Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi
|
|
- Marjatta Karvonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi Humppila,
2 1. JOHDANTO Työn tilaaja ProAgria Oulun HevosAgro II hanke on teettänyt ja koonnut mittavan tiedon hevostoimialan tämänhetkisestä tilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla. Keskeisenä ongelmana koetaan lantahuollon kestävän ja lainsäädännön mukaisen toimintamallin puuttuminen. Toimialaa rasittaa myös monet muut asetukset, jotka aiheuttavat taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Nämä toimialan liiketoimintaa sekä harrastamista vaikeuttavat tekijät koskevat koko Suomen hevosalaa, joka on merkittävä ja kasvava osa elinkeinoelämää. Tutkimuksia ja selvityksiä on riittämiin. Tämän mallinnus tulee olemaan se askel, jolla voidaan osoittaa ne realistiset mahdolisuudet jotka ovat lainsäädännöllisesti ja teknisesti mahdollisia. Tämän suunnitelman ensisijainen tarkoitus on antaa vastauksia. Näiden mallisuunnitelmien on tarkoitus antaa tietoa alueiden jatkosuunnittelua varten. Kestävä kehitys, aluetalouden vahvistaminen sekä uusien ratkaisuiden käyttöönotto alueellisessa energian tuotannossa ovat keskeisä elementtejä näissä esityksissä. Tämä on asiantuntijoiden laatima malli, joka perustuu tutkittuu, kokeiltuu sekä pitkäaikaisen ammattitaidon tuomaan tietoon. 1.1 OULUUN JA TYRNÄVÄLLE HAJAUTETUN ENERGIATUOTANNON MALLI Tämän suunnitelman perustana on alueita yhdistävän hevostoimialan tuomat haasteet ja toisaalta myös poikkeukselliset mahdollisuudet. Hevosenlanta ja kuivike ovat kuivikkeesta riippumatta, erinomainen energian lähde. Puupohjaisten kuivikkeiden ravintotase on kiertoon palautettuna huono ja toisaalta energiapotentiaali on hyvä. Tästä johtuen hevostoimialan ongelmajäte on erinomainen energianlähde eikä ole ristiriidassa ravinteiden kierrätyksen kanssa. Hevostoimiala on kasvava ja kehittyvä toimiala. Siitä huolimatta, nykyisen keskitetyn jätteidenkäsittelyn ja energiatuotannon näkökulmasta toimialan tuottama jätemäärä on pieni ja hajautunut liian pieniin yksiköihin. Muutokset tuleviin asetuksiin tulee entisestään vähentämään suurien toimijoiden kiinnostusta ratkaisuiden löytämiseen. Tästä syystä on alueellisten toimijoiden, niin päättäjien kuin alan toimijoiden, otettava asia hoitaakseen. Vuosi 2003 tuotti hevosenlannalle jäte-statuksen ja sitä se on edelleen. Keväällä 2013 muutettu asetus antoi uuden mahdolisuuden lannan käsittelylle. Tuotekaasun valmistaminen ja hyödyntäminen sähkön ja lämmön tuottamiseen muuttui luvalliseksi. Tämä mahdollisuus soveltuu erittäin hyvin hevosenlannan käsittelyyn ja pitää näin hyödyntää tässä ajassa. Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät ole ristiriidassa voimassa olevien asetuksien kanssa. 1
3 1.2. HAJAUTETUN ENERGIATUOTANNON ALUEELLISET JA KANSALLISET VAIKUTUKSET(Pekka Peura 2007, 12 13) Työllistävyys ja aluetalous Hajautetun energiatuotannon työllistävyysvaikutus on n työpaikkaa, koko maassa (materiaalihankinta, kuljetukset, energiayrittäjyys). Hajautettu rakenne vaikuttaa työpaikkoina ja verotuloina lähialueeseen. Kustannustehokkuus sekä palveluiden lisääntyminen parantaa alueen yrittäjien taloutta. Paikallisesti tuotettu energia mahdollistaa kestävän asumisen ollen vetovoimatekijä alueelle. Hajautettu rakenne lisää maamme huoltovarmuutta ja lisää näin maaseutualueiden merkityksellisyyttä. Ympäristövaikutukset Kestävät lähialuekuljetukset tuovat kustannustehokkuutta ja vähentävät päästöjä. Konseptin kaikki ratkaisut perustuvat uusiutuvaan kotimaiseen materiaaliin ja niiden sivuvirtoihin. Vesistöihin valuvien päästöjen oleellinen vähentyminen Pyrolyysireaktorilla CO2-neutraalia energiantuotantoa. Hevostallien ja maatilojen kasvihuonepäästöjen vähentyminen esim. metaanipäästöt ovat lähellä nollaa 2. VIRPINIEMI 2.1 ENERGIAPOTENTIAALI Virpiniemen eläinurheilualueella on n. 150 hevosta. Laskennallisena lukumääränä on käytetty 200 hevosta, joka vastaa lähiajan odotetta. Kaavan mahdollistama 350 hevosta toteutuu niin pitkällä aikavälillä ettei tarkastelu siihen tilanteeseen ole tarpeen. Hevonen tuottaa lantaa keskimäärin 12 m3/vuosi. Virpiniemellä lantaa tuotetaan 2400 m3/vuosi, jonka energiasisältö on kuivikelannan tilavuudesta laskettuna n MWh. Virpiniemellä lannan energiapotentiaali on kevyeksi polttoöljyksi muutettuna litraa, joka vastaa n MWh. Näiden kahden eri tarkastelun erot syntyvät hyötysuhdekertoimien erosta, mutta käytännössä ovat samat. Mikäli hevosenlannasta tehdään brikettejä tai pellettejä, yksi kilo vastaa lämpöarvoltaan 1400 g puuta (Säikkö Riikka-Liisa 2012, 11). 2
4 Myöhemmin esitettävissä laskelmissa käytämme arvoa 1500 MWh, joka on riittävän tarkka asioiden todentamiseen. Energian vuotuinen markkina-arvo on Muiden sivuvirtojen tai jätejakeiden liittäminen Virpiniemen energiataseeseen ei tässä vaiheessa ole tarpeellista. Myöhemmin esitetyn konseptin raaka-ainetarve täyttyy jo nykyisellä tilanteella. 2.2 KERÄILYLOGISTIIKKAA Virpiniemi on tiivis alue eli tallialue n. 60 ha ja koko toiminta alue liikuntaopiston kanssa vain n. 2 neliökilometriä. Tiestö on toimiva ja tarvittavat lisähuoltoreitit ovat myös mahdollisia. Keräily toimii alueen sisällä eikä alueelle tuoda sen ulkopuolelta jätejakeita. Tarvittaessa lisäpelletit voidaan toimittaa esim. Tyrnävän laitokselta suursäkeissä tai käyttää haketta pellettien lisäksi. 2.3 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ TEKNIIKKAA Arinakattila Suunnitelmassa esitettävät laitokset ovat tekniikaltaa hyvin hallittavia. Korkea palotilan lämpö poistaa epäpuhtaudet. Arinakattilan toisiotilan lämpötila on n astetta, jolloin palokaasut ovat puhtaita ja siitä suodatetaan vain mahdolliset hiukkaspäästöt. Kaupallisella 40kW stokerikattilalla tehdyt kokeet osoittivat lannan polton päästöt verrattaviksi pienpuunpolttoon (Pellikka Tuula 2009,VTT:n tutkimusraportti VTT-R ) Pyrolyysireaktori Pyrolyysireaktorin lämpötila on astetta. Korkea lämpötila poistaa haitalliset yhdisteet jolloin tuotetaan maakaasuun verrattavaa tuotekaasua. Palokaasu on hajutun ja mauton ja lähes päästötön Materiaali Käytettävät jakeet, olkipelletti, lantapelletti ja puuhake ovat tunnistettuja raaka-aineita, joiden käyttämiseen ei liity riskejä eikä haitallisia päästöjä. Laitokset käyttävät aina määrämuotoiseksi käsiteltyä ja kuivaa polttoainetta, jolloin tuotanohäiriöiltä vältytään Ympäristövaikutukset Laitokset rakennetaan siten, että kaikki toiminta on sisätiloissa. Näin saadaan ympärivuotisesti tasalaatuinen toimintaympäristö. Työskentelyolosuhteiden asettamat vaatimukset minimoivat hajun, melun ja ilman epäpuhtaudet. Työskentelystä syntyvä ääni ei kulkeudu tontin ulkopuolelle. Mahdollinen hajuhaitta hoidetaan alipaineistetulla tilalla, joka saadaan johtamalla tavaran vastaanoton ja kuivauksen sisäilma palotilankautta savupiippuun. Laitokset eivät tarvitse kokoluokkansa johdosta ympäristölupaa. Kunnan rakennusviranomaiset katsovat tarvittavat toimenpiteet sekä suorittavat omana työnään ympäristövaikutuksien arvion. Edellä kerrottun mukaan ei erillisiä suojavyöhykkyitä ole tarpeen suunnitella. Käytännön toimenpiteenä olisi hyvä istuttaa tai jättää laitoksen tonttia ympäröivälle alueelle havuvyöhyke. Havukasvuston tuoma ympärivuotinen suoja vähentäisi tuuleen mahdollisesti mukanaan kuljettaman äänen ja hajun etenemisen. 3
5 2.3.5 Ympäristösuojeluviranomaiselta lupa( Ympäristötarkastaja Vesa Malm) Hevosenlannan hyödyntäminen pyrolyysissä on YSL:n (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f) mukaista jätteen ammatti- tai laitosmaista käsittelyä. Lupahakemus tulisi siis toimittaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kun käsittelymäärä on alle tonnia vuodessa. Suuremmilla määrillä AVI:lle. Niitä maa- ja metsätaloudessa syntyviä jätteitä, joille voitaisiin myöntää poikkeus luvanvaraisuudesta, olisivat esim. kannot, hakkuutähteet, risut, kuoret, hakkeet ja olki. Ja jätteenpolttoasetusta 151/2013 ei sovelleta kaasutus- tai pyrolyysilaitokseen, jos jätteen lämpökäsittelyssä syntyvä kaasu puhdistetaan niin, että se ei ole enää jätettä ennen sen polttamista eikä se voi aiheuttaa päästöjä, jotka ovat suurempia kuin maakaasun polttamisessa aiheutuvat päästöt MALLISUUNNITELMA VIRPINIEMEN HEVOSURHEILUALUEELLA Hevosurheilualueen hevosenlannan hyötykäyttö energiaksi on toteutettavissa taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Tuo energiapontetiaali, jonka nuo 200 hevosta tuottavat, ovat laskennalliselta arvoltaan n /a. Käytettävä jae on ilman lisäkustannuksia alueella ja on siirettävissä n. 10 m3 erissä käsittelyyn. Alueen toimijat huolehtivat jakeen kuivuudesta ja puhtaudesta, jolloin energian tuottaminen toteutuu suunnitelmien mukaan(roininen Jonna 2014, 11-12). Hevosalueen toimijat pääsevät edullisesti ja vaivattomasti eroon lannasta erillisen sopimuksen mukaan. Sopimus on edullinen lannan tuottajalle, jolloin alueen potentiaali saadaan kaikki käyttöön ja molemmat osapuolet hyötyvät. Energiayrittäjyysvaihtoehto ei ole realistinen Virpiniemen osalta. Tallialueen vähäinen vuotuinen lämmöntarve sekä sähkön myyntiä rajoittavat tekijät poissulkevat kannatavan liiketoiminnan. Alueella toimivista talliyrittäjistä ei kenenkään energian kulutus ole niin suurta että tallikohtainen investointi tulisi kannattavaksi. Lisäksi hevostoimialan yrittäjä haluavat keskittyä oman liiketoiminnan kehittämiseen Liikuntaopiston ja pelletöintiyrittäjän yhteistyömalli Tämän mallisuunnitelman ratkaisuksi on noussut Virpiniemen Liikuntaopisto. Opisto toimii tallialueen välittömässä läheisyydessä. Sen vuotuinen energiakulutus on huomattava, jolloin omaan käyttöön tuotettu sähkö ja lämpö toisi riittävät säästöt, jotka mahdollistaisivat kohtuullisen takaisinmaksuajan investoinnille. Liikuntaopiston tulevat rakennussuunnitelmat mahdollistaisivat myös energiatuotantoyksikön sijoittamisen alueelle. Kotimaisen uusiutuvan energian käyttö, jätejakeen paikallinen hyödyntäminen sekä uuden tekniikan käyttö voisi täyttää energiainvestoinnin korkeamman tuen, ollen viime rahoituskaudella %. Liikuntaopiston reaktorin teho olisi 50 KWh sähköä ja 100 KWh lämpöä. Tämä riittäisi korvaamaan koko opiston käyttämän vuotuisen sähkön, jonka kulu on /a. Liikuntaopiston uuden rakennuksen suunnittelussa tulee huomioida matalalämpöisten vesikiertolattialämmityksien käyttöön otto. Liikutahalliin tulisi myös asentaa vesikiertoiset lämmityslaitteet korvaamaan suoraa sähköä. Lämmin käyttövesi ja 4
6 lämmitysjärjestelmä toimisi sähköntuotannon hukkalämmöllä, jolloin sähkön tuotantoaste saataisiin mahdollisimman korkealle. Tämä suunnitelma perustuu toimintamalliin, jossa erillinen mobiilipelletöinti yritys käsittelee lantajakee. Pelletöinti suoritetaan työveloituksena, jonka Liikuntaopisto tilaa tarvittaessa. Opiston investoinniksi tulee pyrolyysireaktorin lisäksi n. 80 m2 teknistä tilaa, joka voidaan suunnitella erillislaitokseksi tai tila voi olla osa uudisrakennusta. CHP 50/100- laitoskokonaisuuden hinta(volter,spanner) on n Teknisentilan toteutus uudisrakennuksen yhteyteen toisi arviolta lisäkustannuksia n Kokonaisinvestointi Energiatukiarvio 25-30% Investoinnin kustannus Vuotuinen säästö sähköstä -80% Pelletöintikulut ja rahoituskulut Säästöt yhteensä /a /a /a Takaisinmaksuaika n. 8 vuotta Yrityspohjaisella CHP- laitoksella liiketoimintaa: Tämän laskentaesimerkin lähtökohdaksi on asetettu tilanne jossa ulkopuolinen yritys sijoittuu Virpiniemen Liikuntaopiston alueelle ja toteuttaa lämmön- ja sähköntuoton omana liiketoimintanaan. Toimitaan Liikuntaopiston kiinteistörajojen sisäpuolella, jotta sähkön myyminen on mahdollista. CHP 50/100 sähkön- ja lämmön- tuoton kannattavuus laskelma. Tämä laskelma perustuu olettamukseen että Liikuntaopisto ostaa sähkön ja lämmön markkinahintaan. Sähkön myynti, hinta sisältäen siirtokulut ja alv:n 50x8snt/kwh =4eur/h x24 =96 /vrk ja x n. 300vrk = Lämpö myydään megawattihinnalla 60 /MWh 0.1mwh x 60 eur/mwh= 6eur/h x 24 =144eur/vrk x n.300vrk = Tallien maksama kuljetusmaksu 40 /lava x 240 kpl = Laitoksen vuotuiset tuotot ovat 8 snt/kwh /a /a 9600 /a n /a Laitoksen investointikulut, kuivain yksikkö, pelletöintiyksikkö ja CHP-yksikkö rakennuksineen n Rahoituskulujen ja työvoimakulujen jälkeen nettotulo voisi olla /a. Energialaitoksen investointituki huomioiden % n , niin investoinnin takaisinmaksuajaksi tuleen n. 6 vuotta. Tämä laskenta osoittaa että liiketaloudellisesti kannattava toiminta tulee perustumaan korkeaan automaatioon, etävalvontaan ja lähinnä huoltomiehitykseen. Pieni liikevaihto, kasvun rajallisuus sekä tuotto-odotus ovat tekijöitä jotka poissulkee yrityksien kiinnostumisen hankkeesta. 5
7 2.5 YHTEENVETO Virpiniemen alueen mahdollisuudet toteuttaa hajautetun energiatuotannon suunnitelmat ovat hyvät. Kotimaisen uusiutuvan energian ja sivujakeiden käyttö on tavoitteena erinomainen. Vaikutukset aluetalouteen ovat kiistattomat. Olemalla mukana luomassa uudenlaista tapaa toimia ja luomme myös markkina-arvoa omille toimintaympäristöille. Tässä suunnitelmassa esitetyt ratkaisut eivät ole ristiriidassa ravinteiden kierrätyksen, hiilijalanjäljen, vesijalanjäljen tai kasvuhuonekaasupäästöjen parantamisen kanssa. Tämä on osa tunnustettua kokonaisuutta ja näin ollen arvokas osa siitä. Virpiniemessä tulee Liikuntaopiston suunnitelmat olemaan hyvin keskeisessä roolissa hankkeen eteenpäin viemisen kanssa. Liikuntaopiston ja alueen talliyrittäjien olisi hyvä harkita jonkinlaisen työyhteenliittymän synnyttämistä. Tämä saattaisi luoda uuden elementin, joka toteuttaisi hankkeen.työryhmämme on käytettävissä jos asianomaiset katsovat tarpeelliseksi. Lämpölaitoksen sijoittumista ohjaa Liikuntaopiston uudisrakennuksen aluesuunnitelma, joten se on jätetty tästä esityksestä pois. Keskeinen tekijä, niin Virpiniemellä kuin Tyrnävällä on, löytyyky pelletöinti yrittäjä alueelta. Hevosenlantakuivike, suuri olkipotentiaali sekä kanalakuivikkeet antavat hyvän pohjan pellettien valmistamiseen. Liiketaloudellisesti kannattavaksi se saadaan yhdistämällä näiden sivujakeiden pelletöintipalvelu. Tämä puolestaan laskee pyrolyysireaktoreiden investointikustannukset oikean suuruiseksi, jolloin takaisinmaksuajat saadaan järkeviksi. 6
8 LÄHTEET Pellikka Tuula VTT:n tutkimusraportti VTT-R Peura Pekka Vaasan Yliopisto, Liiketoimintaa hajautetusta energiasta Roininen Jonna OAMK ; HEVOSEN LANNAN JATKOKÄSITTELYN MAHDOLLISUUDET VIRPINIEMEN HEVOSURHEILUALUEELLA Säikkö Riikka-Liisa Lappeenrannan teknillinen yliopisto HEVOSENLANNAN NYKYKÄYTTÖ JA HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET ENERGIANTUOTANNOSSA SUOMESSA LIITTEET 1. CHP150 KW sähkön ja lämmön tuotantolaitoskuva 7
Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi
Arvonen Pekka, Reunanen Rami, Tiilikkala Kari ja Töttölä Mertsi Humppila, 28.11.2014 1. JOHDANTO Työn tilaaja ProAgria Oulun HevosAgro II hanke on teettänyt ja koonnut mittavan tiedon hevostoimialan tämänhetkisestä
LisätiedotHevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014
Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotUUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA
UUSIUTUVAA ENERGIAA HEVOSENLANNASTA ESISELVITYS ETELÄ-SAVON HEVOSTALOUDEN MATERIAALIVIRTOJEN HYÖDYNTÄMISESTÄ UUSIUTUVANA ENERGIANA (HEVOSWOIMA) -HANKE Puhdas vesi ja ympäristö -seminaari 8.12.2016 Projektipäällikkö
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotLämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut
Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)
LisätiedotSelvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta
Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
LisätiedotEnergian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta
Energian uusia tuulia Euroopan pienlaitoksilta Markku Lappi 0400 497638 markku.lappi@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi Järkivihreä energiapäivä 24.4.2013 Forssa Hyötysuhde, energiasisältö ja hinta eri enegialähteille
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotORIMATTILAN LÄMPÖ OY. Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri
ORIMATTILAN LÄMPÖ OY Hevosenlanta -ympäristöuhka vai hukattu mahdollisuus? -seminaari 4.11.2009 Toimitusjohtaja Reijo Hutri ORIMATTILA 2 ORIMATTILAN HEVOSKYLÄ Tuottaa n. 20 m³/vrk kuivikelantaa, joka sisältää
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotItä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani
Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen vastuullinen päätoteuttaja on Envitecpolis Oy, joka on vuonna 2008 perustettu hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotAurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén
Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet Lammi 12.4.2017 Manu Hollmén Toimimme Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa ProAgria Länsi-Suomi Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset Satakunnan
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotEnergia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja
Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin
LisätiedotLannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet
Lannasta kanna(avas* biokaasua? Mahdollisuudet Ville Pyykkönen Saija Rasi Eeva Lehtonen Sari Luostarinen LANNASTA ENEMMÄN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEMMIN Säätytalo 22.10.2014 1 Miksi lantabiokaasua? MUIDEN
LisätiedotHevosenlannan hyötykäytön kehittäminen
Hevosenlannan hyötykäytön kehittäminen - Projektiesittely Hevosalan yhteistyöseminaari 19.5.2010 Ypäjä VTL, koulutuspäällikkö Sirpa Halonen Projektin tavoitteet Hankkeessa selvitetään hevosenlannan hyötykäytön
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotPelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa
Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden
LisätiedotRauman kaupunki Yrityspalvelut
Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotUusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus. Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus 16.4.2013 Kirsi Sivonen, Motiva Oy
Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sisältö ja toteutus Uusiutuvan energian kuntakatselmoijien koulutustilaisuus Tavoite ja sisältö Tavoite Tunnetaan malliraportin rakenne Sisältö Kuntakatselmuksen sisältö
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotOlki energian raaka-aineena
Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotLapin tutkijaseura seminaari Sodankylä
Lapin tutkijaseura seminaari 28.6.2016 Sodankylä Biotalouden mahdollisuudet Sodankylässä Jukka Lokka, kehittämisjohtaja Sodankylä 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotUUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012
UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotBIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
LisätiedotORIMATTILAN KAUPUNKI
ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan
LisätiedotHämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotPERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN
UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotBiokaasuseminaari 27.2.2014
Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotHevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu ( ),
Hevosen lannan hyötykäyttö osana biotaloutta, syyskuu 2016. (20.9.2016), Oulun Seudun BiotalousLeader-hanke Esimerkkinä Mika Hämäläisen hevostallin Pollen Puhti Talli on rakennettu ja kompostointitoiminta
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotSähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla
Sähkön ja lämmön tuotanto biokaasulla Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Vierumäki, 29. 30.5.2008 Kari Lammi Mitä biokaasu on? Orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa hajoamisen tuloksena
LisätiedotJätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo
Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotKainuun metsäbiotalous
n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden
LisätiedotKiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset
Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista
Lisätiedot- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen
ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,
LisätiedotUudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa
Uudet mahdollisuudet hevosenlannan poltossa InforME - Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille Mari Eronen 9.3.2017 Johdanto Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien
LisätiedotMiten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotKaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä
Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotMetsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke
Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu
LisätiedotSÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU
RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET
LisätiedotMitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT
Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotMa 11.11.2013 Lasaretti Oulu. Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet
Ma 11.11.2013 Lasaretti Oulu Pien CHP:n mahdollisuudet ja haasteet VAHVUUDET HEIKKOUDET -Kotimaisen polttoaineen hyo dynta minen -Kallis investointi? -Alueellisuus -Vakiintumaton teknologia? -Riippumattomuus
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2016 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotIlmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotLow Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
LisätiedotKäytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta
Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden
LisätiedotSähkökyselyn tulokset
Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotEtelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotMetsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia
Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät
LisätiedotRASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT
RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotProf Magnus Gustafsson PBI Research Institute
Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan
LisätiedotBIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi
BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan
LisätiedotBiovakan yritysesittely
Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen
Lisätiedot