissa toimitaan ja päätöksiä tehdään. Sekä data että informaatio tulisi liittää infrastruktuuriin. Yhtäältä toinen prosessi voi hyötyä informaatioksi jalostetusta datasta eikä jalostusta tarvitse toistaa. Toisaalta näkökulma toisessa prosessissa voi olla niin erilainen, että informaatio ei tyydytä tarvetta, vaan data pitää saada sellaisenaan ja jalostaa eri tavalla hyödynnettäväksi. Prosesseissa informaatio kumuloituu tietämykseksi, jonka mallintaminen ja tallentaminen on erittäin haasteellista. Kuitenkin käsitejärjestelmät ja niiden selkeys ovat tärkeä osa tuloksellista toimintaa.
8 Tavoitetilassa tieto on linkitettyä aina abstrakteimmista yläkäsitteistä viimeiseen datakenttään saakka. Ontologiat ja kuvailevat metatiedot auttavat löytämään ja ymmärtämään tarjolla olevia tietoja ja arvioimaan niiden käyttömahdollisuuksia eri prosesseissa. Tietojen yhteentoimivuutta voidaan parantaa käyttämällä yhteisesti sovittuja luokituksia eri ilmiöille ja kohteiden ominaisuuksille sekä yhteisiä tunnusjärjestelmiä ja tunnisteita useissa prosesseissa esiintyville kohteille. Oma haasteensa on huolehtia eri ajankohtia koskevien tietojen vertailtavuudesta ja aikasarjojen katkeamattomuudesta. Paikkatiedon yhteentoimivuuden kannalta ratkaisevan tärkeää on yhteisen koordinaattijärjestelmän käyttö, koska sijaintitieto on keskeisin eri paikkatietoja yhdistävä tekijä. Toki koordinaatteja voidaan kohtuudella muuntaa järjestelmästä toiseen, mutta karttakuvaksi jalostetun paikkatiedon osalta muunnokset ovat varsin työläitä ja heikentävät informaation laatua. Tiedon hyödyntämisen kannalta ratkaisevaa on käyttöoikeudet eli kuka saada tiedon käyttöönsä ja millä ehdoilla. Kansalaisella on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot. Inspire-direktiivin nojalla viranomaisilla on oikeus saada soveltamisalaan kuuluvat paikkatiedot käyttöönsä. PSI-direktiivin ja julkisuuslain nojalla julkisen sektorin tieto on julkista ja saatavilla, mikäli sen käyttöä ei ole erikseen rajoitettu. Tieto on monesti saatavilla maksutta, mutta sen luovuttamisesta tai mm. julkaisuoikeudesta peritään usein maksu. Pitkälle jalostetusta tiedosta ja etenkin asiakkaan tarpeisiin räätälöidystä tiedosta tai tietopalvelusta peritään usein maksu. 3.4 Tietojärjestelmät ja palveluarkkitehtuuri Tiedon hyödyntämisen lähtökohtana ovat organisaatioiden pääprosesseja palvelevat tietojärjestelmät. Tietojärjestelmien yhteentoimivuus edellyttää yhtäältä rajapintapalvelujen tarjoamista omasta tietojärjestelmästä ulospäin toisille tietojärjestelmille ja toisaalta kykyä hyödyntää järjestelmän ulkopuolisten rajapintapalvelujen tarjoamia tietovarantopalveluja. Paikkatietoinfrastruktuuri rakentuu paikkatietoa sisältävien järjestelmien tietovarantopalveluista, joita on totuttu nimittämään sisältöpalveluiksi. Keskeisiä sisältöpalveluja ovat: - paikkatietoa kuvamuodossa tarjoavat karttakuvapalvelut, - paikkatietoa rakenteisessa muodossa tarjoavat kohdetietopalvelut ja - paikkatietoa kattavina peitteinä tarjoavat jatkumopalvelut. Dynaamisen, reaaliaikaisen tiedon ja mm. liikkuvien kohteiden seurannan osalta tietovarantopalveluihin voi kuulua rajapintapalveluina: - verkkosyötteet. Inspire-direktiivissä käytetään termiä verkkopalvelu tarkoitettaessa infrastruktuurin tarjoamia rajapintapalveluja ja vastaavasti katselupalvelu tarkoitettaessa karttakuvapalveluja sekä latauspalvelu, joka eräs ilmentymä on kohdetietopalvelu. Paikkatiedon sisältöpalvelut ovat pitkälle standardoituja ja monet paikkatieto-ohjelmistot tukevat suoraan näiden rajapintapalvelujen käyttöä.
9 Koska kaikki tieto ei ole avoimesti saatavilla, käyttäjien tunnistaminen on edellytys eräiden palvelujen käytölle. Tietoinfrastruktuurin hyödyntämiseksi tarvitaan mm. - lisenssipalveluja ja - muita tukipalveluja. Eri osapuolilla voi rooliensa ja tehtäviensä mukaan olla erilaiset oikeudet tietoihin. Käyttöehdot on perinteisesti kirjattu sopimuksiin, mutta verkon kautta halutaan mahdollistaa myös tietojen hyödyntäminen silloin, kun käyttöehdot hyväksytään sähköisesti. Lisenssipalvelun avulla käyttöoikeuksia voidaan hallita sekä käyttäjäprofiilien mukaan että tarvittaessa yksilöiden tasolla. Yleiskäyttöiset tukipalvelut ovat tarpeen mm. joissakin asiointipalveluissa, joissa tarvitaan ns. vahvaa sähköistä tunnistamista. Asiointitapahtumien seuraamista helpottaa asiointitili, jonka avulla asiakas voi seurata mm. hakemuksensa käsittelyn edistymistä. Sähköinen maksaminen voi olla osa asiointiprosessia. Kuva 1. Paikkatiedon palveluarkkitehtuuri (Luonnos )
10 Tietovarantopalvelujen ohella tarvitaan - hakupalveluja, sekä tiedon käsittelypalveluja kuten - muunnospalveluja ja - analyysipalveluja. Hyödyllisen tiedon löytäminen edellyttää toimivia hakupalveluja, joihin tietoja ja palveluja koskevat metatiedot on tallennettu. Löytämistä voidaan helpottaa tietojen ja palvelujen asiasanoituksella. Asiasanat voivat muodostaa loogisia käsitejärjestelmiä, jotka voidaan koodata ontologian muotoon. Näin semanttisen verkot tekniikat voivat tukea tiedon ja palvelun löytämistä. Jo tiedon keruun ja tietojärjestelmän suunnittelun yhteydessä on määritelty ja otettu käyttöön runsaasti käsitteitä, joiden ymmärtäminen on edellytys tiedon hyödyntämiselle. Tietomallit eli skeemat sisältävät rakenneosinaan kohdetyyppejä, joilla on määriteltyjä ominaisuuksia ja näihin voi liittyä yhteisesti sovittuja koodiluetteloja ennaltamääriteltyine koodiarvoineen. Kaikki nämä käsitteet on mahdollista koota ontologiaksi, joka auttaa käyttäjää löytämään etsimänsä tiedon. Tieto ei aina sellaisenaan ole sopivassa muodossa ja tarjolla voikin olla erilaisia näkymiä tai esitystyylejä. Yhteentoimivuutta voidaan parantaa erilaisilla muunnospalveluilla, joita voidaan tarjota verkossa rajapintapalveluina. Yksinkertaisimmillaan muunnetaan tiedon esitystapaa merkistöjen ja koodistojen tasolla. Haasteellisempaa voi olla tiedon mallinnustavan muuntaminen skeemasta toiseen. Paikkatiedon osalta tavanomaista on koordinaattien muuntaminen koordinaatistosta tai koordinaattijärjestelmästä toiseen. Geokoodauspalvelu tarkoittaa osoitetietoa vastaavan koordinaattitiedon tarjoamista ja käänteinen geokoodaus osoitteen tuottamista koordinaateista. Etsitty tieto ei välttämättä ole sellaisenaan saatavilla, mutta se voidaan kenties johtaa yhdistelemällä tai käsittelemällä olemassa olevia tietoja sopivilla menetelmillä. Täsmällistä rajaa muunnos- ja analyysipalvelujen välille on vaikea vetää. Paikkatiedon analyysipalvelut voivat tarjota monenlaisia välineitä tiedon jalostamiseen ja uuden tiedon tuottamiseen. Vyöhykkeen tuottaminen pisteen tai viivan ympärille on esimerkki yksinkertaisesta analyysista. Raskaita analyyseja varten tarpeelliset tiedot voidaan koota valmiiksi yhteen ja tarvittaessa esikäsitellä ja indeksoida tehokkaan palvelun takaamiseksi. Esimerkiksi reititystä verkostoa pitkin voidaan tehostaa indeksoinnilla. Raskaiden analyysien tulokset voidaan tallentaa jalostettuna tietosisältönä, mikäli tulokselle oletetaan olevan käyttöä myöhemminkin tai muissa prosesseissa. Tietovaranto- ja käsittelypalvelujen lisäksi tietoinfrastruktuurin hyödyntämistä voidaan tukea palvelualustojen avulla, jotka voivat tarjota - sovelluspalveluja ja - tallennuspalveluja. Tietojen hyödyntäminen on laajalti perustunut tietojen lataamiseen ja tallentamiseen käyttäjän ohjelmistoon. Vaihtoehdoksi on yleistynyt sovellusten käyttäminen selaimen avulla. Sovelluspalvelut tarkoittavat, että verkkosivuja selattaessa tarpeellinen sovellus latautuu automaattisesti verkosta käyttäjän selaimeen. Näin paikkatietoinfrastruktuurin tarjoamia tietoja voi selata ja hyödyntää esimerkiksi karttaliittymän avulla ilman erityisen paikkatieto-ohjelmiston hankkimista. Paikkatieto
11 voidaan visualisoida karttoina, mutta sen ohella tieto voidaan näyttää taulukoissa, lomakkeissa ja havainnollistaa graafeina. Tiedon käyttäjällä voi olla tarve tallentaa omia tietoja täydentämään tarjolla olevaa tietoa. Sähköisessä asioinnissa tai osallistavassa suunnittelussa asiakkaan suorastaan edellytetään tuottavan tarpeelliset tiedot. Käyttäjän tietojen tallennusta varten voi olla tarjolla tallennuspalveluja. Periaatteessa tietoja voitaisiin tallentaa suoraan varsinaisiin tietojärjestelmiin, joissa tieto käsitellään, mutta usein mm. tietoturvasyistä tätä ei haluta sallia. Käyttäjän tai käyttäjäyhteisön tallentama tieto voi olla oleellinen osa palvelua, jolloin tieto voidaan hyödyntää samaan tapaan ja yhdistää tietovarantopalvelujen kautta saatavilla olevaan tietoon. Tietoinfrastruktuuri tarjoaa paljon erilaisia palveluja ja tapoja hyödyntää tietovarantoja eri tavoin. Lopulta on mahdollista kuvata määrämuotoisella tavalla prosesseja, joilla tieto toistuvasti haetaan tai sitä muokataan sopivaan muotoon eri tehtäviä varten. Palveluväylä voi tarjota mahdollisuuden ajaa ns. prosessimoottorilla tällaisia prosessikuvauksia annetuilla parametreilla. Inspire-arkkitehtuurissa puhutaan käynnistyspalveluista, joiden avulla infrastruktuurin palveluja voidaan ketjuttaa. 3.5 Teknologian mahdollistaa - ja on haavoittuvaa Tietojärjestelmien yhteentoimivuus on teknisesti mahdollista - kunhan asioista päästään hallinnollisesti yhteisymmärrykseen. Selain on yhä useammin ikkuna tietojärjestelmiin, kunhan verkko toimii ja palvelimet ovat pystyssä. Palvelimet, tiedot ja sovellukset ovat yhä useammin pilvipalvelussa, jonka palvelukykyä voidaan skaalata nopeasti kysynnän kasvaessa. Kirjautumalla kerran käyttäjä pääsee profiilinsa puitteissa käsiksi niihin tietoihin ja palveluihin, joihin roolin oikeudet riittävät. Teknisesti yhteentoimivuus perustuu standardeihin lähtien prosessoreista ja muisteista, ohjelmointikielistä, käyttöjärjestelmistä, tiedonhallintajärjestelmistä, verkkoprotokollista, esitystapakieliopeista, selainsovelluksista jne. Kehitys ei ole pysähtynyt, joten teknisiä haasteita riittää evoluutiossa, joka syöttää jatkuvasti uusia versioita kaikkiin kerroksiin. Perinteisesti tietojärjestelmät ovat olleet vertikaalisia rakennelmia, joissa käyttöliittymät, sovellukset ja tiedonhallinta ovat olleet suljettuja kokonaisuuksia ja yhtä puuta. Rajapinta-arkkitehtuuri purkaa monoliitin. Rajapintapalveluilla voidaan toteuttaa yhteentoimivuutta ja piilottaa suuri osa teknisistä yksityiskohdista ja järjestelmien erilaisuudesta. Hyvin erilaiset tietovarannot saadaan käyttäjien ulottuville ja tietojen yhdistely eri lähteistä tulee mahdolliseksi.
Paikkatiedon viitearkkitehtuuri ja INSPIRE: synnyttääkö paikkatiedon infrastruktuuri ekosysteemin?
Paikkatiedon viitearkkitehtuuri ja INSPIRE: synnyttääkö paikkatiedon infrastruktuuri ekosysteemin? Helsingin Messukeskus 7.11.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos Paikkatietoinfrastruktuurilla, osana yhteiskunnan
LisätiedotJulkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri. Palveluarkkitehtuurin luonnostelua Antti Rainio
Julkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri Palveluarkkitehtuurin luonnostelua Antti Rainio 19.10.2011 Periaatteellinen taso - MIKSI Toimintaarkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri
LisätiedotPaikkatiedon palvelualustan kehittäminen. Tarjouspyyntö info Antti Rainio Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus
Paikkatiedon palvelualustan kehittäminen Tarjouspyyntö info 16.10.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus Infrastruktuurin tilan viestintää Ontologiapohjainen hakutoiminto Tietojen rajaamista
LisätiedotJulkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri. Palveluarkkitehtuurin luonnostelua Antti Rainio
Julkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri Palveluarkkitehtuurin luonnostelua Antti Rainio 25.11.2011 Periaatteet Säädökset Standardit Suositukset Strategiat Ohjaava lainsäädäntö Keskeistä ohjaavaa
LisätiedotTalkootyö mahdollisuutena julkisen tiedon rikastamiseen. Pekka Sarkola Gispo Oy
Talkootyö mahdollisuutena julkisen tiedon rikastamiseen Pekka Sarkola Gispo Oy Gispo Oy Autamme asiakkaita hyödyntämään paikkatietoihin liittyviä avoimen lähdekoodin ja avoimen datan ratkaisuja. Edistämme
LisätiedotKansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen
Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:
LisätiedotPaikkatiedon viitearkkitehtuuri
Julkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri LUONNOSTELUA 24.8.2012 Antti Rainio Yhteentoimivuus Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Organisaatioiden
LisätiedotPaikkatiedon infrastruktuuri palveluarkkitehtuuri ja pelisäännöt Antti Rainio Maanmittauslaitos
Paikkatiedon infrastruktuuri palveluarkkitehtuuri ja pelisäännöt 15.11.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen välillä Tunnusyhteys eri tietoaineistojen välillä Paikkatieto
LisätiedotPaikkatiedon palvelualustan, Oskarin ja Paikkatietoikkunan kehittäminen Jani Kylmäaho / Antti Rainio Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus
Paikkatiedon palvelualustan, Oskarin ja Paikkatietoikkunan kehittäminen 15.11.2012 Jani Kylmäaho / Antti Rainio Maanmittauslaitos Kehittämiskeskus Palvelualusta Paikkatietoikkuna Oskari Lähtökohtana: PAIKKATIEDON
LisätiedotTampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki
Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan
LisätiedotJulkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri LUONNOS
Julkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri LUONNOS Versio 0.7, 8.4.2013 Tekstiä muokattu, kuvitusta lisätty, luku teknologia-arkkitehtuurista lisätty (aiempi versio 0.6 8.10.2012) Inspire-verkosto
LisätiedotJulkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuri
Julkisen hallinnon paikkatiedon viitearkkitehtuuri LUONNOS Versio 0.8, 5.6.2013 Uutta: kuvailulehti; tietoturvakerros, kansallinen palveluväylä; aloiteltu liitettä soveltamisesimerkeistä, (aiemmat versiot
LisätiedotViitearkkitehtuuri tähtää paikkatiedon ekosysteemiin
Viitearkkitehtuuri tähtää paikkatiedon ekosysteemiin Tietojärjestelmien ja paikkatietojen yhteentoimivuus on kaikkien etu. Pian kaikkien julkisen hallinnon organisaatioiden on laadittava toimintaansa koskeva
LisätiedotAskeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa. Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus
Askeleet kunnan paikkatietopalvelujen toteuttamisessa Antti Rainio Kunnat ja Inspire -koulutus 29.1.2013 Prosessit tuottavat ja tarvitsevat paikkatietoa Tuotetun tiedon jakaminen HALLINNON TIETOPROSESSEJA
LisätiedotPaikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet!
1 Paikkatietojen yhteiskäyttö - mitkä mahdollisuudet! Teemu Saloriutta Maanmittauspäivät 31.5.2017 2 Sisältö Paikkatietoinfrastruktuuri Standardit ja yhteistyö Yhteiskäytön esteitä INSPIRE-direktiivi Yhteenveto
LisätiedotHankkeet ja yhteentoimivuus. OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen
Hankkeet ja yhteentoimivuus OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 12.12.2012 Hallitusohjelman kirjaukset Yhteentoimivuus: kansallista perustaa Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin.
LisätiedotTiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus
Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos Paikkatietomarkkinat 3.11.2009 Helsingin Messukeskus 9.11.2009 on paikkatietoinfrastruktuurin toteuttamiseen ja hyödyntämiseen liittyvän tiedon ja kokemusten vaihdon foorumi.
LisätiedotPaikkatietoinfrastruktuuri. Esittely Antti Rainio 2017
Paikkatietoinfrastruktuuri Esittely Antti Rainio 2017 sää ja ilmasto suojelualueet tietoliikenneverkot energiaverkot vesi- ja viemäriverkot liikenneverkot teollisuus ja tuotanto toimipaikat ja palvelut
LisätiedotSopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana. Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio
Sopimus paikkatiedon hyödyntämisen mahdollistajana Inspire-verkoston työpaja Antti Rainio 17.1.2013 Sopimusviidakko Yhteinen sopimusmalli Käyttöehdot SOPIMUSMALLI Verkkopalvelusopimus
LisätiedotPaikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö
SANASTOKESKUS 40 VUOTTA Paikkatietopalvelut käsitteet ja käytäntö Antti Rainio Navinova Oy Paikkatieto termi 30 vuotta Paikkatieto termi tarjottiin käyttöön vuonna 1984 LIS työryhmä Paikkatietojen yhteiskäyttö,
LisätiedotKansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0
Kansallinen digitaalinen kirjasto Kokonaisarkkitehtuuri v3.0 KDK: Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on edistää digitaalisten kulttuuriperintö- ja
LisätiedotPaikkatietoalusta-hanke. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta-hanke Maanmittauspäivät 31.5.2017 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 2 3 80% tiedosta on paikkatietoa!? = Julkishallinnon tiedoista 80% on paikkatietoa. =Onko meillä tarvetta Julkishallinnon
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt 11.12.2009 Pasi Pekkinen Maanmittauslaitos / Myyntipalvelut etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire -direktiivi
LisätiedotKATSAUS TOIMINTAKAUTEEN
KATSAUS TOIMINTAKAUTEEN 1.3.2010-28.2.2013 Sihteeri Antti Rainio INSPIRE direktiivi 19 artikla: Kunkin jäsenvaltion on nimettävä yhteystaho, tavallisesti jokin viranomainen, joka vastaa tätä direktiiviä
LisätiedotKansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous
Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 9.2.2012 Visio 2015 Paikkatietoinfrastruktuuri on parantanut palvelun ja päätöksenteon laatua
LisätiedotPaikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa. 23.5.2013 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö
Paikkatiedon infrastruktuuri tutkimuksen palveluksessa 23.5.2013 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö täytäntöönpanosäännöt metatieto täytäntöönpanosäännöt seuranta ja raportointi 2009
LisätiedotPaikkatietostrategiaa Tampereella
Paikkatietostrategiaa Tampereella 17.5.2013 Anna Mustajoki Paikkatietostrategia 2013-2015 OHJAAVAT PERIAATTEET Kansallinen paikkatietostrategia 2010 2015 Tampereen pormestariohjelmasta 2013 2016 ja kaupunkistrategiasta.
LisätiedotYhteentoimivaa paikkatietoa!
Yhteentoimivaa paikkatietoa! EUREF II teemapäivä 4.9.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos Yhteentoimivuus Poliittinen tahtotila Lainsäädännön yhteentoimivuus Lainsäädännön yhtenäistäminen Organisaatioiden
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt Koulutuspäivä 9.3.2010 Maanmittauslaitos / Tietopalvelukeskus Pasi Pekkinen etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire
LisätiedotPaikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano
Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen
LisätiedotKansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012
Inspire-sihteeristö 1 (8) Kansallisen Inspire-verkoston toimintasuunnitelma 2011-2012 Tämä Inspire-verkoston kolmannen kauden 2011-2012 toimintasuunnitelma on hyväksytty Inspire-verkoston vuosikokouksessa
LisätiedotMiten paikkatiedon infrastruktuuri hyödyttää käyttäjiä ja yhteiskuntaa?
Miten paikkatiedon infrastruktuuri hyödyttää käyttäjiä ja yhteiskuntaa? Tuuli Toivonen Helsingin yliopisto tuuli.toivonen@helsinki.fi INSPIRE-verkoston rajapintaseminaari 7.3.2013 (muokattu versio) Tapahtui
LisätiedotJuridiset aineistot ja avoin tieto Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo
Juridiset aineistot ja avoin tieto 10.3.2016 Anne Kauhanen-Simanainen Säätytalo Oikeus tietoon 250 vuotta pohjoismaisesta julkisuusperiaatteesta avoimeen dataan Asiakirjajulkisuus vuodesta 1766, painetut
LisätiedotPaikkatietoalusta. Maanmittauspäivät Antti Jakobsson hankepäällikkö
Paikkatietoalusta Maanmittauspäivät 2018 Antti Jakobsson hankepäällikkö 1 Mitä on Yhteiskunnan Digitalisaatio? Se on organisaatiorajoja ja toimintatapoja rikkovaa, asiakaslähtöistä uusien palvelujen ja
LisätiedotPaikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet. HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö
Paikkatietoalusta ja sen mahdollisuudet HSY:n Paikkatietoseminaari 22.3 Antti Jakobsson Hankepäällikkö 1 Paikkatietoalustat ja -portaalit Varmistavat laadun ja poistavat päällekkäisen datan Helpottavat
Lisätiedotvoimen tiedon ohjelma
Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota
LisätiedotKANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI. V3.0 Tiivistelmä
KANSALLISEN DIGITAALISEN KIRJASTON KOKONAISARKKITEHTUURI V3.0 Tiivistelmä Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) on Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimialatasoinen sisältö- ja palvelukokonaisuus.
LisätiedotAvoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi
Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia Toimeenpanon tilanne. Pekka Sarkola Poscon Oy
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpanon tilanne Pekka Sarkola Poscon Oy 26.8.2011 Ministeriöiden haastattelut Haastatellaan paikkatietojen tuottamisen ja hyödyntämisen kannalta oleelliset
LisätiedotLausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista
Kommentteja Lausuntopyyntöön Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120227lausun/name.jsp 1. Näkemyksiä
LisätiedotKansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio
Kansallinen paikkatietostrategia - päivitetty versio 1.4.2014 Paikkatietostrategia 2005-2010 ensimmäisen kansallisen paikkatietostrategian (Paikkatietoasiain neuvottelukunta) Painopiste: paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotJulkishallintoa koskeva taustaselvitys. Selvityksen ja raportin esittely Antti Rainio
Julkishallintoa koskeva taustaselvitys Selvityksen ja raportin esittely Antti Rainio 27.4.2017 Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön tavoitteena on tuottaa julkishallintoa koskeva tietopohja paikkatietopoliittisen
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015. Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 Anne Kauhanen-Simanainen 24.1.2014 Hallitusohjelman kärkihanke Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten
LisätiedotPaikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset
Paikkatietopalveluja koskevat Inspire-vaatimukset Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Ajankohtaista Inspirestä koulutustilaisuus 6.10.2015 Hotelli Arthur, Helsinki Paikkatietoinfrastruktuurin
LisätiedotPaikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt
Paikkatiedon luovuttamisen pelisäännöt Koulutuspäivä 7.5.2010 Maanmittauslaitos / Tietopalvelukeskus Pasi Pekkinen etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Inspire: säädökset ja suositukset Lainsäädäntö Inspire
LisätiedotJulkisen hallinnon tietolinjaukset ja uusi tutkijapalvelu. Anne Kauhanen-Simanainen 7.5.2014
Julkisen hallinnon tietolinjaukset ja uusi tutkijapalvelu Anne Kauhanen-Simanainen 7.5.2014 Avoimen tiedon politiikka on linjattu Valtioneuvoston periaatepäätös 3.3.2011 Hallitusohjelma Julkisin varoin
LisätiedotPaikkatiedon saatavuus ja palvelujen viitearkkitehtuuri. Maanmittaustieteiden päivät Tieteiden talo Antti Rainio
Paikkatiedon saatavuus ja palvelujen viitearkkitehtuuri Maanmittaustieteiden päivät Tieteiden talo 2.12.2011 Antti Rainio Tietohallintolaki 3 Määritelmät Tietohallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp. Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 54/2009 vp Hallituksen esitys laiksi paikkatietoinfrastruktuurista Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi paikkatietoinfrastruktuurista (HE 18/2009 vp). Valiokuntakäsittely
LisätiedotVuosikokous klo 12-
Vuosikokous 12.6.2013 klo 12-12.6.2013 Kokouskutsu Kokouskutsu Ilmoittautuminen verkkolomakkeella Vastanneita 22, Ilmoittautuneita 20 Kokousmateriaalina Ehdotus asialistaksi Ehdotus toimintasuunnitelmaksi
LisätiedotYhteentoimivuuden eri näkökulmat
Yhteentoimivuuden eri näkökulmat - sirpaleita sieltä täältä Tarja Myllymäki, MML/Mitpa/Tietohallinto Paikkatiedon viitearkkitehtuurin infotilaisuus 13.10.2016 Miten kerron Pihtiputaan mummolle yhteentoimivuudesta?
LisätiedotPaikkatietopalveluja koskeva uusi Inspire-lainsäädäntö
Paikkatietopalveluja koskeva uusi Inspire-lainsäädäntö Inspire-info 10.10.2014 Antti Rainio Paikkatietoinfrastruktuurin käsite Inspire-direktiivissä tarkoitetaan paikkatietoinfrastruktuurilla direktiivin
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
LisätiedotPaikkatietoverkoston toimintasuunnitelma Taustaa Verkoston käynnistyminen Paikkatietoinfrastruktuurin toteuttaminen
Inspire-sihteeristö 1 (6) Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013 Tämä Paikkatietoverkoston toimintasuunnitelma 2013-2014 on hyväksytty verkoston vuosikokouksessa 12.6.2013. Aiemmin 1.6.2009 perustettu
LisätiedotAVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
LisätiedotKansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri
viitearkkitehtuuri Yhteenveto 6.7.2015 Versio: 0.9 viitearkkitehtuurin yhteenveto 24.4.2015 2 (9) 1. Kansallisen palveluväylän tavoitteet Kansallisen palveluväylän käyttöönotto perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön
LisätiedotYhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
LisätiedotDigitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012
Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen
Lisätiedot11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
LisätiedotTietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
LisätiedotMiksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist
Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
LisätiedotPaikkatietoalustahanke (MMM)
Paikkatietoalustahanke (MMM) Osakokonaisuudet Tekninen Paikkatietoalusta Määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan julkisen hallinnon yhteinen paikkatiedon palvelualusta Maankäyttöpäätökset Muodostetaan
LisätiedotJohdanto Inspire-direktiiviin ja paikkatietoinfrastruktuuriin
Johdanto Inspire-direktiiviin ja paikkatietoinfrastruktuuriin 6.10.2015 Ajankohtaista Inspirestä koulutus Riikka Kivekäs Inspire-sihteeristö / Maanmittauslaitos Aiheita Inspire-direktiivi ja siihen liittyvä
LisätiedotYhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!
Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka
LisätiedotKorkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus. Johtaja Hannu Sirén
Korkeakoulujen tietohallinnon kehittäminen: tiedon yhteismitallisuus ja järjestelmien yhteentoimivuus Johtaja Hannu Sirén 22.11.2011 Tieto, tietojärjestelmät ja ICT-panokset ovat yhä keskeisempiä korkeakoulujen
LisätiedotToimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi
Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity
LisätiedotOskari/Karttaliittymäinfo. 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / Kehittämiskeskus
Oskari/arttaliittymäinfo 27.2.2012 Antti Rainio Maanmittauslaitos / ehittämiskeskus Paikkatietoinfrastruktuuri INSPIRE-arkkitehtuuri - Rajapintapalvelut Palveluväylä Sovellukset ja paikkatietoportaalit
LisätiedotTietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö , Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus
Tietopolitiikka Yhteentoimivuus ja lainsäädäntö 2.10.2018, Sami Kivivasara ICT-toimittajien tilaisuus Tiedon käyttö asiakaslähtöisen toiminnan perustana Lait, Linjaukset Toimintatavat Tiedonhallinta Palvelussa
LisätiedotPaikkatiedon viitearkkitehtuuri
Julkisen hallinnon Paikkatiedon viitearkkitehtuuri LUONNOSTELUA Paikkatiedon JHS-seminaari 18.4.2012 Antti Rainio Paikkatiedon viitearkkitehtuurin laatiminen Laatimisaika: 9/2011-2/2012 (lisäaikaa muutama
LisätiedotCASE Asemakaava-aineistojen hyödyntäminen
CASE Asemakaava-aineistojen hyödyntäminen Kimmo Soukki Bentley Systems Finland Oy kimmo.soukki@bentley.com 15.11.2012 CASE - Asemakaava-aineistojen hyödyntäminen Kuntien asemakaavat / ajantasa-asemakaava
LisätiedotPaikkatietotuotteen määrittely
Paikkatietotuotteen määrittely Työpaja tietotuotteista 24.11.2010 Panu Muhli Maanmittauslaitos Inspire-sihteeristö etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi Sisällys Mikä on paikkatietotuote? Mitä paikkatietotuotteen
LisätiedotYHTEENTOIMIVUUS Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö
YHTEENTOIMIVUUS 6.3.2019 Mikael Vakkari Tiedonhallintapäällikkö Yhteentoimivuus Järjestelmien (ja organisaatioiden) välisten tietojen vaihdon mahdollistaminen (ja varmistaminen) Tiedon (tarkoituksenmukaisen)
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista
LisätiedotSuomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
LisätiedotTeillä onkin Paikkatietomarkkinoiden ohjelmassa muun muassa Apps4Finlandkisan parhaimmiston esittely.
Paikkatietomarkkinat 1.11.2011 Helsingin Messukeskus Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 1 Intro Paikkatietojärjestelmien yhteisen, kansainvälisen arkkitehtuurin pelisääntöjen - luominen on erinomainen
LisätiedotKorkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
LisätiedotTIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
LisätiedotPaikkatietoinfrastruktuuri
Paikkatietoinfrastruktuuri Mitä ja miksi? Antti Rainio Maanmittauslaitos / Inspire-sihteeristö Koulutuspäivä 29.9.2011 Sijaintiyhteys eri tietoaineistojen välillä Tunnusyhteys eri tietoaineistojen välillä
LisätiedotKirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia
Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän
LisätiedotYhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?
Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin? Avoin verkkoalusta ihmisen ja koneen ymmärtämien tietomääritysten tekemiseen Riitta Alkula 20.3.2019 Esityksen sisältö
LisätiedotJULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016. Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6)
JULKISEN HALLINNON TIETOHALLINNON NEUVOTTELUKUNTA (JUHTA) 6/2016 Paikkatieto asiantuntemusalueen tilanne (liite 6) Taustaa Organisointi Toiminta ja hankkeet Esittelijä: tietohallintojohtaja Antti Vertanen
LisätiedotJulkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö
Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotPaikkatiedon käyttöehdoista
Paikkatiedon käyttöehdoista Käyttöehtojen julkaisu ja neuvonta Laki paikkatietoinfrastruktuurista 15 Paikkatietoaineistojen käyttöä koskevat ehdot Paikkatietoa hallinnoiva viranomainen voi asettaa ehtoja
LisätiedotKorkeakoulujen yhteentoimivuusmalli
Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen
LisätiedotMAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ SÄHKÖISEN ASIOINNIN TUKIPALVELUISTA
1 (6) Valtiovarainministeriö valtiovarainministeriö@vm.fi Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 26.11.2015 / VM140:06/2013 MAANMITTAUSLAITOKSEN LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI HALLINNON YHTEISISTÄ
LisätiedotAvoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)
Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille
LisätiedotINSPIRE-direktiivin toimeenpano Paikkatietoa hallinnoivat viranomaiset
Liite III Liite II Liite I paikannimet hallinnolliset yksiköt osoitteet kiinteistöt liikenneverkot hydrografia suojellut alueet korkeus maanpeite ortoilmakuvat geologia tilastoyksiköt rakennukset maaperä
LisätiedotRajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen. Kunnat ja Inspire koulutus Jani Kylmäaho
Rajapintapalveluiden toteutusvaihtoehdot ja tilaaminen Kunnat ja Inspire koulutus 29.1.2013 Jani Kylmäaho Rajapintapalvelujen toteutusvaihtoehdot Itse tekemällä Rajapintapalvelut kunnan omaan paikkatietojärjestelmään
LisätiedotTampereen paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire. Kunnat ja Inspire koulutus Marko Kauppi
Tampereen paikkatietoinfrastruktuuri ja Inspire Kunnat ja Inspire koulutus 18.11.2014 Marko Kauppi Periaatteet ja lainsäädäntö Inspire-direktiivi Laki paikkatietoinfrastruktuurista ja asetus Kansallinen
LisätiedotYhteentoimivuus ja tiedonhallintalaki
Yhteentoimivuus ja tiedonhallintalaki Yhteentoimivuutta ja parempia sähköisiä palveluja Tuula Seppo @tuula_seppo Kuntien yhteentoimivuusseminaari 06.03.2019 Yleistä tiedonhallintalain aikataulusta Hallituksen
LisätiedotPaikkatietoinfrastruktuuri ja INSPIREn toimeenpano
Paikkatietoinfrastruktuuri ja INSPIREn toimeenpano 30.8.2010 Antti Rainio Maanmittauslaitos täytäntöönpanosäännöt metatieto täytäntöönpanosäännöt seuranta ja raportointi 2009 2010 2011 2012 2013 INSPIRE
LisätiedotMitä tapahtuu JulkICT-kentällä. ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari
Mitä tapahtuu JulkICT-kentällä ICT-johtaja Anna-Maija Karjalainen ICT-muutostukiseminaari 8.10.2014 Neljä kansallista strategiaa Asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisstrategia
LisätiedotKatselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa
Katselupalvelut ja latauspalvelut - Paikkatietoa karttakuvina ja GML-muodossa Paikkatietoinfran hyödyntäminen -koulutukset 29.9. Jani Kylmäaho 1 Sisältö WMS-rajapinta (katselupalvelu, karttakuvapalvelu)
LisätiedotMITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
LisätiedotAvoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen
Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin
LisätiedotINSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013
INSPIRE-seurantatietojen keruu v. 2013 INSPIRE:n seuranta ja raportointi INSPIRE-direktiivin toimeenpanoon kuuluu seuranta ja raportointi EU:n komissiolle seuranta vuosittain tiedot toimitetaan excel-taulukkona
LisätiedotAvoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
LisätiedotRajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa. Rajapinnat tehokäyttöön Jani Kylmäaho
Rajapintapalveluiden toteutuksessa huomioitavaa Rajapinnat tehokäyttöön 7.3.2013 Jani Kylmäaho Rajapintapalvelujen toteutusvaihtoehdot Itse tekemällä Rajapintapalvelut suoraan organisaation omaan paikkatietojärjestelmään
Lisätiedot