RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA

Transkriptio

1 RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA JA YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KOULU- TUSOHJELMA OPINTO-OPAS Toimittanut Seppo Hänninen Otaniemi 2011 AALTO-YLIOPISTO INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU

2 2 Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos PL Aalto Käyntiosoite: Rakentajanaukio 4 A Espoo Puh. vaihde Telefax

3 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. AALTO-YLIOPISTO 6 2. INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Yleistä Korkeakoulun hallinto ja yhteystiedot Laitokset ja opetusyksiköt 8 3 TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon rakenne Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon rakenne Jatkotutkinto Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkotutkinnon rakenne Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenne OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Luku- ja tenttijärjestykset HOPS Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä vuoden 2005 tutkintosääntöön Kurssit Tentit ja välikokeet Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakukelpoisuus Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Hakuajat, hakukohteet ja hakijoiden arviointi Akateeminen arviointi Täydentävät opinnot Keskeneräisellä tutkinnolla hakeminen ja tutkinto-opinto-oikeus Sisäisten siirtyjien hakumenettely ja hakijaryhmät Sisäsäisten siirtyjien kiintiöt ja koulutusohjelmakohtaiset kynnysehdot Tutkintojen tavoitteelliset ja sallitut suorittamisajat Opintohyvitykset muualla suoritetuista opinnoista Tutkintotodistukset ja valmistuminen Alempi perustutkintotodistus - tekniikan kandidaatti Diplomityön hyväksyminen Ylempi perustutkintotodistus - diplomi-insinööri Todistuksenjakotilaisuus Urapalvelut Alumnitoiminta Kirjastot Aalto-yliopiston kirjasto, Otaniemi 30

4 Muut kirjastot Rakennus- ja ympäristötekniikan kirjasto OHJAUS JA OPINTONEUVONTA Tuutorointi Opintojen suunnittelu ja HOPS Opintoneuvonta Korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluiden OOP-palvelupiste Kanslia Insinööritieteiden korkeakoulun yhteiset palvelut Opintososiaaliset asiat sekä muu neuvonta ja ohjaus Opintotuki Terveydenhoito AAY:n opintososiaaliset palvelut Muita palveluja OPETUS ARVIOINTI JA PALAUTE Opetusmenetelmät Oppimisen arviointimenetelmät ja arvosanat Opetuksen arviointi ja kehittäminen Palaute HARJOITTELU Työnhakuun ja harjoitteluun liittyvät palvelut Harjoittelun tavoitteet Harjoittelupaikan hakeminen Kansainvälinen harjoittelu Ulkomaanharjoittelun apurahat Harjoittelun hyväksymistä koskevat ohjeet AALTO-YLIOPISTON SISÄINEN LIIKKUVUUS OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA Opintoyhteistyö muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Opiskelu ulkomailla ja kansainvälistyminen Kansainväliset yhteistyöohjelmat ja pääaineet KANDIDAATINTYÖ JA KANDIDAATINSEMINAARI Kandidaatintyön ja kandidaatinseminaarin tavoitteet ja sisältö Kandidaatintyön ja kypsyysnäytteen kielivaatimukset Kandidaatinseminaarin toteutus DIPLOMITYÖ Diplomityön aihe ja kieli Diplomityön aiheen hakeminen Diplomityön arviointi ja arvostelu Kypsyysnäyte TÄYDENTÄVÄT OPINNOT JA AVOIN YLIOPISTO-OPETUS TIETEELLINEN JATKOKOULUTUS Jatkotutkinnot Jatko-opintojen aloittaminen Esitietovaatimukset Päätoiminen ja sivutoiminen jatko-opiskelu Hakuajat jatkokoulutukseen Jatkotutkinnon rakenne ja sisältö Jatko-opintojen rahoitus Lisätietoja jatko-opinnoista Jatkotutkintoon kuuluvat opinnot 52

5 14. ATT STUDERA VID TEKNISKA HÖGSKOLAN Aalto-universitätet De studerande gör en del av Aalto-gemenskapen Studier över högskolegränserna Examensstruktur och målsättning Lägre grundexamen Högre grundexamen Praktik Studier vid Tekniska högskolan Undervisning, examination och utvärdering Läs- och tentordningar, kurser och studieplanering Att studera på svenska Begränsning av studietider Byte av examensprogram Studier vid andra högskolor Studiehandledning TUTKINTORAKENNE Rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan diplomi-insinöörin ohjelma Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan diplomi-insinöörin ohjelma European Mining Course Managing spatial Change, Urban Enginering Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma Suositeltavia sivuaineita Muille tutkinto-ohjelmille tarkoitetut sivuaineet RAKENNE- JA RAKENNUSTUOTANTOTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Rakennetekniikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakentamistalous ja talotekniikka YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSIESITTEET Yhteiset opintojaksot Georakentaminen Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Ympäristötekniikka (Lahden keskus) 172 LIITE 1. KANDIDAATIN OPINNOT V OPETUSSUUNNITELMAN MUKAAN 182 LIITE 2. OHJEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN KURSSEILLE JA TENT- TEIHIN ILMOITTAUTUMISESTA JA TENTTEIHIN OSALLISTUMISESTA 184 LIITE 3. DIPLOMITYÖN ARVOSTELUPERUSTEET RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- TEKNIIKAN KOULUTUS/ OHJELMASSA 185 LIITE 4. VASTAAVUUSTAULUKOT VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNTÖÖN SIIRTY- NEILLE OPISKELIJOILLE 189 LIITE 5. RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 192 5

6 1. AALTO-YLIOPISTO 6 Edelläkävijä, joka muuttaa maailmaa Aalto-yliopisto on teknisten tieteiden, kauppatieteiden ja taideteollisen alan monialainen tiede- ja taideyhteisö. Säätiömuotoinen yliopisto aloitti toimintansa Aalto-yliopiston päämääränä on kehittyä omaleimaisena kokonaisuutena yhdeksi maailman kärkiyliopistoista vuoteen 2020 mennessä. Kuusi korkeakoulua Aalto-yliopiston kuusi alansa johtavaa korkeakoulua - Kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu, sekä Insinööritieteiden, Kemian tekniikan, Perustieteiden ja Sähkötekniikan korkeakoulut - ovat aloillaan Suomen arvostetuimpia ja kansainvälisesti tunnustettuja oppilaitoksia. Korkeatasoista tukimusta ja taiteellista toimintaa Aallon tutkimustoiminta rakentuu pitkäjännitteiselle perustutkimukselle. Vankka asiantuntemus kauppatieteiden, taiteen ja muotoilun sekä tekniikan aloilla mahdollistaa monialaisen, kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen, joka tehdään tiiviissä vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Monitieteellisyys luo uutta Aalto-yliopisto hyödyntää monitieteistä ja -taiteellista luonnettaan. Design Factory, Media Factory ja Service Factory ovat, joissa yliopiston eri alojen osaamista yhdistetään tuotekehityksen, median palveluiden saralla. Aalto-yliopiston ensimmäisiä monitieteellisiä maisteriohjelmia ovat International Business Management ja Creative Sustainability. Kansainvälisesti vaikuttava Aalto Aalto-yliopisto on suomalaisille vahvuuksille rakentuva kansainvälinen ja monikulttuurinen tutkimus- ja opetusyhteisö, jossa on opiskelijakeskeinen, intohimoiseen uuden oppimiseen kannustava kulttuuri. Kansainvälinen liikkuvuus on osa aaltolaisten arkipäivää. Opiskelijoita Aallossa on ja työntekijöitä Lisää Aalto-yliopistosta:

7 2. INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU 2.1 Yleistä 7 Insinööritieteiden korkeakouluun kuuluvat energiatekniikan laitos, koneenrakennustekniikan laitos, maanmittaustieteiden laitos, rakennustekniikan laitos, sovelletun mekaniikan, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos sekä arkkitehtuurin laitos. Lisäksi korkeakouluun kuuluvat erillislaitoksen Lahden keskus ja yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus YTK. Rakennetekniikan laitos ja yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos antavat ylintä opetusta rakennustekniikan eri aloilla. Ne vastaavat rakennus ja ympäristötekniikan kandidaatin ohjelmasta, rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ylemmästä koulutusohjelmasta, yhdyskunta- ja ympäristötekniikan ylemmästä koulutusohjelmasta sekä ympäristötekniikan ylemmästä koulutusohjelmassa. Vuoden 2011 alussa laitosten opiskelijamäärä oli yhteensä 1288 opiskelijaa, joista perusopiskelijoita oli 1096 ja jatko-opiskelijoita 192. Valmistuneiden määrä vuosittain noin 90 diplomi-insinööriä. Uusia opiskelijoita rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmiin tulee vuosittain 120 opiskelijaa, joista 75 rakenne- ja rakennustuotantotekniikan ja 45 ympäristö- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmaan. Ylempiin koulutusohjelmiin hyväksytään lisäksi noin 20 opiskelijaa. 2.2 Korkeakoulun hallinto ja yhteystiedot Korkeakoulun dekaani Insinööritieteiden dekaanina toimii prof. Petri Varsta. Dekaanin tehtävänä opintoasioissa on mm.: - toimii akateemisten asioiden puheenjohtajana, - hyväksyy tekniikan kandidaatin, diplomi-insinöörin, tekniikan lisensiaatin ja tekniikan ja filosofian tohtoreiden tutkinnon, - ottaa korkeakoulun opiskelijat, - tekee rajattuun opiskeluaikaan ja menetettyyn opinto-oikeuteen liittyvät päätökset, - käsittelee opiskelijavalintaan ja opinto-oikeuteen liittyvät oikaisuasiat. - Akateeminen komitea Korkeakoulun akateemisia asioita hoitaa akateeminen komitea, johon kuuluu 6 professorikunnan edustajaa, 4 henkilökuntajäsentä ja 4 opiskelijajäsentä Akateemisen komitean puheenjohtajana toimii dekaani Petri Varsta, esittelijänä opintopäällikkö Marjo Immonen ja sihteerinä opintokoordinaattori Reetta Mannola. Akateemisen komitean käsittelee opintoihin liittyviä asioita seuraavasti: - korkeakoulukohtainen opintosuunnitelma, - korkeakoulukohtaiset tutkintovaatimukset tutkintovaatimuksensa, - korkeakoulukohtaiset valintaperusteet, - muut akateemiseen toimintaan liittyvät asiat - muut dekaanin määräämät tehtävät

8 Koulutusneuvosto 8 Insinööritieteiden korkeakoulussa on yhteinen koulutusneuvosto kiinteistötalouden, geomatiikan, energia- ja LVI-tekniikan, konetekniikan, rakennus- rakennustuotantotekniikan sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmille. Sen puheenjohtajana toimii varadekaani Juha Paavola, esittelijöinä tutkinto-ohjelmien suunnittelijat ja sihteerinä osastosihteeri Salme Pylkkänen. Esittelijöinä toimivat koulutusohjelmien suunnittelijat. Sen tehtäviin kuuluu: - diplomityön aiheen, valvojan ja ohjaajan hyväksyminen, - diplomityön arvostelu ja hyväksyminen, - esitys akateemiselle komitealle opintosuunnitelmaksi.. Tohtorikoulutusneuvosto Insinööritieteiden korkeakoulun tohtorikoulutusneuvosto käsittelee jatko-opintohin liittyvät siat. Sen puheenjohtajana toimii prof. Kirsi Virrantaus ja esittelijänä ja sihteerinä toimii suunnittelija Ritva Viero. Tohtorikoulutusneuvoston tehtävänä on: - kehittää korkeakoulun tohtorikoulutuksen sisältöä ja yhteisiä opintoja, - tehdä akateemiselle komitealle esitykset jatkokoulutuksen tutkimusaloista, - valmistella tohtorikoulutettavien valinta dekaanin päätettäväksi, - hyväksyä jatkotutkintoon kuuluva opinnäytetyön aihe ja päättää kielestä, - vahvistaa tohtorikoulutettavien opintosuunnitelmat, - nimetä väitöskirjan esitarkastajat ja päättää väitöskirjan julkaisuluvasta, - nimetä lisensiaatintutkimuksen tarkastajat - arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintutkimukset, - käsitellä dekaanin sen tehtäväksi antamat tai tutkintosäännössä osoitetut muut asiat. - tekee ehdotuksen tiedekunnan tutkinto-ohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määrästä. 2.3 Laitokset ja opetusyksiköt Rakennetekniikan laitokseen kuuluu 7 opetusyksikköä, joissa on 10 professoria. Laitoksen johtajana toimii professori Juha Paavola. Rak-11 Sillanrakennustekniikka professori Rak-43 Talonrakennustekniikka 2 professoria Rak-54 Rakenteiden mekaniikka 2 professoria Rak-63 Rakentamistalous 2 professoria Rak-82 Rakennusmateriaalitekniikka professori Rak-83 Teräsrakennetekniikka professori Rak-130 Talotekniikka professori Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitoksessa kuuluu 8 opetusyksikköä, joissa on yhteensä 13 professoria. Laitoksen johtajan toimii professori Tapio Luttinen. Yhd-10 Tietekniikka professori Yhd-12 Vesitalous ja vesirakennus 2 professoria Rak-32 Kalliorakentaminen professori Yhd-33 Ympäristögeotekniikka professori Rak-50 Pohjarakennus ja maamekaniikka 2 professoria Yhd-71 Liikennetekniikka 2 professoria Yhd-73 Vesihuoltotekniikka 1 professoria Yhd-102 Ympäristötekniikka (Lahti) 3 professoria

9 3. TUTKINTOJEN TAVOITTEET JA RAKENNE 9 Insinööritieteiden korkeakoulussa on kaksiportaiseen tutkintorakenne. Opiskelijat suorittavat ensin alemman korkeakoulututkinnon, tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen ylemmän korkeakoulututkinnon. Ylempiä tutkintoja ovat diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkinnot. Opintojen laajuutta mitataan opintopisteillä (op). Yhden vuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä (op). Tekniikan kandidaatin tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä ja se on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen kolmessa lukuvuodessa. Diplomi-insinöörin, arkkitehdin ja maisema-arkkitehdin tutkinnon laajuus on 120 opintopistettä ja tutkinnot voidaan suorittaa päätoimisesti opiskellen kahdessa lukuvuodessa. Perustutkintoihin johtava koulutus suunnitellaan ja järjestetään teknillistieteellistä asiantuntemusta edellyttäviin tehtäväalueisiin suuntautuvina tutkinto-ohjelmina. 3.1 Alempi perustutkinto Alemman perustutkinnon tavoitteet Alemman perustutkinnon tavoitteet on määritelty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (t ). Alempaan perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutus ohjelmaan kuuluvien opintojen perusteiden tuntemus sekä edellytykset alan kehityksen seuraamiseen; - valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja tieteellisiin työskentelytapoihin tai taiteellisen työn edellyttämät tiedolliset ja taidolliset valmiudet; - edellytykset ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää ja eritellä tekniikan vaikutuksia ja hyödynnettävyyttä; - kyky yhteistyöhön ja päämäärätietoiseen ryhmätyöskentelyyn; - edellytykset soveltaa hankkimaansa tietoa työelämässä; - riittävä viestintä- ja kielitaito Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Alemman perustutkinnon rakenne Alemman perustutkinnon opinnot koostuvat: perusopintojen moduulista (75-85 op), joka sisältää koulutusohjelman edellyttämiä matemaattisluonnontieteellisiä ja muita perusopintoja; ohjelman yhteisten opintojen moduulista (15-25 op); kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla omaan koulutusohjelmaan kuuluva jatkomoduuli (moduulien laajuus op); vapaasti valittavista opinnoista siten, että 180 op täyttyy; sekä kandidaattiseminaarista ja siihen kuuluvastasta kandidaatintyöstä (yhteensä 10 op).

10 10 Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, mää- Jatkomoduuli A op Perusmoduuli B op Kandidaatintyö ja seminaari K 10 op Vapaasti valittavat opinnot V 10 op Perusopinnot P op Perusmoduuli A op Ohjelman yhteiset opinnot O op Kuva 1. Tekniikan kandidaatin tutkinto 180 op Pää- ja sivuaine Alemman perustutkinnon pääaine muodostuu koulutusohjelmaan kuuluvasta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista. Sivuaine muodostuu toisesta perusmoduulista tai pääaineen perusmoduuliin pohjautuvasta toisesta jatkomoduulista. Kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö Kandidaattiseminaari ja siihen kuuluva kandidaatintyö on opintokokonaisuus, jossa käsitellään tieteellistä ajattelua, tiedonhakua, tiedon jäsentämistä ja käsittelyä sekä kielen ja viestinnän taitoja. Kandidaattiseminaaria ja kandidaatintyötä käsitellään luvussa 8. Kielitaito Opiskelijan tulee alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa (TS 5 ): - suomen ja ruotsin kielen taidon, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 momentin mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen oman alan kannalta; sekä - vähintään yhden vieraan kielen sellaisen taidon, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä toimimisen Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla kandidaatintyöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä.

11 11 rätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Lisää tietoa toisen kotimaisen kielen suorittamisesta ja vieraan kielen suorittamisesta osoitteesta Opiskelijan, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä tai joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla, on alempaan tai ylempään perustutkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoitettava saavuttaneensa ainoastaan tutkintosäännön 5 :n edellyttämän vieraan kielen taidon. Mikäli tällainen opiskelija on hyväksytty suorittamaan alempaa ja ylempää perustutkintoa, tulee hänen lisäksi suorittaa alemman perustutkinnon suorittamisen yhteydessä vähintään 2 opintopisteen laajuiset kieliopinnot valitsemassaan vieraassa kielessä. Näitä opintoja ei voi suorittaa opiskelijan omassa koulusivistyskielessä. Harjoittelu Alempaan perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta kehittävää harjoittelua. Vapaaehtoinen harjoittelu vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää luvussa Ylempi perustutkinto Ylemmän perustutkinnon tavoitteet Ylemmän perustutkinnon tavoitteet on määritelty Insinööritieteiden korkeakoulun tutkintosäännössä (17 ). Ylempään perustutkintoon johtavan koulutuksen tulee antaa opiskelijalle: - koulutusohjelmaan kuuluvan pääaineen hyvä tuntemus; - valmiudet tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen tai edellytykset itsenäiseen ja vaativaan taiteelliseen työhön sekä valmiudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen; - valmiudet ymmärtää oman alansa ongelmat käyttäjien, teknisten ja yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ympäristön näkökulmasta; - valmiudet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijana ja kehittäjänä; - hyvä viestintä- ja kielitaito sekä - valmiudet tieteelliseen tai taiteelliseen jatkokoulutukseen Koulutus perustuu tieteelliseen tutkimukseen tai taiteelliseen toimintaan sekä alan käytäntöihin Ylemmän perustutkinnon rakenne Ylemmän perustutkinnon opinnot koostuvat: - tieteen metodiikan opinnoista (9-11 op); - kolmesta moduulista, joista vähintään yhden tulee olla oman koulutusohjelman pääaineen syventävä moduuli ja joista korkeintaan yksi voi olla perusmoduuli (ainemoduulin laajuus op) - diplomityöstä (30 op).; sekä - vapaasti valittavista siten, että tutkinnon laajuus on 120 op)

12 12 Aine- ja syventävät opinnot sisältyvät moduuleihin. Ylempään perustutkintoon ei voi kuulua sellaista jatko- tai syventävää moduulia, jonka edeltävää perus- tai jatkomoduulia ei ole suoritettu. Vapaasti valittavat opinnot W 20 op Syventävä moduuli A op Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9-11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Tieteen metodiikan moduuliin sisällytettävien kurssien laajuus on 5 op. Opiskelija valitsee kurssit tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä. koulutusohjelma voi määrätä tietyn metodikurssin pakolliseksi moduuliin, mutta toisen kursseista tulee aina olla opiskelijan valittavissa em. kurssitarjonnasta. Tieteen metodiikka M 9-11 op Jatkomoduuli B op Diplomityö D 30 op Erikoismoduuli C op Kuva2. Diplomi-insinöörin tutkinto 120 op Pää- ja sivuaine Ylemmän perustutkinnon pääaine pohjautuu sisällöltään tarkoituksenmukaisesti suunnattuihin aineopintoihin. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Vaikka opiskelija suorittaisi useamman samaan jatkomoduuliin perustuvan syventävän moduulin, hänen tutkintoonsa sisältyy ainoastaan yksi pääaine. Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelijan pää- ja sivuaineeseen ei voi kuulua samoja moduuleja. Tutkintosäännön 20 :ssä on määritelty tarkemmin miten pää- ja sivuaine muodostuvat moduuleista. Opiskelijan ainevalinnat vahvistetaan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa. Opiskelija voi valita sivuaineen myös muista tutkinto-ohjelmista tai toisesta koti- tai ulkomaisesta yliopistosta edellyttäen, että se hyväksytään opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. Ylempi koulutusohjelma on mahdollista suorittaa erikoistapauksessa (esim. ylempään koulutusohjelmaan hyväksytyt, sisäiset siirtyjät) myös ilman sivuainetta. Erikoismoduuli Erikoismoduuli (20 op) voi olla koulutusohjelman suunnittelema moduuli tai opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jonka sisällön koulutusneuvosto hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot

13 13 Diplomityö Diplomityö tehdään pääaineeseen liittyvästä aiheesta, josta se opettaja, jonka alaan aihe kuuluu, ja opiskelija keskenään sopivat. Perustellusta syystä koulutusneuvosto voi antaa luvan diplomityön laatimiseen myös sivuaineeseen liittyvästä aiheesta. Diplomityöstä lisää luvussa 9. Kielitaidon osoittaminen (Tutkintosäännön 5 :n kielitaitovaatimukset, ks. alempi perustutkinto ) Suomen tai ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, osoitetaan kirjoittamalla diplomityöhön liittyvä kypsyysnäyte sillä kotimaisella kielellä, jolla opiskelija on saanut koulusivistyksensä. Mikäli opiskelija on osoittanut kielitaitonsa jo tekniikan kandidaatin tutkintoa tai muuta alempaa korkeakoulututkintoa varten antamassaan kypsyysnäytteessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylempää perustutkintoa varten annettavassa kypsyysnäytteessä. Toisen kotimaisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, joka on tarpeen oman alan kannalta, voidaan osoittaa suorittamalla yliopiston toisen kotimaisen kielen koe, määrätty toisen kotimaisen kielen kurssi tai toisen korkeakoulun vastaava toisen kotimaisen kielen koe. Vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito osoitetaan suorittamalla yliopiston kielikeskuksen tätä tarkoitusta varten osoittama vieraan kielen kurssi tai kurssit. Näissä opinnoissa painotetaan koulutusalan kielen hallintaa. Mikäli yliopistossa on jossakin vieraassa kielessä käytössä kielitaidon osoittamista varten erityinen koe, vaadittu kielitaito voidaan osoittaa joko kokonaan tai osaksi suorittamalla kyseinen koe. Mikäli opiskelija on osoittanut toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen taitonsa jo tekniikan kandidaatin tai muun alemman korkeakoulu tutkinnon suorittamisen yhteydessä, hänen ei tarvitse osoittaa sitä enää ylemmän perustutkinnon suorittamisen yhteydessä. Harjoittelu Ylempään perustutkintoon voi sisältyä koulutusohjelman määräysten mukaista asiantuntijuutta syventävää harjoittelua. Harjoittelu voi olla pakollista harjoittelua, jolloin se sisältyy johonkin koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrättyyn moduuliin, tai vapaaehtoista harjoittelua, jolloin se sisältyy vapaasti valittaviin opintoihin. Harjoittelusta lisää kappaleessa Jatkotutkinto Insinööritieteiden korkeakoulussa suoritetaan jatkotutkintoina pääsääntöisesti tekniikan lisensiaatin ja tekniikan tohtorin tutkintoja. Tohtorin tutkinnon voi suorittaa suoraan ylemmän perustutkinnon jälkeen suorittamatta ensin tekniikan lisensiaatin tutkintoa. Erityisin perustein voidaan suorittaa filosofian tohtorin tutkinto. Insinööritieteiden korkeakoulussa ei ole mahdollista suorittaa filosofian lisensiaatin tutkintoa Jatkotutkinnon tavoitteet Jatkokoulutuksen tavoitteet on määritelty Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännössä (29 ). Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija: perehtyy syvällisesti omaan tutkimusalaansa ja sen yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä saavuttaa valmiudet tutkimusalansa piirissä itsenäisesti ja kriittisesti soveltaa tieteellisen tutkimuksen menetelmiä ja luoda uutta tieteellistä tietoa;

14 14 perehtyy hyvin oman alansa kehitykseen, perusongelmiin ja tutkimusmenetelmiin; sekä saavuttaa sellaisen yleisen tieteenteorian ja tutkimusalaansa liittyvien muiden tieteenalojen tuntemuksen, joka mahdollistaa niiden kehityksen seuraamisen Jatkotutkinnon rakenne Jatkotutkinto koostuu teoreettisista opinnoista ja tutkimustyöstä. Pääpaino on tieteellisellä tutkimustyöllä. Väitöskirja Lisensiaatintutkimus Tutkimusala T op Täydentävän aihealueen opinnot S op Tieteen käytännöt ja periaatteet Y 5-15 op Kuva 3: Jatkotutkinnon rakennekaavio Teoreettiset opinnot Jatko-opintoihin kuuluvat teoreettiset opinnot, yhteensä 60 opintopistettä, suoritetaan moduuleina. Tutkimusalan moduuli on op. Opiskelija valitsee tutkimusalansa jatkokoulutuksen tutkimusaloista, jotka vahvistetaan vuosittain. Tutkimusalan lisäksi suoritetaan toinen moduuli, laajuudeltaan op, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijan tutkimusalan opintoja ja tutkimustyön tekemistä. Teoreettisiin opintoihin kuuluu myös jatko-opintoihin johdattava moduuli, 5-15 op. Tähän moduuliin hyväksyttävissä opinnoissa on alakohtaisia, eri tutkimusalojen tarpeista johtuvia eroavaisuuksia. Tutkimusalat löytyvät TKK:n opetusohjelmasta ( Osana jatkotutkintoon voidaan hyväksyä myös sellaisia ennen perustutkintoa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja, jotka eivät sisälly perustutkintoon. Myös muissa yliopistoissa suoritettuja jatko-opintotasoisia kursseja voidaan hyväksyä osasuorituksena jatkotutkintoon. Tohtorikoulutusneuvostovoi asettaa jatko-opinnoille esitietovaatimuksia ja ylemmän korkeakoulututkinnon arvosanoille vähimmäisvaatimuksia. Opinnäytetyö Jatkotutkinnon tärkein osuus on tutkimustyö. Lisensiaatintutkintoon tehdään lisensiaatintutkimus. Tohtorintutkinnon suorittamiseksi opiskelijan on laadittava ja julkaistava väitöskirja

15 15 sekä puolustettava sitä julkisesti. Mikäli teoreettiset opinnot on suoritettu lisensiaatintutkinnon yhteydessä, tohtoriopintoihin kuuluu ainoastaan väitöskirjatyö. Tohtorikoulutusneuvosto hyväksyy jatkotutkintoon kuuluvan opinnäytetyön aiheen, määrää työlle valvojan, yhden tai useamman ohjaajan sekä päättää työn kielestä, tarkastamisesta ja hyväksymisestä. 3.4 Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien tavoitteet ja rakenne Tavoitteet Rakennus- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmien ammatillisena perustana ovat maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvien järjestelmien ja tuotteiden tutkimuksen, suunnittelun, toteuttamisen, käytön ja valvonnan asiantuntemusta edellyttävät tehtävät. Koulutusohjelmienohjelmien ammatillisena tavoitteena on antaa tiedot rakennus- ja ympäristötekniikan pääaloista ja niiden tieteellisestä perusteista sekä valmius toimia rakennustuotannon ja -teollisuuden ja julkisten yhteisöjen rakennus- ja ympäristötekniikan asiantuntemusta edellyttävissä tehtävissä. Koulutusohjelmien tieteellisenä tavoitteena on antaa valmius tutkia ja analysoida maa- ja vesitekniikan, talon- ja sillanrakennustekniikan sekä yhdyskuntatekniikan alaan kuuluvia järjestelmiä, laitoksia ja tuotteita sekä niiden toteuttamista, käyttötekniikkaa ja taloutta sekä valmius tutkimustyöhön, jatko-opintoihin ja asiantuntijatehtäviin. Tutkinnon rakenne Opiskelijat hyväksytään suoraan ylempiin koulutusohjelmiin, jotka ovat rakenne- ja rakennustuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja ympäristötekniikka. Molempien ylempien koulutusohjelmien perustana on yhteinen rakennus- ja ympäristötekniikan kandidaatinohjelma. Tutkinnon rakenne on kuvattu yksityiskohtaisesti luvussa 13. Pääaine Valittu ylempi koulutusohjelma vaikuttaa jo kandidaatin tutkinnon pääaineen valintaan. Opiskelijan pääaine muodostuu kolmesta koulutusohjelmaan kuuluvasta moduulista: alemman tai ylemmän perustutkinnon yhteydessä suoritetusta perusmoduulista ja sen jatkomoduulista sekä mainitun jatkomoduulin yhdestä syventävästä moduulista. Pääaineen nimi tulee siihen kuuluvan jatko-moduulin perusteella. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman pääaineet ovat rakennetekniikka, rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka sekä georakentaminen (diplomi-insinööritutkinnossa pohja- ja kalliorakentaminen). Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman pääaineet ovat liikenne- ja tietekniikka, vesi- ja ympäristötekniikka, georakentaminen, joka diplomi-insinööritutkinnossa jakautuu pohja- ja kalliorakentamiseen sekä teknilliseen geologiaan ja sovelluttuun geofysiikkaan. Sivuaine Opiskelijalle muodostuu sivuaine perusmoduulista ja sen jatkomoduulista tai jatkomoduulista ja sen syventävästä moduulista. Opiskelija voi valita sivuaineekseen pääaineeseensa kuuluvaan perusmoduuliin pohjautuvan toisen jatkomoduulin ja syventävän moduulin. Sivuaineeksi voi muodostua myös muun koulutusohjelman perusmoduulista ja jatkomoduulista. Suositeltavia sivuaineita ovat esim. rakentamistalous ja talotekniikka, joka DI-

16 16 tutkinnossa jakautuu rakentamistalouteen ja talotekniikkaan, LVI-tekniikka, kiinteistöjohtaminen, puutuotantotekniikka sekä yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu. Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit 20 op 20 op: 20 op Kandi DI Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Rakennusmateriaalit ja rakennusfysiikka Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot 20 op Rakenne- ja rakennustuotantotekniikka Rakennetekniikka Rakennetekniikka Georakentaminen Pohja- ja kalliorakentaminen Sivuaine Rakentamistalous ja talotekniikka Rakentamistalous Talotekniikka Kuva 3 Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelman rakenne Perusmoduulit: Jatkomoduulit: Syventävät moduulit: 20 op 20 op 20 op Kandi DI Perusopinnot 80 op Ohjelman yhteiset opinnot Vesi- ja ympäristötekniikka Yhdyskunta- ja ympäristö- Georakentaminen tekniikka 20 op Liikenne- ja tietekniikka Pohja- ja kalliorakentaminen Teknillinen geologia ja sovellettu geofysiikka Liikenne- ja tietekniikka Vesi- ja ympäristötekniikka Kuva 4 Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelman rakenne

17 17 Erikoismoduuli Diplomi-insinöörin tutkintoon kuuluu lisäksi erikoismoduuli, joka yleensä on pää- tai sivuaineelle määritelty erikoismoduuli. Erikoismoduuli voi olla myös opiskelijan henkilökohtaisista opinnoista koostuva moduuli, jota pääaineen vastaava professori puoltaa ja jonka sisällön koulutusohjelman johtaja hyväksyy. Tieteen metodiikan opinnot Ylempään perustutkintoon kuuluvat tieteen metodiikan opinnot (9-11 op) koostuvat tieteellisistä menetelmäopinnoista. Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan koulutusohjelmassa opiskelija valitsee toisen kursseista rakennetekniikan numeeriset menetelmät tai analyysin numeeriset menetelmät. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa analyysin numeeriset menetelmät on pakollinen.. Muut kursst opiskelija valitsee tieteen metodiikan kurssiluettelosta siten, että opinnot tukevat diplomityön tekemistä em. kurssitarjonnasta.

18 4. OPISKELUUN LIITTYVÄT KÄYTÄNNÖT Opetus- ja tenttijaksot Lukuvuoden opetus- ja tenttijaksot ovat seuraavat: 1. Tenttijakso ma la I Opetusjakso ma pe Tenttijakso la la II Opetusjakso ma pe Tenttijakso la to Tenttijakso ma la III Opetusjakso ma pe Tenttijakso la pe IV Opetusjakso ma pe Tenttijakso la to Pääsiäisloma Luku- ja tenttijärjestykset Luku- ja tenttijärjestykset laaditaan lukukauden alkuun mennessä. Opetus järjestetään neljän opetusjakson aikana ja tenttejä tarjotaan tenttijaksoilla, lukukausien alussa sekä joinakin lauantaipäivinä. Lukujärjestyksestä ilmenee milloin ja missä kurssit järjestetään. Ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille laaditaan lisäksi mallilukujärjestys. Rakennus- ja ympäristötekniikan luku- ja tenttijärjestykset löytyvät osoitteesta: Lukujärjestys on saatavissa ennen lukukauden alkua rakennus- ja ympäristötekniikan talon kansliasta. Tenttijärjestys on tämän kirjan liitteenä. Muiden tutkinto-ohjelmien luku- ja tenttijärjestykset ovat nähtävissä osoitteessa: Tietoa kursseista löytyy Nopasta. 4.3 HOPS Opintojen suunnittelu on tärkeä osa opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on oma opintopolkunsa, joka on opiskelijan kulkema tie henkilökohtaisine valintoineen opintojen aloittamisesta tutkinnon suorittamiseen. Opintopolusta pyritään saamaan mahdollisimman järkevä ja suunnitelmallisesti etenevä. Velvoite HOPSin tekemiseen on opiskelijalla itsellään. Vahvistettu HOPS on edellytys kandidaatinseminaarin aloittamiseen ja diplomityön aiheen hyväksyttämiseen. HOPS velvoittaa molempia sopimuksen osapuolia: opiskelijaa ja Teknillistä korkeakoulua. HOPSin tarkastuksesta koulutusohjelma päättää itsenäisesti. Luonteva paikka HOPSin läpikäymiseen on henkilökohtaisen tuutorointitapaamisen yhteydessä. HOPSeista lisää luvussa 5.2.

19 Siirtyminen vuoden 1995 tutkintosäännöstä vuoden 2005 tutkintosääntöön Teknillinen korkeakoulu siirtyi kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja uuteen tutkintosääntöön Tätä ennen opintonsa aloittaneilla perusopiskelijoilla oli oikeus opiskella vuoden 1995 tutkintosäännön mukaan saakka. Opiskelijat, joiden tutkinto ei valmistunut määräaikaan mennessä, on siirretty opiskelemaan uuden tutkintosäännön mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija suorittaa ensin tekniikan kandidaatin tutkinnon ja sitten diplomi-insinöörin/arkkitehdin/maisema-arkkitehdin tutkinnon. Tekniikan kandidaatin tutkintoon kuuluvat kandidaattiseminaari ja kandidaatintyö. Insinööritieteiden korkeakoulu päättää jo suoritettujen opintojen sijoittamisesta uuteen tutkintorakenteeseen opiskelijan laatiman opintosuunnitelman pohjalta. 4.5 Kurssit Kurssille ilmoittautuminen Tutkintorakenteen moduulit koostuvat kursseista. Opiskelijan on ilmoittauduttava kurssille ennen sen alkua. Kurssille ilmoittaudutaan etukäteen WebOodissa ( tai ensimmäisellä luentokerralla. Koska ilmoittautumiskäytännöt saattavat vaihdella kursseittain, ne on syytä varmistaa hyvissä ajoin esim. kurssin www-sivuilta. Kurssin osittain muuttuminen tai lakkauttaminen Kurssista järjestetään kokeita kulloinkin voimassa olevien tutkintovaatimusten mukaan. Näillä tarkoitetaan kurssin alussa voimassaolevia tutkintovaatimuksia.. Jos tutkintovaatimukset ovat koehetkeen mennessä muuttuneet, opiskelijan tulee sopia kokeesta asianomaisen opettajan kanssa. Opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista järjestetään tenttejä ainakin seuraavan lukuvuoden ajan. Tarkempia määräyksiä asiasta löytyy tutkintosäännön 47 :ssä. Päällekkäiset kurssit Kahdesta sisällöllisesti päällekkäisestä kurssista saa vain toisen sisällyttää tutkintoon. Osa peruskursseista tarjotaan myös ruotsinkielisinä, jolloin ruotsinkielinen kurssi korvaa suomenkielisen vastaavan kurssin. Tällaisia kursseja ovat mm. matematiikan, fysiikan ja tietotekniikan sekä tuotantotalouden perusteiden kurssit. Kurssipalaute Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa palautteen kerääminen ja sen hyödyntäminen ovat kiinteä osa kurssien ja tiedekuntien normaalia toimintaa sekä sen kehittämistä. Palautetta kerätään pääsääntöisesti kursseista ja jonkin verran myös moduuleista sekä valmistuneilta opiskelijoilta. Kurssipalaute kerätään insinööritieteiden korkeakoulussa pääsääntöisesti Weboodin osasovelluksella Palauteoodilla. Opiskelijalle palautteen antaminen kurssista tapahtuu Weboodin kautta ja annettu palaute on lähtökohtaisesti anonyymia. Palautteen yhteenvedot ja annettu sanallinen palaute eivät näy hallintohenkilökunnalle ellei vähintään 5 vastaaja ole antanut palautetta kyseisestä kurssista. Opiskelijalla on kuitenkin mahdollisuus luopua tästä 5 vastaajan rajoitteesta vastaamisen yhteydessä, jolloin varsinkin pienillä kursseilla palautetta voidaan hyödyntää. Palautteen antaminen aukeaa opintojaksokohtaisesti viimeistään kurssin päätyttyä. Jokaisella palautelomakkeella on vähintään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun perustutkintokoulutuksen vakiokysymykset. Palautetietoa käsitellään ja arvioidaan kurssin henkilökunnan sekä tiedekuntien ja/tai laitosten opinto- tai koulutustoimikuntien toimesta. Kurssin henkilökunta antaa opiskelijoille vastapalautetta ja/tai julkaisee palautteen pohjalta tehdyt kehityssuunnitelmat Palauteoodissa tai Nopan lisäsivuilla opintojakson seuraavan to-

20 20 teutuksen alussa. Kurssin henkilökunnan niin salliessa opintojakson numeerinen yhteenveto ja mahdollinen sanallinen vastapalaute julkaistaan Weboodissa. Julkaistujen palautteiden yhteenvedot löytyvät Weboodista kohdasta Kurssipalautteet -> Palautteiden yhteenvedot. Sähköisen palautteenkeruun lisäksi opettajat voivat kerätä yksityiskohtaisempaa ja kohdistetumpaa palautetta kurssistaan myös muilla tavoilla, kuten esimerkiksi ryhmäkeskusteluilla. Opintojakson palautteen kerääminen on kuvattu tarkemmin Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun toimintakäsikirjassa osoitteessa Tentit ja välikokeet Jos kurssin tutkintovaatimuksiin sisältyy kirjallinen tai suullinen koe, sen suoritusmahdollisuus on järjestettävä ainakin kahdesti vuodessa. Tämän lisäksi opettaja voi järjestää suoritusmahdollisuuksia muulloinkin. Jos kurssille osallistuu suuri määrä opiskelijoita, kokeita suositellaan järjestettäväksi neljästi vuodessa. Laajojen kurssien koesuoritus voi koostua kahdesta tai useammasta osasta. Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuuden järjestämistä, jollei opettaja hyväksy myöhempää ilmoittautumista. Ilmoittautuminen tapahtuu WebOodissa ( On myös tärkeä muistaa peruuttaa koe-ilmoittautuminen, mikäli ei osallistu kokeeseen. Ilmoittautuminen katsotaan kokeeseen osallistumiseksi, ellei sitä ole peruutettu ennen kokeen alkamista. Kokeessa kolmasti hylätyn opiskelijan on neuvoteltava asianomaisen opettajan kanssa kurssin suorittamisesta. Alla Teknillisen korkeakoulun tenttiohjesäännöstä kootut keskeisemmät ohjeet tenttiin osallistujalle Ohjesääntö on voimassa, kunnes Aalto-yliopiston tenttiohjesääntö ilmestyy: Opiskelijan tulee ilmoittautua kokeeseen viikkoa ennen koetilaisuutta. Tentissä on noudatettava annettua sali- ja rivijakoa. Suurten tenttien sali- ja rivijako ilmoitetaan ennen tenttiä ilmoitustaululla ja/tai 'tänään' -taululla päärakennuksen aulassa ja usein myös tenttisalien ovella. Tenttijällä saa olla mukana vain henkilöllisyystodistus ja kirjoitusvälineet. Muut sallitut välineet mainitaan erikseen. Laukut ja ulkovaatteet jätetään ensisijaisesti naulakoihin. Jos naulakoihin ei ole järjestetty valvonta, laukut ja ulkovaatteet jätetään tenttisalin käytävälle valvojan osoittamaan paikkaan. Korkeakoulu ei vastaa tenttisaliin tuotujen tavaroiden säilytyksestä ja niille mahdollisesti koituneista häviämis- yms. vahingoista. Tämän johdosta lompakkoa, rahaa tai muita arvoesineitä ei tule jättää valvonnatta muiden tavaroiden joukkoon. Tarvittaessa tällaiset arvokkaat esineet voidaan ottaa talteen esim. tenttisalin etuosaan, josta ne pois lähtiessä annetaan ao. opiskelijalle yksilöimisen jälkeen. Tenttiin voi saapua 60 minuutin kuluessa nimellisestä alkamisajasta. Tenttiin ei voi saapua tentin alussa ns. karenssiaikana (10-15 min tentin alusta). Karenssiajan tarkoituksena on taata tentin sujuva aloitus. Tentistä saa poistua valvojan annettua luvan, aikaisintaan 65 minuutin kuluttua nimellisestä alkamisajasta. Tentti alkaa vasta sitten, kun valvoja antaa siihen luvan. Tentissä käytetään vain valvojan jakamia vastauspapereita. Kaikki jaetut vastauspaperit palautetaan tentin lopussa. Varsinaiset vastauspaperit on merkittävä ja erotettava mahdollisista suttupapereista. Tenttijän henkilöllisyys tarkistetaan tenttivastauksia palauttaessa. Tenttiohjesääntö löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta:

21 4.7 Suoritusmerkinnät ja opintorekisteri 21 Opiskelijoiden suoritukset kirjataan opintorekisteriin (Oodiin). Kirjaaminen tapahtuu kurssin opetuksesta vastaavan koulutusohjelman kansliassa. Opettajan tulee huolehtia siitä, että tiedot hyväksytystä opintosuorituksesta ovat opiskelijoiden käytettävissä kuukauden kuluessa kokeen toimittamisesta. koulutusohjelman kanslia huolehtii siitä, että opintosuorituksen arvostelua koskevat tiedot merkitään viipymättä niiden valmistuttua opintorekisteriin. Suoritus merkitään opintorekisteriin vasta kurssin tultua kokonaan suoritetuksi. Epävirallisen opintosuoritusotteen voi tilata sähköpostiin Weboodista ( kautta. Weboodissa voi myös selailla omia suorituksia. Suoritusotteen tilaaminen edellyttää, että opiskelijan sähköpostiosoite on merkitty opintorekisteriin ja että opiskelijalla on voimassaoleva opinto-oikeus. Virallisen paperille tulostetun, virkailijan allekirjoittaman ja leimatun opintosuoritusotteen opiskelija saa oman tiedekunnan kansliasta. Osoitteenmuutokset opiskelijarekisteriin voi tehdä tiedekunnan kansliassa, päärakennuksen opiskelijapalveluissa, sähköpostitse osoitteeseen tai WebOodin ( kautta. Weboodin kautta opiskelija voi muuttaa opiskelijarekisteriin myös puhelinnumeronsa, sähköpostiosoitteensa ja postiosoitteensa. Lisäksi osoitteenmuutokset tulee tehdä mm. kirjastoon ja YTHS:öön. Opintotuki saa osoitteenmuutostiedot suoraan väestörekisteristä. 4.8 Opintosuoritukset, oikeusturva ja kurinpito Opintosuorituksiin liittyvät ongelmatilanteet Opintosuorituksiin liittyvissä ongelmatilanteissa opiskelijan kannattaa ensin neuvotella ao. kurssin opettajan kanssa. Mikäli asiaan ei tällä tavoin löydetä ratkaisua, opiskelijan on syytä ottaa yhteyttä opintoneuvojiin, opintojen suunnittelijaan tai korkeakoulun opintoasiain päällikköön. Opintosuoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut opintosuoritukset on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. (Yliopistolaki 44 1 mom) Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös kirjallisista tai muulla tavoin tallennetuista vastauksistaan. (Aalto-yliopiston yleiset opetusta ja opiskelua koskevat säännöt OOS 32 ). Opiskelijan on syytä itse huomauttaa siitä, jos opintosuoritukset kursseista eivät ole tulleet opintorekisteriin ajallaan. Vanhojen kurssimerkintöjen etsiminen jälkeenpäin on hankalaa ja aikaa vievää. Lisäksi on huomattava, että tenttipapereita säilytetään laitoksella rajallinen aika (minimi 6 kk), joten esimerkiksi joulukuussa tehdyn tentin puuttuvaa arvosanaa voi olla myöhäistä tiedustella vasta heinäkuussa. Opintosuorituksen arvostelun oikaiseminen Yliopistolain 82 4 momentin mukaan muun opintosuorituksensa kuin opinnäytetyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvostelun suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä ar-

22 22 vosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi saattaa asian Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut opettajan päätöksestä tiedon. (OOS 35 ja 44 ). Aalto-yliopiston tutkintolautakunnan menettelyohjeiden mukaan tutkintolautakunta voi aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta palauttaa opintosuorituksen takaisin arvostelun suorittaneelle opettajalle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. Yliopistolain 82 3 momentin mukaan diplomityön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. (OOS 35 ja 44 ). Väitöskirjansa tai lisensiaatintutkimuksensa arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen oikaisua Aalto-yliopiston tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa tohtorinkoulutusneuvoston päätöksen tiedoksisaannista. Tutkintolautakunta voi palauttaa aiheelliseksi katsomansa oikaisupyynnön johdosta diplomityön, väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen oikaisupyynnön kohteena olleen arvostelupäätöksen tehneelle elimelle uudestaan arvosteltavaksi tai oikaista arvosanan itse. (OOS 35 ja 44 ). Vilpin seuraamukset Vilppi tai sen yritys tentissä tai muun opintosuorituksen yhteydessä voi johtaa opintosuorituksen hylkäämiseen ja kurinpitotoimiin. (OOS 39 ja 40 sekä Aalto-yliopiston opiskelua koskevat eettiset säännöt). Opiskelijan tulee kääntyä opettajan puoleen ajoissa, jos hän on epävarma kurssilla sallituista menettelytavoista. Kurinpito Opiskelijaa, joka on syyllistynyt yliopiston opetus- tai tutkimustoimintaan kohdistuvaan rikkomukseen tai muutoin rikkonut yliopiston järjestystä, voidaan kurinpidollisesti rangaista rikkomuksen vakavuudesta riippuen varoituksella tai erottamalla määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi. Opiskelijalle annettavasta varoituksesta päättää yliopiston rehtori ja opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta yliopiston hallitus. Ennen asian ratkaisemista on opiskelijalle todisteellisesti toimitettava tiedoksi, mistä rikkomuksesta häntä syytetään, sekä varattava hänelle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. (Yliopistolaki 45 ). Koulutusohjelman vaihto Koulutusohjelmaa voi vaihtaa ilman yleiseen opiskelijavalintamenettelyyn osallistumista vain kandidaatintutkinnon suorittamisen jälkeen, koulutusohjelmakohtaisten kiintiöiden puitteissa, opintomenestyksen perusteella ja edellyttäen, että opinnot on suunnattu tulevien opintojen kannalta tarkoituksenmukaisesti Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinta Valinta ylempiin, diplomi-insinöörin, arkkitehdin tai maisema-arkkitehdin tutkintoon johtaviin ohjelmiin toteutetaan koko Tekniikan ala korkeakouluissa samanaikaisesti ja yhteisesti määriteltyjen valintaperusteiden ja aikataulujen mukaisesti. Hakuajat määritellään yhteisesti Aalto-yliopiston opinto- ja opiskelijapalveluissa. Hakumenettely- ja hakuajat saattavat poiketa Erasmus Mundus ohjelmien sekä Aalto-yliopiston monitieteisten maisteriohjelmien osalta. Valinta perustuu pääsääntöisesti aiempien opintojen perusteella saatuun näyttöön ja toteutetaan todistusvalintana. Valintaprosessiin liittyvä akateeminen arviointi tehdään koulutusoh-

23 23 jelmissa. Haku ja valinta tehdään pääainekohtaisesti lukuun ottamatta informaatioverkostojen koulutusohjelmaa, jossa haku tapahtuu koulutusohjelmaan, ei pääaineeseen. Tekniikan akateeminen komitea vahvistaa vuosittaiset opiskelijavalintakiintiöt toisen vaiheen valinnoille tiedekuntien esityksiin pohjautuen. Kiintiöt vahvistetaan valintaa edeltävän vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiintiöt ovat enimmäiskiintiöitä eikä niitä tarvitse ottaa täyteen. Toisen vaiheen valintamenettely koskee pääsääntöisesti niitä opiskelijoita, joilla ei vielä ole tutkinnonsuoritusoikeutta Aalto-yliopistossa. Poikkeuksena tähän ovat kuitenkin seuraavat hakijat: Hakijat, jotka on hyväksytty Aalto-yliopistoon toisen vaiheen hakumenettelyn kautta Aalto-yliopistoon ensimmäisen vaiheen valinnoissa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, jotka tahtovat jatkaa opintojaan englanninkielisissä Master-ohjelmissa, Erasmus Mundus ohjelmissa, yhteistyönä muiden yliopistojen kanssa toteutettavissa maisteriohjelmissa, arkkitehtuurin tai maisema-arkkitehtuurin ylemmissä ohjelmissa tai Aalto-yliopiston monitieteisissä maisteriohjelmissa Aalto-yliopistoon ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytyt tutkinto-opiskelijat, joilla on suoritettuna joku muu toisen vaiheen hakumenettelyssä hakukelpoisuuden antava tutkinto kuin tekniikan kandidaatin tutkinto (esimerkiksi kesken tekniikan kandidaatin tutkinnon opintojen loppuun suoritettu amk-tutkinto). Edellä mainitut kolme hakijaryhmää hakevat toisen vaiheen hakumenettelyn kautta. Opiskelijat, joilla jo on tutkinnonsuoritusoikeus Aalto-yliopistossa tekniikan kandidaatin tutkintoon, voivat hakea koulutusohjelman vaihtoa sisäisen siirtymisen kautta. Sisäisten siirtyjien hakumenettely poikkeaa muusta maisterivaiheen valinnasta ja se on selostettu kohdassa Haku tapahtuu kaksi kertaa lukuvuodessa. Tekniikan akateeminen komitea vahvistaa sisäisten siirtyjien kiintiöt vuosittain kesäkuussa. Sisäisten siirtyjien kiintiöt asetetaan niin, että ne voidaan ottaa täyteen. Aalto-yliopiston englanninkielellä toteutettaviin Master-ohjelmiin, Erasmus Mundus ohjelmiin, Lahden keskuksen ympäristötekniikan ohjelmaan, arkkitehtuurin ja maisemaarkkitehtuurin ylempiin ohjelmiin sekä Aalto-yliopiston monitieteisiin maisteriohjelmiin ei voi hakea sisäisenä siirtyjänä. Opiskelijat, jotka jatkavat opintojaan siinä ylemmässä ohjelmassa, johon heidät on alun perin ensimmäisen vaiheen valinnassa hyväksytty, saavat ylemmän tutkinnon opinto-oikeuden automaattisesti ilman erillisiä hakumenettelyjä Hakukelpoisuus Insinööritieteiden korkeakoulun toisen vaiheen eli maisterivaiheen opiskelijavalinnassa Maisterivaiheen opiskelijavalinnassa hakukelpoisia ovat seuraavat hakijat: tekniikan kandidaatin tai muun kandidaatin tutkinnon tai vastaavat opinnot muussa yliopistossa kuin Teknillisessä korkeakoulussa tai Aalto-ylioistossa suorittaneet (tietyin poikkeuksin myös Teknillisestä korkeakoulusta tai Aalto-yliopistosta valmistuneet tekniikan kandidaatit) ulkomaisessa yliopistossa 3-4-vuotisen Bachelor-tutkinnon suorittaneet tai Bachelortutkintoa vastaavan koulutuksen saaneet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet (kandidaatintutkinto tai vastaavat opinnot antaa hakukelpoisuuden, soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa) amk-tutkinnon soveltuvalta alalta suorittaneet (EU-maassa suoritettu amk-tasoinen tutkinto, mikäli se antaa omassa maassa oikeuden hakea yliopistotasoisiin maisterinopintoihin) ylemmän amk-tutkinnon suorittaneet (amk-tutkinto antaa hakukelpoisuuden, soveltuvuuden arvioinnissa tarkastellaan myös ylempää tutkintoa)