TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDE- JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN. Esko-Olavi Seppälä Tiede- ja teknologianeuvosto

Transkriptio

1 TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDE- JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Esko-Olavi Seppälä Tiede- ja teknologianeuvosto

2 INNOVATION SYSTEM Economic and social needs users absorptive capacity interaction - knowledge transfer - user needs Knowledge base knowledge producers - quality - relevance

3 CONVERGENCE PUBLIC GOOD RESEARCH Government Contract research space Privatisation Outsourcing Industry APPLIED R&D Source: Luke Georghiu External income Universities BASIC RESEARCH

4 INNOVAATIOPOLITIIKAN PARADIGMA KANSALLINEN STRATEGIA Yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehittäminen Sosiaaliset ja teknologiset innovaatiot Innovaatiotoiminnan perusedellytykset, innovaatioympäristöt

5 YLEISET HAASTEET TALOUDEN JA TEKNOLOGIAN GLOBALISAATIO GLOBALISAATION AVAAMAT UUDET UHAT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET ELINKEINO- JA SOSIAALISTEN RAKENTEIDEN JATKUVA MUUTOS TARVE PARANTAA INNOVAATIODYNAMIIKKAA KILPAILUTEKIJÖISTÄ JOHTUEN MUUTTUVA T&K-TOIMINTA

6 SUOMEN T&K-TOIMINNAN SWOT PIENI KOTIMARKKINA-ALUE JA VÄESTÖPOHJA RAJALLISET TALOUDELLISET JA HENKISET VOIMAVARAT FRAGMENTOITUNUT TUTKIMUSTOIMINTA: RESURSSIT SIDOTTU MONIIN PIENIIN YKSIKÖIHIN ULKOMAISTEN OPISKELIJOIDEN JA TUTKIJOIDEN PIENI MÄÄRÄ ULKOMAISIA SUORIA INVESTOINTEJA SUUNTAUTUU SUOMEEN VÄHÄN

7 SUOMEN ERITYISPIIRTEITÄ Poliittinen konsensus + kansalaisten tuki TTI-toimijoiden keskinäinen luottamus 'Top-down and hands-off' <=> välitason asiantuntija- ja rahoitusorganisaatioilla ollut keskeinen rooli (Akatemia, Tekes, Sitra) 1990-luvun talouskriisi <=> ICT-boomi <=> teknologinen innovaatiotoiminta 2000-luvulla teknologinen + sosiaalinen innovaatiotoiminta

8 MUUTOSKYKY? Kansallinen TTI-politiikka perustunut NIS-tarkasteluun vuodesta 1990 Sitä on täydennetty klusteritarkasteluilla ja 'innovaatioympäristön' käsitteellä, public-privatekumppanuuksilla, verkottumisella ja innovaatiopolitiikan horisontaalitarkastelulla Aikaisemmasta 'Division of labour + Isolation' => 'Competition + Co-operation' Johdonmukainen, pitkä kehityslinja TT-neuvoston (kolmivuotis)raporteissa Julkisen korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän laadun, relevanssin ja rakenteiden systemaattinen arviointi 1990-luvun alkuvuosista lähtien (Myöhäinen mutta) nopea kansainvälistyminen, kiitos EU:n puiteohjelmien

9 R&D EXPENDITURE BY SECTOR OF PERFORMANCE (million ) 6000,0 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 1000,0 0, public universities companies Source: Statistics Finland

10 BREAKDOWN OF INVESTMENT IN R&D IN 2003 BY SECTOR OF PERFORMANCE (% of GDP) Enterprises Universities Public Sector Total OECD U.S.A EU Japan Finland Source: OECD

11 European Innovation Scoreboard 2005 Notes: The circles in Figure I identify the four main country groupings: top = leading countries, middle = average performers, bottom right = catching up, and bottom left = losing ground

12 TIEDE- JA TEKNOLOGIANEUVOSTO PUHEENJOHTAJA Pääministeri VARAPUHEENJOHTAJAT Opetusministeri Kauppa- ja teollisuusministeri MUUT MINISTERIJÄSENET Valtiovarainministeri muuta ministeriä 10 MUUTA JÄSENTÄ Suomen Akatemia Tekes Elinkeinoelämä Työntekijät Yliopistot + muita neuvoston toimialaan perehtyneitä jäseniä Tiedejaosto Teknologiajaosto Sihteeristö

13 KYMMENEN JOHTOAJATUSTA KANSALLINEN STRATEGIA: KESTÄVÄN JA TASAPAINOISEN KEHITYKSEN TURVAAMINEN TOTEUTUMINEN VAATII KORKEAA TYÖLLISYYTTÄ JA TUOTTAVUUTTA SEKÄ HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ KILPAILUKYKYÄ TTN:N KEINOT TÄSSÄ: KOULUTUS-, TIEDE-, TEKNOLOGIA- JA INNOVAATIOPOLITIIKKA LINJARAPORTTI 2006: KEHITTÄMISOHJELMA, JOKA YHDISTÄÄ TOIMINTOJEN SISÄLLÖT, RAHOITUKSEN JA RAKENTEET SISÄLLÖT: KV. HUIPPUTASO KAIKKEIN TÄRKEIMMILLÄ ALOILLA RAHOITUS: --> 4 % BKT:STA VUOTEEN 2010 MENNESSÄ. SUUNNATAAN SISÄLLÖLLISIIN TAVOITTEISIIN RAKENTEET: VnP RAKENTEELLISET TOIMET <--> HORISONTAALIYHTEISTYÖ INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN SISÄINEN TOIMINTAKYKY! HENKISET RESURSSIT!

14 RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS : "Tiede- ja teknologianeuvoston johdolla laaditaan kansallinen strategia kansainvälisesti kilpailukykyisten tieteen ja teknologian osaamiskeskittymien ja huippuyksiköiden synnyttämiseksi ja vahvistamiseksi. Strategiaan sisällytetään myös esitykset laajojen infrastruktuurien kehittämisestä ja niiden hyödyntämisen parantamisesta."

15 KÄYNNISSÄ OLEVIA HANKKEITA OSAAMISKESKITTYMÄT (<--> SM:N OSKE-OHJELMA) KANSALLINEN INFRASTRUKTUURIPOLITIIKKA SEKTORITUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN KORKEAKOULUJEN RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN TUTKIJANURAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN HALLITUSOHJELMA 2007!

16 INFRASTRUKTUURIT KESKITETYT - HAJAUTETUT PAIKALLISET KANSALLISET KANSAINVÄLISET (MEGA) Tiede- ja teknologianeuvoston menettelytapaohje 'kansallisen käsittelyn periaatteet ja toimintatavat' XI/2004 ESFRI!

17 KANSALLINEN INFRAPOLITIIKKA OPETUSMINISTERIÖN TYÖRYHMÄ Pj. Markku Mattila Tehtävät: ehdotus menettelyistä: tarpeen tunnistaminen ja arviointi sekä hankkeiden priorisointi ehdotus rahoitusjärjestelmästä nykytilan kartoitus --> kansallinen tiekartta vuodeksi 3 alatyöryhmää, vetäjät Risto Nieminen/TKK, Mirja Arajärvi/ OPM ja Riikka Heikinheimo/Tekes

18 ESFRI European Strategy Forum on Research Infrastructures Suomen Akatemia osallistuu ESFRI:n työhön European Roadmap projektin lista seitsemältä tutkimusalalta kiinnostavimpien valmisteluun osarahoitusta 7. PO:sta suomalaisen kiinnostuksen kartoitus kansainväliset infrastruktuurit otettava huomioon ehdotuksessa infrastruktuurien rahoitusjärjestelmästä

19 OSAAMISKESKITTYMÄT TIEDE- JA TEKNOLOGIANEUVOSTON JOHTORYHMÄ --> VIISI AIHEALUETTA: Energia ja ympäristö Metallituotteet ja koneenrakennus Metsäklusteri Terveys ja hyvinvointi Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut

20 KRITEERIT JOHTAVAT SUOMESSA TOIMIVAT YRITYKSET, YLIOPISTOT, TUTKIMUSLAITOKSET JA RAHOITTAJAORGANISAATIOT SITOUTUVAT (VOITTOA TAVOITTELEMATON 'KLUSTERI OY') KESKITTYMISSÄ HARJOITETAAN YHTEISKUNNAN JA ELINKEINOELÄMÄN TARPEITA 5-10 VUODEN AIKAJÄNTEELLÄ ENNAKOIVAA TUTKIMUSTA KANSANTALOUDELLINEN JA YHTEISKUNNALLINEN POTENTIAALI JA T&K-PANOSTUKSET ERITTÄIN MERKITTÄVIÄ ( M /VUOSI) RAKENNUTTAVA ALAN TULEVAISUUDEN KANNALTA KESKEISTEN SOVELLUSTEN VARAAN; YDINOSAAMISEN ON LÖYDYTTÄVÄ SUOMESTA KESKITTYMÄLLÄ ON OLTAVA MAHDOLLISUUS OLLA YKSI MAAILMAN PARHAISTA

21 MITÄ TARJOAVAT YLIOPISTOILLE? OSALLISTUMINEN PITKÄJÄNTEISEEN STRATEGISEEN T&K- TYÖHÖN VERKOTTUMINEN SOVELLUSALUEESEEN LIITTYVÄN MUUN HUIPPUTUTKIMUKSEN KANSSA YHTEYDET YRITYKSIIN JA NIISSÄ TEHTÄVÄÄN TUTKIMUKSEEN KORKEATASOISTEN TUTKIMUSRYHMIEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN OPISKELIJOIDEN KIINNOSTUKSEN KASVU HYÖDYNTÄJIÄ YLIOPISTOSSA TUOTETULLE UUDELLE TIEDOLLE JA OSAAMISELLE YLIOPISTOT - SA -TILAISUUS

22 KÄYNNISTYMINEN TEKES JA SUOMEN AKATEMIA VASTAAVAT VALMISTELUSTA YRITYKSET, YLIOPISTOT JA TUTKIMUSLAITOKSET MÄÄRITTELEVÄT YHTEISEN TUTKIMUSSUUNNITELMAN JA SOPIVAT HALLINNOLLISISTA RATKAISUISTA VASTUUHENKILÖT: Johtaja Jussi Kivikoski/Tekes Tekesin ao. toimialajohtajat Yksikön johtaja Ritva Dammert/SA KTM ASETTANUT JOHTORYHMÄN (-> ), Pj. kp. Erkki Virtanen/KTM

23 JULKINEN T&K-RAHOITUS TIEDE- JA TEKNOLOGIANEUVOSTON LINJARAPORTTI 2006: 400 M :N TASOKOROTUS SUURIMMAT LISÄYSKOHTEET OSAAMISKESKITTYMÄT, YLIOPISTOT JA KILPAILTU RAHOITUS MYÖS INFRASTRUKTUURIT MUKANA JULKINEN OSAAMISKESKITTYMÄRAHOITUS PÄÄASIASSA TEKESIN KAUTTA OSAAMISKESKITTYMIIN MYÖS MUUTA KUIN UUTTA RAHAA!

24 TUTKIMUSRAHOITUS 4 % BKT:STA VUONNA 2010 <==> VALTIO M TTN ESITTÄÄ 400 M :N TASOKOROTUSTA : - strategisen huippuosaamisen keskittymät infrastruktuurit 20 - tutkijanuran kehittäminen 50 - tutkijakoulujen kehittäminen 15 - Suomen Akatemian yleiskustannusosuus 20 - kilpailtu tutkimus- ja teknologiarahoitus 60 - yliopistojen perusrahoituksen tutkimusosuus 60 - tekniikan alan tutkimus ja koulutus 20 - sektoritutkimus, ml. VTT:n perusrahoitus 25

25 LISÄYKSET ORGANISAATIOITTAIN TASOKOROTUS VUODEN 2007 TASOSTA VUOTEEN 2011: - SUOMEN AKATEMIA 110 M - TEKES YLIOPISTOT MINISTERIÖT JA TUTKIMUSLAITOKSET YHTEENSÄ 400 M

26