ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

Transkriptio

1 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 341/420/2012 JULKINEN ASIA Tutkintapyyntö Fortum Sähkönsiirto Oy:n toiminnasta suurjännitteisen sähköverkon (110 kv) kunnossapidon ja vianselvityksen osalta 2 ASIANOSAINEN Fortum Sähkönsiirto Oy PL FORTUM 3 TUTKINTAPYYNNÖN TEKIJÄ Satapirkan Sähkö Oy Paneliantie PANELIA 4 VIREILLETULO SALASSAPITO Tähän päätökseen sisältyy viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24.1 :n 20) kohdan nojalla salassa pidettäviä tietoja. Liikesalaisuudet on merkitty päätöksessä kursivoituina [hakasulkeissa]. 6 SELOSTUS ASIASTA Satapirkan Sähkö Oy:n (jäljempänä myös SPS ) tutkintapyyntö on saapunut Energiamarkkinavirastoon (jäljempänä myös EMV ) EMV on pyytänyt päivätyllä kirjeellä Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä (jäljempänä myös FSS ) vastinetta SPS:n toimenpidepyynnön johdosta. FSS toimitti vastineen EMV:lle päivätyllä kirjeellä. EMV on pyytänyt lisätietoja FSS:ltä päivätyllä kirjeellä. FSS on antanut vastineen lisätietokyselyyn päivätyllä kirjeellä. FSS täydensi vielä lähetetyllä sähköpostilla lisätietokyselyn vastauksia puuttuvien tietojen osalta. EMV on pyytänyt SPS:ltä lisäaikaa asian käsittelyyn ja lähetetyllä sähköposteilla. EMV on pyytänyt lausuntoa ja tilastoja kantaverkonhaltija Fingrid Oyj:ltä (jäljempänä myös FG ) kantaverkkoon liittyvillä 110 kv johdoilla tapahtuneista häiriöistä. FG on toimittanut lausuntonsa EMV on myös varannut Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkuja 4 Puhelin S-posti virasto@energiamarkkinavirasto.fi Energimarknadsverket Helsinki Telefax Internet

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 2 (26) 6.1 Tutkintapyyntö FSS:lle mahdollisuuden antaa lausunto päätösluonnoksen johdosta FSS toimitti lausuntonsa Tutkintapyynnössään Satapirkan Sähkö Oy pyytää Energiamarkkinavirastoa tutkimaan, onko FSS:n toiminta alueverkon kunnossapidon ja vianselvityksen osalta täyttänyt sähkömarkkinalain velvoitteet verkon kehittämisvelvollisuudesta. FSS:n 110 kv verkossa tapahtuneiden vikojen johdosta Sallila Sähkönsiirto Oy:lle (jäljempänä myös Sallila ) aiheutui mittavia keskeytyksiä aikavälillä Sallila on reklamoinut asiasta päivätyllä kirjeellä SPS:lle. Sallilan reklamaatiossa on todettu, että Sallila ostaa alueverkkopalveluita SPS:ltä, joka omistaa usealla sähköasemalla 110 kv kentät. SPS puolestaan ostaa alueverkkopalvelut suoraan FSS:ltä. Sallilan jakelualuetta syötetään FSS:n haarajohtojen kautta Fingrid Oyj:n (jäljempänä myös FG ) kantaverkon johdosta Kolsi-Forssa. Sallilan reklamaation mukaan kyseisestä FSS:n 110 kv verkosta hävisi sähköt aamulla noin klo 08:11. Reklamaation mukaan keskeytys koski kaikkia Sallilan yhdeksää eri sähköasemaa, koska kaikki kyseiset sähköasemat saavat normaalitilanteessa syöttönsä FG:n Kolsi-Forssa johdon kautta. Edellä mainitun FG:n johdon suojaukset ovat Forssassa ja Kolsissa. Reklamaation mukaan FG sai kytkentätoimenpiteillään sähköt nopeasti takaisin Ypäjän, Haaran ja Loimaan johdoille. Reklamaatiossa esitetyt sähköasemakohtaiset keskeytysajat ennen FG:ltä saatuja tarkkoja tietoja ovat seuraavat: Lauttakylä 5 tuntia, Jokisivu 7 tuntia, Mauru 7 tuntia, Punkalaidun 8 tuntia, Niinijoensuu 30 tuntia, Loimaa ja Hirvikoski 1 tunti, Haara 1 tunti ja Ypäjä 1 tunti. Sallilan reklamaation mukaan keskeytysten syynä on ollut se, että sekä Palokallio Lauttakylä että Seikunmaa Niinijoensuu johdoilla oli kaatuneita puita. Sallila on katsonut reklamaatiossaan, että alueverkkojen ja kantaverkon 110 kv johdot rakennetaan puuvarmoiksi ja ne on pidettävä kunnossapidolla puuvarmoina. Sallilan mukaan muutaman johdon partiointi ja puun poisto erityisesti Seikunmaa Niinijoensuu johdolta kesti luvattoman kauan eli selvästi yli vuorokauden. Reklamaatiossa Sallila on moittinut FSS:ää myös siitä, että Sallilan tietojen mukaan FSS keskeytti vian selvityksen välisen yön ajaksi, mikä on Sallilan mielestä välinpitämätöntä toimintaa ottaen huomioon sähkönjakelun muutenkin vaikean tilanteen Sallilan alueella tuona ajankohtana. Sallilan reklamaation mukaan FSS on laiminlyönyt kahden edellä mainitun johdon osalta kunnossapidon ja viankorjauksen eikä siten ole täyttänyt sähkömarkkinalain mukaista verkon kehittämisvelvollisuuttaan. Sallila on huomauttanut reklamaatiossaan, että keskeytyksistä aiheutui Sallilalle ja Sallilan asiakkaille Niinijoensuun sähköaseman alueella huomattavat lisäkustannukset, koska sähkö puuttui usealta tuhannelta asiakkaalta turhaan lähes 30 tunnin ajan. Sallila on tuonut reklamaatiossa esille, että esimerkiksi Alastaron taajamassa sähköverkko oli kunnossa koko ajan eikä keskeytyksiä asiakkaille olisi tullut lainkaan ilman FSS:n 110 kv sähköverkon vikaa. Reklamaation mukaan kyseisen 110 kv vian vuoksi Sallila joutui keskittymään Jokisivu Vampula Niinijoensuu 20 kv varayhteyden kuntoon saattamiseen sen sijaan, että Sallila olisi voinut ryhtyä toimittamaan sähköä asiakkailleen Alastarolla ja lähiseudulla.

3 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 3 (26) Sallila on todennut reklamaatiossa, että se tulee esittämään FSS:lle korvausvaatimuksen, joka vastaa vähintään FSS:n 110 kv sähköverkon keskeytyksistä aiheutuneita vakiokorvauksia lisättynä mahdollisesti asiakkaillensa maksettavilla vahingonkorvauksilla. Sallila on lisännyt reklamaatiossa vielä, että se tulee laskuttamaan myös kulut osallistumisesta FSS:n 110 kv sähköverkon vian selvitykseen sekä kulut, jotka vaikeuttivat Sallilan oman verkon vian selvittelyä. Reklamaation mukaan Palokallio - Lauttakylä johdon vian selvityksessä ei ollut FSS:n tai sen alihankkijoiden edustajia lainkaan paikalla. Sallila on reklamaation lopussa vaatinut selvitystä siitä, miksi verkkojen kunnossapito on lyöty laimin. Sallila on edellyttänyt myös, että edellä mainittujen johtoreittien kunto tarkastetaan välittömästi ja tarvittavat kunnossapitotoimenpiteet suoritetaan. SPS on välittänyt Sallilan reklamoinnin eteenpäin FSS:lle päivätyllä kirjeellä, koska FSS vastaa syöttävän 110 kv verkon käytöstä, kunnossapidosta ja viankorjauksesta. SPS on lisännyt reklamaatioon myös muita SPS:n alueella tapahtuneita vastaavia tapauksia, kuten Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:n Säkylän sähköasemaa syöttävän FSS:n 110 kv (Lieto-Yläne) johdon vikakeskeytyksen, joka aiheutui puun kaatumisesta johdolle. SPS:n reklamaation mukaan FSS on toistuvasti pitkäaikaisesti laiminlyönyt 110 kv verkkojensa kunnossapitoraivauksia SPS:n osakasyhtiöiden jakelualueella. SPS:n näkemyksen mukaan kyse on vähintäänkin törkeästä huolimattomuudesta. Reklamaatiossa SPS toteaa, että vikojen korjaus on ollut liian hidasta. SPS vaatii Sallilan vaatimien ohella FSS:n tehostavan kunnossapitoaan ja viankorjaustaan. FSS on vastannut SPS:n reklamaatioon päivätyllä kirjeellä. SPS on pyytänyt päivätyllä kirjeellä lisäselvityksiä asiaan liittyen. Toimenpidepyynnön mukaan FSS ei vastannut kuitenkaan SPS:n esittämiin kysymyksiin, vaan toimitti vastauksena päivätyllä kirjeellä selvityksen johto-osien keskeytysajoista. 6.2 Energiamarkkinaviraston vastinepyyntö Vastinepyynnössään Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä tietoja liittyen kunnossapitoon ja vianselvitykseen erityisesti SPS:n ja Sallilan reklamaatiossa esitettyjen johto-osuuksien osalta. Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä selvitystä seuraavasti: 1. Kaikki kunnossapito-, tarkastus- ja raivausraportit johto-osuuksilta Palokallio- Lauttakylä, Seikunmaa-Niinijoensuu ja Lieto-Yläne viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. 2. Vianselvitys- ja korjausraportit sekä keskeytyshistoria kohdan 1. mukaisilta johto-osuuksilta viimeiseltä viideltä vuodelta. 3. Tiedot seuraavista asioista koskien ilmenneitä vikoja kohdan 1. mukaisilta johto-osuuksilta vikatapauksittain jaoteltuna: a. Milloin viat alkoivat b. Milloin viat tulivat Fortum Sähkönsiirto Oy:n tietoon

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 4 (26) c. Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan d. Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille e. Milloin viat saatiin korjattua f. Viankorjauksessa yhtaikaa olleiden asentajien määrä. 4. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden liityntäpisteiden (omat sähköasemat + muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteet) keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 5. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutunut muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteiden keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 6. Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden omien liityntäpisteiden (sähköasemien) keskimääräinen keskeytysaika ja lukumäärä viimeiseltä viideltä vuodelta. 7. Kuinka paljon FSS:n 110 kv verkossa on ollut kaatuneista puista johtuneita vikoja viimeisen viiden vuoden aikana. 8. Energiamarkkinaviraston saaman tiedon mukaan useita puita oli kaatunut ainakin kolmelle eri Fortum Sähkönsiirto Oy:n omistamalle 110 kv johto-osuudelle. Pyydämme perustelemaan, katsooko Fortum Sähkönsiirto Oy tämän johdosta tai muutoin, että se on onnistunut pitämään 110 kv verkkonsa puuvarmana ja että sen toiminta kunnossapidon osalta on ollut moitteetonta. 6.3 Fortum Sähkönsiirto Oy:n vastine FSS on vastineessaan katsonut Tapaninpäivän myrskyn olleen voimakkain myrsky 30 vuoteen, mitä kuvaa muun muassa se, että Suomen verkostoasentajaresurssit kävivät riittämättömiksi. Tapaninpäivän myrsky ja sitä seurannut vähäisempi Hannu-myrsky aiheuttivat suuria tuhoja FSS:n sähköverkkoon. Tuulen nopeus puuskissa ylitti paikoin 30 metriä sekunnissa, jonka lisäksi myrskyn vaikutuksia lisäsivät hyvin poikkeukselliset olosuhteet: täysin sula, märkä ja pehmeä maaperä, josta puut kaatuivat juuripaakkuineen. FSS:n mukaan korjaustyöt veivät aikaa, koska kahden ensimmäisen vuorokauden aikana olosuhteet vaaransivat asentajien turvallisuuden siinä määrin, että kaikkia korjaustöitä ei voitu turvallisuussyistä aloittaa välittömästi. Esimerkiksi johto-osuudella Seikunmaa-Niinijoensuu vianetsintä jouduttiin keskeyttämään yön ajaksi olosuhteiden vuoksi voimakkaat tuuliolosuhteet estivät myös lentokaluston hyödyntämisen vianetsinnässä kyseisellä alueella. FSS toteaa vastanneensa SPS:n reklamaatioon kirjallisesti FSS on toimittanut Energiamarkkinavirastolle kopion vastauksestaan SPS:lle. Vastineessaan FSS on esittänyt pyydetyn mukaisesti eri johto-osuuksien kuntotiedot vastineensa liitteinä. FSS toteaa noudattavansa tarkastuksissa ja kunnossapidossa val-

5 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 5 (26) takunnallisesti yleisesti käytössä olevia toimintaperiaatteita ja käyttää sopimusurakoitsijana tunnettuja alan toimijoita, jotka tuottavat vastaavia palveluita muillekin verkkoyhtiöille. FSS:n toimittamien liitteiden kuntotiedot on esitetty Fingrid Oyj:n Voimajohtotarkastajan käsikirja nimisessä julkaisussa käytettyjen määritelmien mukaisesti. Vastineensa liitteissä FSS on toimittanut myös vianselvitys- ja korjausraportit sekä keskeytystiedot. Vikatapauksittain johto-osuuksittain jaoteltuna FSS on ilmoittanut vikojen alkamisajankohdat, vikojen tulemisen FSS:n tietoon, ajankohdan jolloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan, asentajien saapumisen vikapaikoille, ajankohdan jolloin viat saatiin korjattua ja viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrän seuraavasti: Palokallio Lauttakylä Seikunmaa - Niinijoensuu Lieto-Yläne Milloin viat alkoivat: klo 8:03 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: klo 14:09 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] Milloin viat alkoivat: klo 8:03 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: n. klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: klo 13:40 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] Milloin viat alkoivat: klo 9:14 Milloin viat tulivat FSS:n tietoon: klo [ ] Milloin FSS hälytti asentajat vikoja korjaamaan: [ ] Milloin asentajat saapuivat vikapaikoille: [ ] Milloin viat saatiin korjattua: klo 15:15 Viankorjauksessa yhtä aikaa olleiden asentajien määrä: [ ] FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden FSS:n omien liityntäpisteiden (omat sähköasemat + muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteet) keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä, eikä koottuja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot. FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden muiden verkonhaltijoiden liityntäpisteiden keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä eikä koottu-

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 6 (26) ja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot, johon eivät sisälly Tapaninpäivän myrskyn aikaiset keskeytykset. FSS on ilmoittanut, että sen 110 kv sähköverkon vioista aiheutuneiden omien liityntäpisteiden (sähköasemien) keskimääräinen keskeytysaika on vaihdellut vuosina [ ] välillä [ ] ja lukumäärä välillä [ ]. Vastaavia tietoja vuodelta 2007 ei FSS:llä ole ollut esittää, koska tuolloin käytössä oli eri käytönvalvontajärjestelmä, eikä koottuja tietoja tältä ajalta ole. FSS on toimittanut liitteenä yksityiskohtaiset keskeytystiedot, johon eivät sisälly Tapaninpäivän myrskyn aikaiset keskeytykset. Vastineessaan FSS on todennut, että viimeisen viiden vuoden aikana 110 kv verkossa on ollut kaatuneista puista johtuneita häiriöitä seuraavasti: maaliskuussa 2009 johtoosuudella Leväsjoki-Tuorila tapahtui puun kaatuminen johdolle raivaustöiden yhteydessä, kun linjaraivaajat joutuivat sääolosuhteiden yllättämiksi. Tapahtumasta laadittiin selvitys heti tapahtumien jälkeen, josta tapauksesta raivausurakoitsijan antama lausunto on toimitettu vastineen liitteenä. Hyvinkäällä elokuussa 2010 tapahtui 110 kv johdon vika, kun puu kaatui johdon päälle. Kyse ei ollut tällöin raivaustilanteesta, eikä viasta seurannut merkittävän mittaista jakelukeskeytystä asiakkaille. Näiden kahden mainitun vian ja Tapani-myrskyn aikaisten vikojen lisäksi FSS:n 110 kv verkon osalta ei ole raportoitu muita puun kaatumisista aiheutuneita vikoja. Puuvarma-termin osalta FSS toteaa, että sille ei tunnu olevan löydettävissä yksiselitteistä määritelmää. Puuvarmuus ymmärrettäneen FSS:n mukaan yleensä siten, että puut on poistettu johtoreitiltä tai ainakaan puut eivät pääsisi aiheuttamaan keskeytyksiä sähköntoimitukseen. Näin ymmärrettyyn alueverkon puuvarmuuteen FSS pyrkii 110 kv verkkonsa toiminnassa. FSS toteaa hoitavansa 110 kv verkkoaan alalla yleisesti noudatettavien kunnossapitoperiaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. FSS toteaa, että kolmella selvityspyynnössä nimetyllä FSS:n omistamalla johtoosuudella tapahtui mainittuna ajankohtana vikoja, jotka johtuivat reunavyöhykkeillä kasvaneiden puiden kaatumisista. Jälkikäteen voidaan siten todeta, että verkko ei ole ollut kaikilta osin täysin puuvarma Tapani-myrskyn kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa erittäin voimakkaan tuulen lisäksi maaperä oli täysin sula, märkä ja pehmeä. FSS on ilmoittanut selvityspyynnössä todettujen johto-osuuksien osalta yleisenä tietona sekä tehtyjä että tulevia kunnossapitotoimenpiteitä seuraavasti: Palokallio Lauttakylä Johto on rakennettu vuonna Johtoaukea on 30 metriä leveä ja reunavyöhykkeen leveys on 10 metriä johtoaukean molemmin puolin. Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Kävelytarkastus 2010 Alustaraivaus 2012 Johtokadun kaventumat 2012 Reunavyöhykkeen käsittely 2012

7 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 7 (26) Seikunmaa Niinijoensuu Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Lahotarkastukset 2012 Maadoitustarkastukset 2021 (tehty viimeksi 2009) Johto on rakennettu vuonna Johtoaukean ja reunavyöhykkeen leveydet ovat vastaavat johdon Palokallio Lauttakylä kanssa. Lieto - Yläne Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhyke latvottu helikopteriraivauksella 2005 Kävelytarkastus 2010 Alustaraivaus 2010 Johtokadun kaventumat 2012 Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhykkeen käsittely helikopteriraivauksella 2012 Maadoitustarkastukset 2021 (tehty viimeksi 2009) Lahotarkastukset 2033 (tehty viimeksi 2008) Johto on rakennettu vuosina 1973 ja Johtoaukea on 26 metriä leveä ja reunavyöhykkeen leveys on 10 metriä johtoaukean molemmin puolin. Tehdyt kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhyke käsitelty 1985 ja valtaosin Alustaraivaus 2009 Kävelytarkastus 2010 Johtokadun kaventumat 2012 Tulevat kunnossapitotoimenpiteet: Reunavyöhykkeen käsittely helikopteriraivauksella 2012 Maadoitus- ja lahotarkastukset johto-osan iän mukaan alkaen 2012 FSS toteaa, että sen toimittamien liitteiden kuntotiedoista on havaittavissa, että johtoaukeiden osalta voimajohtojen puuvarmuus on säilynyt. Johtoaukeat onkin tarkoitus pitää puhtaina, joten siellä ei kasva lainkaan kookkaampia puita, jotka olisivat maanomistajille taloudellisesti merkittäviä. Tämä osaltaan helpottaa raivauksien suorittamista. Tapani-myrskynkään yhteydessä johdoille kaatuneet puut eivät FSS:n mukaan sijainneet johtoaukeilla, vaan johtoalueiden reunavyöhykkeillä. Lisäksi FSS on todennut, että johtoalueiden reunavyöhykkeillä voi kasvaa isoja puita, joilla on maanomistajille monesti myös kaupallinen merkitys. Tämä luo osaltaan haasteita reunapuiden käsittelylle, koska puiden kaatamisesta on aina sovittava erikseen maanomistajien kanssa. Reunavyöhykkeen puut luokitellaan tarkastuksissa kiireellisyysluokkiin 1-3, joista 3. luokka kuvaa sähkölinjaa uhkaavaa, välittömästi poistettavaa puuta. Yleensä verkonhaltijalla on oikeus vain tällaisten uhkaavien puiden poistamiseen. Luokkaan 3 määritellyt puut FSS onkin poistanut reunavyöhykkeeltä aina viipymättä.

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 8 (26) FSS on myös ilmoittanut aloittaneensa Tapani-myrskyn kokemusten perusteella laajoja kehityshankkeita sähköverkon käyttövarmuuteen liittyen, joita FSS kuvailee vastineessaan. FSS katsoo verkon kehittämisvelvollisuuden arvioinnin osalta, ettei kyseistä velvollisuutta lähtökohtaisesti tule arvioida yhden täysin poikkeuksellisen myrskyn yksittäisille linjoille aiheuttamien sähkökatkosten perusteella. Arvioinnin ainoana lähtökohtana ei tulisi FSS:n mukaan olla se, onko tutkintapyynnössä mainituilla yksittäisillä linjoilla ylletty täydelliseen puuvarmuuteen myös täysin poikkeuksellisissa oloissa. FSS katsoo, että verkon kehittämisvelvollisuuden täyttämistä arvioitaessa on verkonhaltijan toimia tarkasteltava laajemmin ja kokonaisuutena. FSS katsoo, että olennaista on kiinnittää huomiota siihen, ovatko kyseiseen tavoitetasoon pääsemiseksi tai sen ylläpitämiseksi suoritetut verkon kehittämis- ja ylläpitotoimet riittäviä ja miten havaittuihin puutteisiin puututaan. FSS on lopuksi katsonut vastineessaan, että sen toiminta täyttää sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen kehittämisvelvollisuuden asettamat vaatimukset myös tutkintapyynnössä nimettyjen linjojen osalta. 6.4 Energiamarkkinaviraston lisävastinepyyntö Lisävastinepyynnössä Energiamarkkinavirasto on pyytänyt FSS:ltä selvitystä seuraavasti: 1. Onko tehdyistä maastotarkastuksista ja niiden aiheuttamista toimenpiteistä olemassa muita raportteja tai tietoja kuin mitä FSS jo vastineessaan on EMV:lle lähettänyt. Jos näitä on, EMV pyytää lähettämään kyseiset tiedot EMV:lle. Lähetettyjen Excelien yleistä välilehdellä on mainittu toimenpiteitä, joista ei löydy tarkempia tietoja. Esimerkiksi vuoden 2010 maastotarkastuksien sekä vuosien 2009, 2010 ja 2011 johtoalueen raivauksien osalta ei löytynyt kaikilta osin tietoja. 2. Oliko FSS:llä myös muilla kuin edellä mainituilla johto-osuuksilla keskeytyksiä johtuen Tapaninpäivän myrskyistä? Jos on, niin pyydämme FSS toimittamaan myös näiden osalta kaikki mahdolliset raportit (kunnossapito-, tarkastus-, korjaus- ja raivausraportit) viimeiseltä viideltä vuodelta. Näistä raporteista riittää tieto vain vikapaikkojen ja niitä läheisten pylväiden osalta. 3. Koottuna seuraavat tiedot: a. Tarkat tiedot vikapaikoista ja vikojen syistä (niiden jännevälien pylväsnumerot, joille puita kaatunut tai jokin muu myrskyn aiheuttama syy aiheutti vian). b. Vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset (mm. toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälin pylväsnumerot) viimeiseltä viideltä vuodelta. c. Korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet vikapaikoissa ennen tapaninpäivän myrskyjä viimeiseltä viideltä vuodelta (päivämäärä, jännevälin pylväsnumerot ja tehdyt toimenpiteet).

9 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 9 (26) 4. Tieto FSS:n 110 kv ilmajohtojen vikatiheydestä viimeiseltä viideltä vuodelta (vikojen määrä/100 km ja vikojen aika/100 km) 5. Liityntäpisteen (muut verkonhaltijat, sähköasemat, 110 kv asiakkaat) keskimääräinen keskeytysaika ja määrä viimeiseltä viideltä vuodelta eli liityntäpisteiden kokemien keskeytyksien määrällinen tai ajallinen summa jaettuna kaikilla 110 kv liityntäpisteillä. 6. Mikä oli syy suuriin aikaviiveisiin vian alkamisesta vikatiedon saamiseen ja edelleen asentajien lähettämisessä vikapaikalle? 7. Vuonna 2010 kaatuneen puun aiheuttamasta 110 kv viasta (Hyvinkää) samat tiedot kuin kohdassa Fortum Sähkönsiirto Oy:n lisävastine päivätyssä lisävastineessaan FSS on todennut toimittaneensa kaiken maastotarkastuksiin ja niiden aiheuttamiin toimenpiteisiin liittyvän raportointimateriaalin. FSS on todennut, että [ ] Yleisesti ottaen FSS on todennut, että sen kunnossapitoseuranta pohjautuu dokumentoituihin kuntohavaintotietoihin sekä näiden pohjalta laadittuihin johtokokonaisuuksia koskeviin toimenpide-ehdotuksiin. Lisäksi FSS:n mukaan [ ] Palokallio Lauttakylä FSS toteaa, että sen päivätyssä vastineessa todetun mukaisesti kyseisellä johto-osuudella oli kaatuneena useita puita. Tarkkoja vikapaikkoja ei tilanteen kiireellisyyden vuoksi ole yksilöity tarkemmin. FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista: Seikunmaa Niinijoensuu Maastotarkastus, vuosi 2007 Maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen raivaus, vuosi 2011 Johtoalueen kaventuminen ja reunavyöhykkeen käsittely, vuosi 2012 FSS on todennut, että puita kaatui johdolle jännevälillä FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivaus- ja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista:

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 10 (26) Lieto Yläne Maastotarkastus, vuosi 2007 Lahotarkastus, vuosi 2008 Maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen raivaus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventuminen ja vaarallisten reunapuiden poisto, vuosi 2012 FSS toteaa, että puita on kaatunut johdolle jänneväleillä 17 18, ja FSS toteaa toimittaneensa vikapaikkojen ja niiden läheisyyteen tehtyjen maastotarkastusten tulokset, toimenpide-ehdotukset ja kiireellisyysluokitukset sekä näiden jännevälien pylväsnumerot päivätyn vastineensa liitteissä, samoin kuin korjaus-, raivausja kunnossapitotoimenpiteet. FSS esittää vielä yhteenvedon viimeksi mainituista: Lieto-Lankkinen Maastotarkastus, vuosi 2007 Johtoalueen raivaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventumat, vuosi 2012 Lankkinen Yläne Maastotarkastus, vuosi 2007 Lahotarkastus, vuosi 2008 Johtoalueen raivaus, vuosi 2009 Maastotarkastus, vuosi 2010 Johtoalueen kaventuminen ja vaarallisten reunapuiden poisto, vuosi 2012 FSS:n omistamien 110 kv ilmajohtojen vikatiheys viimeiseltä viideltä vuodelta: [ ] Liityntäpisteen keskimääräinen keskeytysaika ja määrä viimeiseltä viideltä vuodelta eli liityntäpisteiden kokemien keskeytysten määrällinen tai ajallinen summa jaettuna kaikilla 110 kv liityntäpisteillä: [ ] Edelleen FSS on todennut kuvanneensa tapaninpäivän myrskyn olosuhteita päivätyssä vastineessaan. Tilannetta vaikeutti sekä FSS:n vikapäivystyksen ruuhkautuminen että käytettävissä olevien urakoitsijaresurssien rajallisuus. Samat urakoitsijat tuottavat palveluita myös muille verkonhaltijoille ja kantaverkkoyhtiölle. Lisäksi FSS on todennut, että [ ] Vuonna 2010 kaatuneen puun aiheuttaman 110 kv vian (Hyvinkää) osalta FSS on todennut yksittäisen reunapuun kaatuneen johdolle johto-osuudella Erkylä-

11 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 11 (26) Taipaleenlehto pylväsvälillä FSS on toimittanut johdon kuntotiedot lisävastineensa liitteenä. Lisäksi FSS esittää yhteenvetona toimenpiteet viimeiseltä viideltä vuodelta: Maastotarkastus ja johtoalueen raivaus, vuosi 2008 Maastotarkastus ja maadoitusten jälkimittaus, vuosi 2010 FSS on vielä tarkentanut vastaustaan varsinaisen vastineen kysymykseen 4 niin, että keskimääräinen keskeytysaika on [ ], (Tapani-myrsky mukaan lukien [ ].) Vikojen lukumäärä on [ ]. FSS toteaa, että sillä ei ole raportoituna keskeytystietoja erikseen omien ja vieraiden liityntäpisteiden osalta. Lopuksi FSS on todennut verkon kehittämisvelvollisuuden arvioinnista, ettei sitä tule FSS:n käsityksen mukaan lähtökohtaisesti arvioida yhden täysin poikkeuksellisen myrskyn yksittäisille linjoille aiheuttamien sähkökatkosten perusteella. Arvioinnin lähtökohtana ei FSS:n mukaan tulisi olla, onko tutkintapyynnössä mainituilla yksittäisillä linjoilla ylletty täydelliseen puuvarmuuteen myös täysin poikkeuksellisissa oloissa. FSS omistaa 110 kv sähköverkkoa yhteensä noin 1800 km, joten vikaantuneet johto-osuudet edustavat melko pientä osaa koko verkkokokonaisuudesta. FSS:n mielestä kehittämisvelvollisuuden arvioinnissa tulee tarkastella verkonhaltijan toimia laajemmin ja kokonaisuutena. Olennaista on FSS:n mukaan kiinnittää huomiota siihen, onko verkonhaltijan asettama tavoite kehittämisvelvollisuuden näkökulmasta riittävä ja toisaalta siihen, onko verkonhaltijan asettama tavoite kehittämisvelvollisuuden näkökulmasta riittävä ja toisaalta siihen, ovatko kyseiseen tavoitetasoon pääsemiseksi tai sen ylläpitämiseksi suoritetut verkon kehittämis- ja ylläpitotoimenpiteet riittäviä ja miten havaittuihin puutteisiin puututaan. FSS toteaa tuoneensa esille 110 kv linjoja koskevan tavoitetason (puuvarma yleisesti ymmärrettynä) sekä tutkintapyynnössä mainituilla linjoilla suoritetut ja suunnitellut kunnossapitotoimenpiteet. Lisäksi FSS on tuonut esille sen, miten kunnossapitotoimenpiteitä ollaan tehostamassa myös kyseisten linjojen osalta Tapani-myrskyn kokemusten perusteella. Tähän viitaten FSS katsoo, että sen toiminta täyttää sähkömarkkinalain 9 :n mukaisen kehittämisvelvollisuuden asettamat vaatimukset myös tutkintapyynnössä esitettyjen linjojen osalta. 6.6 Fortum Sähkönsiirto Oy:n lausunto Fortum Sähkönsiirto Oy on toimittanut Energiamarkkinavirastolle lausunnon päätösluonnoksen johdosta asiassa Lausunnossaan FSS on tarkentanut salassa pidettäväksi ilmoittamiaan tietoja. Lausunnossaan FSS on esittänyt, ettei puuvarmuudelle ole olemassa määritelmää. Lisäksi FSS toteaa, että sen mukaan ei ole oikeusvarmuuden kannalta hyväksyttävää, että EMV on määritellyt nyt käsillä olevan asian yhteydessä puuvarmuuden ja on edellyttänyt sen FSS:n verkon käyttövarmuudelta tämän määritelmän täyttämistä. Lisäksi FSS esittää, että mikäli Tapani-myrskyn aikana olisi vallinnut muutoin normaalit olosuhteet eli maaperä ei olisi ollut täysin sula, märkä ja pehmeä, nyt myrskyn aikana kaatuneet puut olisivat hyvin suurella todennäköisyydellä pysyneet pystyssä.

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 12 (26) Lisäksi FSS on esittänyt käsityksensä sen tiedonvälityksestä 110 kv alueverkon keskeytyksistä, 110 kv verkon keskeytystilastosta sekä verkon kunnossapidosta. FSS on lisäksi kiistänyt EMV:n päätösluonnoksen taulukon 1 tietojen vertailukelpoisuuden ja toimittanut oman vastaavan tilastonsa. FSS on esittänyt kasvattaneensa 110 kv verkkonsa kunnossapitobudjettia vuosittain useamman vuoden ajan. Kokonaisuutena asiaa arvioiden FSS on katsonut, että sen verkon kunnossapito- ja kehitystoiminta on ollut yleisesti hyväksyttävällä tasolla. 7 ASIAAN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Sähkömarkkinalain (386/1995) 9 :n mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). Tarkemmin verkon kehittämisvelvollisuutta on käsitelty hallituksen esityksessä sähkömarkkinalaiksi (HE 138/1994, 9 :n yksityiskohtaiset perustelut). Hallituksen esityksen mukaan verkonhaltijalla olisi yleinen velvollisuus ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan tulisi pitää verkon käyttövarmuus yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi verkonhaltija rakentaisi ja vahvistaisi verkkoaan niin, että asiakkaiden tavanomaiset, ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyiksi. Asiakkaalle tulee turvata myös riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti. Sähkön laatu ja sähkökatkosten tiheys ja pituus riippuvat pääasiassa sähköverkoston rakenteesta ja kunnosta. Verkonhaltijan tulee huolehtia, että sähköverkosto on tältä osin riittävässä kunnossa myös haja-asutusalueilla. Tarkempia määräyksiä sähkön laadusta ja sallituista sähkökatkoksien pituuksista annettaisiin 26 :n nojalla annettavissa sähkönmyyntiehdoissa sekä sähkön laatustandardeissa, joihin myyntiehdoissa viitattaisiin. Edelleen hallituksen esityksessä todetaan, että verkon kehittämisvelvollisuus olisi tarpeen, koska verkonhaltija on pääsääntöisesti monopoliasemassa. Muilla ei ole yleensä mahdollisuuksia rakentaa verkkoa olemassa olevan verkon vaikutusalueelle; se olisi jakeluverkkojen osalta lailla estetty ja muissakin verkoissa useimmiten taloudellisesti tai ympäristösyistä mahdotonta. Asiakkaan mahdollisuudet saada verkkopalveluja ovat siten riippuvaisia sen verkonhaltijan toimenpiteistä, jonka verkkoon on liittynyt tai haluaisi liittyä. Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sähkönkäyttöpaikkaa tai sähköntuotantolaitosta. Verkonhaltijan velvollisuuden kehittää verkkoaan rajoittuvat kuitenkin siihen, mitä voidaan pitää kohtuullisena. Asiakkaan haluaman palvelun poikkeuksellinen laatu, tarvittavan verkonvahvistamisen vaatima aika, verkonrakentamisen lupamenettelyt ynnä muut seikat voivat estää tai rajoittaa verkonhaltijaa toimimasta asiakkaan haluamalla tavalla. Tämän lisäksi sähkömarkkinalain esitöissä (HE 218/2002 vp. s. 24) käsitellään kehittämisvelvollisuutta. Hallituksen esityksessä todetaan, että sähkömarkkinalain 9 mukaan verkonhaltijalla on sähköverkon kehittämisvelvoite, jonka mukaan tämän tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen

13 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 13 (26) sähkön saanti asiakkaille. Lain esitöiden mukaan lain nykyinen sanamuoto mahdollistaa kehittämisvelvollisuuden tulkitsemisen suppeimmillaan siten, että sillä tarkoitetaan velvoitetta rakentaa riittävän laadukkaita yksittäisiä johtoyhteyksiä. Sähkömarkkinalain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti toimiville sähkömarkkinoille siten, että kohtuuhintaisen ja riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti voidaan turvata. Kehittämisvelvoitteen mainitunlainen suppea tulkinta ei ole tämän tarkoituksen mukainen. Lain sisältöä olisi myös tältä osin selkeytettävä. Sähkömarkkinalain 38 :n 2 momentin mukaan sähkömarkkinaviranomaisen tehtävänä on valvoa tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten sekä verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1228/2003 noudattamista. Sähkömarkkinalain 3 :n 13) kohdan mukaan sähkömarkkinaviranomaisella tarkoitetaan Energiamarkkinavirastoa. Sähkömarkkinalain 39 :n 1 momentin mukaan jos joku rikkoo tai laiminlyö tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä taikka verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa säädettyjä velvoitteitaan, valvontaviranomaisen on velvoitettava hänet korjaamaan virheensä tai laiminlyöntinsä. Velvoitepäätöksessä voidaan määrätä, millä tavoin virhe tai laiminlyönti tulee korjata. Sähkömarkkinalain 39 a :n mukaan sähkömarkkinaviranomaisen on käsiteltävä verkonhaltijoita koskevat tutkintapyynnöt kahden kuukauden kuluessa tutkintapyynnön vastaanottamisesta. Sähkömarkkinaviranomainen voi pidentää käsittelylle asetettua määräaikaa, jos tutkintapyyntö koskee teholtaan yli 40 megavolttiampeerin suuruisen voimalaitoksen liittämisestä perittäviä maksuja taikka jos tutkintapyynnön käsittely edellyttää lisätietojen hankkimista. Jälkimmäisessä tapauksessa määräaikaa voidaan pidentää enintään kahdella kuukaudella, jonka jälkeen määräaikaa voidaan pidentää edelleen tutkintapyynnön tekijän suostumuksella. 8 PERUSTELUT 8.1 Energiamarkkinaviraston toimivalta asiassa ja asian rajaus 8.2 Yleistä Energiamarkkinavirasto on sähkömarkkinalain 38 :n 2 momentin nojalla tutkinut tutkintapyynnön mukaisesti sitä, onko FSS noudattanut sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentissa säädettyä verkon kehittämisvelvollisuutta. Verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamisen arvioinnissa on kiinnitetty huomiota vuoden 2011 joulukuun lopulla tapahtuneisiin FSS:n 110 kv verkossa tapahtuneisiin sähkökatkoksiin ja niiden syihin sekä FSS:n 110 kv sähköverkon kunnossapitoon ja sen korjaustoimintaan sähkökatkojen aikana. Sähkömarkkinalain 9 :n 1 momentin mukaan verkonhaltijan tulee ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sekä yhteyksiä toisiin verkkoihin asiakkaiden kohtuullisten tarpeiden mukaisesti ja turvata osaltaan riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti asiakkaille (verkon kehittämisvelvollisuus). Verkonhaltija vastaa siitä, että verkkoon va-

14 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 14 (26) litut rakenneratkaisut ja komponenttivalinnat soveltuvat vallitseviin olosuhteisiin ja että niillä saavutetaan verkolle asetetut pitoaikavaatimukset. Jos valitut komponentit ja rakenneratkaisut sekä kunnossapito eivät vastaa vallitsevia olosuhteita ja niillä ei saavuteta suunnitelman mukaisia pitoaikoja, tilanteesta kärsivät viimekädessä verkonhaltijan vastuualueella olevat asiakkaat kohonneina siirtomaksuina ja sähkön toimituksen epävarmuutena. Hallituksen esityksessä (HE 138/1994) on todettu muun muassa, että verkonhaltijalla olisi yleinen velvollisuus ylläpitää, käyttää ja kehittää sähköverkkoaan sähkömarkkinoiden tarpeiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että verkonhaltijan tulisi pitää verkon käyttövarmuus yleisesti hyväksyttävällä tasolla. Lisäksi verkonhaltija rakentaisi ja vahvistaisi verkkoaan niin, että asiakkaiden tavanomaiset, ennakoitavissa olevat palvelutarpeet tulevat tyydytetyiksi. Lisäksi lain esitöiden mukaan asiakkaalle tulee turvata myös riittävän hyvälaatuisen sähkön saanti. Sähkön laatu ja sähkökatkosten tiheys ja pituus riippuvat pääasiassa sähköverkoston rakenteesta ja kunnosta. Verkonhaltijan tulee huolehtia, että sähköverkosto on tältä osin riittävässä kunnossa myös haja-asutusalueilla. Verkon kehittämisvelvollisuus on tarpeen, koska verkonhaltija on pääsääntöisesti monopoliasemassa. Muilla ei ole yleensä mahdollisuuksia rakentaa verkkoa olemassa olevan verkon vaikutusalueelle; se on jakeluverkkojen osalta lailla estetty ja muissakin verkoissa useimmiten taloudellisesti tai ympäristösyistä mahdotonta. Liittyjän mahdollisuudet saada verkkopalveluja ovat siten riippuvaisia sen verkonhaltijan toimenpiteistä, jonka verkkoon on liittynyt. Energiamarkkinavirasto toteaa, että alan yritykset ovat toiminnassaan osaltaan toisistaan teknisesti riippuvia. Yhden verkonhaltijan toimenpiteet ja keskeytykset saattavat vaikuttaa merkittävästi myös toisten verkonhaltijoiden toimintaan. Tästä johtuen perusteellinen kunnossapito ja toimintavarma sähköverkko ovat edellytys suurjännitteisten sähköverkkojen toiminnalle. 110 kv suurjänniteverkoilta edellytetään lähes 110 kv kantaverkolta edellytettävää käyttövarmuutta ja siten lähes häiriötöntä sähkönsiirtoa. Energiamarkkinavirasto toteaa, että sähkömarkkinalaissa ja sitä koskevan hallituksen esityksen perusteluissa tai sähkömarkkinalain nojalla annetuissa muissa normeissa ei oteta kantaa käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävään tasoon. Energiamarkkinaviraston aiemmassa päätöskäytännössä 1 yleisesti hyväksyttävää käyttövarmuustasoa on arvioitu siihen vaikuttavien tekijöiden kautta. Näitä käyttövarmuuden osatekijöitä ovat muun muassa seuraavat: esiintyvien vikojen lukumäärä; vian aiheuttajan / vikaantuneen laitteen erottaminen järjestelmästä; ja vian aiheuttaneen häiriön vaikutukset sähköjärjestelmään. Energiamarkkinaviraston aiemmassa hallintokäytännössä on katsottu, että sähköverkkojen tarkastelun yhteydessä käyttövarmuus-sanaa käytetään puhuttaessa yleisesti jär- 1 Energiamarkkinaviraston päätös dnro 185/429/2003,

15 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 15 (26) jestelmän kyvystä kestää äkillisiä häiriöitä (kuten vikatilanteita tai verkon komponenttien vahingoittumisia) siten, että verkon käytölle asetetut vaatimukset eivät rikkoudu. Käyttövarmuustasoa voidaan arvioida esiintyvien vikojen ja niiden vaikutusten avulla. Sähköjärjestelmässä vikoja esiintyy johdoilla, asemilla sekä järjestelmään kytketyissä voimalaitoksissa ja kuormituksissa. Viat voivat olla yksi- tai monivaihevikoja. Ne voivat olla ohimeneviä tai pysyviä. Vikojen vaikutukset riippuvat vian tyypistä, vikojen poiskytkentätavasta ja ajasta sekä sähköjärjestelmän käyttötilanteesta ennen vikaa. Energiamarkkinavirasto on katsonut, että esiintyvien vikojen lukumäärä riippuu verkoston rakenteesta ja kunnosta sekä ilmastollisista olosuhteista. Myös käyttö- ja kunnossapitotoiminnassa esiintyvät inhimilliset virheet vaikuttavat vikojen lukumäärään. Vikojen lukumäärää voidaan vähentää pitämällä verkon laitteet hyvässä kunnossa, jolloin voidaan välttää ikääntymisen ja kulumisen aiheuttamia vikoja. Ilmastollisten olosuhteiden, kuten ukkonen, tuuli, lumi ja pakkanen, vaikutuksia vikamääriin voidaan vähentää kaapeloinnin sekä puuvarmojen johtoalueiden ja reunavyöhykkeiden avulla. Inhimillisten virheiden vaikutuksia voidaan rajoittaa toteuttamalla käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet huolellisesti ennakkoon laadittujen suunnitelmien mukaisesti. 8.3 Verkon kehittämisvelvollisuuden arviointi Energiamarkkinavirasto on tutkinut sähkömarkkinalain 9 :ssä säädetyn verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista FSS:n 110 kv verkon osalta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv linjat rakennetaan Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaan puuvarmaksi, ja se tulee sellaisena myös ylläpitää kunnossapitotoimenpitein. 110 kv linjan vikaantuessa vaikutukset ovat huomattavasti pienjänniteverkkoa merkittävämmät ja ne koskevat usein lisäksi myös muita kuin vikaantuneen sähköverkon haltijaa ja sen asiakkaita. Tästä johtuen kehittämisvelvollisuuden noudattamiselta edellytetään enemmän suurjännitteisen jakeluverkon kuin keski- ja pienjänniteverkon osalta. Energiamarkkinavirasto katsoo, että nyt käsillä olevassa tapauksessa on perusteltua arvioida käyttövarmuuden yleisesti hyväksyttävää tasoa ja siten verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista lähtökohtaisesti yllä lueteltujen kriteerien avulla. Kuitenkin nyt käsillä olevan tapauksen tosiseikasto huomioiden Energiamarkkinavirasto katsoo, että vian aiheuttajan / vikaantuneen laitteen erottamisen järjestelmästä sijasta asiassa on perusteltua arvioida vikojen lukumäärää, vikojen aiheuttajaa ja vikojen korjaamiseen kulunutta aikaa. Näin on sen vuoksi, että Energiamarkkinaviraston aiemmin viitatussa tapauksessa oli kyse vikaantuneen laitteen vaikutuksista verkkoon. Nyt käsillä olevassa tapauksessa on kyse verkon vikaantumisen syistä, vikojen lukumäärästä, niiden kestosta ja vikojen korjaamiseen kuluneesta ajasta sekä toisaalta myös siitä, mitä nämä syyt, määrät ja ajat kertovat verkonhaltijan verkon käyttövarmuuden tasosta. Lisäksi Energiamarkkinavirasto katsoo perustelluksi arvioida verkon kehittämisvelvollisuuden noudattamista kokonaisuutena siten, että myös 110 kv suurjännitteisen verkon käyttövarmuudelta ja kunnossapidolta yleisesti edellytettävä taso verrattuna keski- ja pienjänniteverkkoon ja toisaalta myös kantaverkkoon otetaan huomioon vikojen aiheuttajaa arvioitaessa.

16 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 16 (26) kv verkon käyttövarmuus ja kunnossapidolta edellytettävä taso Energiamarkkinavirasto toteaa, että 110 kv sähköverkolla siirretään suuria tehoja pitkiä matkoja. 110 kv jännitteellä toimivalla verkolla on tarkoitus siirtää sähkö kantaverkon liityntäpisteistä eteenpäin verkonhaltijoille ja heidän asiakkailleen. Yhdellä 110 kv linjalla on usein monia sähköasemia ja sen kautta siirtyy pääosa loppukäyttäjien kuluttamasta energiasta. Jakeluverkonhaltija voi olla liittynyt itse joko suoraan FG:n omistamaan kantaverkkoon tai vaihtoehtoisesti jakeluverkonverkonhaltija on liittynyt toisen verkonhaltijan 110 kv verkkoon. Viimeksi mainitussa tilanteessa jakeluverkonhaltija on riippuvainen tämän toisen verkonhaltijan 110 kv verkon toimitusvarmuudesta. Sähkömarkkinalain mukaisella, kaikkia verkonhaltijoita koskevalla verkon kehittämisvelvollisuudella turvataan myös tällaiseen toisen verkonhaltijan verkkoon liittyvän jakeluverkonhaltijan kohtuullisia odotuksia toimitusvarmuudesta. Edellä esitetyn perusteella 110 kv verkko voidaan rinnastaa toimitusvarmuusvaatimuksiltaan lähes kantaverkolta edellytettävään toimitusvarmuuden tasoon. Verkonhaltijoiden tulee saada toimitusvarmuudeltaan samanlaatuista sähköä, eikä tämä saa riippua verkonhaltijan maantieteellisestä sijainnista. Toisin sanoen verkonhaltijan saama sähkönsyötön toimitusvarmuus ei saa olennaisesti riippua siitä, onko verkonhaltija liittynyt toisen verkonhaltijan 110 kv verkkoon vai suoraan FG:n kantaverkkoon. Energiamarkkinavirasto katsoo, että osin juuri tämän takia 110 kv verkko rakennetaan puuvarmaksi ja myös ylläpidetään sellaisena kunnossapitotoimenpitein. Energiamarkkinavirasto katsoo, että sen näkemykselle 110 kv verkon kunnossapidolta edellytettävältä tasolta on saatavissa tukea myös kantaverkonhaltija FG:n voimassa olevista yleisistä liittymisehdoista YLE 2007, jotka Energiamarkkinavirasto on vahvistanut FG:n noudatettavaksi sähkömarkkinalain 38 a :n nojalla (Energiamarkkinaviraston päätös dnro 219/425/2006). Näiden liittymisehtojen kohdan 3.1 mukaan sopimuspuolet vastaavat kumpikin hallinnassaan olevan sähkölaitteiston toimivuudesta, kunnosta ja käytöstä siten, ettei sen tekninen taso olennaisesti poikkea kantaverkon yleisestä tasosta. Lisäksi kohdassa 1.1 edellytetään nimenomaisesti, että nimellisjännitteeltään kv avojohdot on varustettava ukkosköysillä ja rakennettava puuvarmoiksi. FSS on todennut vastineessaan , että sen verkko ei ole ollut kaikilta osin täysin puuvarma Tapani-myrskyn kaltaisissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa erittäin voimakkaan tuulen lisäksi maaperä oli täysin sula, märkä ja pehmeä. Energiamarkkinavirasto katsoo, että 110 kv verkon osalta puuvarmuudella tarkoitetaan sitä, että tällaiselle verkolle ei aiheudu häiriöitä sen lähettyvillä kasvavista puista. Tällä tarkoitetaan muun muassa sitä, että johtoalueella tai reunavyöhykkeellä kasvavat puut tai muu kasvusto eivät kaatuessaan aiheuta häiriöitä kyseiselle johdolle. Energiamarkkinaviraston saamien tietojen perusteella tuulen nopeus Tapani- ja Hannu-myrskyjen aikana ei ole noussut niin poikkeuksellisiin lukemiin, että puuvarmuuden vaatimuksia olisi syytä arvioida toisin. Energiamarkkinavirasto katsoo, että mikäli johtoalueet ja reunavyöhykkeet on hoidettu riittävin tavoin ja ylläpidetty yleisesti hyväksyttävällä tasolla, puut eivät kaatuessaankaan aiheuta häiriöitä 110 kv verkolle. Mainituilla maaperän olosuhteilla, jotka eivät myöskään ole Suomessa millään tapaa poikkeuksellisia, ei ole siten asiassa merkitystä.

17 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 17 (26) Esiintyvien vikojen lukumäärä ja aika FSS:n keskeytysten keskimääräinen aika ja lukumäärä liityntäpistettä kohti on ollut verrattain suuri. Energiamarkkinavirasto on käyttänyt tässä vertailukohtana Suomen suurinta alueverkkoyhtiötä EPV Alueverkko Oy:tä (jäljempänä EPV ), koska EPV on ainoa alueverkkotoimintaa harjoittava verkonhaltija, joka on rinnastettavissa FSS:n 110 kv verkkoon verkon laajuuden osalta. Vuonna 2011 EPV:n verkkopituus on ollut noin 710 km ja 110 kv liittymien lukumäärä on ollut 67 kpl, kun vastaavasti FSS:n vuoden 2011 verkkopituus on ollut noin 1730 km ja 110 kv liittymien lukumäärä on ollut 67 kpl. Muut alueverkot ovat huomattavasti FSS:n ja EPV:n verkkoja suppeammat ja suuri osa näistä alueverkoista palvelee lähinnä vain näiden omia tuotantolaitoksia. Alla olevassa taulukossa on esitetty viimeisen neljän vuoden ajalta FSS:n, EPV:n ja SPS:n keskimääräiset häiriömäärät ja häiriökeskeytysajat liityntäpistettä (110 kv liittymää) kohden. SPS on otettu vertailuun mukaan, koska se on liittymien määrällä mitattuna toiseksi suurin alueverkkoyhtiö. Edellä mainittujen yhtiöiden lisäksi FG on otettu vertailuun mukaan tuomaan lisäperspektiiviä, koska 110 kv verkolta voidaan edellyttää lähes samaa tasoa, kuin FG:n 110 kv verkolta. Lisäksi FG:n 110 kv verkko on Suomessa laajin tätä jännitetasoa edustava verkko, jolloin sen vikamääriä voidaan verrata myös FSS:n verkkoon. Taulukko 1. EPV:n, SPS:n, FSS:n ja FG:n häiriökeskeytykset 110 kv sähköverkossa vuosi EPV SPS FSS FG min/liityntäpiste ,40 0,00 [ ] 0, ,04 5,65 [ ] 4, ,30 1,83 [ ] 2, ,85 0,06 [ ] 1,50 lkm/liityntäpiste ,29 0 [ ] 0, ,40 0,35 [ ] 0, ,23 0,17 [ ] 0, ,40 0,03 [ ] 0,17 Taulukosta 1. voidaan havaita, että FSS:n 110 kv verkon keskeytysajat 110 kv liityntäpistettä kohti ovat olleet jokaisena tarkasteltavana vuotena kestoltaan merkittävästi EPV:n, FG:n ja SPS:n aikoja pidempiä. Myös keskimääräinen häiriökeskeytysten lukumäärä 110 kv liityntäpistettä kohti on ollut jokaisena tarkasteltavana vuotena EPV:tä, FG:tä ja SPS:ää määrällisesti huomattavasti suurempi. Taulukon tiedot on laskettu EMV:n valvontatietoihin perustuvien teknisten tunnuslukujen ja FSS:n lisävastineessa saatujen tietojen perusteella. Taulukosta 1. voidaan myös havaita, että FSS:n 110 kv verkon luotettavuus ja käyttövarmuus on tarkasteltavalla ajanjaksolla kehittynyt lähes lineaarisesti huonompaan suuntaan. Myös lähtötilanne on ollut huonompi kuin verrokkiyhtiöillä.

18 ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS 18 (26) Energiamarkkinaviraston pyynnöstä FG on toimittanut lausunnossaan muun ohella tilaston, jossa esitetään FG:n 110 kv voimajohtojen muiden omistamien haarajohtojen pysyvät viat sekä puista aiheutuvat viat vuosina kymmenen johtopituudeltaan suurimman haarajohdon omistajan osalta. Tilastosta ilmenee, että FSS:llä on ollut pysyviä vikoja [ ] ja puuvikoja [ ] vuosien aikana. Seuraavaksi eniten puuvikoja olleella verkonhaltijalla näitä vikoja on ollut [ ]. Muilla johtopituudeltaan suurimmilla haarajohdon omistajilla puuvikoja on ollut kaikilla [ ] Vikojen aiheuttaja Talven 2011 myrskyt aiheuttivat FSS:lle useita vikoja 110 kv sähköverkkoon. Alla on listattuna talvella 2011 kaatuneista puista vikaantuneet johto-osuudet ja vikapaikan tai sen läheisyyden pylvään numero (jos on ollut tiedossa) sekä kunnossapitotarkastuksen vuosi, havainto ja kiireellisyysluokka. Kiireellisyysluokka 1 tarvitsee 5 vuoden sisällä tehtävää toimenpidettä, kiireellisyysluokka 2 tarvitsee 1-3 vuoden sisällä tehtävää toimenpidettä ja kiireellisyysluokka 3 tarvitsee välittömästi tehtävää toimenpidettä. Palokallio - Lauttakylä: Linja on rakennettu Johto-osuudelle on kaatunut useita puita. Tarkkoja vikapaikkoja ei ole yksilöity tilanteen kiireellisyyden vuoksi, mutta yksi merkintä on kuitenkin löydettävissä. Pylvään 12 läheisyydessä on ollut kaatuneita puita, jotka ovat aiheuttaneet oikosulun. Johto-osuudelle on tehty vuonna 2007 maastotarkastus, jossa saman pylvään kohdalla on todettu [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Ennen joulukuun 2011 myrskyjä kyseiseen kohtaan ei ole tehty reunavyöhykkeen käsittelyä. Samalle johto-osuudelle vuonna 2007 tehdyssä tarkastuksessa on todettu myös, että pylvään 1 kohdalla [ ]. Pylväiden 4 ja 5 läheisyydessä on todettu [ ] ja kiireellisyysluokiksi on [ ]. Kyseisiin kohtiin ei ole tehty korjaavia toimenpiteitä ennen joulukuun 2011 myrskyjä. Samalla johto-osuudella on siivottu johtokatua pylväiden 6 ja 19 alueelta kesäkuussa Vuonna 2010 johto-osalle on tehty maastotarkastus, jossa on todettu [ ]. Pylväiden 4 ja 12 kohdalla kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Pylvään 12 kohdalla on todettu, että [ ]. Pylvään 5 kohdalla johtoalueen on todettu kaventuneen ja kiireellisyysluokaksi on merkitty [ ]. Pylväiden 1-4, ja 19 kohdalla [ ] on todettu olevan [ ]. Kiireellisyysluokaksi on merkitty näiltä [ ]. Kyseisille jänneväleille ei ole tehty kunnossapitoraportin mukaan korjaavia toimenpiteitä vuoden 2007 maastotarkastuksen ja joulukuun 2011 myrskyjen välillä. FSS:n mukaan johto-osalla on tehty johtoalueen raivauksia vuonna Reunavyöhykkeen käsittelyä on tehty vasta vuonna Näistä EMV ei ole saanut dokumentteja. Seikunmaa - Niinijoensuu: Linja on rakennettu Puita on kaatunut [ ] kappaletta jännevälille Myös pylvään 12 lähellä on tapahtunut luonnonilmiöstä johtuva pysyvä maasulku. Johto-