SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (TAVARAMERKIT JA MALLIT) Toisen valituslautakunnan PÄÄTÖS 21 kesäkuuta 2011

Transkriptio

1 SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (TAVARAMERKIT JA MALLIT) Valituslautakunnat Toisen valituslautakunnan PÄÄTÖS 21 kesäkuuta 2011 Asiassa R 2102/ Rautaruukki Oyj Suolakivenkatu 1 FI Helsinki Suomi hakija/valittaja edustaja: Krogerus Attorneys Ltd, Unioninkatu 22, FI Helsinki Yhteisön tavaramerkkihakemusta nro koskeva VALITUS TOINEN VALITUSLAUTAKUNTA toimien kokoonpanossa: T. de las Heras (puheenjohtaja), H. Salmi (esittelijä) ja U. Wennermark (jäsen), kirjaaja: P. López Fernández de Corres on tehnyt seuraavan menettelyn kieli: suomi

2 2 päätöksen: Yhteenveto tosiasioista 1 Rautaruukki Oyj (jäljempänä hakija) jätti hakemuksen sanamerkin RUUKKI rekisteröimiseksi seuraavia palveluja varten: Luokka 35 Liikeasioiden hoitaminen, liikkeenjohdon konsultointi sekä projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostuksen ja konepajateollisuuden alalla; rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostus ja konepajateollisuuden tukku- ja vähittäiskauppa. Luokka 36 Kiinteistö- ja rahatalousasiat; riskienhallintaan ja rahoitukseen liittyvät neuvontapalvelut; kiinteistöinvestointeihin liittyvät neuvontapalvelut; yrityskiinteistöihin liittyvät neuvontapalvelut; kiinteistöasioihin liittyvä rahoitusneuvonta; rakennusurakoiden rahoituksen tarjoamisen järjestäminen; projektien rahoitus. Luokka 40 Aineiden ja esineiden käsittely. 2 Tutkija ilmoitti hakijalle päivätyllä kirjeellä, ettei tavaramerkkiä voitaisi rekisteröidä Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdan perusteella. Haettu tavaramerkki RUUKKI on Pohjois-Pohjanmaalla sijainneen kunnan nimi. Tammikuussa 2007 Ruukin kunta ja Siikajoen kunta yhdistyivät, ja Ruukki on nykyisin yksi Siikajoen kunnan kylä. Wikipedian mukaan Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta. Sen teollinen historia alkaa vuodesta Sanalla ruukki on myös merkitys rauta-, terästehdas ja se viittaa myös vanhaan entisöityyn teollisuusalueeseen. Ilmaus RUUKKI kertoo kuluttajille välittömästi ja suoraan hakemuksen kattamien palvelujen sisältävän Ruukin alueella ja/tai ruukissa valmistettujen tavaroiden tukku- ja vähittäiskauppaan liittyvät palvelut ja/tai entisöidyllä ruukkialueella tarjottavat myyntipalvelut, vanhaan tehdaskiinteistöön liittyvät kiinteistöstrategiat ja/tai terästehtaassa tapahtuvan aineiden ja esineiden käsittelyn. Näin ollen ilmauksessa on ilmeistä ja suoraa tietoa hakemuksen kattamien palvelujen muusta ominaispiirteestä, eli siitä, että palvelut liittyvät Ruukin alueella ja/tai ruukissa valmistettuihin tavaroihin ja/tai vanhaan entisöityyn tehdasalueeseen. Koska merkki RUUKKI on merkitykseltään selvästi kuvaileva rekisteröintihakemuksen sisältämiin palveluihin nähden, asianomainen kohdeyleisö vastaanottaa sen ensisijaisesti kuvailevana, mikä siten hämärtää vaikutelmaa merkin mahdollisesti ilmaisemasta kaupallisesta alkuperästä. Näin ollen se tulee hylätä Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan perusteella luokkien 35 ja 40 osalta.

3 3 3 Hakija esitti seuraavat huomautukset: Luokkien 35 ja 40 osalta hakemuksen palveluluetteloa rajoitetaan Käsitteenä teollisuuspaikkakunta on erittäin laaja eikä sinänsä yksilöi, että Ruukki alueena olisi/olisi ollut juuri tietyn alan teollisuuden kannalta erityisen tunnettu. Käsillä olevan RUUKKI-hakemuksen palvelut luokissa 35 ja 40 eivät ole sellaisia, joista voitaisiin vetää suora yhteys vuonna 2007 lakanneen Ruukin kunnan historiaan teollisuuden keskuksena. Relevantti kohderyhmä hakemuksen kattamille palveluille muodostuu alan ammattilaisista, joiden perehtyneisyyden taso on keskivertoa korkeampi. Ammattitaitoisen ja tarkkaavaisen kohderyhmän muistiin hakemuksen kohteena oleva merkki jää helposti nimenomaan tiettyjen, hakijan palveluihin liittyvänä tavaramerkkinä ja osoituksena niiden alkuperästä. Maantieteellinen termi voidaan tulkita kuvailevaksi vain, mikäli kohdeyleisö mieltää sen paikan nimeksi. Kohdeyleisön edustajalta ei edellytetä erityistietämystä maantiedosta. Ruukki nimenä ei ole suoraan ymmärrettävissä maantieteelliseksi paikan nimitykseksi, mikä käy ilmi jo siitä, että välipäätöksessä sanalle on annettu useampi merkitys. Se, että Ruukin kunta on yli kolme vuotta sitten yhdistynyt toiseen Siikajoen kuntaan, on omiaan hämärtämään sanan yhteyttä maantieteelliseen paikkaan. Ohjeissa annetun pääsäännön mukaan pienimmät kaupungit ja kunnat voidaan yleensä sulkea pois Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan soveltamisalasta. Tuomiossaan , T-379/03, Cloppenburg, kohdat 39-40, Unionin yleinen tuomioistuin on kiinnittänyt maantieteellisen paikan kokoon merkitystä. Ruukki, joka nykyisin on vain yksi kylä Siikajoen kunnassa, on kiistatta Euroopan ja jopa Suomen mittakaavassa tällainen pieneksi luokiteltava paikka. Hakija ei myöskään yhdy viraston näkemykseen, jonka mukaan RUUKKI merkityksessä rauta- ja/tai terästehdas olisi kuvaileva hakemuksen kattamille palveluille. Luokassa 35 palvelut ovat yritys- ja projektijohdon konsultointia ja rajattujen tuotteiden tukku- ja vähittäiskauppaa. Rauta- ja/tai terästehdas ei ole kyseisten palvelujen osalta luonnollisesti ajateltavissa ko. palvelujen tuottamis-/suorittamispaikaksi. Myöskään luokan 40 palvelujen osalta rauta- ja/tai terästehdas ei ole ymmärrettävissä ko. palvelujen alkuperäksi, koska rauta- ja/tai terästehtaassa nimenomaisesti valmistetaan kyseisiä raaka-aineita. Välipäätöksessä on myös tuotu esille se, että Suomessa erilaisia vanhan rakennusperinnön kohteita on kunnostettu ja entisöity matkailukohteiksi, ja katsottu, että merkki RUUKKI tästä johtuen kertoo kuluttajille välittömästi, että hakemuksen kattamat palvelut kuvaavat entisöidyillä ruukkialuilla tarjottavia myyntipalveluja. Argumentti on täysin keinotekoinen, koska hakemuksen kattamat palvelut eivät liity millään tavalla matkailuun tai palveluihin, joita vanhoista teollisuuskiinteistöistä entisöidyissä nähtävyyksissä tarjotaan. Matkailukohteissa tarjottavat palvelut ja myytävät

4 4 tuotteet on yleensä suunnattu keskivertokuluttajille, ei ammattilaisyleisölle kuten hakemuksen kohteena olevat palvelut. 4 Tutkija hylkäsi tekemällään päätöksellä (jäljempänä riidanalainen päätös) tavaramerkin rekisteröintihakemuksen Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan sekä 7 artiklan 2 kohdan nojalla. Hakijan esittämät huomautukset on otettu täysimääräisesti huomioon. Tutkija kuitenkin pysyi kannassaan ja hylkäsi hakemuksen luokkien 35 ja 40 osalta seuraavista syistä: Virasto vahvistaa, että hakemuksen palveluluettelo luokissa 35 ja 40 on rajattu kuulumaan seuraavasti: 35 Liikeasioiden hoitaminen; liikkeenjohdon konsultointi, projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut; rakennus-, kaivos-, metalli-, raakaaineiden jalostus- ja konepajateollisuuden tukku- ja vähittäiskauppa. 40 Mineraalien rikastus, hienonnus, seulonta, jauhaminen, hiominen, murskaus, erottelu ja epäpuhtauksien poistaminen; metallien ja metallisten rakennusaineiden, -johtojen ja -putkien pinnoittaminen. Maantieteellisiä nimiä ei voida rekisteröidä tavaramerkeiksi yhtäältä silloin, kun ne ovat sellaisten täsmällisesti määriteltyjen maantieteellisten paikkojen nimiä, jotka ovat jo tunnettuja kyseisen tyyppisten tavaroiden osalta ja jotka asianomainen kohderyhmä yhdistää näihin tavaroihin, eikä toisaalta sellaisia maantieteellisiä nimiä, joita yritykset mahdollisesti käyttävät vastaisuudessa ja jotka on jätettävä tällaisten yritysten vapaaseen käyttöön, jotta nämä yritykset voisivat ilmaista kyseisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän (ks. tuomio , C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, kohdat 29-30). Tällaisessa tapauksessa on erityisesti otettava huomioon tämän nimen tunnettuusaste asianomaisessa kohderyhmässä sekä nimen ilmaiseman paikan ja kyseisten tavaroiden ominaispiirteet (ks. tuomio , C- 108/97 ja C-109/97, Chiemsee, kohdat 31 32). Riittävää on, että paikannimen ja tavaroiden välinen yhteys voi johtaa siihen, että kohdeyleisö mieltää kyseisen merkin näiden tavaroiden alkuperää osoittavaksi ilmaukseksi ilman, että tässä yhteydessä on merkitystä sillä, osoittaako nimitys todella tavaroiden todellista maantieteellistä alkuperää (ks. tuomio , T-295/01, Oldenburger, 43 kohta). Valituslautakunnan päätös , R 108/2008-2, RUUKKI, koski hakemusta, jossa RUUKKI-sanan rekisteröintiä haettiin tavaroille luokissa 7, 9 ja 12. Päätös on kuitenkin sovellettavissa myös käsillä olevaan RUUKKIhakemukseen, joka sisältää liikeasioiden hoitamisen (myös teollisuuden liiketoimintaan liittyvät) sekä kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostus ja konepajateollisuuden tukku- ja vähittäiskaupan luokassa 35 ja mm. mineraalien erilaiset käsittelyprosessit luokassa 40, koska mainitut palvelut liittyvät kiinteästi Ruukin alueen teolliseen perintöön ja osaamiseen ja siellä harjoitettuun liiketoimintaan. Ottaen huomioon sen, että Ruukin kylä on edelleen olemassa (äskettäisestä kuntaliitoksesta huolimatta), siellä on edelleen edustettuna useita eri teollisuudenaloja ja että Ruukki on tunnettu yhtenä Suomen vanhimmista teollisuuspaikkakunnista (ks. valituslautakunnan päätös, kohta 31) on selvää, että ammattilaisista koostuva

5 5 kohderyhmä ymmärtää nimen RUUKKI, hakemuksen sisältämien palvelujen yhteydessä käytettynä maantieteellistä alkuperää osoittavaksi ilmaukseksi. Jo paikkakunnan luonnehtimien teollisuuspaikkakunnaksi johtaa siihen, että kuluttajat ymmärtävät paikkakunnan maantieteelliseksi alueeksi, jossa monasti useampi teollisuuden ala on vahvasti edustettuna, ja alueen työssäkäyvistä kuntalaisista pääosa saa toimentulosta juuri teollisuuden työpaikoista. Virasto myös huomauttaa, että sen ilmoituksessa viittaamassa lähteessä mainittiin myös Ruukissa nykyään toimivan useamman eri alan yrityksiä, mm. metalli- ja konepajateollisuuden yrityksiä. Ammattilaisista koostuva kohderyhmä yleissivistyksensä ja alan tuntemuksen turvin on tietoinen Ruukin historiasta ja nykypäivästä teollisena paikkakuntana ja ymmärtää sanan RUUKKI ensisijaisesti maantieteellisenä merkintänä, eli viittauksena paikkaan, jossa palveluja tarjotaan tai jossa valmistettujen tuotteiden tukku- ja vähittäiskaupasta on kyse. Oikeuskäytännön mukaan voidaan olettaa, että kohderyhmän perehtyneisyys nimenomaan takaa sen, ettei se pidä yksinomaan kuvailevaa ilmaisua tai merkintää osoituksena tavaroiden tai palvelujen kaupallisesta alkuperästä. Maantieteellisen paikan koko ei ole ratkaiseva kuvailevuuden arvioinnissa. Edellä viitattu valituslautakunnan ratkaisu RUUKKI-päätöksessä tukee viraston näkemystä (ks. RUUKKI, kohta 33.). Myös tavaramerkkiosaston ohjesäännöissä sivulla 43 todetaan maantieteellisten paikannimien kuvailevuuden arvioinnista mm. että maantieteellisen paikan koko ei sellaisenaan ole ratkaiseva, paikan tunnettuudella on merkitystä. Se, että sanalla RUUKKI on myös merkitys rauta- ja/tai terästehdas (kuten myös viraston ilmoituksessaan viittaama Helsingin Käräjäoikeuden päätös 16/11/2006 nro (05/13723) vahvisti), tai merkitys vanha entisöity teollisuusalue, joita Suomessa on useita, ei vähennä sanan RUUKKI merkitystä maantieteellisenä paikannimenä. Ruukin alueen historia teollisuuspaikkakuntana ja teollinen toiminta nykypäivänä takaavat sen, että se ymmärretään myös paikannimenä. Virasto edelleen katsoo, että sanan RUUKKI merkitykset rauta- ja/tai terästehdas ja vanha, entisöity teollisuusalue voivat myös kuvailla hakemuksen kattamia palveluja. Tällöin termi RUUKKI liiketoimintapalveluja yhteydessä käytettynä kertoo ammattilaisista koostuvalle kohderyhmälle suoraan ja välittömästi, että ko. liikeasiat liittyvät rauta- ja/tai terästehtaan liiketoimintaan, että kyseiset vähittäis- ja tukkukauppapalvelut koskevat ruukkituotteiden myyntiä ja/tai että liikeasiaja neuvontapalvelut koskevat ruukkialuetta ja sen elävöittämistä. Termi RUUKKI mineraalien eri käsittelyvaiheiden yhteydessä käytettynä kertoo ammattilaisista koostuvalle kohderyhmälle sen, että eri vaiheet tapahtuvat rauta- ja tai terästehtaassa (valmistuspaikka). Sanamerkkiin on sovellettava Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua hylkäysperustetta, jos ainakin yksi sen mahdollisista merkityksistä on sellainen, että se ilmaisee asianomaisten tavaroiden tai

6 6 palvelujen ominaisuuden (ks. tuomio , C-191/01 P, Doublemint, 32 kohta). Virasto katsoo, että ammattilaista koostuvan kohdeyleisön kannalta on olemassa suora ja konkreettinen yhteys hakemuksen kattamien palvelujen luokissa 35 ja 40 ja sanan RUUKKI eri merkitysten (ts. maantieteellinen paikannimi, rauta- ja/tai terästehdas, vanha entisöity teollisuusalue) välillä. Näin ollen hakemuksen kohteena olevaa merkkiä ei voida hyväksyä Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja 7 artiklan 2 kohdan nojalla. Koska merkki RUUKKI, on merkitykseltään selvästi kuvaileva rekisteröintihakemuksen sisältämiin palveluihin nähden, puuttuu siltä myös erottamiskyky näiden samojen palvelujen osalta. 5 Hakija valitti riidanalaisesta päätöksestä. 6 Valituskirjoitus oli tehty englanniksi käyttämällä vakiomuotoista lomaketta. Valituslautakuntien kirjaamo ilmoitti hakijalle, että valituskirjoitus tulisi toimittaa suomeksi viimeistään Hakija toimitti virastolle käännöksen valituskirjoituksesta suomeksi ja suomenkielisen valituskirjoituslomakkeen Suomeksi laadittu perustelukirjelmä toimitettiin SMHV:lle Hakija rajoitti kirjelmässään hakemuksen luokan 35 osalta kuulumaan seuraavasti: liikeasioiden hoitaminen, liikkeenjohdon konsultointi sekä projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostuksen ja konepajateollisuuden alalla; rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostus ja konepajateollisuuden tukku- ja vähittäiskauppa. 8 Valitus annettiin tutkijan käsiteltäväksi ennakkotarkastusta varten Yhteisön TMerkkiA 61 artiklan mukaisesti ja siirrettiin toiseen valituslautakuntaan Valituslautakuntien kirjaamo ilmoitti hakijalle, että palvelujen rajoitus luokan 35 osalta oli hyväksytty. 10 Hakijan toinen perustelukirjelmä ja lisänäyttöä toimitettiin SMHV:lle Oikeudelliset perusteet 11 Hakija vaatii valituslautakuntaa kumoamaan riidanalaisen päätöksen kokonaisuudessaan. Hakijan lähettämät perustelut voidaan tiivistää seuraavasti: Erottamiskyky Valituslautakunta on jo vuonna 2008 katsonut, että kohderyhmä ei yhdistä merkkiä rauta- tai terästehtaisiin. Sitä, että merkki nyt vuonna 2010 yhdistettäisiin rauta- tai terästehtaisiin, ei voida pitää perusteltuna. Siksi

7 7 tutkijan kanta, että merkki kertoisi palveluiden liittyvän rauta- tai terästehtaan liiketoimintaan, että vähittäis- ja tukkupalvelut koskisivat ruukkituotteiden myyntiä ja että mineraalien käsittelyn eri vaiheet tapahtuisivat terästehtaassa, on virheellinen. Koska yleisö ei ymmärrä merkin viittaavan rauta- tai terästehtaaseen, ei yleisö voi pitää merkkiä tutkijan tarkoittamalla tavalla osoituksena valmistuspaikasta. Tutkija on viitannut epämääräisesti yleisellä tasolla ruukkituotteisiin tarkentamatta, mitä tällä tarkoitetaan. Ruukkituotteita ei ole missään määritelty, eikä hakijan tiedossa ole mitään yleisesti tunnettua tai muutakaan määrittelyä termille ruukkituotteet. Koskien tutkijan perustelua liittyen ruukkialueiden elävöittämiseen, luokkaa 35 on nyt rajattu siten, että merkillä ei enää voida mitenkään käsittää tarkoitettavan ruukkialueisiin liittyviä palveluita. Maantieteellinen nimi Hakijalla ei ole eikä ole ollut mitään yhteyttä tutkijan viittaamaan asukkaan Ruukin taajamaan eikä hakemuksessa tarkoitettuja palveluita tuoteta kyseisessä paikassa. Maantieteellisen nimen on viitattava nimenomaisesti tiettyyn yksittäiseen paikkaan. Sana ruukki on historiallinen termi, jolla tarkoitettiin rauta- tai terästehdasta, mutta sanaa ei enää käytetä nykykielessä tässä tarkoituksessa. Tällaisia historiallisia tehtaita perustettiin luvuilla eri puolelle Suomea, tyypillisesti paikkoihin, joissa vesivoimaa oli helposti saatavilla. Tämän seurauksena Suomessa on ollut 135 ruukkia, jotka ovat sijoittuneet ympäri Suomea. Ruukkien toiminta eri puolilla Suomea loppui lähes poikkeuksetta viimeistään 1900-luvun alkuvuosina viimeisenkin ruukin lopettaessa toimintansa vuonna Tutkijan viittaamalla paikkakunnalla ei milloinkaan ole ollut sanan ruukki aiemman historiallisen merkityksen tarkoittamaa rauta- tai terästehdasta. Sanan ruukki aiemmasta historiallisesta merkityksestä johtuen Suomessa on useita maantieteellisiä paikkoja, joiden nimissä esiintyy sana ruukki. Näitä ovat mm. Mustion ruukki, Nybyn ruukki, Högforsin ruukki, Antskogin ruukki, Billnäsin ruukki, Strömforsin ruukki, Kärkelän ruukki jne. Nämä paikat sijaitsevat eri puolilla Suomea, joten sana ruukki ei viittaa mihinkään täsmälliseen maantieteelliseen paikkaan. Kohderyhmä ei ymmärrä merkkiä RUUKKI tavaramerkkioikeudellisesti relevanttina maantieteellisenä alkuperänimityksenä, koska Suomessa on useita alueita, joiden nimissä sana ruukki esiintyy. Päätöksessään tutkija myös viittaa epämääräisesti siihen, että paikkakunnalla harjoitettava elinkeinotoiminta käyttäisi hakemuksessa tarkoitettuja palveluita toiminnassaan. Chiemsee-päätöksessä nimenomaisesti todetaan, että paikan tulee joko nyt olla tunnettu kyseisistä tavaroista (tai palveluista) taikka että

8 8 on kohtuudella odotettavissa, että se vastaisuudessa tunnetaan kyseisistä tavaroista (tai palveluista). Tutkija ei ole osoittanut, että Ruukin taajama olisi tunnettu luokkien 35 ja 40 palveluista taikka että sen kohtuudella voidaan odottaa tulevan tunnetuksi kyseisistä palveluista. Tutkija ei ole millään tavoin perustellut sitä, mihin syihin oletus tulevaisuuden tunnettuisuudesta konkreettisten palveluluokkien osalta edes teoriassa voisi uskottavasti perustua. Tutkija on vain epämääräisesti viitannut elinkeinotoiminnan käyttämiin palveluihin. Lisäksi sana RUUKKI on Suomessa myös käytössä oleva sukunimi. Näin ollen merkki voidaan ymmärtää myös sukunimenä, mikä entisestään heikentää todennäköisyyttä siitä, että kohderyhmä pitäisi merkkiä maantieteellisen alkuperän osoituksena. Tuomioistuin katsoi Cloppenburgtuomiossa, että pelkästään se seikka, että merkissä on pääte burg ei tarkoita että merkki tunnistettaisiin tietyksi maantieteelliseksi nimeksi, koska päätettä käytetään myös sukunimissä. Lisäksi tuomioistuin katsoi, että kyseisen kaupungin vähäisen koon takia on joka tapauksessa syytä katsoa, että vaikka saksalainen kuluttaja tuntisi tämän kaupungin, tämän tuntemisen on katsottava olevan heikkoa tai enintään keskinkertaista. Ruukin taajamassa on asukasta ja se sijaitsee kaukana Suomen väestökeskittymistä. Nimi esiintyy myös useissa muissa maantieteellisissä nimissä ja merkki on lisäksi myös Suomessa käytössä oleva sukunimi. Sanaa käytetään Suomessa erilaisissa yhteyksissä eikä se siten voi tarkoittaa vain yhtä, sattumanvaraisesti valittua paikannimeä. Tutkija katsoo, että paikan koolla ei ole merkitystä, vaan sillä, että paikka on tunnettu. Tutkija on tässä sinänsä oikeassa, mutta jättää huomiotta sen tosiasian, että pienemmät paikkakunnat eivät yleisesti ottaen ole millään niin tunnettuja kuin suuremmat paikkakunnat. Tutkija ei ole millään tavoin perustellut sitä, miksi pienestä koostaan huolimatta viitattu maantieteellinen paikka olisi tunnettu hylättyjen palveluiden kohdalla. Tutkija on vedonnut pääasiassa Wikipediasta löytyviin tietoihin, joiden todenperäisyyttä ei voida varmistaa ja joita kuka tahansa pääsee muuttamaan. Koska Wikipedian tietoja pääsee kuka tahansa muuttamaan tulee Wikipediaa lähteenä käytettäessä sen käyttäjän harjoittaa aina erityisen tiukkaa lähdekritiikkiä ja perustaa kantansa myös muista lähteistä saatuun tietoon tiedon oikeellisuuden varmistamiseksi. Tutkijan viittaama Ruukin kunta perustettiin vasta vuonna 1973 Paavolan ja Revonlahden kuntaliitoksen seurauksena ja lakkasi olemasta oma kuntansa sen liittyessä kuntaliitoksessa Siikajoen kuntaan. Kyseisen nimistä kuntaa ei tätä ennen eikä sen jälkeen ole ollut edes olemassa. Sen sijaan hakijan toiminimi Rautaruukki Oy on rekisteröity jo vuonna Tutkijan viittaama maantieteellinen paikka on edes teoriassa ollut tunnistettavissa nimellä Ruukki vasta 37 vuoden ajan, kun taas hakijan toiminimeen sana ruukki on kuulunut jo 50 vuoden ajan.

9 9 Paikkakunnan pienuuden lisäksi sen lyhyt historia nimellä Ruukki tarkoittaa, että kyseinen paikka ei voi olla millään tavoin tunnettu kohderyhmän keskuudessa luokkien 35 ja 40 tarkoittamien palveluiden maantieteellisen alkuperän nimityksenä. Ei ole Ruukista lähtöisin olevaa valtakunnallisesti saati kansainvälisesti tunnettua yritystä, jonka tuotteet tai palvelut olisivat kyseessä olevissa luokissa valtakunnallisesti tai kansainvälisesti tunnettuja. Taloustutkimus Oy:n tutkimuksesta voidaan päätellä, että siltä osin kuin Ruukki Suomessa ylipäätään yhdistetään mihinkään maantieteelliseen paikkaan, se yhdistetään nimenä oman asuinalueen lähistöllä mahdollisesti sijaitsevaan ruukkialueeseen, eikä yksittäiseen täsmälliseen maantieteelliseen paikkaan. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että käytännössä Suomessa ei tunneta valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitettua Ruukkipaikkaa. Se on vain yksi taajama satojen muiden taajamien joukossa. Se ei voi olla tutkijan viittaamin tavoin tunnettu teollisuuspaikkakunta Suomessa. Maantieteellisen nimen Ruukki taustaa Koska Ruukki taajaman alueella ei koskaan ole ollut sanan ruukki aiemman historiallisen merkityksen tarkoittamia rauta- tai terästehtaita, se ei koskaan ole voinut olla Suomessa tunnettu tällaisista laitoksista eikä se ole koskaan ollut tunnettu myöskään teollisena paikkakuntana yleisesti. Paikka on pieni kylä syrjäisessä paikassa, jossa on ollut pienehköä teollista toimintaa, mutta Suomessa on satoja muitakin paikkakuntia, joissa on vastaavaa pienteollista toimintaa. Vaikka paikalla olisikin ollut seudun ensimmäiset teolliset laitokset, ei se voi yksinään tarkoittaa että paikkakunta olisi tunnettu teollisesta toiminnasta yleensä. Päätöksen perusteluista Hakemuksen kannalta relevanttien ammattimaisen kohderyhmän maantieteellisen osaamisen paremmasta tasosta ei voida tehdä johtopäätöksiä heidän koulutuksensa perusteella. Kohderyhmälle relevantti koulutus ei lisää Suomen maantiedon osaamista. Päätöksessä tarkoitettu paikkakunta Ruukki ei ole millään tavalla tunnettu teollisuuspaikkakunta, vaan se on tavanomainen taajama, jossa on pienteollisuutta ja muuta elinkeinoelämää, kuten lukuisilla muillakin paikkakunnilla Suomessa. Johtopäätös, jonka mukaan ammattilaiset tuntisivat Ruukin taajaman muita paremmin, on väärä. Ammattimainen kohderyhmä muita todennäköisemmin mieltää Ruukin vain taajamaksi muiden joukossa. Tutkija ei ole lainkaan perustellut sitä, mikä on paikannimen Ruukki tunnettuusaste muutoin kuin viittaamalla perustellusti kyseenalaistettavissa olevaan Wikipedian artikkeliin. Artikkelin tekstin perusteella ei voida vetää johtopäätöstä nimen tunnettuudesta ja joka tapauksessa esitetty todistelu osoittaa, että Ruukki ei ole Suomessa tunnettu maantieteellisesti täsmällinen paikannimi. Pienetkin kylät voivat olla tunnettuja erityisistä syistä (for particular reasons). Tämä tarkoittaa sitä, että mitä pienempi kylä, sitä merkittävämpi erityinen syy tulee olla sille, miksi kylä on tunnettu. Tutkijan esittämä hyvin

10 10 yleinen perustelu vanhasta teollisuuspaikkakunnasta ei Ruukin taajaman pienen koon (4.600 asukasta) huomioon ottaen riitä perusteeksi katsoa merkkiä maantieteelliseksi nimeksi. Lopuksi Tutkijan viittaamalla paikkakunnalla on normaalia pienteollista ja taloudellista toimintaa, mutta paikkakuntaa ei ole tunnettu hakemuksessa tarkoitetuista palveluista eikä sitä yhdistetä hakemuksessa tarkoitettuihin palveluihin. Tutkijan viittaamissa Wikipedian tiedoissa ei ole mitään seikkaa, jonka perusteella paikkakuntaa voitaisiin pitää tunnettuna tavalla joka estäisi rekisteröinnin. Pelkästään se seikka, että kyse on tietyn seudun mahdollisesti vanhimmasta teollisuus paikasta, ei tarkoita että paikka olisi myös tunnettu joistain tuotteista tai palveluista. Paikkakunta ei voi ilman erityisen painavia perusteita tulla tunnetuksi teollisesta tai taloudellisesta toiminnasta. Tutkijan olisi perustellusti kyettävä osoittamaan, että paikka todella on tunnettu kohderyhmässä hakemuksessa tarkoitetuista palveluista. Paikannimi, joka on ollut maantieteellisen paikan nimi vain 34 vuotta, ei voi olla tunnettu ilman erityisen painavia perusteita. Ei myöskään ole tavanomaista viitata palveluiden maantieteellisen alkuperään luokkien 35 Ja 40 palveluiden osalta. Maantieteellisiä nimiä käytetään markkinoinnissa yleensä silloin, kun paikka antaa tuotteille joitain haluttuja ominaisuuksia, kuten esimerkiksi ruoan ja juomien osalta. Hakemuksessa tarkoitettujen palveluiden osalta ei niiden maantieteellinen alkuperä ole edes relevantti. Hakijan lähettämät lisäperustelut Hakija on helmikuussa 2011 teettänyt uuden tutkimuksen Ruukkipaikkakunnan tunnettuudesta. Vaikka kohderyhmä uudessa tutkimuksessa yli kaksinkertaistui aiempaan nähden, tunnettuuden tai tuntemattomuuden määrä pysyi käytännössä samana. Tämä osoittaa, ettei kummankaan tutkimuksen tulos ole satunnainen, vaan ne tukevat toisiaan. Paikkakunnan tunnettuus ei siis nouse vastaajien määrän kasvaessa. Monet vastauksista liittyvät hakijaan, kuten "Herttoniemenrannassa" (jossa hakijan pääkonttori sijaitsee), "Rautaruukin toimipisteet", "Rautaruukki Herttoniemessä" sekä "Firma nimeltä Ruukki (oik. Rautaruukki Oyj) on Raahessa" (Raahessa hakijalla on terästehdas). Kuvaava on myös sivulla 18 oleva vastaus "Ruukkeja on useita. En tiedä, mitä Ruukkia tarkoitatte". Ruukin ylipäätään paikaksi mieltävät sijoittavat sen eri puolille Suomea. Lähes puolet vastaajista ilmoitti suoraan ettei tiedä paikkaa Ruukki, taikka ei myöntävästä vastauksestaan huolimatta osannut sijoittaa Ruukkia mihinkään yksittäiseen paikkaan.

11 11 Jos tutkijan viittaama paikka todella olisi tunnettu, osaisi yleisö myös sijoittaa sen kartalle kohtalaisella tarkkuudella. Tällöin tutkimus osoittaisi vastausten enemmistön viittaavan vähintäänkin oikeaan suuntaan, jolloin suuri osa vastaajista paitsi tietäisi paikan ja osaisi sijoittaa sen kartalle, myös sijoittaisi sen oikeansuuntaisesti. Toisin sanoen tutkimuksen olisi osoitettava jokin tietty, selvä keskittymä tai ainakin suunta, mihin vastaajat paikan sijoittavat. Merkittävä osa Ruukin jonnekin päin Suomea sijoittaneista sijoitti sen Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä Satakuntaan, mitkä eivät ole lähimainkaan siellä, missä tutkijan viittaama paikka sijaitsee. Kun ottaa huomioon tutkimuksen vastausten hajanaisuuden sekä sen, että lähes puolet vastaajista ei ollut edes kuullut paikasta nimeltä Ruukki taikka ei osannut sijoittaa sitä minnekään, voidaan todeta että vain pieni osa kohdeyleisöstä tuntee tutkijan viittaaman paikan. Toimittamamme aineisto ja tutkimukset tuloksineen osoittavat selvästi sen, että Ruukki -nimisiä maantieteellisiä nimityksiä on useita ja kohdeyleisön käsitys nimen maantieteellisestä sijainnista vaihtelee suuresti. Näin ollen ei ole perusteltua katsoa, että merkki yksilöisi jotakin tiettyä Ruukki-nimistä paikkaa täsmällisemmin kuin jotain toista Ruukki-nimistä paikkaa. Tästä johtuen merkki ei ole minkään täsmällisesti määritellyn maantieteellisen paikan nimi. Tutkimus todistaa myös sen, että tutkijan viittaama paikka ei ole Suomessa sen tunnetumpi kuin pienet taajamat keskimääräisesti ovat. Mikään ei myöskään tue tutkijan näkemystä siitä, että paikka olisi Suomessa tunnettu hakemuksella tarkoitettujen palveluiden tuotantopaikkana. Päätös näyttääkin perustuvan ennen kaikkea siihen, että Suomessa on sattunut olemaan Ruukkiniminen kunta eikä siihen, että tämä olisi täsmällisesti määritelty maantieteellinen nimi, joka on tai josta kohtuudella saattaa tulla tunnettu hakemuksella tarkoitettujen palveluiden tuotantopaikkana. Perustelut 12 Valitus on Yhteisön TMerkkiA 58, 59 ja 60 artiklan sekä Yhteisön TMerkkiA:n tpa:n 48 säännön mukainen. Se voidaan näin ollen ottaa tutkittavaksi. Hakemuksen rajoittaminen 13 Jotta yhteisön tavaramerkkiä koskevassa hakemuksessa tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen luettelon rajaaminen voitaisiin ottaa huomioon, se on tehtävä tiettyjen erityisten menettelysääntöjen mukaisesti, eli hakemuksen muuttamista on haettava Yhteisön TMerkkiA 43 artiklan ja Yhteisön TMerkkiA:n tpa 13 säännön mukaisesti. Lisäksi yhteisön tavaramerkkiä koskevaan hakemukseen sisältyvien tavaroiden luettelon rajaaminen on toteutettava nimenomaisesti ja ilman ehtoja. Näin on tässä tapauksessa tapahtunut, eli hakemuksen luokka 35 kuuluu nyt seuraavasti: liikeasioiden hoitaminen, liikkeenjohdon konsultointi sekä projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostuksen ja

12 12 konepajateollisuuden alalla; rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostus ja konepajateollisuuden tukku- ja vähittäiskauppa. Valitus koskee myös hakemuksen hylkäämistä luokan 40 osalta, joka kuuluu hakemuksen aiemmin tapahtuneen rajoituksen jälkeen seuraavasti: mineraalien rikastus, hienonnus, seulonta, jauhaminen, hiominen, murskaus, erottelu ja epäpuhtauksien poistaminen; metallien ja metallisten rakennusaineiden, -johtojen ja -putkien pinnoittaminen. Lisäperustelujen ja -aineiston huomioon ottaminen 14 Yhteisön TMerkkiA 60 artiklan kolmannen virkkeen mukaan tutkijoiden päätöksistä valitettaessa valituksen perusteet sisältävä kirjelmä on jätettävä neljän kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksiantamisesta. Hakijan toinen perustelukirjelmä ja lisänäyttöä toimitettiin SMHV:lle kuitenkin vasta , eli yli kolme kuukautta mainitun määräajan päättymisen jälkeen. 15 Yhteisön TMerkkiA 60 artiklan säännöstä ei kuitenkaan tulisi tulkita sillä tavoin, että se estää ehdottomaan hylkäysperusteeseen liittyvän valituksen tutkimisen aikana toimitettujen uusien seikkojen tai todisteiden huomioon ottamisen valituksen perusteiden esittämiselle asetetun määräajan päättymisen jälkeen. Yhteisön TMerkkiA 76 artiklan 2 kohdassa, jossa säädetään, että SMHV voi olla ottamatta huomioon tosiseikkoja, joihin osapuolet eivät ole vedonneet määräajassa, tai todisteita, joita ei ole esitetty määräajassa, annetaan valituslautakunnalle harkintavaltaa, mitä tulee tämän määräajan päättymisen jälkeen esitettyjen lisäselvitysten huomioon ottamiseen. Ehdottomien hylkäysperusteiden tutkimiseen liittyvä menettely valituslautakunnassa ei muutenkaan sisällä mitään erityistä määräaikaa, jonka jälkeen osapuolet eivät enää voi perustellusti vedota uusiin tosiseikkoihin tai esittää täydentäviä perusteluita (ks. tuomio , T-315/03, Rockbass, kohdat 28 30). Näin ollen valituslautakunta harkintavaltaansa käyttäen katsoo, että kyseinen toinen perustelukirjelmä ja lisänäyttö voivat antaa tärkeätä lisätietoa päätöksen perustaksi ja katsoo näin ollen, että ne on myös otettava huomioon päätöstä tehtäessä. Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta 16 Ensinnäkin valituslautakunta katsoo, että sana ruukki rauta- tai terästehtaan vastineena on vanhentunut ilmaus, jolla on historialliset juurensa ja joka liittyy vanhaan kulttuuriin, mutta sen merkityssisällöstä on tullut kieliperinnettä, joka ei ole enää aktiivisessa käytössä. Kuten hakija on osoittanut, tällaisia historiallisia tehtaita perustettiin luvuilla eri puolelle Suomea, tyypillisesti paikkoihin, joissa vesivoimaa oli helposti saatavilla. Tämän seurauksena Suomessa on ollut 135 ruukkia, jotka ovat sijoittuneet ympäri Suomea. Ruukkien toiminta eri puolilla Suomea loppui lähes poikkeuksetta viimeistään 1900-luvun alkuvuosina viimeisenkin ruukin lopettaessa toimintansa vuonna Tällaisia ruukkeja ei siis ole enää olemassa, eikä valituslautakunta usko, että kohdeyleisö, joka koostuu nyt esillä olevassa ammattipiireistä, luulee tämäntyyppisten rautatai terästehtaiden olevan edelleen käytössä (ks. myös päätös , R 108/2008-2, RUUKKI, 21 kohta). Näin ollen haettu tavaramerkki ei ole tässä

13 13 mielessä kuvaileva haettujen palvelujen osalta, vaan se on korkeintaan suggestiivinen merkki. 17 Kuten tutkija on päätöksessään todennut, sanalla ruukki on myös merkitys vanha entisöity teollisuusalue, joita Suomessa on useita. Hakijan kuitenkin rajoitettua hakemustaan siten, että projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut koskevat nyt vain rakennus-, kaivos-, metalli-, raaka-aineiden jalostusta ja konepajateollisuutta, tutkijan huomautus, että projektien toteutukseen ja perustamiseen liittyvät liiketoiminnalliset neuvontapalvelut voisivat koskea myös vanhaa ruukkialuetta ja sen elävöittämistä, ei valituslautakunnan mielestä ole enää relevantti. 18 Tutkijan ehdotus tavaramerkin hylkäämisestä perustuu kuitenkin pääasiassa siihen, että sana Ruukki on myös maantieteellinen merkintä. Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan nojalla tavaramerkkejä, jotka muodostuvat yksinomaan sellaisista merkeistä tai merkinnöistä, joita voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan tavaroiden lajia, laatua, määrää, käyttötarkoitusta, arvoa tai maantieteellistä alkuperää, tavaroiden valmistusajankohtaa taikka muita tavaroiden ominaisuuksia, ei rekisteröidä. Siten lainsäätäjän toive oli, että tällaisia merkkejä olisi puhtaasti kuvailevan luonteensa vuoksi pidettävä soveltumattomina yhden yrityksen tavaroiden erottamiseen toisen yrityksen tavaroista. 19 Kun on erityisesti kyse merkeistä tai ilmauksista, joita voidaan käyttää sen tyyppisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän ilmaisemiseen, joita varten tavaramerkki halutaan rekisteröidä, eli erityisesti maantieteellisistä nimistä, yleisen edun mukaista on, että näitä ei voida rekisteröidä tavaramerkiksi, koska näillä merkeillä tai ilmauksilla voidaan kuvailla kyseisen tyyppisten tavaroiden laatua ja muita ominaisuuksia ja koska tämän lisäksi näillä voidaan vaikuttaa eri tavoin kuluttajien valintoihin esimerkiksi niin, että kuluttajat yhdistävät tavarat miellyttäväksi kokemaansa maantieteelliseen paikkaan (ks. tuomio , C- 108/97 ja C-109/97, Chiemsee, 26 kohta). 20 Maantieteellisten nimien rekisteröiminen tavaramerkeiksi ei ole myöskään Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaan kiellettyä pelkästään silloin, kun ne ovat sellaisten täsmällisesti määriteltyjen maantieteellisten paikkojen nimiä, jotka ovat jo tunnettuja kyseisen tyyppisten tavaroiden osalta ja jotka asianomainen kohderyhmä eli elinkeinonharjoittajat tai tällaisten tavaroiden keskivertokuluttajat sillä maantieteellisellä alueella, jota rekisteröintihakemus koskee, yhdistävät näihin tavaroihin. Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan sanamuodosta ( joita voidaan ) sen sijaan ilmenee, että sellaiset maantieteelliset nimet, joita yritykset mahdollisesti käyttävät vastaisuudessa, on jätettävä tällaisten yritysten vapaaseen käyttöön, jotta nämä yritykset voisivat ilmaista kyseisten tavaroiden maantieteellisen alkuperän (ks. tuomio , C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, kohdat 29-30). 21 Kysymys siitä, onko maantieteellinen nimi, joka halutaan rekisteröidä tavaramerkiksi, sellaisen paikan nimi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseisen tyyppisiin tavaroihin, tai onko kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin

14 14 tavaroihin, on näin ollen merkityksellinen päätöksen kannalta. Tällaisessa tapauksessa on erityisesti otettava huomioon tämän nimen tunnettuusaste asianomaisessa kohderyhmässä sekä nimen ilmaiseman paikan ja kyseisten tavaroiden ominaispiirteet (ks. tuomio , C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, kohdat 31-32). 22 Tässä tapauksessa riittää, että paikannimen ja tuotteiden välinen yhteys voi johtaa siihen, että kohdeyleisö mieltää kyseisen merkin näiden tavaroiden alkuperää osoittavaksi ilmaukseksi ilman, että tässä yhteydessä on merkitystä sillä, osoittaako nimitys todella tavaroiden todellista maantieteellistä alkuperää (ks. tuomio , T-295/01, Oldenburger, 43 kohta) 23 Asianomaisten elinkeinonharjoittajien ei myöskään välttämättä tarvitse olettaa tavaroiden olevan peräisin suoraan paikasta, johon maantieteellinen nimitys viittaa. Pikemminkin riittää, että he voivat ymmärtää maantieteellisen nimityksen käsittävän myös sitä ympäröivän alueen (ks. tuomio , C-108/97 ja C- 109/97, Chiemsee, 34 kohta). 24 Yhteisön TMerkkiA 7 artiklan 1 kohdan c alakohdan vastaista ei kuitenkaan periaatteessa ole sellaisten maantieteellisten nimien rekisteröiminen, jotka eivät ole asianomaisessa kohderyhmässä tunnettuja (tai joiden ei ainakaan katsota viittaavan maantieteelliseen paikkaan), eikä myöskään sellaisten maantieteellisten nimien rekisteröiminen, jotka ovat sellaisten paikkojen nimiä, joiden ominaispiirteiden vuoksi on epätodennäköistä, että kyseisten tavaroiden katsottaisiin asianomaisessa kohderyhmässä olevan peräisin tästä paikasta (ks. tuomio , C-108/97 ja C-109/97, Chiemsee, 33 ja 36 kohta). 25 Tuomiossaan , T-379/03, Cloppenburg, 49 kohta, tuomioistuin totesi myös että (v)aikka kohdeyleisö tuntisikin Cloppenburgin kaupungin, tästä ei seuraa automaattisesti, että merkkiä voidaan elinkeinotoiminnassa käyttää osoittamaan maantieteellistä alkuperää. Sen tutkimiseksi, täyttyvätkö kyseessä olevan rekisteröinnin hylkäysperusteen soveltamisedellytykset, on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, kuten kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen luonne, kyseisen maantieteellisen paikan maineen laajuus erityisesti kyseessä olevalla talouden alalla ja kyseisen paikan tunnettuusaste kohdeyleisön keskuudessa, asianomaisella toimialalla noudatetut tavat ja se, miltä osin kyseessä olevien tavaroiden tai palvelujen maantieteellinen alkuperä voi olla kohderyhmälle merkityksellinen asianomaisten tavaroiden tai palvelujen laadun tai muiden ominaisuuksien arvioimiseksi. 26 Kuten tutkija on huomauttanut, Ruukki on Pohjois-Suomessa sijainneen kunnan nimi. Tammikuussa 2007 Ruukin kunta ja Siikajoen kunta yhdistyivät, ja Ruukki on nykyisin virallisesti Siikajoen kunnan kylä. Tutkijan lainaaman Wikipedian sivun mukaan Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta. Sen teollinen historia alkaa vuodesta Ruukissa toimii nykyäänkin useita muun muassa puu-, saha-, metalli- ja koneenrakennusteollisuuden sekä eristetuotannon yrityksiä. Ruukinkosken voimalassa tuotetaan myös vesivoimaa. 27 Hakija väittää, että Wikipedia-tietokannan todistusvoima on melko vähäinen. Valituslautakunta toteaa tämän osalta, että sen aiemmassa päätöksessä ,

15 15 R 108/2008-2, RUUKKI todettiinkin, että Wikipedia on lähteenä jossain määrin kiistanalainen, mutta kyseisessä tapauksessa hakija ei ollut kiistänyt tutkijan mainitsemia tietoja, eikä valituslautakunta nähnyt mitään syytä epäillä Wikipedian luotettavuutta siinä nimenomaisessa tapauksessa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa hakija on taas kiistänyt tutkijan mainitsemat tiedot monilta osin ja esittänyt paljon kattavampia argumentteja ja näyttöä asiasta. 28 Valituslautakunta katsoo ensinnäkin, että se, että tutkijan viittaamalla Ruukki paikkakunnalla ei milloinkaan ole ollut sanan ruukki aiemman historiallisen merkityksen tarkoittamaa rauta- tai terästehdasta ei sinänsä estä sitä, että relevantit kuluttajat voisivat kuvitella sanan maantieteellistä alkuperää osoittavaksi ilmaukseksi. Samoin se, että Suomessa on useita maantieteellisiä paikkoja, joiden nimissä esiintyy sana ruukki, ei myöskään ole kovinkaan relevanttia ottaen huomioon että hakija ei ole esittänyt ainoatakaan toista paikan nimeä, joka koostuisi ainoastaan sanasta Ruukki. Edelleen se, että Ruukki on Suomessa käytössä sukunimi ei sinänsä estä sitä, että relevantit kuluttajat voisivat kuvitella sanan maantieteellistä alkuperää osoittavaksi ilmaukseksi kun sitä käytetään kyseessä olevien palvelujen yhteydessä. 29 Toisaalta taas hakija on aivan oikeassa siinä, että se, että paikkakunnalla harjoitettava elinkeinotoiminta mahdollisesti käyttäisi hakemuksessa tarkoitettuja palveluita toiminnassaan ei välttämättä tarkoita sitä, että kyseinen nimi on sellaisen paikan nimi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseisen tyyppisiin palveluihin, tai on kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin palveluihin. 30 Hakija toteaa myös, että Ruukin taajamassa on asukasta ja se sijaitsee kaukana Suomen väestökeskittymistä. Tutkija katsoi, että paikan koolla ei ole merkitystä, vaan sillä, että paikka on tunnettu. Hakija ei kiistä tätä, mutta toteaa, että pienemmät paikkakunnat eivät yleisesti ottaen ole niin tunnettuja kuin suuremmat paikkakunnat ja että tutkija ei ole millään tavoin perustellut sitä, miksi pienestä koostaan huolimatta viitattu maantieteellinen paikka olisi tunnettu hylättyjen palveluiden kohdalla. 31 Tutkijan hylkäys tuntuukin näiltä osin perustuvan siihen mahdolliseen tosiseikkaan, että Ruukki on Pohjois-Suomen vanhin teollisuuspaikkakunta. Tältä osin hakija on kuitenkin todennut, että Ruukin kunta perustettiin vasta vuonna 1973 Paavolan ja Revonlahden kuntaliitoksen seurauksena ja lakkasi olemasta oma kuntansa sen liittyessä kuntaliitoksessa Siikajoen kuntaan. Kyseisen nimistä kuntaa ei tätä ennen eikä sen jälkeen ole ollut edes olemassa. Valituslautakunnalla ei ole mitään syytä epäillä näiden tietojen todenperäisyyttä. Tutkijan viittaama maantieteellinen paikka on siis todennäköisimmin ollut tunnistettavissa nimellä Ruukki vasta 37 vuoden ajan. Toisin sanoen se, että nykyinen Ruukki sijaitsee mahdollisesti Pohjois-Suomen vanhimmalla teollisuuspaikkakunnalla, joka on ilmeisesti alun perin ollut nimeltään Palojoki, menettää merkitystään, koska sitä ei ilmeisesti ole tunnettu Ruukki-nimellä kuin vasta suhteellisen lyhyen ajan. 32 Hakija viittaa myös Taloustutkimus Oy:n marraskuussa 2010 ja helmikuussa 2011 tekemiin tutkimuksiin, josta voidaan hakijan mukaan päätellä, että siltä osin

16 16 kuin Ruukki Suomessa ylipäätään yhdistetään mihinkään maantieteelliseen paikkaan, se yhdistetään nimenä oman asuinalueen lähistöllä mahdollisesti sijaitsevaan ruukkialueeseen, eikä yksittäiseen täsmälliseen maantieteelliseen paikkaan. Käytännössä Suomessa ei tunneta valituksenalaisessa päätöksessä tarkoitettua Ruukki-paikkaa. Se on vain yksi taajama satojen muiden taajamien joukossa. Se ei näin ollen voi hakijan mukaan olla tutkijan viittaamin tavoin tunnettu teollisuuspaikkakunta Suomessa. 33 Mainittujen tutkimusten osalta valituslautakunta toteaa, että niitä voidaan kritisoida siinä mielessä, että kyseessä olevassa tapauksessa relevantti yleisö koostuu ammattipiireistä, eikä suuresta yleisöstä. Tutkimusta ei näiltä osin ole millään tavalla rajattu. Toisaalta taas valituslautakunta ei kuitenkaan näe mitään syytä olettaa, että kyseessä olevaan alaan liittyvät ammattipiirit tuntevat Suomen paikkakuntien nimiä tai niiden mahdollista erityistä historiallista taustaa teollisuuspaikkakuntana yhtään sen paremmin kuin suuri yleisö. Kyseessä eivät ole sellaiset tiedot, joihin liittyvä tuntemus perustuisi siihen, että henkilö toimii luokkaan 35 tai 40 kuuluvien palvelujen alalla. 34 Näin ollen valituslautakunta on hakijan kanssa samaa mieltä, että asiassa ei ole esitetty riittävää näyttöä siitä, että päätöksessä tarkoitettu paikkakunta Ruukki olisi millään tavalla erityisesti tunnettu teollisuuspaikkakunta, vaan että se on lähinnä katsottava tavanomaiseksi taajamaksi, jossa on pienteollisuutta ja muuta elinkeinoelämää, kuten lukuisilla muillakin paikkakunnilla Suomessa. Vaikka paikalla olisikin ollut seudun ensimmäiset teolliset laitokset, ei se voi yksinään tarkoittaa että paikkakunta olisi tunnettu teollisesta toiminnasta yleensä. Asiassa ei ole ilmennyt selkeää näyttöä, joka tukisi väitettä että ammattilaiset tuntisivat Ruukin taajaman muita paremmin ja että kyseessä on sellaisen paikan nimi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseessä oleviin palveluihin, tai on kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin palveluihin. 35 Kuten hakija aivan oikein huomauttaa, pienetkin kylät voivat olla tunnettuja erityisistä syistä. Tutkijan esittämä melko yleinen perustelu vanhasta teollisuuspaikkakunnasta ei kuitenkaan Ruukin taajaman pienen koon (4.600 asukasta) huomioon ottaen sellaisenaan riitä perusteeksi katsoa merkkiä sellaisen paikan nimeksi, joka tällä hetkellä yhdistetään asianomaisessa kohderyhmässä kyseessä oleviin palveluihin, tai on kohtuudella odotettavissa, että vastaisuudessa se yhdistetään tällä tavalla näihin palveluihin. maantieteelliseksi nimeksi. 36 Käsiteltävänä olevassa tapauksessa esitetyn näytön perusteella valituslautakunta katsoo, että kohdeyleisö tuntee Ruukki-nimisen paikkakunnan, jos ollenkaan, heikosti tai enintään keskinkertaisesti. Kyse on yhtäältä pienehköstä kylästä tai taajamasta. Toisaalta tutkija ei ole tuonut esiin minkään tyyppisiä tavaroita tai palveluja, joiden osalta kyseinen paikkakunta olisi laajalti tunnettu tavaroiden tuotantopaikkana tai palvelujen tarjoamispaikkana. Lisäksi tutkija ei ole osoittanut, että elinkeinotoiminnassa olisi tavallista ilmoittaa kyseessä olevien palvelujen maantieteellinen alkuperä. Lisäksi tällaisten palvelujen maantieteellistä alkuperää ei yleensä pidetä merkityksellisenä arvioitaessa niiden laatua tai ominaisuuksia (ks. myös tuomio , T-379/03, Cloppenburg, 50 kohta).

17 17 37 Kaiken edellä mainitun perusteella valitus hyväksytään.

18 18 Määräykset Näillä perusteilla VALITUSLAUTAKUNTA on määrännyt seuraavaa: 1. Riidanalainen päätös kumotaan. 2. Asia palautetaan tutkijalle edelleen käsiteltäväksi. Signed T. de las Heras Signed H. Salmi Signed U.Wennermark Registrar: Signed P. López Fernández de Corres