Asumisvalmennusta haastaviin elämäntilanteisiin

Transkriptio

1 Asumisvalmennusta haastaviin elämäntilanteisiin Asumisneuvontakioski sekä asumistaitokurssit päihde- ja mielenterveysasiakkaille projekti ( )

2 KÄMPÄSTÄ KOTI Asunnon saanut asunnoton on haasteen edessä, kun asunnosta pitäisi tehdä koti. Joskus pitkäaikaisasunnottomalla ei ole lainkaan kokemusta normaalista asumisesta. Lapsuudesta saakka koti on voinut tarkoittaa erilaisia laitoksia. Tukiasumisyksiköissä tai muissa tuetuissa asunnoissa työntekijät toimivat kodinrakentajan apuna ja tukena. (Stranden, 2014)

3 Projektin toiminta ASUMISTAITOKURSSI Asumistaitokurssi on pienryhmissä toteutettava yksilöllinen ja toiminnallinen kurssikokonaisuus, jonka kautta opetetaan ja vahvistetaan kohderyhmän asumistaitoja, käytännön taloudenhoitoa ja arjen askareita. Kestoltaan noin 3-5 päivää. Voi myös olla yksittäisiä päiviä valmiissa kokonaisuudessa. Toteutetaan yhteistyökumppanin tilauksesta ja tarpeesta. Sisällöt rakentuvat asiakaslähtöisesti. TEEMAT/SISÄLLÖT Asunnon hakeminen ja asumistaidot Voimavarat Päihteet Yksinäisyys Perhe- ja muut ihmissuhteet Rikollisesta elämäntavasta irtaantuminen Tuetusta asumisesta itsenäiseen asumiseen Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet Tuet ja talous Tukiverkosto ja asumista tukevat palvelut Asumisviihtyvyys ja hyvä naapuruus Henkilökohtaiset tavoitteet ja teemat

4 Kuvia kursseilta

5 PopUp-asumisneuvontakioski Pop Up asumisneuvontakioski on liikkuvan kohtaamisen malli, jossa tarjotaan asumisneuvontaa matalalla kynnyksellä. Asumisneuvontakioski pystyy liikkuvalla sekä joustavalla tavalla kohtaamaan asumisen ongelmien kanssa kipuilevia ihmisiä erilaisissa tilaisuuksissa ja uudenlaisissa ympäristöissä myös virkaajan ulkopuolella. Asumisneuvontakioskin avulla pystytään kohtaamaan, opastamaan ja neuvomaan kohderyhmään kuuluvia henkilöitä asumisasioissa ja ohjaamaan heitä olemassa oleviin palveluihin. Sosiaaliasemat Kirjasto Leipäjono Päiväkeskukset Kallion kirjasto Vankilat (Hev ja Riv) Palvelukeskukset Keskuspuiston ammattioppilaitokset Maailma kylässä tapahtuma (tulossa) Rauman nuorisotakuutalo (tulossa)

6 Kuvia kioskista

7 Projektin toiminta Vapaaehtoisten koulutus Vapaaehtois - ja vertaistoimijoita koulutetaan projektissa asumisneuvontakioskin toimintaan sekä kurssitoiminnan toteuttamiseen. Koulutuksien jälkeen tarjotaan tarpeen mukaan toiminnanohjausta sekä virkistystoimintaa Yhteistyökumppaneiden koulutus Yhteistyökumppaneille tarjotaan työkaluja sovellettavien koulutuksien kautta sekä kioski - että kurssitoiminnan toteuttamiseen että vapaaehtoisten hyödyntämiseen omassa työssään.

8 Projektin kohderyhmä Vaikeassa asemassa olevat henkilöt, jotka ovat vailla itsenäisen asumisen valmiuksia. Pitkäaikaisasunnottomat, häätöuhan alla olevat henkilöt Rikostaustaiset Kuntoutuspolussa itsenäisempään asumiseen siirtyvät Asunnottomat, jotka hakevat/jonottavat tuettuun asumiseen pääsyä tai asuntoa Ikääntyvässä kohderyhmässä asumisen turvallisuuden ja asumistaitojen vahvistaminen Sininauhasäätiön eri toimipisteiden työntekijät, vapaaehtois- ja vertaistoimijat sekä näiden paikalliset yhteistyökumppanit (kunnat ja järjestöt) Ammattilaiset, vapaaehtoiset ja vertaistoimijat Sininauhaliiton jäsenyhteisöissä sekä muissa arjen ja asumisen tukea tarjoavissa toiminnoissa

9 Asumisvalmennus vapautuvan tukena Goffman (1961) on kuvannut vankien vapauttamisahdistusta ja selittänyt sen johtuvan diskulturaatiosta, johon suljettu laitos totuttaa. Vapautumisen jälkeen voi syntyä ahdistus ja neuvottomuus ja vankilan kuntoutuksessa saatu hyöty irtaantumisen käynnistäjänä saatetaan vapauden koittaessa. Sitten kun mä vapauduin tuolta avovankilasta niin ne sano, että mua tuetaan ja mua autetaa. Asunnot ja kaikki järjestettiin. Kaikki tehtiin niiku viimesen päälle mukamas. Sitten kun mä menin siviiliin niin hupskeikkaa [...] ei mulla ollutkaa mitään tukihenkilöitä eikä sosiaaliviranomaisia. Ei mulla ollut enää mitään verkostoa ympärillä. Joka paikassa tuli vaan tälleen (näyttää pystyyn kohotettua kämmenselkää) käsi eteen. Sitten mä eristäydyin ihan kokonaan. Mä olin ihan niiku yksin kotona. Mä en käynyt missään. Mä en uskaltanut lähtee mihkään kun aina pelkäs, että jos jotain sattuu tai mä ratkeen tai jotain tai muuta. No niinhän mä sit ratkesinkin ja tässä sitä nyt sitten ollaan (Kivivuori & Linderborg: Lyhytaikaisvanki. OPTL:n tutkimuksia 248, 2009)

10 Case Juho pyöröovivanki Juho 57v. tavataan vankilassa alkuhaastattelun merkeissä, vastassa on hyvin ujo ja vaatimaton mies. Tavoitteita tulevaisuuteen Juho ei ole asettanut muita kuin että vielä joskus saisi asunnon. Juholla oli edellisen kerran asunto 18 vuotta sitten. Juho on pääsääntöisesti asunut kavereillaan ja naisystäviensä luona. Tuomioita on takanapäin reilut 20 ja kaikki tuomiot ovat olleet lyhyitä, Juho on niin sanottu pyöröovivanki. Juho on ei ole käyttänyt vapaudessa kunnan terveyspalveluita ja hänellä on ollut tapana hoitaa terveyttään vankeusaikana. Vapauttamissuunnitelman mukaisesti Juhoa on käynyt tapaamassa kotikunnan sosiaalityöntekijä ja suunnitelmia asuttamiseen on tehty. Asunnon saamiseen vapautumisen jälkeen oli ehtona vapauteen valmennukseen osallistuminen ja sen suorittaminen moitteitta. Juholla on pitkä huumeiden käyttötausta eikä hoitokontakteja ole, joten kiinnittyminen johonkin tukipalveluun olisi ehdoton edellytys selviytymiselle. Juho on yleensä tuomionsa suorittanut päihteettömänä, ne ovat olleet hänelle katkaisuhoitoja. Toimeentulona Juholla on eläke. Juho saapui valmennukseen ja ensimmäiset hankinnat hänen kohdallaan olivat puhelin ja vaatteita. Vaatteet olivat jääneet pidätysvaiheessa jollekin kaverille ja hävinneet sille tielleen. Oman huoneen Juho koki luksukseksi, koska hän ei ollut tottunut omaan rauhaan. Sijoitusaika Juhon kohdalla valmennuksessa oli kaksi kuukautta. Juhon kanssa puhuttiin paljon päihteiden käytöstä ja arjen sisällöstä. Juho kertoi, että on koko ikänsä käyttänyt huumeita eikä osaa ilman niitä elää. Toisinaan Juho mietti paljon tytärtään, joka on aikuinen ja jolla on myös omia lapsia. Juho ei ollut pitänyt tyttäreen yhteyttä tämän aikuisiän aikana. Valmennuksen aikana Juhon olemuksessa tapahtui paljon muutosta. Juho sai itseluottamusta ihmisten kohtaamiseen ja hän rohkaistui myös ottamaan yhteyttä tyttäreensä. Hänen tyttärensä oli onnellinen yhteydenotosta ja he sopivat tapaavansa, kun Juho vapautuu. Yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa järjestettiin verkostotapaaminen. Sosiaalityöntekijä havaitsi Juhon muuttuneen olemuksen ja antoi siitä positiivista palautetta: hän mainitsi ilokseen, että Juho katsoo nyt ensimmäistä kertaa silmiin. Koska valmennus oli mennyt hyvin, Juho sai maksusitoumuksen väliaikaiseen asuntoon. Juhoa jännitti muutto, koska asunto oli hänelle tuntemattomalla seudulla, eikä hän kokenut osaavansa asua yksin. Palvelukoordinaattori muistutti Juhoa tuen mahdollisuudesta. Juho koki kuitenkin, että tuen vastaanottaminen saattaa olla vaikeaa, koska hän ei ole tottunut pyytämään apua, eikä ole sitä oikein saanut.

11 Case Juho pyöröovivanki Palvelukoordinaattori soittaa Juholle vapautumisen jälkeen seuraavana päivänä. Juho kertoo olevansa kaverillaan, koska ei viihdy asunnossaan. Hän sanoo asunnon sijaitsevan liian kaukana hänelle tutusta ympäristöstä. Juho kertoo käyttäneensä päihteitä, kohtuullisia määriä. Tämän puhelun jälkeen palvelukoordinaattori ei saanut enää yhteyttä Juhoon. Vuosi Juhon vapautumisen jälkeen Helsingin vankilasta soitetaan, kerrotaan miehen olevan siellä ja vapautuvan kahden viikon päästä. Juholla ei paikkaa mihin vapautua ja fyysinen kunto on huono. Palvelukoordinaattori sai järjestettyä Juholle paikan starttiasuntoon, johon hän pääsi muuttamaan heti vapautumispäivänään. Palvelukoordinaattori haki Juhon vankilasta hänen vapauduttuaan varmistaakseen Juhon pääsyn asuntoon. Juhon kanssa käytiin läpi vuoden takaista vapautumista ja tapahtumia, joiden myötä Juho ei asuntoa saanut pidettyä. Juho kertoi, että ei vaan pystynyt asumaan asunnossa, koska ei tuntenut sitä kodikseen. Juho oli tyttären kanssa lähentynyt sen verran, että asusteli hänen luonaan muutaman kuukauden. Juhon verkosto kokoontui nopeasti, jolloin mukana olivat palvelukoordinaattorin ja Juhon lisäksi Sininauhasäätiön starttiasuntojen työntekijä sekä Juhon sosiaalityöntekijä. Keskustelussa palattiin vuoden takaiseen aikaan ja kerrattiin, mikä asuttamisessa silloin epäonnistui. Sosiaalitoimi halusi antaa Juholle vielä yhden mahdollisuuden ja myönsi maksusitoumuksen starttiasuntoon. Juho kiinnittyi hyvin starttiasuntoon ja sen työntekijöihin. Juho siirtyi suunnitelmallisesti starttiasunnosta hajasijoitettuun tukiasuntoon.

12 Mitä tarvitaan? Vankilassa aloitetun työn jatkamista Katkeamattomia tukipolkuja Asumisvalmennusta arkeen ja kotiin Starttiasumista -> arjen perusasiat kuntoon -> asumistaitojen arvioiminen -> oikean asumismuodon löytäminen Tukea mahdollisuuteen tehdä KÄMPÄSTÄ KOTI

13 YHTEYSTIEDOT: Petra Laasonen, projektivastaava