Tutkimustarpeita sijaishuollossa - asiantuntijoiden näkökulma

Transkriptio

1 Tutkimustarpeita sijaishuollossa - asiantuntijoiden näkökulma VTT Elina Pekkarinen Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke (Nuorisotutkimusverkosto & Lapsuudentutkimuksen seura) Alaseminaari 8. Huostaanoton vaikutukset ja väkivalta sijaishuollossa - ajankohtaiset teemat tutkijoiden tarkastelussa Lastensuojelun Keskusliiton Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Vaasan yliopisto

2 Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke Hanke on käynnistynyt keväällä 2010 Hanketta rahoittaa Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö ITLA ja se on sijoitettu Nuorisotutkimusverkostoon. Johtoryhmässä asiamies Markus Anttila (ITLA), professori Pauline von Bonsdorff (JY), erikoistutkija Tarja Heino (THL), ohjelmajohtaja Hanna Heinonen (LSKL), professori Tarja Pösö (TaY), tutkijatohtori Niina Rutanen (TaY), tutkimusjohtaja Leena Suurpää (NTV) ja erikoissuunnittelija Tarja Tolonen (NTV) Käsitys lastensuojelutiedon pirstaleisuudesta on vallinnut jo luvulta alkaen ( ). Tilanteeseen ei kuitenkaan ole tullut oleellista muutosta, vaan lastensuojelun tiedontuotannon pirstaleisuus on tunnusomaista tällekin päivälle. (H7. Itä-Suomen yliopisto ) Hankkeen päätavoitteet sen perustamisvaiheessa olivat: edistää lastensuojelututkimuksen monitieteistä valtakunnallista yhteistyötä luoda foorumeita tutkijoiden kohtaamiseen ja keskinäiseen yhteistyöhön kartoittaa ja määrittää keskeiset lastensuojelua koskevat tutkimukselliset kärkiteemat ja edistää monitieteisten tutkimusohjelmien ja -hankkeiden syntymistä koota tutkimusten tuloksia ja saatuja kokemuksia

3 Verkonkutojan työ Alussa päätettiin edetä henkilökohtaisella tasolla tunnustellen ja lastensuojelun eri toimijoilta asioita kysyen Samalla haluttiin kerätä tietoa siitä, mikä on lastensuojelun tiedon ja tutkimuksen tilanne sekä miten sitä tulisi jatkossa kehittää Tavoitteena oli Kuulla valtakunnallisesti lastensuojelun asiantuntijoita eri organisaatioista Käsitys lastensuojelututkimuksen tilasta Suomessa Vahvuudet, heikkoudet, välttämättömät toimenpiteet Kriittisimmät tutkimuksen aukot Huostaanottotutkimuksen tila 3

4 Fokusryhmähaastattelut aloitettiin toukokuussa Haastatteluita järjestettiin 23 Niihin on osallistunut 87 asiantuntijaa noin 44 instituutiosta Yliopistoja 6 kpl: Helsinki, Tampere, Turku, Itä-Suomi, Jyväskylä, Lappi (sähköpostihaastattelu) Ammattikorkeakouluja 3 kpl: Turun AMK, Seinäjoen AMK, Lahden AMK Sektoritutkimuslaitoksia 2 kpl: THL ja OPTL Sosiaalialan osaamiskeskusten lastensuojeluverkosto Sosiaalialan osaamiskeskuksia 4 kpl: Socca, Poske Oulu, Vasso, SONet Botnia Lastensuojelun kehittämisyksiköitä 2 kpl: Pohjois-Savon ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö Kaupunkeja ja kuntia 8 kpl: Helsinki, Turku, Vaasa, Seinäjoki, Ilmajoki, Alavus, kuntayhtymä Kaksineuvoinen (Evijärvi, Lappajärvi, Kauhava), (Lahti) Järjestöjä 7 kpl: Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Pesäpuu, Nuorten ystävät, SOS-lapsikylä Kaste-ohjelman hankkeita 2 kpl: Kehrä ja Remontti Erillishankkeita 1 kpl: Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsiasiavaltuutettu HUS sosiaalipediatrian yksikkö 2 yksittäistä tutkijaa sähköpostilla Analyysi Atlas ti. -ohjelman avulla Laadullinen temaattinen analyysi, Jürgen Habermasin tiedonintressiteoria 4

5 Katse huostaanottoon - ikkuna sijaishuoltoon Yhteiskunnan velvollisuus tulisi olla huolehtia huostaanoton perustutkimus kuntoon, kun huomioidaan huostaanoton taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset. On kovin ristiriitaista, että lastensuojelun konkreettinen tarve on niin suurta, lapsia otetaan massoittain huostaan, mutta ilmiöstä ei ole tutkimustietoa edes perusteiden verran. Resursseja siis löytyy kyllä lastensuojelun toteuttamiselle, muttei sen tutkimukselle.(h5. Tampereen yliopisto ) Huostaanotto ja sitä seuraava prosessi ovat selkeitä tilanteita, jotka tekevät näkyväksi niin sitä edeltäneen avohuollon kuin sitä seuraavan sijaishuollon.(h21. Nuorten Ystävät )

6 Sijaishuollon tutkimuksen tila ja tarpeet Vaikka sijaishuolto on yksi harvoista lastensuojeluaiheista, joista on aivan viime vuosina julkaistu väitöskirjoja (esim. Kitinoja 2005; Laakso 2009; Reinikainen 2009), sen tutkimusaukot koettiin suuriksi Tutkimustarpeita on niin sijaishuollon arjessa, muodoissa, laadussa kuin vaikuttavuudessa suomalainen laitosmaailma käsittää hyvin erikokoisia yksiköitä pienistä perhekotityyppisistä laitoksista suuriin koulukoteihin eri tavoin hallinnoitujen laitosten organisointitapa, omistussuhteet, henkilöstö- ja osaamispohja ovat tutkimatonta aluetta Perustietoa puuttuu Kukaan ei kerää olemassa olevaa tietoa: emme edes tiedä lastensuojelulaitosten tarkkaa määrää, kokoa tai henkilökunnan koulutustaustoja, sillä kukaan ei kokoa tätä tietoa. Huostaanottotutkimuksessa on laajoja aukkoja, esim. huostaan otettujen lasten terveydentilasta tai lasten arjesta sijoituksen aikana ei tiedetä juuri mitään. (H3. Lahti )

7 Sijoitetut lapset Sijoitettujen lasten tutkiminen niin perhe- kuin laitoshoidossa oli aihe, josta toivottiin lisää tutkimusta Tällä ei tarkoitettu vain lasten sosiaalisten taustojen tai huostaanoton syiden tutkimusta, vaan myös lasten arjen, elämänlaadun, tulevaisuuden tutkimusta Erityisesti korostettiin lasten kokemustiedon merkitystä Paljon pohdittiin myös muiden osapuolten kokemusten tutkimusta Huostaanottotutkimuksessa on jonkin verran kartoitettu lasten kokemuksia huostaanotosta, samoin äitien (jonkin verran), mutta esimerkiksi isien tai sisarusten kokemuksia ei ole tarkasteltu ollenkaan.(h4. THL )

8 Sijoitettujen lasten läheissuhteet Sijoitettujen lasten läheissuhteet nousivat toistuvasti tärkeäksi tutkimusteemaksi Harvoissa aiheesta tehdyissä tutkimuksissa lapset olivat kokeneet sisarussuhteet erittäin tärkeiksi ( ) Yhdistyksen koteihin sijoitetut lapset kokivat hyvin merkittäväksi sen, että omat sisarukset saivat asua samassa kodissa. ( ) Palautehaastatteluissa ilmeni, että lapset kokivat erittäin merkityksellisiksi myös suhteet sijaissisaruksiinsa.(h19. SOS-Lapsikylä ) Aiemmat tutkimukset osoittavat, että huostaan otettujen ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vanhempien toimeentulo on muita heikompaa, ja heille kasautuu useita terveysongelmia sekä työkyvyn vaikeuksia (Saarikallio-Torp ym ) Haastateltavat olivat havainneet viitteitä siitä, että vanhempien tukeminen jää toisinaan sijaishuollon laitosten tai sijaisperheiden tehtäviksi Saavatko vanhemmat lakisääteisen tuen huostaanoton jälkeen? Tehdäänkö heille lain takaama henkilökohtainen suunnitelma? Suoraan perhehoitoon ja läheissuhteisiin liittyy tarve tutkia sukulaissijoituksia, joiden mahdollisuus tulee jokaisen sijoituksen yhteydessä lakisääteisesti selvittää

9 Erityiskysymyksenä perhehoito Lastensuojelussa on viime vuosina ollut vahva pyrkimys siirtää lapsia laitoshoidosta perhehoitoon Vuoden 2012 alusta tulee voimaan lastensuojelulain 50 muutos, jonka mukaan laitoshuoltoa tulee järjestää vain, jos lapsen edun mukaista hoitoa ei voida järjestää perhehoidossa tai muualla (316/2011) Samalla muutoksia perhehoitajalakiin Haastatelluista asiantuntijoista monet olivat kuitenkin huolestuneita siitä, tiedetäänkö perhehoidosta ja sen järjestämistavoista riittävästi Perhehoito tuo kustannussäästöjä, jos se toteutetaan oikein. Ei kuitenkaan voi olla vain niin, että perhehoitoa lisätään ja laitoshoito puretaan. Perhehoidon tavoitteet ja keinot tulee kunnolla arvioida ennen kuin suuria rakennemuutoksia ryhdytään tekemään. (H17. Pesäpuu )

10 Perhehoidon ongelmat ovat tutkimaton alue - samalla perhehoitajasopimuksia on esimerkiksi Helsingissä purkautunut aiempia vuosia enemmän ( ) tarvitaan arvioivaa tutkimustietoa perhehoidon laadusta ja sen varmistamisesta. Rohkeasti tulisi tutkia myös perhesijoitusten ongelmia, kuten perhetilanteiden muutosten vaikutuksia sijaisvanhemmuudelle.(h11. KASTE Remontti & Turun kaupunki ) Keskeytyneet sijoitukset puhuttivat Kokemus siitä, etteivät kaikki lapset sovellu perhehoitoon, oli vahva erityisesti sijaishuollon järjestämisestä huolehtivissa yksiköissä Haastateltavilla oli huoli siitä, sijoitetaanko perheisiin liian haastavia lapsia, tuetaanko perheitä riittävästi ja saadaanko riittävän hyviä perheitä Kaikki lapset eivät kuitenkaan tule hoidetuksi perheissä, joten laitoshoitoakin tulee jatkossa kehittää ja osaamista ylläpitää. (H18. PELA )

11 Muita sijaishuollon tutkimustarpeita Lastensuojelulaitosten kenttä on suuressa muutoksessa Markkinoiden kaupallistuminen uudet toimijat ja toimintatavat Lainsäädäntömuutos ja sen vaikutukset Esim. päätöksenteko laitoksissa, rajoittamis- ja eristämiskäytännöt Laitoskäytännöt, laitosten erikoistumisen ja erityisosaamisen lisääntyminen Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian rajapinnat Valvirassa on huomattu, että meillä on joitakin laitoksia, joihin sijoitetaan useamman lain (lastensuojelun, vammaispalvelulain ja erikoissairaanhoidon) perusteella. ( ) Kehitysvammaisuus, vaikeat psykiatriset ongelmat ja käytöshäiriöt ovat raja-alueita, joissa on vaikea sanoa, käytetäänkö toisinaan lastensuojelua väärässä paikassa tai ajautuuko näihin palveluihin ehkä lapsia, jotka kuuluisivat lastensuojelun palveluiden piiriin.(h15. Lapsiasiavaltuutetun toimisto )

12 Sijoitusprotokolla Sijoitusprotokollaa tulisi tutkia: kliinisesti on syntynyt vaikutelma, että resurssien puutteen vuoksi sijaispaikan ja -vanhempien arviointi, koulutus ja tuki jäävät melko ohuiksi. Esimerkiksi ( ) asiakasohjausryhmien toimintakulttuurien tutkiminen tuottaisi tärkeää tietoa: mitkä tekijät vaikuttavat sijaismuodon ja -paikan valintaan? (H9. HUS ) Huostaanoton purku ja kotiuttaminen Asiantuntijuus siitä, miten huostaanotto lakkautetaan, puuttuu. Laissa puhutaan lyhyesti perheen jälleenyhdistämisestä, mutta menetelmiä sen hyvää toteuttamiseen ei tunneta. Miten huostaanottoprosessi käännetään toisinpäin, miten saadaan lapset pois sijaishuollosta? (H20. SONet Botnia & Pohjanmaa ) Jälkihuolto ja sijoitettujen lasten tulevaisuus Vrt. Tarja Heinon ja Marianne Johnsonin (2009) rekisteritutkimukset sekä Pekka Myrskylän (2009) tutkimus

13 Yhteenveto Sijaishuollon tutkimukseen panostaminen koettiin yhteiskunnan moraaliseksi velvollisuudeksi erityisesti nyt, kun sijaishuollon asiakasmäärät ovat kasvaneet ja kentällä on käynnissä rakenteellinen muutos Haastatteluissa mainittiin useita sijaishuoltoon liittyviä perustutkimusaiheita sekä erityiskysymyksiä, joiden tietämys on puutteellista Tutkimuksen toteuttaminen ei ollut vain resurssi-, vaan myös asenne- ja lupakysymys Tutkittavien tavoittaminen ei ole helppoa Tutkijat toivoivat kentältä avointa suhtautumista tutkimuksen tekoon sekä hyvää yhteistyötä, joka palvelisi myös sijaishuollon käytännön toimijoita Kiitos ajastanne!

14 Lähteet Heino, Tarja & Johnson, Marianne (2010) Huostassa olleet lapset nuorina aikuisina. Teoksessa Ulla Hämäläinen & Olli Kangas (toim.) Perhepiirissä. Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Kitinoja, Manu (2005) Kujan päässä koulukoti. Tutkimus lastenkoteihin sijoitettujen lasten lastensuojeluasiakkuudesta ja kouluhistoriasta. Stakes tutkimuksia 150. Helsinki: Stakes. Laakso, Riitta (2009) Arjen rutiinit ja yllätykset- etnografia lastenkotityöstä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto. Myrskylä, Pekka (2011) Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/2011. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Reinikainen, Sarianna (2009) Nuorisokodista maailmalle - kokemuksia nuorisokodissa elämisestä. Kasvatustieteen laitoksen tutkimuksia 224. Helsinki: Helsingin yliopisto.