7. MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET HEINÄVEDELLÄ Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen... 8

Transkriptio

1

2 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO MIELENTERVEYDEN JA MIELENTERVEYSTYÖN MÄÄRITTELYÄ MIELENTERVEYSTILANNE HEINÄVEDELLÄ HEINÄVEDEN MIELENTERVEYSNEUVOLAN TOIMINTA VISIO STRATEGISET TAVOITTEET MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET HEINÄVEDELLÄ Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen Lasten- ja nuorten mielenterveystyön kehittäminen Aikuisväestön mielenterveystyön kehittäminen Vanhusten mielenterveystyön kehittäminen Mielenterveyspalvelujen järjestäminen Mielenterveysosaamisen vahvistaminen SEURANTA JA ARVIOINTI... 12

3 2 1. JOHDANTO Mielenterveys- ja päihdestrategioiden laadinnan tärkeyttä korostetaan monissa kansallisissa linjauksissa ja suosituksissa. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 (STM 2009) linjaa mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painotukset vuoteen Suunnitelmassa pyritään vahvistamaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaan asemaa, edistämään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä, ehkäisemään mielenterveys- ja päihdehaittoja sekä painottamaan avo- ja peruspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmän kehittämisessä. Suunnitelmassa ehdotetaan, että kunnat laativat mielenterveys- ja päihdestrategian osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmaa, joka puolestaan on osa kuntastrategiaa. Mielenterveys- ja päihdetyön strategian tulee kattaa mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävä ja mielenterveysongelmia ja päihdehaittoja ehkäisevä työ sekä hoitoa koskevat linjaukset. Edellä mainittujen lisäksi on laadittu joukko laatusuosituksia ja käypä hoito -ohjeistuksia, joilla informaatio-ohjauksen keinoin pyritään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehitykseen ja sisältöön. Näitä ovat muun muassa Ehkäisevän päihdetyön laatukriteerit (2006) ja Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita koskeva kehittämissuositus (2007). Päihde- ja mielenterveystyöhön suoraan liittyvinä Käypä hoito -suosituksia on laadittu depressiosta (2004/2009), alkoholiongelmaisen hoidosta (2005), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vieroitushoidoista (2002/2006), huumeongelmaisen hoidosta (2006), skitsofreniasta (2001/2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008). Yleisenä haasteena on tuoda mielenterveys- ja päihdetyö näkyvämmäksi yhteiskunnallisessa keskustelussa. Erityisesti tämä on edistävän ja ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön haaste, sillä terveyttä edistävässä työssä tuloksellisuus ja vaikuttavuus ovat todennettavissa vasta pitkän ajan kuluttua. Valtakunnallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa käsitellään mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä ensimmäisen kerran yhtenä kokonaisuutena valtakunnallisella tasolla. Suunnitelmassa todetaan, että yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti sekä mielenterveys- että päihdeongelma. Mielenterveys- ja päihdeongelmien kytkeytyminen toisiinsa edellyttää, että mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämistä, ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien hoitoa kehitetään yhdessä. (Mielenterveys- ja päihdetyön strateginen suunnittelu kunnissa, THL:n Opas 6)

4 2. MIELENTERVEYDEN JA MIELENTERVEYSTYÖN MÄÄRITTELYÄ 3 Mielenterveys on Maailman terveysjärjestö WHO:n (2004) mukaan keskeinen osa ihmisen terveyttä: ilman mielenterveyttä ei ole terveyttä. Ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn perusta rakentuu mielenterveydelle. Mielenterveys on voimavara, joka mahdollistaa monia asioita elämässä. Mielenterveys ei ole vain mielen sairauksien puuttumista, vaan mielen hyvää vointia ja ihmisen kykyä selviytyä arjessa. Myös ihmisen kyky luovuuteen ja läheisiin ihmissuhteisiin ovat osa hyvää mielenterveyttä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt voivat ilmetä monin tavoin ja oirein. Häiriöistä on kyse silloin, kun oireet rajoittavat yksilön toiminta- ja työkykyä, osallistumis- ja selviytymismahdollisuuksia tai aiheuttavat kärsimystä ja psyykkistä vajaakuntoisuutta. (WHO Summary report 2004.) Mielenterveyslain ( /1116) mukaan mielenterveystyöllä tarkoitetaan yksilön psyykkisen hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja persoonallisuuden kasvun edistämistä sekä mielisairauksien ja muiden mielenterveydenhäiriöiden ehkäisemistä, parantamista ja lievittämistä. Mielenterveystyö voidaan jakaa mielenterveyttä edistävään, mielenterveyden häiriöitä ehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. Edistävä toiminta tähtää mielenterveyttä edistävien yhteiskunnallisten ja yksilöllisten tekijöiden tunnistamiseen ja voimistamiseen. Häiriöiden ehkäisemiseen tähtäävä toiminta tunnistaa mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja torjuu niitä. Korjaavaa toimintaa ovat tutkimus, hoito ja kuntoutus. (THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009.) Lait määrittävät mielenterveys- ja päihdetyötä. Laki antaa kunnille laajan itsemääräämisoikeuden koskien muun muassa palveluiden järjestämisen tapaa. Mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat lainsäädännön tasolla muun muassa terveydenhuoltolaki (2010/1326), päihdehuoltolaki (1986/41), erikoissairaanhoitolaki (1989/1062), mielenterveyslaki(1990/1116), laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon järjestämisestä eräillä lääkkeillä (33/2008). Lisäksi lailla säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812) sekä potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa(1992/785).

5 3. MIELENTERVEYSTILANNE HEINÄVEDELLÄ 4 Kouluterveyskyselyssä vuodelta 2008 keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta koki 5 % ja kouluuupumusta 8 % vastanneista. Vastaavassa valtakunnallisessa kouluterveyskyselyssä ilmeni vuonna 2010, että Heinäveden peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisista koki keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta 14 oppilasta (20%). Etelä-Savossa ja koko maassa vastaavasti 11%. Koulu-uupumusta oli 12 oppilaalla (18%), Etelä-Savossa 11%:lla ja koko maassa 13%:lla. Heinäveden lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista koki keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta sekä koulu-uupumusta 4 opiskelijaa(11%), samoin kuin Etelä-Savossa ja koko maassa. Syyskuussa luokan oppilaille tehdyssä mielialakyselyssä (BDI 13) minkäänlaisia masennuksen oireita ei ollut 28 oppilaalla, masennusta koki 4 oppilasta(10,8%). Alla olevissa kaavioissa on peilattu Heinäveden avo- ja laitoshoidon tilastoja koko maan sekä Itä- Suomen aluehallintoviraston (AVI) alueen vastaaviin tilastoihin. KUVA 1 LÄHDE-SOTKANET Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / vuotta täyttänyttä (KUVA 1)

6 5 KUVA 2 LÄHDE-SOTKANET Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä (KUVA 2) Heinävedellä noudatetaan matalan kynnyksen toimintamallia, jossa pyritään tarjoamaan avohoidon tukitoimenpiteitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua tarvitseville. Matalan kynnyksen palveluiden tarjoaminen näkyy kaaviosta avohoitokäyntien määrässä (KUVA 1). Psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivät ovat Heinävedellä alhaisemmat kuin koko maan ja Itä-Suomen AVI:n alueen luvut. (KUVA 2.) Lasten psykiatrisesta sairaalahoidosta on maksettu vuoden 2012 marraskuun loppuun mennessä 72 hoitopäivää ja aikuisten 497 hoitopäivää. Sairaanhoitopiirin kuntaraportin mukaan edellä mainitut kustannukset ovat lapsilla euroa ja aikuisilla euroa.

7 6 4. HEINÄVEDEN MIELENTERVEYSNEUVOLAN TOIMINTA Heinäveden mielenterveysneuvolassa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Mielenterveysneuvolassa hoidetaan yli 13-vuotiaita. Heinävesi jaetaan kahteen hoitopiiriin, pohjoiseen ja etelään. Hoitoon pääsemiseksi ei vaadita lähetettä. Psykiatri käy kerran viikossa. Psykiatrin ajanvaraus tapahtuu mielenterveysneuvolan sairaanhoitajan kautta. Mielenterveysneuvola palvelee klo , perjantaisin kello toimistotyöaikaan. Työ ei perustu pelkästään hoitosuhteisiin, vaan siinä tarjotaan myös konsultointi-apua muiden toimi-alojen sairaanhoitajille. Työ Heinäveden mielenterveysneuvolassa on hyvin verkostoitunutta. Yhteistyötä tehdään: koulupuiston lastenneuvolan koulun erikoissairaanhoidon (akuutti työryhmä, Paihola) äitiysneuvolan vuodeosaston kotihoidon päihdeklinikan sosiaalitoimen kanssa

8 7 5.VISIO Heinävesi on asuinpaikka, jossa mielenterveyden edistäminen sisältyy kaikkien toimijoiden työhön ja jokainen asukas tietää vaikuttavansa toiminnallaan omaan ja toisten hyvinvointiin. Jokaisella asukkaalla on mahdollisuus saada helposti tarvitsemaansa apua, hoitoa ja kuntoutusta mielenterveysongelmiin. 6. STRATEGISET TAVOITTEET Asiakasnäkökulma: Asukkaat saavat riittävän nopeasti tarvitsemaansa apua ja tukea eri elämäntilanteissa. Prosessinäkökulma: Asiakkaat ja läheiset huomioiva palvelu. Tiivis ja aito yhdessä tekeminen eri toimijoiden kanssa. Henkilöstönäkökulma: Riittävä, osaava ja motivoitunut henkilöstö. Talousnäkökulma: Taloudellisesti ja tuottavasti järjestetyt mielenterveyspalvelut 7. MIELENTERVEYSTYÖN KEHITTÄMISLINJAUKSET HEINÄVEDELLÄ Onnistunut mielenterveystyö edellyttää eri hallintokuntien, seurakunnan ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. On tärkeää, että palvelut sovitetaan yhteen, vaikka eri toimijoilla on erilainen toimintakulttuuri. Toimijoilta edellytetään halua ja sitoutumista työn sisällölliseen kehittämistyöhön ja yhdessä tekemiseen. Kolmannella sektorilla on tärkeä merkitys kehittämistyössä.

9 7.1 Ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen 8 Toimivat peruspalvelut ovat ehkäisevän mielenterveystyön perusta. Peruspalveluja täydentävät seurakunta ja vapaaehtoistyö. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on investointi tulevaisuuteen. Lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat tärkeitä psyykkisen kehityksen kannalta. Tukemalla vanhemmuutta äitiys- ja lastenneuvoloissa ja varhaiskasvatuksessa edistetään lapsen psyykkistä kehitystä ja hyvinvointia. Koulussa on mahdollisuus lisätä lapselle ja nuorelle sosiaalisia valmiuksia ja parantaa selviytymiskykyä. Oppilashuollon ja kouluterveydenhoidon avulla voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa esim. kiusaamiseen, ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen. Työelämässä henkilöstön hyvinvointi on työpaikan tärkein voimavara. Henkilöstön hyvinvointia lisätään mm. toimivalla työsuojelulla ja työterveyshuollolla sekä muilla työhyvinvointiin tähtäävillä toimilla. Ikääntyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia. Toimintakyvyn aleneminen sekä yksinäisyys saattavat aiheuttaa mielialaongelmia. Vanhuusiän masennus ja ikääntymiseen liittyvät neuropsykiatriset sairaudet, kuten dementia, lisäävät inhimillistä kärsimystä sekä kuormitusta palvelujärjestelmässä. Vanhustenhuollossa työskentelevien valmiutta mielenterveysongelmien tunnistamiseen ja puheeksi ottoon on syytä lisätä. Omaisten rooli vanhusten tukena korostuu entisestään. Heikoimmassa asemassa olevat ihmiset, kuten köyhät, syrjäytyneet ja pitkäaikaistyöttömät, ovat muita alttiimpia psyykkiselle pahoinvoinnille. Esim. pitkäaikaistyöttömien tai vaikeasti velkaantuneiden ihmisten auttaminen vaatii monen eri toimijatahon yhteistyötä. Toimenpide- ehdotukset: Perustasolla säilytetään vähintään nykyiset voimavarat ehkäisevään mielenterveystyöhön. Jokainen huomioi omassa työssä ja toiminnassa ehkäisevän mielenterveystyön näkökulman. Kolmannen sektorin tekemää ehkäisevää mielenterveystyötä tuetaan vahvasti.

10 Lasten- ja nuorten ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä kohti tervettä aikuisuutta. Perhekeskeisyydellä, palveluiden viemisellä lasten ja nuorten lähelle, varhaisella tunnistamisella, puheeksi ottamisella, moniammatillisella yhteistyöllä ja erityisiin riskiryhmiin kohdistuvalla työllä on erityinen merkitys.. Kehittämiskohteena on peruspalveluiden henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja verkostotyöskentelyn lisääminen. Toimenpide-ehdotukset: Perustasolla turvataan riittävät toimintaedellytykset ja lisätään koulutuksen avulla henkilöstön valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja puheeksi ottamiseen. Näin voidaan ehkäistä raskaamman hoidon tarvetta. Esim. neuvolassa tehdään kaikille synnyttäneille EPDS-kysely masennuksen toteamiseksi ja se toistetaan tarpeen mukaan. Peruskoulussa kaikki 8. luokan oppilaat ja lukiossa 1. vuosikurssin opiskelijat täyttävät BDI 13- masennusseulan. Vanhempia aktivoidaan mukaan koululaisten laajoihin terveystarkastuksiin. Kiusaamisen ehkäisyssä toteutetaan KIVA-toimintaa. Kaikissa kouluissa toimii jatkossakin moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä. Perustasolle luodaan toimivat konsultaatiokäytännöt ja erikoissairaanhoidon jalkautuvia palveluja lisätään. Lasten ja nuorten omaa sekä perheen osallisuutta ratkaisujen etsimisessä ja toteuttamisessa lisätään. Ns. matalan kynnyksen palveluja (seurakunnan perhekerhot, Mannerheimin lastensuojeluliiton perhekahvila) tuetaan ja kehitetään. Ehkäisevään nuorisotyöhön varataan riittävästi resursseja. Koulupudokkaiden tilanteeseen puututaan nopeasti ja moniammatillisesti. Ammattikoulut ilmoittavat nuorisotyöntekijälle heillä koulunsa keskeyttäneet. Nuorten ja lasten peruspalveluja toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Lapsiperheille tarjotaan perhetyöntekijän palveluja ennaltaehkäisevänä perhetyönä.

11 Aikuisväestön ehkäisevän mielenterveystyön kehittäminen 10 Mielenterveyshäiriöiden varhaista toteamista, varhaista puuttumista ja kuntoutusta tehostetaan edelleen. Työhyvinvoinnin lisäämiseen tähtäävät toimet ovat myös ehkäisevää mielenterveystyötä. Työelämän ulkopuolella oleville kuntalaisille järjestetään mahdollisuuksia osallistumiseen (esim. päiväkeskustoiminta) ja terveystarkastuksiin (esim.työttömien terveystarkastukset). Toimenpide-ehdotukset: Perusterveydenhuoltoon juurrutetaan toimiva konsultaatiokäytäntö. Vanhemman sairastuessa psyykkisesti, lapset huomioidaan alusta alkaen osana kokonaishoitoa tekemällä yhteistyötä lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon sekä lastensuojelun kanssa. Kriisityön toimintavalmius turvataan. Elämän kriisitilanteisiin liittyvissä ongelmissa huomioidaan myös kolmannen sektorin ja uskonnollisten yhteisöjen auttamismahdollisuudet. Työpaikoilla kiinnitetään erityistä huomiota mm. työpaikkakiusaamisen ehkäisyyn ja työssä viihtymiseen. Monipuolista päiväkeskustoimintaa sekä terveystarkastuksia järjestetään mm. pitkäaikaistyöttömille Vanhusten mielenterveystyön kehittäminen Myös ikäihmisten mielenterveysongelmat tunnistetaan, niihin puututaan ja niitä hoidetaan. Toimenpide- ehdotukset: Mielenterveysneuvolan, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon välistä yhteistyötä ja konsultaatiokäytäntöjä vanhusten mielenterveysasioissa kehitetään. Ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään vuotiaille ja niiden yheydessä kartoitetaan myös mielenterveyteen liittyviä asioita. Psyykkistä hyvinvointia edistäviä työmuotoja (esim. ystäväpalvelu, ryhmätoiminnat, kerhot) lisätään ja monipuolistetaan yhteistyössä seurakunnan ja kolmannen sektori toimijoiden kanssa.

12 Mielenterveyspalvelujen järjestäminen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja, monipuolista työ- ja päivätoimintaa sekä sosiaalista kuntoutusta lisätään ja kehitetään. Järjestöjen ja yhdistysten merkitys yhteistyökumppaneina täydentävien palvelujen tuottajina huomioidaan. Yhteistyötä kehitetään tiiviimmäksi koulutuksen ja yhteisten tapahtumien avulla. Toimenpide-ehdotukset: Eri-ikäisille turvataan tarpeenmukaiset asumisolot tukipalveluineen. Tuettua asumista, kuntouttavaa asumista sekä ympärivuorokauden valvottuja asumispalveluja järjestetään tarpeen mukaan. Mielenterveyskuntoutujille lisätään päivä- ja työtoimintapalveluja. Mielenterveystyössä huomioidaan perheen jäsenten ja läheisten jaksaminen ja heidän tuen tarpeensa. (mm. vertaisryhmät, omaisten mukaan ottaminen hoidon suunnitteluun ja toteutukseen). Nopea pääsy mielenterveyspalveluihin turvataan sekä perus- että erityispalveluissa. Erityisesti huomiota kiinnitetään masennuspotilaiden hoito-ohjelmaan.

13 Mielenterveysosaamisen vahvistaminen Mielenterveystyön vahvuutena on osaava, aktiivinen ja motivoitunut henkilökunta. Palvelujen kehittämisen keskeisenä toimenpiteenä on henkilöstön säännölliset täydennyskoulutukset ja osaamisen päivittäminen. Väestön mielenterveystietoutta lisätään mm. eri tiedotusvälineiden avulla. Toimenpide-ehdotukset: Järjestetään täydennyskoulutusta mielenterveysasioista eri toimijatahoille. Henkilökunnan jaksamisesta huolehditaan henkilöstöpoliittisin ja työnohjauksellisin keinoin. 8. SEURANTA JA ARVIOINTI Tämän strategian on laatinut perusturvalautakunnan nimeämä moniammatillinen työryhmä päihdestrategian liitteeksi. Laadintaan on osallistunut vapaa-aikatoimesta (Markus Lindroos), sosiaalitoimesta (Martti Leppänen/ Riitta Pakarinen/), kouluterveydenhuollosta (Paula Kotilainen), mielenterveysneuvolasta( Hilkka Ihalainen ja Päivi Tiippana), terveydenhuollosta (Erja Kokko), seurakunnasta (Helge Itkonen) ja Koulupuisto ry:stä (Anna-Liisa Mujunen). Heinäveden mielenterveysstrategia ehdotetaan hyväksyttäväksi kunnan valtuustossa kevään 2013 aikana. Sen toteutumista seurataan kunnallisessa päätöksenteossa ja palvelujärjestelmässä. Strategia päivitetään jatkossa yhdessä päihdestrategian kanssa niin, että ne samalla yhdistetään.