PÄÄTÖS. Nro 46/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 46/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hyyriän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Vaasa Kyrönmaan Jätevesi Oy PL VÄHÄKYRÖ LAITOS JA SEN SIJAINTI Hyyriän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Vaasan Vähässäkyrössä Hyyriän kylässä noin 1,5 km luoteeseen Vähänkyrön keskustasta tilalla Pumppaamo RN:o 32:0. Kiinteistötunnus on Käyntiosoite on Puhdistamontie 38, Vähäkyrö. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antamassa päätöksessä 54/2004/1 (dnro LSY-2003-Y-265) luvan saaja on määrätty jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentin kohdan 13 a mukaan. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa Puhdistamolla on Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämä ympäristölupa 54/2004/1, jossa jäteveden käsittelylle on asetettu seuraavat vaatimukset: BOD 7-ATU : enimmäispitoisuus 15 mg/l ja puhdistusteho vähintään 95 %, COD Cr : enimmäispitoisuus 90 mg/l ja puhdistusteho vähintään 90 %, fosfori: enimmäispitoisuus 0,3 mg/l ja puhdistusteho 95 % sekä kiintoaine: enimmäispitoisuus 20 mg/l ja puhdistusteho 90 %. Jätevedenkäsittelyä on

2 päätöksen mukaan tehostettava siten, että lukien jäteveden ammoniumtyppipitoisuus saa olla enintään 4 mg/l ja nitrifiointiaste vähintään 90 %. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään (05/0077/4) muuttanut määräajan ammoniumtypen käsittelyn tehostamisesta siten, että jätevesien käsittelyn tehostaminen on toteutettava alkaen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään (26/2010/2) pidentänyt ammoniumtypen käsittelyn tehostamiselle asetettua määräaikaa siten, että ammoniumtypen pitoisuus- ja tehorajoja on noudatettava alkaen. 2 ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ Kaavoitus ja sijaintipaikka Hyyriän jätevedenpuhdistamo sijaitsee kaavoittamattomalla alueella noin 1,5 km:n etäisyydellä Vähänkyrön keskustasta. Alueen lähiympäristö on pääasiassa peltoa. Lähin asuinrakennus on noin 200 m:n etäisyydellä puhdistamosta ja alle 500 m:n etäisyydellä puhdistamosta on noin 30 asuinrakennusta. Saarenpään koulu sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä. Pohjanmaan maakuntakaavassa ( ) jätevedenpuhdistamon kohta on merkitty kaavaan merkinnällä et-j (jätevedenpuhdistamo). Puhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Puhdistamon läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. Purkuvesistö ja sen tila Jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan noin 500 metriä pitkällä purkuputkella Kyrönjokeen. Purkupaikka sijaitsee Vähänkyrön keskustaajaman alapuolella noin 20 km Pohjanlahden Vassorinlahdesta Kyrönjokea ylävirtaan. Kyrönjoen koko valuma-alueen pinta-ala on km 2 ja järvisyysprosentti on 1,23. Hyyriän puhdistamon purkuputki sijoittuu Kyrönjoen alaosan alueelle (42.01) ja siellä Vähäkyrön alueelle (42.013). Kyrönjoen veden laatuun vaikuttavat valuma-alueen soiden suuri määrä, happamat sulfidimaat, intensiivinen peltoviljely ja useat jätevedenpuhdistamot, jotka laskevat puhdistetut jätevetensä jokeen. Vuoden 2010 tarkkailutulosten perusteella Kyrönjoen ala- ja keskiosien tila on tyydyttävä. Kyrönjoen veden laadussa tapahtuu voimakkaita vuotuisia ja vuodenaikaisia vaihteluita, jotka johtuvat valuman, huuhtoutumisen ja virtaaman vaihteluista. Pääosa Kyrönjoen ravinnekuormituksesta on valuma-alueelta tulevaa hajakuormitusta. Hajakuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on vuosikeskiarvona noin 90 %, mutta varsinkin kesän alivirtaamatilanteissa hajakuormituksen osuus on pienempi ja vastaavasti pistekuormituksen osuus suurempi. Fosforikuormituksesta peltoviljelyn osuus on 58 % ja typpikuormituksesta 47 % koko valuma-alueella. Kyrönjoen kalalajisto vaihtelee voimakkaasti Kyrönjoen eri osissa. Kalalajien lukumäärä vähenee jokisuulta latvoja kohden. Kyrönjoen suistossa ja sen edustalla esiintyy runsaasti kalalajeja, joista osa on merikaloja ja osa makeanveden kaloja ja jotkut vaelluskaloja. Kyrönjoen koko alueella tavataan mm. seuraavia kalalajeja: ahven, kivisimppu, pasuri, sorva, ankerias, kuha, purotaimen, särki, hauki, kuore, ruutana, kiiski, lahna, salakka, säyne, kirjolo-

3 hi, lohi/taimen, made ja siika. Lisäksi tavataan nahkiaista ja vähän rapuja. Jokialueen tärkeimmät saalislajit ovat ahven ja hauki. 3 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Kyrönjoen pääuoman ekologinen tila on arvioitu välttäväksi tai huonoksi. Kyrönjoen ravinnekuormitus on pääosin peräisin peltoviljelystä. Fosforikuormituksesta peltoviljelyn osuus on 58 % ja typpikuormituksesta 47 % koko valuma-alueella. Pistekuormittajien, joihin jätevedenpuhdistamot kuuluvat, osuus ravinnekuormituksesta on kokonaisuudessaan melko vähäinen. Kyrönjoella hyvän tilan saavuttaminen edellyttää ihmisen aiheuttaman fosforikuormituksen vähentämistä %:lla, typpikuormituksen vähentämistä %:lla sekä kiintoainekuormituksen selkeää vähentämistä. Nämä tilatavoitteet kohdistuvat Kyrönjoen koko valuma-alueeseen ja edellyttävät toimia sekä maataloudessa, metsätaloudessa, haja-asutuksessa, taajamien jätevedenpuhdistamoilla että turvetuotannossa. Jätevedenpuhdistamoissa tavoitteet pyritään saavuttamaan ohjelman mukaan yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn tehostamisella, viemäriverkostojen saneerauksella ja siirtoviemärien rakentamisella. Näillä toimenpiteillä voidaan ravinnekuormitusta vähentää selkeästi (10 15 %). Kun näihin toimenpiteisiin vielä yhdistetään perustoimenpiteisiin kuuluva puhdistamojen hyvä hoito ja huolto, niin ekologisen tilan kannalta tarpeellinen ravinteiden poistotavoite voidaan saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Kyrönmaan Jätevesi Oy:n Hyyriän jätevedenpuhdistamolle johdetaan jätevesiä Isonkyrön ja Vähänkyrön viemäröintialueilta. Viemäriverkostoa on Isossakyrössä noin 80 km, josta kaikki on muoviputkea ja Vähässäkyrössä noin 45 km, josta 39 km on muoviputkea ja 6 km betoniputkea. Siirtoviemärin pituus Isonkyrön keskustasta Tervajoen kautta Hyyriän puhdistamolle on noin 18 km. Puhdistamon ja Merikaarron välisen siirtoviemärin pituus on noin 8 km. Viemäriverkostoon liittyneiden kiinteistöjen asukasluku on yhteensä noin 4510 eli noin 46 % alueen asukkaista on viemäriverkon piirissä. Asutuksen lisäksi viemäriverkostoon on liittynyt huoltoasemia ja erityyppisiä pkteollisuuskiinteistöjä, joista viemäriin johdetaan jätevesiä sosiaalitiloista. Aiemmin puhdistamolle johdettiin Kyrönmaan Osuusmeijerin jätevedet, mutta meijerin toiminta on loppunut vuonna Hyyriän puhdistamo on biologis-kemiallinen jälkisaostuslaitos, jossa otetaan vastaan myös sakokaivolietteitä. Puhdistamoa saneerattiin ja laajennettiin vuonna Laajennuksessa ja saneerauksessa painotettiin huoltojen ja laitteiden rikkoutumisen aiheuttaman puhdistamokapasiteetin heikkenemisen minimoimista. Nykyinen puhdistusprosessi laitoksella on seuraava: sako-

4 kaivolietteen vastaanotto ja välppäys, jäteveden välppäys, hiekanerotus, ilmastus, jälkiselkeytys, jälkisaostus, lietteen tiivistys, lietteen kuivaus ja kemikalointi. Ilmastuksessa ja jälkiselkeytyksessä on kolme linjaa. Rauta- tai alumiinipohjaista primäärikoagulanttia käytetään sekä hiekanerotuksessa että rinnakkaissaostuskemikaalina kiintoaineen erotuksen tehostamiseksi ja fosforin saostamiseksi. Ferrosulfaattia käytetään saostuskemikaalina väliselkeytyksessä kiintoaineen erotuksen tehostamiseen ja ylimääräisen fosforin poistoon. Jotta ph pysyy halutulla alueella, hiekanerotukseen lisätään lipeää. Polymeeriä syötetään jälkiselkeytykseen kiintoaineen erottamiseksi vedestä sekä lietteen kuivaukseen. Puhdistamoliete kuivataan lingolla. Lietteen sakeutukseen ja stabilointiin käytetään kalkkia. Kuivattu liete viedään sopimusvarastoon, josta liete menee viljelykäyttöön. Puhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: AVL Q kesk, m 3 /d Q mit, m 3 /h 180 BOD 7-ATU, kg/d 770 COD Cr, kg/d Kok. P, kg/d 28 Kok. N, kg/d 130 Kiintoaine, kg/d Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus vuosina : Vuosi Q BOD 7-ATU Kok. P Kok. N COD Cr m 3 /d kg/d kg/d kg/d kg/d ,7 16,1 95, , ,6 18,3 76, , ,5 10,5 57,1 772, ,2 21,7 88, , ,7 13,4 92, ,5 Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7-ATU ) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7-ATU -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vuonna 2011 puhdistamolle johdettu suurin jätevesimäärä oli m 3 /d (huhtikuussa) ja pienin 567 m 3 /d (helmikuussa). Keskimäärin käsitelty jätevesimäärä oli vuonna 2011 noin m 3 /d. Vanhan puhdistamon, joka oli käytössä lähes koko vuoden 2011, mitoitusarvo Q kesk oli m 3 /d, joten puhdistamon käyttöaste keskivirtaamalla oli noin 72 %. Saneeratun laitoksen mitoitusarvo Q kesk on m 3 /d. Tällä arvolla laskettuna käyttöaste olisi noin 63 %. Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä on pysynyt lähes samansuuruisena viimeiset viisi vuotta. Kyrönmaan Osuusmeijerin toiminnan loppuminen on hetkellisesti pienentänyt jätevesimääriä vuonna 2009, mutta viemäriverkostojen laajentaminen on uudelleen kasvattanut jätevesimääriä.

5 Lietteet Viemäriverkostoja aiotaan laajentaa ja näin ollen jätevesimäärä tulee kasvamaan. Vuonna 2020 puhdistamolle johdettavan jätevesimäärän arvioidaan olevan noin m 3 /d ja vuonna 2030 noin m 3 /d. BOD 7-ATU -kuorman arvioidaan olevan vuonna kg/d, fosforikuorman 22 kg/d ja typpikuorman 104 kg/d. Puhdistamolla otetaan vastaan sakokaivolietteitä. Puhdistamolle tuotavan sakokaivolietteen määrä on kasvanut joka vuosi viimeisen viiden vuoden aikana. Vuonna 2011 puhdistamolla otettiin vastaan sakokaivolietettä 879 t/a. Kemikaalit ja energian käyttö Puhdistamolla käytetään saostuskemikaalina ferrosulfaattia ja PIX-105 ferrisulfaattia. Näiden lisäksi käytetään lipeää ph:n säätöön, polymeeriä kiintoaineen erotukseen ja lietteen kuivaukseen sekä kalkkia lietteen sakeutukseen ja stabilointiin. Vuonna 2011 polymeeriä käytettiin 500 kg, kalkkia kg ja saostuskemikaali PIX-105:ttä kg eli 214 g/m 3. Vuosina saostuskemikaaleina on käytetty sekä ferrosulfaattia että PIX-105:ttä, mutta vuonna 2011 käytettiin ainoastaan PIX-105:ttä. Kemikaaleja säilytetään niille tarkoitetuissa astioissa kuivissa tiloissa. Puhdistamon sähkönkulutus on viime vuosina vaihdellut välillä 0,70 1,15 kwh/käsitelty jätevesi-m 3. 5 Liikenne Raskasta liikennettä, joka koostuu kemikaalikuljetuksista ja lietteiden kuljetuksesta, on noin 200 kertaa vuodessa ja henkilöautoliikennettä noin 800 kertaa vuodessa. Liikenne tapahtuu arkipäivinä päiväsaikaan. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin Puhdistamon keskimääräiset päästöt vesistöön ja puhdistustehot vuosina : BOD 7-ATU Fosfori Typpi COD Cr Kiintoaine Vuosi kg/d % kg/d % kg/d % kg/d % kg/d % ,6 98,0 0,51 96, ,5 82,4 92,1 32,9 95, ,1 98,1 0,32 98,3 51,3 33,1 59,0 94,6 20,7 96, ,9 97,8 0,35 96,7 44,0 22,9 43,5 94,4 15,2 96, ,2 96,9 0,74 96,6 56,5 35,7 65,7 94,8 26,1 97, ,7 98,1 0,98 92,6 59,3 35,7 72,9 95,8 33,3 97,3 Vuonna 2011 vesistöön johdetut vuorokautiset BOD-päästöt (10,7 kg/d) vastaavat 160 asukkaan jätevesipäästöjä. Vastaavana aikana vesistöön johdetut fosforipäästöt (0,98 kg/d) vastaavat 246 asukkaan jätevesipäästöjä. Vuonna 2010 ja 2011 saavutetut käsittelytulokset puolivuosikeskiarvoina ja vuosikeskiarvoina verrattuna lupaehtoihin:

6 BOD 7-ATU Kok-P Kiintoaine COD Cr NH 4 -N *) mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % mg/l % Lupaehdot 15,0 95,0 0,30 95,0 20,0 90,0 90,0 90,0 4,0 90,0 I/2011 4,7 98,2 0,53 93,7 18,4 96,3 35,2 95,8 25,0 40,9 II/2011 6,7 98,0 0,50 91,0 16,5 98,0 42,0 96,1 9,0 83,6 Keskiarvo ,6 98,1 0,52 92,7 17,5 97,3 38,3 95,8 17,6 63,7 I/2010 5,6 93,5 0,47 90,4 17,8 90,6 36,0 87,6 33,0-7,5 II/2010 6,9 97,8 0,36 98,1 11,3 98,8 37,0 96,6 29,0 57,2 Keskiarvo ,3 96,8 0,41 96,6 14,5 97,4 36,5 94,8 31,0 36,9 *) Ammoniumtypen poistoteho lasketaan vuosikeskiarvona puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista. Puhdistamon toiminta täytti vuosina 2010 ja 2011 asetetut lupaehdot suurimmaksi osaksi. Kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta lupaehdot ylittyivät pitoisuuden suhteen kaikilla vuosipuoliskoilla. Jälkimmäisellä vuosipuoliskolla vuonna 2010 fosforin puhdistusteho täytti lupaehdon. Yhdyskuntajätevesiasetuksen 888/2006 vaatimukset täyttyivät. Seinäjoen Vesi Oy ja Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry ovat tehneet selvityksen Haitallisten aineiden kartoitus Kyrönjoen yhteistarkkailuun kuuluvilla jätevedenpuhdistamoilla vuonna Selvityksessä on tutkittu jätevedenpuhdistamoiden vesien haitallisten aineiden pitoisuuksia ja tehty ehdotuksia jatkotoimenpiteistä. Hyyriän puhdistamon osalta raportissa todetaan, että kokonaisuudessaan analysoitujen aineiden pitoisuudet olivat suhteellisen alhaisia. Raskasmetalleista kromin, kuparin ja sinkin pitoisuudet olivat lähellä maksimiarvoa VVY:n vertailuarvoihin nähden ja sen takia niiden päästölähteitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan pyrkiä selvittämään. Myös 1,4- ksyleenin pitoisuus on korkeampi kuin VVY:n vertailuarvojen maksimi, joten sen päästölähteitä olisi hyvä pyrkiä selvittämään. Päästöt ilmaan, haju ja melu Jätteet Kaikkiaan päästöt ilmaan ovat puhdistamolla hyvin pienet, joten niitä ei ole määritetty. Valituksia hajuhaitoista ei ole tullut. Sakokaivolietevälpällä on kiinteä kohdepoisto hajuhaittojen vuoksi. Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu on suurelta osin lähtöisin liikenteestä, joka on pääasiassa huoltoajoa ja kemikaalien sekä lietteiden kuljetusta ja tapahtuu päiväsaikaan työpäivinä. Itse puhdistamorakennuksessa melua aiheuttaa pääasiassa vain ilmakompressorit, jotka sijaitsevat erillisessä kompressorihuoneessa. Melu ei ylitä sisätiloissa 80 desibeliä muissa tiloissa kuin kompressorihuoneessa. Puhdistamolla tai sen lähiympäristössä ei ole tehty melumittauksia. Suurin yksittäinen puhdistamolla syntyvä jätelaji on puhdistamoliete (EWCtunnus ). Puhdistamolietettä on syntynyt viime vuosina seuraavasti: Vuosi Lietemäärä, t/a

7 Puhdistamoliete kuivataan ja kalkkistabiloidaan laitoksella ja kuljetetaan varastoon, josta sitä luovutetaan maanviljelyskäyttöön. Lietevarasto sijaitsee Isossakyrössä ja on pinta-alaltaan 200 m 2 ja tilavuudeltaan m 3. Välpejätettä (EWC-tunnus ) syntyy noin 6 t/a ja se toimitetaan käsiteltäväksi Stormossenin jätteenkäsittelylaitokseen Mustasaareen. Talousjätettä (EWC-tunnus ) syntyy noin 0,2 t/a. Se kerätään jäteastiaan, joka tyhjätään säännöllisesti ja jätteet viedään Stormossenille. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Jätevedenpuhdistamolla on tehty laajennus ja saneeraus, joka valmistui vuoden 2011 lopulla. Hakijan mukaan puhdistamo on hyvässä kunnossa ja sitä hoidetaan hyvin. Sen kapasiteetti on riittävä ja puhdistustulos hyvä. Laitoksen sähkönkulutus on kohtuullisella tasolla. Laitos ei aiheuta melu- eikä hajuhaittoja ympäristöön. Hyyriän uudistettu puhdistamo täyttää hakijan mukaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan ja energiatalouden vaatimukset. Viemäriverkoston kunnostustoimenpiteitä tehdään tarpeen mukaan, jotta verkosto pysyisi hyvässä kunnossa. Tavoitteena on laajentaa viemäriverkostoa edelleen myös haja-asutusalueille. TYPENPOISTON TARPEEN ARVIOINTI Suunnittelukeskus Oy on vuonna 1994 tehnyt tutkimuksen jätevesien sisältämän typen vaikutuksista Kyrönjoessa. Tutkimuksen perusteella ei ole nähty tarpeelliseksi vaatia varsinaista typenpoistoa jätevedenpuhdistamoille. Ammoniumtypen hapettaminen nitraatiksi on tarpeen hapenkulutuksen ja mahdollisten myrkkyvaikutusten vähentämiseksi. Kokonaistypen poistolla ei saavuteta merkittävää vähennystä jokiveden rehevyystasoon. Suuren hajakuormituksen takia vaikutus jäisi joka tapauksessa erittäin paikalliseksi ja rajoittuisi alivirtaamatilanteisiin. Koska hajakuormitus- ja luonnonhuuhtouma ovat jätevedenpuhdistamoita huomattavasti suurempia fosfori- ja typpikuormittajia, jätevedenpuhdistamon typenpoiston tehostamisella ei voida parantaa Kyrönjoen vesien tilaa. Hyyriän jätevedenpuhdistamon saneerauksessa ja laajennuksessa on otettu huomioon pyrkimys mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapetukseen ja kokonaistypen poistoon. Uusi puhdistamo vähentää myös kokonaistyppeä, vaikka sitä ei ole tarkoitettu varsinaisesti typenpoistolaitokseksi. Hakijan mukaan ehdotonta typenpoistovaatimusta ei ole tarpeen asettaa siitä todennäköisesti aiheutuvien lisäinvestointien vuoksi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset pintavesiin Hyyriän jätevedenpuhdistamon käsiteltyjen jätevesien aiheuttama teoreettinen lisäys Kyrönjoen pitoisuuksiin eri virtaamilla 95 %:n puhdistusteholla laskettuna on seuraava:

8 8 BOD 7-ATU, µg/l Kok. P, µg/l MNQ = 3,6 m 3 /s 34,40 80,50 83,20 3,18 3,45 3,57 MQ = 41,3 m 3 /s 3,00 7,01 7,25 0,28 0,30 0,31 MHQ = 287 m 3 /s 0,43 1,01 1,04 0,04 0,04 0,04 Hyyriän jätevedenpuhdistamon lähin virtaamamittauspaikka, ja samalla puhdistamon alapuolinen mittauspiste, on Skatila, joka sijaitsee noin 12 km Hyyriän jätevesien purkupaikasta alavirtaan. Jokiveden fosforipitoisuus on ollut Skatilassa vuoden 2011 näytteenotoissa keskimäärin 81 µg/l. Kun laskennallisia fosforin pitoisuuslisäyksiä verrataan jokiveden pitoisuuteen, huomataan, että jätevesien vaikutus joessa on hyvin vähäinen kaikissa virtaamatilanteissa. Hyyriän puhdistamon vaikutukset rajoittuvat purkupaikan välittömään läheisyyteen ja ovat havaittavissa lähinnä alivirtaamakausina ja lähinnä typpipitoisuuden kasvuna. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuna. Kalataloudellinen yhteistarkkailu on tehty Kyrönjoella viimeksi vuonna 2007 ja tutkimusraportti on valmistunut vuonna Yhteistarkkailun koekalastus on tehty ja Kyrönmaalla koekalastuspaikka oli Hyyriän puhdistamon alapuolella. Kyseisellä paikalla koekalastuksessa saaliiksi saatiin yksi kiiski ja yksi lahna. Saaliit olivat koko jokialueella vaatimattomia. Koekalastuspaikkojen valtalajeina olivat ahven ja särki. Muut kalalajit olivat hyvin satunnaisia saalislajeja. Tulosten perusteella on arvioitu, että koekalastuspaikkojen kalataloudellinen arvo kalastuspaikkoina ei ollut kovin suuri. Kalastustiedustelun perusteella Kyrönjoen pääuomassa tärkeimmät pyyntivedet ovat kuitenkin joen alajuoksulla, jossa kumuloituvat kalastusta haittaavat tekijät heikohko veden laatu ja virtaaman vaihtelut. Kalataloudellisen yhteistarkkailun johtopäätöksissä on todettu, että kalataloustarkkailussa ei ole tullut esiin sellaista, mikä suoraan liittyisi jätevedenpuhdistamoiden aiheuttamaan kuormitukseen. Jätevedenpuhdistamoiden kuormituksen vaikutuksia on vaikea ja osin mahdotonta erottaa muusta kuormituksesta. Lisäksi joen virtaaman ja järvialtaiden vedenpinnan vaihtelu vaikuttaa kalayhteisöön ja kalatalouteen. Kyrönjoen ja koko tarkkailualueen kalaston ja kalatalouden tila on seurausta jokeen ja järviin tulevan kuormituksen ja säännöstelyn kokonaisvaikutuksista. Koekalastustulokset osoittavat, että joen kalalajisto on vähälajista. Vähälajisuus viittaa, ei niinkään jätevesikuormitukseen tai ravinnekuormitukseen, vaan säännöstelyyn. Lisäksi kalayhteisöön vaikuttaa ajoittainen veden happamuus. Rehevyyden seurauksena särkikalojen osuus kalastossa olisi ollut suurempi kuin koekalastuksissa havaittu särkikalojen osuus.

9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hyyriän jätevedenpuhdistamo osallistuu Kyrönjoen yhteistarkkailuun, joka suoritetaan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatiman Kyrönjoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaisesti. Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu suoritetaan puhdistamolla puhdistamon hoitajan toimesta ja tarvittaessa konsultin ohjeiden mukaan puhdistamon toiminnan, jäteveden määrän, ohijuoksutusten, häiriöiden ja kemikaalien kulutuksen yms. seuraamiseksi ja dokumentoimiseksi. Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja päivittäisten tietojen avulla kootaan vuoden lopussa vuosiyhteenveto puhdistamon toiminnasta. Kuormitus- ja päästötarkkailu Puhdistamolla otetaan tulevasta ja lähtevästä jätevedestä näytteet 12 kertaa vuodessa. Kuormitustarkkailunäytteet otetaan 24 h kokoomanäytteinä puhdistamolla olevilla automaattisilla näytteenottimilla. Tulevasta jätevedestä määritetään lämpötila, ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7-ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään edellisten lisäksi ammoniumtyppi, nitraatti- + nitriittityppi, liukoinen fosfori, saostuskemikaalien jäännöspitoisuus, Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Puhdistamoilla syntyvän lietteen laatu tutkitaan pääsääntöisesti kerran vuodessa. Koska Hyyriän puhdistamon liete menee maatalouskäyttöön, sitä on tutkittu kahdesti vuodessa. Lietteestä määritetään: kuiva-aine, hehkutusjäännös, ph, typpi, fosfori, kalium, kalsium, magnesium, arseeni, kadmium, kromi, kupari, mangaani, elohopea, nikkeli, lyijy ja sinkki. Kyrönjoen yhteistarkkailussa käynnistettiin vaarallisten ja haitallisten aineiden tarkkailu talvella Helmikuussa 2011 suoritettiin näytteenotto kaikilla puhdistamoilla ja seuraavan kerran näytteenotto on tarkoitus tehdä vuonna Tarkkailussa vesistä analysoidaan metallit, haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), fenolit, alkyylifenolit, alkyylifenolien etoksilaatit, ftalaatit ja orgaaniset tinayhdisteet. Vesistötarkkailu Kyrönjoen yhteistarkkailua suoritetaan fysikaalis-kemiallisena vesistötarkkailuna ja näytteitä otetaan pääasiassa jätevedenpuhdistamoiden ylä- ja alapuolelta. Hyyriän puhdistamon näytteenottopaikat ovat Skatila ja Vähänkyrön Kirkkosilta. Vesistönäytteet otetaan koko vesistöstä 2-3 päivän sisällä. Kunkin purkupaikan ylä- ja alapuolinen näyte on otettava samana päivänä. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa maaliskuussa, kesäkuussa, elokuussa ja lokakuussa. Näytteet otetaan Limnos-tyyppisellä noutimella, mikäli mahdollista 1 m syvyydestä jokiuoman keskeltä. Näytteistä määritetään näkösyvyys, lämpötila, happi, ph, johtokyky, alkaliniteetti, väri, COD Mn, kiintoaine, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, E.coli ja suolistoperäiset enterokit. 9

10 10 Kalataloustarkkailu Kalataloustarkkailu suoritetaan kalastustiedustelun ja koekalastuksen avulla. Kalastustiedustelu tehdään yhden kerran viiden vuoden tarkkailujakson aikana. Seuraava tiedustelu tehdään vuoden 2013 alussa. Tiedustelu tehdään postitiedusteluna talouteen ja 3 kontaktikerran menetelmällä. Otanta tehdään kuntien väkiluvun suhteessa väestörekisteristä siten, että otokseen valitaan jokivarren talouksiin suuntautuvat postinumerot. Isostakyröstä otos on 250 taloutta ja Vähästäkyröstä 200. Tiedustelussa selvitetään alueen kalastusta, käytettyjä pyydyksiä, saaliita sekä vastaajien havaintoja vesistöstä ja kalastusta haittaavista tekijöistä. Koekalastukset tehdään verkkokoekalastuksina jätevedenpuhdistamoiden alapuolelta. Verkkovuorokausia on kuusi ja koekalastukset suoritetaan heinäkuun lopun ja syyskuun lopun välisellä aikajaksolla. Seuraava koekalastusvuosi on vuosi Koekalastuskohteista määritetään koordinaatit, laaditaan kohdekuvaukset ja merkitään kartalle, joka liitetään raporttiin. Kaikki saaliiksi saadut kalat mitataan. Kalojen biomassaa arvioidaan joko punnitsemalla kaikki kalat tai edustava otos sekä yhteispaino. Lohikalat mitataan, punnitaan ja kirjataan yksilökohtaisesti. Myös kalojen merkinnät sekä vammat, vauriot ja haavaumat raportoidaan. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Jätevedenpumppaamolta on hälytysjärjestelmä puhdistamolle sekä kaukovalvonta päivystykseen puhelinhälytysjärjestelmällä. Kemikaaleille on omat varastotilat ja niitä säilytetään siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle eikä työntekijöille. Kemikaalisäiliöissä on rajat, joiden ylittyessä hälytys tulee tietokoneelle ja puhelimeen. Kemikaalien käsittelyssä noudatetaan niistä annettuja ohjeita. Puhdistamolla on olemassa vuonna 2007 laadittu riskienhallintasuunnitelma. HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI Hakija on esittänyt jäteveden puhdistuksen käsittelyvaatimuksiksi Länsi- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä 54/2004/1 asetettuja raja-arvoja. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty muun muassa vuosien kuormitustarkkailutuloksilla, typenpoiston tarpeen arvioinnilla, puhdistamolietteen käyttöä koskevilla tarkennuksilla ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä sekä tiedoilla yhteistarkkailusuunnitelmien hyväksymisestä, lietevaraston sijainnista ja melumittauksista. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Vähänkyrön kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Vähänkyrön kunnanvirastossa. Hakemuksen vireillä olosta on julkaistu ilmoitus Pohjankyrö-lehdessä Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

11 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Vähänkyrön kunnalta, Vähänkyrön ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Elintarviketurvallisuusvirastolta. 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue: ELY-keskus puoltaa hakijan esitystä, että puhdistamon pitoisuus- ja käsittelytehovaatimukset puolivuosikeskiarvoina pidetään ennallaan. Myös ammoniumtypen enimmäispitoisuus- ja nitrifiointiastevaatimus vuosikeskiarvona on riittävä. Suurimman osan vuotta ravinteita on Kyrönjoen vedessä niin runsaasti, ettei kumpikaan pääravinne rajoita tuotantoa ja suurin osa ravinnekuormasta aiheutuu maa- ja metsätaloudesta. Muun muassa nämä paikalliset olosuhteet eivät edellytä kokonaistypen poistoa Hyyriän puhdistamon jätevesistä. Puhdistamon lietteet on hakemuksen mukaan toimitettu maanviljelyskäyttöön. Vuoden 2011 syyskuun näytteessä oli nikkelipitoisuus (130 mg/kgka) hieman koholla, ylittäen valtioneuvoston päätöksessä 282/94 asetetun arvon (100 mg/kgka). Vuoden 2012 lietenäytteen (otettu , nikkelipitoisuus 33 mg/kgka) tulosten perusteella liete soveltuu maatalouskäyttöön. Puhdistamon on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta ja määrästä sekä huolehdittava siitä, että niiden haitallisuutta vähennetään tarvittaessa esikäsittelyllä, tasaamalla tai muiden toimenpiteiden avulla. Jätevedenpuhdistamon on huolehdittava, että tällaisten jätevesien viemäriverkkoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36, valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 ja E-PRTR-asetuksen vaatimukset. Laitoksia koskevat tiedot ja jäljennökset laitosten liittymissopimuksista on toimitettava ELY-keskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä. Muun muassa lietteiden käytöstä lannoitteina säädetään lannoitevalmisteasetuksessa. Hakemuksesta ei ilmene, onko toiminnanharjoittaja ilmoittautunut lannoitevalmistajien rekisteriin, lannoitevalmisteasetuksen mukaista lietteen nimikettä eikä lannoitevalmisteasetuksen mukaisia tuloksia. Valvontaviranomainen kiinnittää huomiota siihen, että toiminnanharjoittaja ei ole TYVI-palvelun kautta ilmoittanut yhtään häiriötilannetta. Häiriötilanteita ovat mm. ohijuoksutukset ja pumppaamoiden ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, kuten lietteen karkaaminen. Tämän lisäksi tulee tehdä häiriöilmoitus, mikäli puhdistamo ei saavuta lupamääräyksen pitoisuus- tai käsittelytehovaatimuksia laskentajakson keskiarvoina. Hyyriän puhdistamolle on laadittu riskienhallintasuunnitelma (Suunnittelutoimisto Aluetekniikka Oy). Suunnitelma on syytä päivittää ja toiminnanharjoittajan sitoumus suunnitelmaan on selvitettävä. 11

12 Puhdistamo on liittynyt Kyrönjoen vuosien (optio 2016) yhteistarkkailusuunnitelmaan, joka on hyväksytty (EPOELY/1135/07.00/2012). Hyyriän jätevedenpuhdistamo on osallistunut haitallisten aineiden kartoitukseen Kyrönjoen yhteistarkkailuun kuuluvilla jätevedenpuhdistamoilla vuonna Tulosten perusteella ainakin 1,4-ksyleenin ja raskasmetallien kromin, kuparin ja sinkin päästölähteitä on syytä selvittää. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun kuormitustarkkailun tuloksina näytteiden yksittäiset analyysitulokset (sekä virtaamat) ja yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaiset puolivuotiskeskiarvot kuukauden kuluttua raportointijakson päättymisestä. Mikäli puhdistamo ei saavuta jotain päästöraja-arvoa, tulee puhdistamon lisäksi tehdä erillinen häiriöilmoitus TYVI-palvelun kautta. 2) Pohjanmaan ELY-keskus, kalatalousviranomainen: Vesistöjemme pahin ongelma tällä hetkellä on rehevöityminen ja kaikkien ravinteiden pääsyä vesistöön on pyrittävä estämään. Hyyriän jätevedenpuhdistamolta peräisin oleva typpi ja fosfori rehevöittävät paikallisesti Kyrönjoessa. Ammoniumtyppi kuluttaa vedessä olevaa happea. Kalatalousryhmä katsoo, että jäteveden enimmäisarvot voivat kokonaisfosforin ja ammoniumtypen osalta olla samat kuin myönnetyssä ja muutetussa ympäristöluvassa. Muilta osin tulee enimmäisarvojen olla seuraavat: BOD 7 -aineet 10 mg/l, COD-aineet 70 mg/l ja kiintoaine 10 mg/l. Luvan saajan on edelleen tarkkailtava jätevesien vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan myös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. 3) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, rehu- ja lannoitevalvontayksikkö: Kyrönmaan Jätevesi Oy on lannoitevalmistealan toimijana Eviran valvontaa varten ylläpitämässä rekisterissä maanparannusaineena sellaisenaan käytettävän sivutuotteen valmistajana. Eviralle antamansa ilmoituksen mukaan toimija käsittelee jätevedenpuhdistamollaan kalkilla puhdistamolietettä. Koska lietteen käsittely tapahtuu puhdistamolla, ei toimintaa koske MMM:n asetuksen 11/12 5 :n mukaan laitoshyväksyntävelvoite. Kyrönmaan Jätevesi Oy:n ilmoituksen mukaan käsitelty puhdistamoliete on 2011 luovutettu maatalouteen. Kyrönmaan Jätevesi Oy:n käsitelty puhdistamoliete soveltuu käytettäväksi lannoitevalmisteena ja on markkinoille saatettavissa tyyppinimellä kalkkistabiloitu puhdistamoliete. (Kansallinen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelo, Eviran määräys 1/2011). Tuotteena sen tulee täyttää lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annetun MMM:n asetuksen 24/11 vaatimukset mukaan lukien asetuksen liitteessä IV säädetyt haitallisten aineiden ja eliöiden raja-arvot. Markkinoille saatettaessa, myös maatalouteen vastikkeetta luovu- 12

13 tettaessa, tuotteen mukana on aina annettava säädösten mukainen tuoteseloste. Evira muistuttaa, että maataloudessa kalkkistabiloitua puhdistamolietettä käytettäessä on huomioitava puhdistamolietteen maatalouskäyttöä rajoittavat hehtaarikohtaiset haitallisten metallien enimmäislevitysmäärät sekä rajoitukset, jotka johtuvat pellon haitallisten metallien pitoisuuksista ja happamuudesta, sekä muut käytön rajoitteet ja tietyille kasveille asetettu viiden vuoden varoaika (MMMa 12/12 11a, korvannut VNp 282/94). Erityisesti on huomioitava, ettei lannoitevalmisteasetuksessa (24/11 5a ) säädetty kaikkien lannoitevalmisteiden käytöstä aiheutuvan kadmiumin hehtaarikohtainen enimmäiskuormitusraja, joka on 1,5 g Cd/ha/vuosi tai viiden vuoden ajanjaksona annettuna 7,5 b Cd/ha, ylity. Kyrönmaan Jätevesi Oy:n ympäristölupahakemuksessa kuvataan perusteellisesti jäteveden puhdistusprosessia, prosessin seurantaa, prosessiin liittyviä riskitekijöitä ja niiden hallintaa. Lietteen käsittelyprosessia, sen seurantaa ja siihen mahdollisesti liittyviä riskejä ei hakemuksesta käy ilmi. Tärkeää olisi lupapäätöksessä varautua tilanteeseen, jolloin puhdistamoliete tai sen käsittely ei täytä lannoitevalmistesäädösten vaatimuksia, eikä tuotetta näin ollen voida luovuttaa tai muuten markkinoille saattaa lannoitevalmisteena. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine 1) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue: Hakijalla ei ole huomauttamista lausunnon suhteen. 2) Pohjanmaan ELY-keskus, kalatalousviranomainen: Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmän vaatimus lupaehtojen kiristämisestä BOD 7 :n, COD:n ja kiintoaineen osalta on perusteeton. Lupaehdot tulisi pitää ennallaan, kuten Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on esittänyt. 3) Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, rehu- ja lannoitevalvontayksikkö: Eviran lausunnossaan esittämät asiat lietteen käsittelyn riskien huomioimisesta ja varautumisesta siihen, ettei lietteen laatu täytä lannoitevalmistesäädösten vaatimuksia, voidaan huomioida laadittaessa riskienhallintasuunnitelman päivitystä. 13 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tarkistaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston Kyrönmaan Jätevesi Oy:n Hyyriän jätevedenpuhdistamon toimintaan myöntämän sekä Vaasan hallinto-oikeuden ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston muuttaman ympäristöluvan 54/2004/1 lupamääräykset. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat aikaisemmat lupamääräykset kokonaan.

14 14 Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista nykyistä purkuputkea pitkin Kyrönjokeen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Jätevesien käsittely ja päästöt vesiin 1. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitettyä vastaavalla tavalla. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuuksien sekä puhdistamon käsittelytehon on täytettävä seuraavat raja-arvot: Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäisteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,3 95 Ammoniumtyppi 4 90 Kiintoaine Arvot lasketaan ammoniumtypen osalta vuosikeskiarvoina ja muiden osalta puolivuosikeskiarvoina mahdolliset ohitukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien. Ammoniumtypen poistoteho lasketaan puhdistamolle tulevan kokonaistypen ja vesistöön johdettavan ammoniumtypen arvoista. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia rajaarvoihin. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen taulukoiden 1 ja 2 vaatimukset biologisen hapenkulutuksen, kemiallisen hapenkulutuksen, kiintoaineen ja kokonaisfosforin osalta asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. 2. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. Luvan saajan tulee selvittää mainittujen aineiden esiintyminen ja pitoisuus jätevedessä määräyksen 17 mukaisesti. Viemäriverkosto 3. Luvan saajan on huolehdittava siitä, että uudet siirtoviemärit ja pumppaamot jätevesien johtamiseksi puhdistamolle sijoitetaan ja rakennetaan siten, että niistä ei aiheudu ympäristölle hajuhaittaa, häiritsevää melua, pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa.

15 Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. 4. Viemäriverkostoista puhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään tasaisena ja rajoittamaan hule- ja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi. 5. Puhdistamon piirissä olevan viemäriverkoston ohijuoksutus- ja ylivuotokohdissa on oltava laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti tai muu luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 7. Puhdistamolla on oltava asianmukaisen pätevyyden omaava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 8. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamolle johdettavien teollisuusjätevesien ja muiden talousjätevedestä poikkeavien pilaavia aineita sisältävien jätevesien haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- ja muiden toimenpiteiden avulla. Sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että talousjätevedestä poikkeavien jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 :n sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) vaatimukset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien talousjätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Näiden jätevesien johtamisesta viemäriverkkoon on tehtävä sopimus. Kyseisiä jätevesiä koskevat tiedot ja jäljennökset tällaisia jätevesiä johtavien laitosten liittymissopimuksista on toimitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vaa- 15

16 san kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisten viranomaisten hyväksymällä tavalla. Sakokaivo- ym. lietteiden vastaanotto sekä puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 9. Sakokaivo- tai muita lietteitä vastaanotettaessa on tarkistettava, että niiden mukana on siirtoasiakirja, josta ilmenevät jätelain 121 :n mukaiset tiedot. 10. Käsiteltyä puhdistamolietettä maatalouskäyttöön toimitettaessa luvan saajan on huolehdittava siitä, että lietteen laatu täyttää lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen nojalla annettujen maa- ja metsätalousministeriön asetuksien 24/11 ja 12/12 vaatimukset. Mikäli lietteen laatu ei täytä em. vaatimuksia eikä lietettä voida luovuttaa maatalouskäyttöön, sen jatkokäsittely on suoritettava laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä lietteen käsittely on hyväksytty ja josta valmistunut lopputuote ei ole tarkoitettu lannoitevalmistekäyttöön. 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Syntyvät jätteet on lajiteltava ottaen huomioon eri jakeiden hyötykäyttömahdollisuudet. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Mikäli hyödyntäminen ei ole kohtuullisin kustannuksin mahdollista, jätteet on toimitettava sellaiselle vastaanottopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisenlaista jätettä. 12. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa, suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Eri laatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se haittaisi niiden jatkokäsittelyä. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tilavuudeltaan riittävässä suoja-altaassa tai muuten reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että mahdollisessa vuototilanteessa ne voidaan kerätä hallitusti talteen. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteen siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee jätelain 121 :n mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Päästöt ilmaan ja melu 13. Toiminta on jäteveden viemäröinti, toimintaan liittyvä liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan sekä melua syntyy mahdollisimman vähän. 16

17 Puhdistamon toiminnasta aiheutuva melu lähimmissä häiriytyvissä kohteissa ei saa ylittää päivällä klo 7-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä klo 22-7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Varastointi 14. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 15. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön, maaperään, pohjavesiin tai jätemateriaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista kuten ohijuoksutuksista ja pumppaamoiden ylivuodoista on ilmoitettava viipymättä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös Vaasan kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Riskinhallinta 16. Luvan saajan on päivitettävä vuoden 2015 loppuun mennessä puhdistamotoimintaa ja viemäröintiä koskeva riskienhallintasuunnitelma ja toimitettava se Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja siihen tehdyistä olennaisista muutoksista on ilmoitettava mainituille valvontaviranomaisille. Käyttö- ja päästötarkkailu 17. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu, viemäriverkkoon mahdollisesti johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien, on toteutettava Kyrönjoen yhteistarkkailusuunnitelman mukaan, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymispäätöksen ja tämän luvan lupamääräysten mukaisesti. Päästötarkkailun 24 tunnin kokoomanäytteet on otettava säännöllisin väliajoin 12 kertaa vuodessa puhdistamolta lähtevästä ja puhdistamolle tulevasta jätevedestä. Päästötarkkailun ja näytteenottokertojen lukumäärän on täytettävä valtioneuvoston asetukseen yhdyskuntajätevesistä (888/2006) sisältyvät vaatimukset. Puhdistamolle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja 17

18 sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta sakokaivo- ja mahdolliset muut lietteet mukaan lukien. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin, Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla, ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja liitteen 2 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen rajaarvoja asetettaessa) sekä valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset aineet sekä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle haitalliset aineet. Tarkkailu on toteutettava siten, että se täyttää jätelain (646/2011) 120 :n mukaiset jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman vaatimukset. Puhdistamolla syntyvän yhdyskuntajätevesilietteen laatu on määritettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) liitteen 5 kohdan 1 mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, analysointi ja näytteenotot on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lupamääräyksiin ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi on tarpeen eikä muutos heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 18. Vesistö- ja kalataloustarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä olevassa Kyrönjoen vuosien yhteistarkkailusuunnitelmassa esitetyllä tavalla Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymispäätöksien mukaisesti. Vesistö- ja kalataloustarkkailusuunnitelmia on muutettava ELY-keskusten hyväksymällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muutenkin tarkentaa ja muuttaa keskusten hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. 18

19 Kirjanpito 19. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolle tuotujen jätteiden ja lietteiden sekä mahdollisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja, - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 20. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmälle. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle TYVI-palvelun kautta. Päästötarkkailun yksittäiset analyysitulokset (sekä virtaamat) ja yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaiset puolivuotiskeskiarvot tulee raportoida sähköisesti VAHTI-palveluun kuormitustarkkailun tuloksina kuukauden kuluttua raportointijakson päättymisestä. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista. Vesistötarkkailun vuosiraportti on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousryhmälle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviran- 19