Sisällys. Opintotoimisto Iina Vilpponen

Transkriptio

1 UUSIEN OPISKELIJOIDEN KYSELY RAPORTTI 2014

2 Sisällys Uusien opiskelijoiden kysely Aineiston perustiedot Vastaajien lukumäärä pääaineittain Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Aiemmat opinnot Korkeakoulukelpoisuus Aiempi korkeakoulutustausta Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Opinnot omassa pääaineessa Opinnot avoimessa yliopistossa Hakeminen tiedekuntaan Opintojen päätoimisuus Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN Opintotoimisto Iina Vilpponen Helsingissä

3 1 Aineiston perustiedot 1.1 Vastaajien lukumäärä pääaineittain Uusien opiskelijoiden kysely lähetetään vuosittain valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittaville uusille opiskelijoille. Vuonna 2014 kysely lähetettiin kesän valintakokeiden kautta valittujen lisäksi myös Talousguru- ja Suomen Akatemian Viksu- kilpailun kautta valituille uusille opiskelijoille sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituille uusille opiskelijoille. Kysely kattaa kaikki vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa suomen- ja ruotsinkielisessä koulutuksessa opintonsa aloittavat opiskelijat. Kysely toteutettiin e-lomakkeella, lomake löytyy osoitteesta: Taulukko 1. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2014 aloittavista opiskelijoista, päävalinta Pääaine Vastasi kyselyyn Kaikki aloittavat* Kehitysmaatutkimus 8 80 % 10 Käytännöllinen filosofia % 12 Poliittinen historia % 20 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 18 sosiaalipsykologia % 18 Sosiaalityö % 20 Sosiologia % 34 Talous- ja sosiaalihistoria % 15 Taloustiede % 58 Tilastotiede % 22 Viestintä % 25 Yhteiskuntapolitiikka % 20 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 16 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus % 16 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 16 Yhteensä % 320 * Taulukko ei sisällä oikaisumenettelyn kautta sisään päässyttä 2 opiskelijaa. Kysely lähetettiin yhteensä 320 päävalinnassa valitulle vuonna 2014 aloittavalle uudelle opiskelijalle, joista 291 (91 %) vastasi kyselyyn, ja 54 opintosuoritusten perusteella valitulle, joista 33 (61 %) vastasi kyselyyn. Lisäksi kysely lähetettiin Talousguru-kilpailussa menestyneille ja opinto-oikeuden taloustieteeseen saaneelle 7 opiskelijalle. Kysely lähetettiin yhteensä 421 valtiotieteelliseen tiedekuntaan valitulle opintonsa aloittavalle uudelle opiskelijalle. Heistä kyselyyn vastasi 332 (79 %). Lukuun ei ole laskettu mukaan niitä valtiotieteelliseen tiedekuntaan valittuja, jotka ovat peruneet opiskelupaikkansa, eikä niitä, jotka ovat siirtäneet opintojensa aloittamista vuoteen 2014, eikä yhtä oikaisumenettelyn kautta maailmanpolitiikkaan ja yhtä sosiaalityöhön hyväksyttyä. Tässä raportissa käsitellään erikseen päävalinnassa ja opintosuoritusten perusteella valitut. Opintosuoritusten perusteella valittuihin lasketaan sekä suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen tulevat että avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valitut. Päävalintaan lasketaan mukaan myös seitsemän (7) Talousguru-kilpailun perusteella valitut opintonsa aloittavat opiskelijat. 3

4 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneet pääaineittain ja heidän suhteellinen osuutensa vuonna 2014 aloittavista opiskelijoista, opintosuoritusten perusteella valitut Pääaine Vastasi kyselyyn Vastaanottaneet Kehitysmaatutkimus 1 25 % 4 Käytännöllinen filosofia 1 25 % 4 Poliittinen historia 3 43 % 7 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 0 0 % 2 sosiaalipsykologia 2 33 % 6 Sosiaalityö % 21 Sosiologia 3 38 % 8 Talous- ja sosiaalihistoria 1 50 % 2 Taloustiede 7 58 % 12 Tilastotiede Viestintä 0 0 % 6 Yhteiskuntapolitiikka 2 50 % 4 Yleinen valtio-oppi, hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 1 Yleinen valtio-oppi, maailmanpolitiikan tutkimus % 2 Yleinen valtio-oppi, politiikan tutkimus % 1 Yhteensä % Vastaajien syntymävuosi pääaineittain Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista 47 % on syntynyt vuonna 1992 tai aiemmin. Vuonna 1993 ja 1994 syntyneitä on kutakin 21 % vastanneista. 11% vastanneista on syntynyt 1995 tai aiemmin. Suhteellisesti eniten vuonna 1992 tai aiemmin syntyneitä oli sosiaalityössä (89 %) ja talous- ja sosiaalihistoriassa (85 %). Suhteellisesti eniten 1995 tai aiemmin syntyneitä oli maailmanpolitiikan tutkimuksen ja taloustieteen opiskelijoissa (20 %). Myös hallinnon ja organisaatioiden tutkimuksen oppiaineessa liki viidesosa oli syntynyt vuonna 1995 tai aiemmin (19%). Vastaajien ikäjakauma oli suhteellisesti melko tasainen. Opintosuoritusten perusteella hyväksytyistä eniten oli vuonna 1989 syntyneitä (5), 1976, 1983 ja 1985 syntyneitä opiskelijoita oli kutakin 3. Vanhimmat vastanneet hyväksytyistä ovat syntyneet vuonna 1957 ja nuorin

5 Taulukko 3. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen syntymävuosi, pääaineittain. PÄÄAINE < > YHTEENSÄ Kehitysmaatutkimus n % 50 % 0 % 50 % 0 % 100 % Käytännöllinen filosofia n % 50 % 17 % 25 % 8 % 100 % Poliittinen historia n % 37 % 16 % 32 % 16 % 100 % Sosiaali- ja kulttuuriantropologia n % 44 % 22 % 28 % 6 % 100 % Sosiaalipsykologia n % 59 % 18 % 18 % 6 % 100 % Sosiaalityö n n 89 % 0 % 6 % 6 % 100 % Sosiologia % n 43 % 20 % 27 % 10 % 100 % Talous- ja sosiaalihistoria % n 85 % 8 % 8 % 0 % 100 % Taloustiede % n 41 % 20 % 16 % 24 % 100 % Tilastotiede % n 68 % 16 % 5 % 11 % 100 % Viestintä % n 23 % 50 % 18 % 9 % 100 % Yhteiskuntapolitiikka n % 53 % 11 % 26 % 11 % 100 % Yleinen valtio-oppi, HOT n % 31 % 25 % 25 % 19 % 100 % Yleinen valtio-oppi, MAP n % 33 % 20 % 27 % 20 % 100 % Yleinen valtio-oppi, POT n % 13 % 50 % 31 % 6 % 100 % YHTEENSÄ N % 46 % 20 % 21 % 12 % 100 % 5

6 Taulukko 4. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien ikäjakauma, maisterivalinta ja avoimen väylä. N= Syntymäaika, opintosuoritusten perusteella valitut 2 Aiemmat opinnot 2.1 Korkeakoulukelpoisuus Seuraavassa tarkastellaan kesän valintakokeiden kautta valittujen korkeakoulukelpoisuutta eli pohjakoulutusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet ovat saavuttaneet vaadittavan korkeakoulukelpoisuuden suomalaisen ylioppilastutkinnon suorittamisen perusteella. Kyselyyn vastanneista kuudella ei ole ylioppilastodistusta. Kyselyyn vastanneista 31 % on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 2010 tai aiemmin, 10 prosenttia vuonna 2011, 21 prosenttia vuonna Tutkintovuosi % lkm < % % % % % 44 ei yo 2 % 6 YHTEENSÄ 100 % , 20 prosenttia 2013 ja 15 prosenttia vuonna 2014 (taulukko 4). Vastanneista, joilla ei ole ylioppilastodistusta oli joko ammattitutkinto tai merkonomin tutkinto. Taulukko 5. Vuonna 2012 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen korkeakoulukelpoisuuteen oikeuttaneen ylioppilastutkinnon suorittamisvuosi Ylioppilastutkintovuosi, päävalinta < ei yo 6

7 2.2 Aiempi korkeakoulutustausta Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden korkeakoulutustaustaa eli jo suoritettuja ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja ja ennen valtiotieteelliseen tiedekuntaan pääsyä saatuja opinto-oikeuksia toisiin oppilaitoksiin. Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista 66 prosentilla ei ollut entuudestaan ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa tai opinto-oikeutta muualla. Kaiken kaikkiaan päävalinnan kautta hyväksytyistä vastaajista 34 prosentilla oli joko suoritettu ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto (n=13), opintooikeus muualla (n=75) tai useampia näistä (n=12). Suhteellisesti eniten suoritettuja tutkintoja oli tilastotieteessä ja sosiaalityössä. Kehitysmaatutkimuksessa, maailmanpolitiikan tutkimuksessa ja politiikan tutkimuksessa kellään ei ollut aiemmin suoritettuja tutkintoja. Suhteellisesti eniten opinto-oikeuksia muualla oli tilastotieteen (58%) ja taloustieteen (43%) oppiaineissa. Vähiten niitä oli talous- ja sosiaalihistoriassa (15%) ja käytännöllisessä filosofiassa (17%). Seuraavassa kahdessa luvussa tarkastellaan suoritettuja ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoja ja opinto-oikeuksia tarkemmin päävalinnassa valittujen osalta. Opintosuoritusten perusteella maisterivalinnassa valituilta vaadittiin hakuperusteissa ammattikorkeakoulututkinto tai alempi korkeakoulututkinto. Kyselyyn vastanneista kuudella oli hakuperusteena ammattikorkeakoulututkinto, seitsemällä Helsingin yliopiston muun kuin valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tai maisterin tutkinto, yhdellä valtiotieteellisen tiedekunnan kandidaatin tutkinto, seitsemällä muussa kotimaisessa yliopistossa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto ja kuudella ulkomaisessa yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto. Yhdellä vastaajista oli sekä AMK, että Helsingin yliopistossa suoritettu kandidaatin tai maisterin tutkinto. Taulukko 6. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksytyt, joilla on joko suoritettu alempi tai ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto, pääaineittain. PÄÄAINE Suoritettu tutkinto % Kehitysmaatutkimus 0 0 % 8 Käytännöllinen filosofia 1 8 % 12 Poliittinen historia 1 5 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 1 6 % 18 Sosiaalipsykologia 1 6 % 17 Sosiaalityö 5 28 % 18 Sosiologia 0 0 % 30 Talous- ja sosiaalihistoria 2 15 % 13 Taloustiede 3 6 % 49 Tilastotiede 7 37 % 19 Viestintä 1 5 % 22 Yhteiskuntapolitiikka 2 11 % 19 Yleinen valtio-oppi, HOT 1 6 % 16 Yleinen valtio-oppi, MAP 0 0 % 15 Yleinen valtio-oppi, POT 0 0 % 16 YHTEENSÄ 25 9 % 291 7

8 Taulukko 7. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen muissa oppilaitoksissa (koti- tai ulkomainen) olevien opinto-oikeuksien määrä, pääaineittain PÄÄAINE Opinto-oikeus muualla % Vastasi kyselyyn Kehitysmaatutkimus 3 38 % 8 Käytännöllinen filosofia 2 17 % 12 Poliittinen historia 3 16 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 3 17 % 18 Sosiaalipsykologia 5 29 % 17 Sosiaalityö 5 28 % 18 Sosiologia 8 27 % 30 Talous- ja sosiaalihistoria 2 15 % 13 Taloustiede % 49 Tilastotiede % 19 Viestintä 6 27 % 22 Yhteiskuntapolitiikka 4 21 % 19 Yleinen valtio-oppi, HOT 4 25 % 16 Yleinen valtio-oppi, MAP 5 33 % 15 Yleinen valtio-oppi, POT 5 31 % 16 YHTEENSÄ % Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 9 prosenttia (N=25) oli jo suorittanut toisen ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon (koti- tai ulkomainen) ennen opintojen aloittamista valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita oli sosiaalityön, yhteiskuntapolitiikan ja käytännöllisen filosofian opiskelijoiden keskuudessa. Suhteellisesti eniten yliopistotutkinnon suorittaneita on tilastotieteessä, sosiaalityössä, kehitysmaatutkimuksessa ja yleisessä valtioopissa (Taulukko 6.) Filosofian maistereita tai kandidaatteja oli 7. Kauppatieteiden kandidaatteja 6 ja sosionomin tutkinnon suorittaneita neljä (4). Diplomi-insinöörejä oli kolme (3). Oikeustieteellisestä valmistuneita kandeja tai maistereita kolme ja tradenomeja kolme. Lisäksi oli mm. muusikko (amk), medianomeja (2), kuvataiteilija (amk) sekä eri yliopistoissa suoritettuja eri alojen kandin ja maisterin tutkintoja Opinto-oikeudet muissa tiedekunnissa tai oppilaitoksissa Päävalinnan kautta opinto-oikeuden tiedekuntaan saaneista kyselyyn vastanneista 70 prosentilla ei ollut vastaushetkellä opinto-oikeutta muussa oppilaitoksessa tai toisessa Helsingin yliopiston tiedekunnassa. Suhteellisesti eniten opinto-oikeuksia muualla on tilastotieteessä (58%), taloustieteessä (43%) ja kehitysmaatutkimuksessa (38%) (Taulukko 7.) 8

9 30 henkilöllä vastanneista on ennestään opinto-oikeus Helsingin yliopistolla. Opinto-oikeus muissa yliopistoissa on 35 vastaajalla, näistä yleisin oli Aalto, jossa opinto-oikeus on 10 vastaajalla. 21 vastanneella on opinto-oikeus ammattikorkeakoulussa. Kahdella vastaajalla on opinto-oikeus ulkomaiseen yliopistoon. Taulukko 7. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen muissa oppilaitoksissa (koti- tai ulkomainen) olevien opinto-oikeuksien määrä, pääaineittain PÄÄAINE Opinto-oikeus muualla % Vastasi kyselyyn Kehitysmaatutkimus 3 38 % 8 Käytännöllinen filosofia 2 17 % 12 Poliittinen historia 3 16 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 3 17 % 18 Sosiaalipsykologia 5 29 % 17 Sosiaalityö 5 28 % 18 Sosiologia 8 27 % 30 Talous- ja sosiaalihistoria 2 15 % 13 Taloustiede % 49 Tilastotiede % 19 Viestintä 6 27 % 22 Yhteiskuntapolitiikka 4 21 % 19 Yleinen valtio-oppi, HOT 4 25 % 16 Yleinen valtio-oppi, MAP 5 33 % 15 Yleinen valtio-oppi, POT 5 31 % 16 YHTEENSÄ % Opinnot omassa pääaineessa Seuraavassa tarkastellaan aloittavien uusien opiskelijoiden opintoja heidän omassa pääaineessaan. Kyselyyn vastanneista opiskelupaikan valtiotieteellisessä tiedekunnassa päävalinnan kautta opinto-oikeuden saaneista 30 prosenttia oli tehnyt aiemmin valtiotieteellisen tiedekunnan pääaineeseensa kuuluvia opintoja Helsingin yliopistossa tai jossain toisessa oppilaitoksessa. 10 prosenttia oli suorittanut pääaineestaan perusopintokokonaisuuden tai aineopintokokonaisuuden. 21 prosenttia on tehnyt joitakin opintoja omassa pääaineessaan. Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituilla oli kaikilla vähimmäisvaatimusten mukaisesti vähintään perusja aineopinnot hakemassaan pääaineessa. 9

10 Taulukko 9. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen pääaineessa suoritetut perusopinnot, pääaineittain. Perus- tai aineopinnot Joitakin opintoja Pääaine N % N % Vastanneet Kehitysmaatutkimus 0 0 % 4 50 % 8 Käytännöllinen filosofia 1 8 % 1 8 % 12 Poliittinen historia 1 5 % 2 11 % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia 0 0 % 4 22 % 18 Sosiaalipsykologia 2 12 % 7 41 % 17 Sosiaalityö 4 22 % 2 11 % 18 Sosiologia 6 20 % 4 13 % 30 Talous- ja sosiaalihistoria 1 8 % 2 15 % 13 Taloustiede 3 6 % 9 18 % 49 Tilastotiede 0 0 % 7 37 % 19 Viestintä 1 5 % 3 14 % 22 Yhteiskuntapolitiikka 2 11 % 7 37 % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus 2 13 % 2 13 % 16 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus 3 20 % 4 27 % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus 2 13 % 2 13 % 16 Yhteensä % % Opinnot avoimessa yliopistossa Päävalinnassa hyväksytyistä vastanneista 26 prosenttia (N=76) oli suorittanut opintoja avoimessa yliopistossa. Niillä vastaajilla, jotka ilmoittivat suoritetut opintopisteet (N=20 opintoja oli suoritettu keskimäärin 34 opintopistettä. 10

11 3 Hakeminen tiedekuntaan Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta aloittavista uusista opiskelijoista valmennuskurssille osallistui 53 prosenttia. Eniten valmennuskurssille osallistuneita oli yleisen valtio-opin maailmanpolitiikan tutkimuksessa (93%) ja viestinnässä (91%). Tilastotieteessä ei kukaan vastanneista ollut käynyt valmennuskurssia ja sosiaalityössäkin vain 17 %. Taloustieteessä 24 % vastanneista oli käynyt valmennuskurssin, käytännöllisessä filosofiassa 33 % ja talous- ja sosiaalihistoriassa 38 % Kyselyyn vastanneista päävalinnan kautta valituista opiskelijoista 48 prosenttia oli hakenut valtiotieteelliseen tiedekuntaan aiemmin. 52 prosenttia vastanneista pääsi valtiotieteelliseen tiedekuntaan ensimmäisellä hakukerralla, 36 prosenttia toisella kerralla ja 12 prosenttia 3. kerralla, yksi opiskelija sai opinto-oikeuden 5. yrittämiskerralla. Suhteellisesti eniten ensimmäisellä hakukerralla sisään päässeitä oli tilastotieteessä ja sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa. Eniten hakemiskertoja on tarvittu kehitysmaatutkimukseen ja sosiaalipsykologiaan. (Taulukko 11). Opintosuoritusten perusteella valituista kyselyyn vastanneista uusista opiskelijoista 46 prosenttia (N=18) prosenttia oli hakenut tiedekuntaan aiemmin. Heistä neljätoista oli hakenut tiedekuntaan aiemmin kerran, kolme kaksi kertaa ja yksi kolme kertaa. Taulukko 10. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen valmennuskursseille osallistuminen, pääaineittain PÄÄAINE Osallistui Vastanneet Kehitysmaatutkimus 5 63 % 8 Käytännöllinen filosofia 4 33 % 12 Poliittinen historia % 19 Sosiaali- ja kulttuuriantropologia % 18 Sosiaalipsykologia % 17 Sosiaalityö 3 17 % 18 Sosiologia % 30 Talous- ja sosiaalihistoria 5 38 % 13 Taloustiede % 49 Tilastotiede 0 0 % 19 Viestintä % 22 Yhteiskuntapolitiikka % 19 Yleinen valtio-oppi: Hallinnon ja organisaatioiden tutkimus % 16 Yleinen valtio-oppi: Maailmanpolitiikan tutkimus % 15 Yleinen valtio-oppi: Politiikan tutkimus % 16 YHTEENSÄ %

12 Taulukko 11. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen hakukerrat tiedekuntaan, pääaineittain PÄÄAINE Hakukerrat: YHTEENSÄ Kehitysmaatutkimus n % 25 % 63 % 13 % 100 % Käytännöllinen filosofia n % 67 % 25 % 8 % 100 % Poliittinen historia n % 37 % 42 % 21 % 100 % Sosiaali- ja kulttuuriantropologia n % 72 % 28 % 0 % 100 % Sosiaalipsykologia n % 24 % 53 % 24 % 100 % Sosiaalityö n % 56 % 33 % 11 % 100 % Sosiologia n % 47 % 47 % 7 % 100 % Talous- ja sosiaalihistoria n % 38 % 23 % 38 % 100 % Taloustiede n % 63 % 31 % 6 % 100 % Tilastotiede n % 89 % 5 % 5 % 100 % Viestintä n % 41 % 36 % 23 % 100 % Yhteiskuntapolitiikka n % 53 % 37 % 11 % 100 % Yleinen valtio-oppi, HOT n % 38 % 56 % 6 % 100 % Yleinen valtio-oppi, MAP n % 47 % 40 % 13 % 100 % Yleinen valtio-oppi, POT n % 44 % 38 % 19 % 100 % YHTEENSÄ N % 52 % 36 % 12 % 100 % 4 Opintojen päätoimisuus Kyselyyn vastanneista päävalinnassa aloittavista 80 prosenttia ilmoitti aikovansa opiskella päätoimisesti tulevana lukuvuotena Vastanneista 10 prosenttia ilmoitti, ettei aio opiskella päätoimisesti ja 11 prosenttia ei osaa sanoa. Yleisen valtio-opin politiikan tutkimuksessa 100 % vastaajista ilmoitti opiskelevansa täyspäiväisesti. Myös viestinnässä, sosiaali- ja kulttuuriantropologiassa, maailmanpolitiikan tutkimuksessa ja sosiologiassa yli 90 prosenttia vastaajista ilmoitti aikovansa opiskella täysipäiväisesti (Taulukko 12). Yleisin syy olla opiskelematta päätoimisesti oli työn ohella opiskeleminen (N=25). 18 vastanneista ilmoitti opiskelevansa samanaikaisesti muualla ja 10 ilmoitti tämän johtuvan muusta syystä. Kahdeksan vastanneista ilmoitti, ettei aio opiskella laisinkaan. 12

13 Suomen- ja ruotsinkieliseen maisterikoulutukseen ja avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella valituista (kaikki pääaineet yhteensä) hieman yli puolet (51 %, N=20) aikoi opiskella päätoimisesti ja 33 prosenttia (N=13) ei aikonut opiskella päätoimisesti. 15 prosenttia (N=6) ei osannut sanoa kantaansa opiskelun päätoimisuuteen. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat päätoimisen opiskelemattomuuden syyksi työn ohella opiskelun, lukuun ottamatta yhtä, joka ilmoitti opiskelevansa myös muualla. Kaksi vastaajista ilmoitti päätoimisen opiskelemattomuuden syyksi muun syyn. Taulukko 12. Vuonna 2014 valtiotieteellisessä tiedekunnassa aloittavien päävalinnassa hyväksyttyjen aikomus opiskella päätoimisesti, pääaineittain. PÄÄAINE Kyllä Ei EOS YHTEENSÄ Kehitysmaatutkimus n % 88 % 13 % 0 % 100 % Käytännöllinen filosofia n % 67 % 25 % 8 % 100 % Poliittinen historia n % 84 % 11 % 5 % 100 % Sosiaali- ja kulttuuriantropologia n % 94 % 0 % 6 % 100 % Sosiaalipsykologia n % 82 % 0 % 18 % 100 % Sosiaalityö n % 78 % 0 % 22 % 100 % Sosiologia n % 90 % 7 % 3 % 100 % Talous- ja sosiaalihistoria n % 69 % 8 % 23 % 100 % Taloustiede n % 69 % 16 % 16 % 100 % Tilastotiede n % 37 % 42 % 21 % 100 % Viestintä n % 95 % 0 % 5 % 100 % Yhteiskuntapolitiikka n % 79 % 5 % 16 % 100 % Yleinen valtio-oppi, HOT n % 81 % 13 % 6 % 100 % Yleinen valtio-oppi, MAP n % 93 % 0 % 7 % 100 % Yleinen valtio-oppi, POT n % 100 % 0 % 0 % 100 % YHTEENSÄ N % 80 % 10 % 11 % 100 % 13

14 5 Odotukset valtiotieteellisen tiedekunnan opintoja kohtaan Kyselyn lopussa uusilta opiskelijoilta kysyttiin seuraavat kysymykset: Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? ja Minkälaisia odotuksia tai toiveita sinulla on koskien opiskelua valtiotieteellisessä tiedekunnassa? Tiedekuntaan pyrkimisen syyksi mainittiin kiinnostus tieteenalaa sekä ylipäätään yhteiskunnallisia näkökulmia kohtaan. Usein perusteltiin kiinnostusta juuri omaa oppiainetta kohtaan ja painotettiin laaja-alaisuutta ja useiden kiinnostuksen kohteiden yhdistymistä tietyssä oppiaineessa. Yleisesti valtiotieteellinen tiedekunta koettiin hyvänä opiskelupaikkana ja lisäksi tulevaisuuden työnäkymät olivat motivoineet pyrkimään tiedekuntaan. Valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelun koettiin tuovan paljon erilaisia mahdollisuuksia työllistymiseen ja tulevaisuuteen. Odotukset ja toiveet tiedekunnassa opiskelun suhteen painottuivat laadukkaaseen ja mielenkiintoiseen opetukseen ja opiskeluun. Tärkeänä nähtiin myös opiskelun sosiaalinen puoli eli samanhenkisiin opiskelijatovereihin tutustuminen. Opinnoilta toivottiin myös joustavuutta muun muassa samanaikaisen työssäkäynnin vuoksi. Opintojen toivottiin antavan hyvän pohjan työelämälle. Kaikki avokysymysten vastaukset ovat liitteessä 1. 14

15 LIITE 1. AVOVASTAUKSET PÄÄAINEITTAIN 1.) Miksi pyrit valtiotieteelliseen tiedekuntaan? Kehitysmaatutkimus Erittäin mielenkiintoiset alat Kiinnostuksen vuoksi. Yhteiskuntatieteelliset alat ovat aina kiinnostaneet, valtiotieteellinen tiedekunta on lähimpänä omia kiinnostuksenkohteitani ja uskon saavani tiedekunnan opinnoista paljon irti. Koska olen halunnut kehitysmaatutkimukseen lukiosta saakka. Valtsikan oppiaineet yleisestikin kiinnostavat minua eniten. Halusin laajentaa osaamistani ja tutkinto vaikuttaa mielenkiintoiselta. Uskon sen olevan hyvä lisä aikaisempiin opintoihini. Kaipaan opinnoiltani haastetta, yhteiskunnallisuutta, akateemisuutta ja kriittisyyttä. Valtiotieteellinen ja sen ainevalikoima tuntui mielekkäältä. Se on kiinnostanut minua aina, se on hyvä ja arvostettu tiedekunta. Opiskelin alaa Englannissa ja pidin siitä paljon, tuntui omalta jutulta. Sieltä löytyi minua eniten kiinnostava aine ja asun valmiiksi Helsingissä, joten pyrin ensisijaisesti saamaan opiskelupaikan täältä. Käytännöllinen filosofia Koska olen kiinnostunut filosofian opiskelusta ja yleisesti valtiotieteistä Käytännöllinen filosofia tuntui juuri minulle sopivalta aineelta. Mielenkiinnosta koulutusta (käytännöllinen filosofia) kohtaan. Pääaine toki kiinnostaa kaikista eniten, mutta tarkoitus olisi myös hankkia hyödyllinen sivuainekokonaisuus (tai pari). Koska haluan viisastua ja oppia tietämään mahdollisimman paljon maailmasta sekä ihmisistä. Uskon että käytännöllisen filosofian avulla se on mahdollista. Päätin toteuttaa pitkäaikaisen (salaisen) haaveeni filosofian opiskelusta ja koin nyt olevani valmis siihen. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan koska se tarjosi filosofian opiskelua juuri sellaisena kuin miten siitä eniten pidän. Koska minua kiinnostaa käytännöllinen filosofia. Halusin opiskella sukupuolentutkimusta ja piti löytää pääaine mitä opiskella. Ensin meinasin hakea humanistiseen, mutta pian ymmärsin että valtiotieteellinen on varmasti parempi ratkaisu minulle. Filosofia oli ylivoimaisesti kiinnostavin ja eniten minua varten. Muutkin aineet tuntuvat erittäin mielenkiintoisilta. Tärkein syyni pyrkiä oli kiinnostus tulevaan pääaineeseeni filosofiaan. Valtiotieteellinen tuntui omalta yhteiskunnallisen näkökulman takia. Tiedekunnassa on myös paljon aineita, joita haluaisin lukea ainakin vähän, esimerkiksi maailmanpolitiikka, viestintä, taloustiede, tilastotiede. Olen ollut jo pidemmän aikaa kiinnostunut valtiotieteellisessä tiedekunnassa opiskelusta, ja koska asun Helsingin lähistöllä päätin hakea opiskelemaan kyseisessä tiedekunnassa Helsingin Yliopistossa. Aikaisemmat opintoni ammattikorkeakoulussa eivät tyydyttäneet minua, joten halusin vaihtaa koulutusalaa johonkin sellaiseen joka itseäni oikeasti kiinnosti. Jännittävimmät pää- ja sivuainevaihtoehdot. Lähinnä koska käytännöllinen filosofia oli juuri siellä. Mielenkiinnosta sekä pääaineeseeni että muihin aihioihin. Koen saavani valtsikassa kyhättyä itseäni eniten kiinnostavan opintopaketin. Poliittinen historia Olen aina ollut kiinnostunut sekä yhteiskunnallisista asioista että historiasta.valtiotieteellisessä opiskelu on ollut tavoitteeni pitkään, jo lukiossa mielenkiintoni kohdistui valtsikaan mutten osannut päättää mihin hakisin pääaineenani. Käytyäni poliittisen historian perusopinnot sain varmuuden siihen, että tämä on juuri sitä mitä haluan. Poliittinen historia ja valtiotieteet yleensä ovat kiinnostaneet minua jo nuoresta asti, ja haluan kartuttaa tietojani ja työllistyä valtiotieteiden pariin. Poliittinen historia yhdistää kaksi suurinta kiinnostuksen kohdettani, historia, joka on ollut suosikki aineei koulussa ala-asteelta lähtien sekä politiikan jonka seuraamisesta on tullut yleinen pakko lukiovuosieni jälkeen. Lisäksi sisälleni on kasvanut valtava humanisti jolla on pakottava tarve yrittää korjata maailman epäkohtia. 15

16 Haluan oppia ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa, rakennetta ja kausaalisuhteita. Poliittisen historian opinnot kiinnostivat ja valtiotieteilijöiden työllistyminen on hyvä. Tiedekunta tuntui itselleni parhaiten sopivalta ja pääaine kiinnostavimmalta. Mielenkiinto ja kiinnostus omaa pääainetta kohtaan ja hyvä kuultu palaute tiedekunnasta. Välivuotta viettäessäni vahvistui, että haluan sittenkin valtiotieteelliseen tiedekuntaan enkä oikikseen. Yhteiskunta-asiat ovat olleet kiinnostukseni kohteena jo pitkään, ja valtsika tuntui ehdottomasti parhaalta vaihtoehdolta tulevaisuuteni kannalta. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja yhteiskunnan ilmiöistä. :) Aihe oli kiinnostava ja koulutus on tarpeellista työn saannin kannalta. Mielenkiinto politiikkaa ja historiaa kohtaan, halu oppia uutta. Valtiotieteellinen tarjoaa mahdollisuuden opiskella poliittista historiaa, jonka koen mielenkiintoiseksi. Olen kuullut myös pelkkää hyvää tiedekunnasta kavereiltani. Tiedekunnan oppiaineet kiinnostivat enemmän kuin muut vaihtoehdot. Valtiotieteellinen ala kiinnosti minua jo 2010, kun hain yliopistoon. Valitsin tuolloin kuitenkin englantilaisen filologian. Opiskelin kuitenkin sivuaineenani valtiotieteellisia aineita. Kandidaatintutkinnon jälkeen alan vaihto tuntui kuitenkin ajankohtaiselta, ja päädyin hakemaan valtiotieteelliseen. Koen ainealueen kiinnostavana, ja uskon että voin järkevästi yhdistää tutkinnon aikaisemman koulutukseni kanssa. Silkasta intohimosta ja mielenkiinnosta pääainettani kohtaan. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja erityisesti historiasta, ja minulle suositeltiin valtiotieteelliseen hakemista. Itseä kiinnostava aihepiiri ja yleisesti arvostettu tiedekunta. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, koska aion selvittää kuoleman arvoituksen. Oppiaineen takia. Tällä pääaineella ja aiemman tutkintoni pääaineella on yhteistä historiaa, ja ne täydentävät hyvin toisiaan. Minulle on tästä yhdistelmästä hyötyä sekä työelämässä että mahdollisissa jatko-opinnoissa (väitöskirja). Olen kiinnostunut tiedekunnan ainevalikoimasta. Pääaineeni on kiinnostanut minua aina ja koen voivani yhdistellä valtiotieteellisessä minua kiinnostavia opintoja laajasti toisiinsa. Sosiaali- ja kulttuuriantropologia on äärimmäisen kiinnostavaa ja sen tarjoamat ajattelumallit ovat hyödyllisiä, mihin ikinä päädynkin. Myös viestinnän sivuainemahdollisuus vaikutti valintaan. Sillä on tarjota minulle eniten kiinnostavia aineita. Pääasiassa suuri kiinnostus pääainettani kohtaan ajoi minut hakemaan valtiotieteelliseen. Lisäksi valtiotieteellisestä valmistuneille on hyvät työllistymismahdollisuudet monipuolisiin ja kansainvälisiinkin töihin. Olen hyvin kiinnostunut antropologiasta ja Helsingin yliopisto oli melko selvä vaihtoehto. Se vaan on jo pitkään tuntunut "omalta jutulta". Kiinnostavin hakukohde löytyi sieltä. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen halusin hakea jonnekin, ja valtsikka tuntui mielekkäimmältä ja kiinnostavimmalta vaihtoehdolta. Valtsikka tuntui oikealta reitiltä saavuttaakseni sen, mitä haluan tehdä myöhemmin elämässäni. En kokenut opiskelemaani alaa omakseni. Olin suunnitellut helsingin ylipistoon hakemista jo useiden vuosien ajan. Valtiotieteellinen tiedekunta vastaa eniten mielenkiinnonkohteitani ja antropologia on ala, jota hanluan opiskella. Oppiakseni tietotaitoa yhteiskunnallisia kysymyksiä koskevissa asioissa. Antropologia vaikutti tutkimastani koulutustarjonnasta kiinnostavimmalta, valtiotieteellinen on yleisesti ottaen hyvä tiedekunta Olen ollut aina kiinnostunut eri kulttuureista ja niiden välisistä eroista ja suhteista. Vuosi sitten hoksasin, että minulla on mahdollista myös päästä opiskelemaan näitä minulle tärkeitä asioita. Antropologian lisäksi valtiotieteellisessä on paljon muitakin mielenkiintoisia oppiaineita. Tiedekunta on kiinnostanut minua aina, ja tänä vuonna löysin antropologian ja kiinnostuin heti. Kiinnostus ainetta kohtaan. Olen 13-vuotiaasta asti haaveillut opiskelusta valtiotieteellisessä, sillä yhteiskunnalliset aineet ja asiat ovat kiinnostaneet minua aina. 16

17 Sosiaalipsykologia Sosiaalipsykologian valitsin päaineeksi, koska olen kiinostunut psykologiasta, jonka opiskelu kuitenkin on mielestäni turhan yksilökeskeistä. Sosiaalipsykologia tarkastelee asioita laajemmassa mittakaavassa ja tarjoaa näkökulmia asioihin, joista olen kiinnostunut ja jotka koskettavat meitä kaikkia. Tiedekunnassa on laaja tarjonta myös muita mielenkiintoisia aiheita ja kursseja. Uskon että opinnoista on hyötyä tulevassa työelämässä. Pitkään mietin lukion jälkeen mitä haluaisin lähteä opiskelemaan, sillä mikään ei tuntunut sytyttävän. Selailin mahdollisia opiskelupaikkoja ja sosiaalipsykologia tuli vastaan. Kiinnostus heräsi vähitellen ja uskaltauduin hakea opiskelemaan ainetta, vaikka sisäänpääsy ei ollut mikään helppo juttu. Lukeminen kuitenkin kannatti. Sosiaalipsykologia oli yksi niistä kiinnostavimmista aineista, joita halusin lukion jälkeen opiskella. Yhteiskunta ja politiikka kiinnostavat myös ja tämän tiedekunnan luulisi olevan oikein hyvä alusta ja ympäristö niiistä kiinnostuneille. Uteliaisuudesta Halusin opiskelemaan haluamaani pääainetta korkeatasoiseen ja arvostettuun kouluun Psykologia on kiinnostanut minua lapsesta asti, mutta ajatus yksilön psyykeeseen porautumisesta alkoi pian tuntua liian suppealta tutkimuskohteelta. Minua kiinnostavat erityisesti yhteisöjen ja yhteiskuntien toimintaperiaatteet sekä ryhmädynamiikka, joten kun lukiossa löysin sosiaalipsykologian tuntui se heti omalta jutulta. Valintakoekirjakin oli niin kiinnostava, ettei sen lukeminen tuntunut työltä lainkaan. Sosiaalipsykologia valtiotieteellisessä yhdistää juuri sopivasti psykologian yleismaailmallisiin ilmiöihin. Koska minua kiinnostavat yhteiskunnalliset asiat, ja lisäksi minua erityisesti kiinnostava aine on kyseisessä tiedekunnassa Tutkin eri vaihtoehtoja ja valtioitieteellisestä löytyi linja joka kuulosti omalta. Innostuin sosiaalipsykologiasta toden teolla vasta vuosi lukiosta päästyäni, vaikka psykologia ylipäätään olikin kiinnostava aine jo silloin. Otin pari kurssia sosiaalipsykaa avoimesta yliopistosta, ja mitä enemmän opin, sitä enemmän innostuin. Vanhempieni tsemppaamana aloin uskoa, että ehkä minustakin on tähän, ja tässä sitä ollaan! Toivon, että valtiotieteellinen on minulle oikea paikka. Pyrin opiskelemaan sosiaalipsykologiaa, koska en enää ollut kinnostunut taloustieteestä, ja tämä vaikutti sopivalta aineelta minulle. Mahdollisuus ihmisläheisempään ja vähemmän matemaattiseen opiskeluun on tärkeää minulle. Oppiaine kiinnosti Tein sosiaalipsykologiasta sivuaineopintoja ja kiinnostuin alan aiheista. En halunnut jatkaa espanjalaisen filologian opintojani ja sosiaalipsykologia vaikutti omalta jutulta, sillä kaikesta kirjallisuudesta ja teorioista huolimatta se on hyvin käytännönläheinen ala. Olen erittäin kiinnostunut sosiaalipsykologiasta ja psykologiasta Sosiaalipsykologia kiinnosti minua eniten Helsingin yliopiston tarjoamista pääaineista. Minulle oli jo yläasteella selvää, että tahdon yliopistotutkinnon. Lukion aikana muodostui kiinnostus yhteiskuntatieteisiin. Lukion jälkeen kartettuani elämänkokemusta matkustelulla katsoin minua kiinnostavia aineita valtiotieteellisessä tiedekunnassa, lainasin kirjastosta vanhoja pääsykoekirjoja, ja sosiaalipsykologia erottautui ehdottomasti kiinnostavampana aineena. Haluan opiskella sosiaalipsykologiaa Helsingissä. Halusin opiskella sosiaalipsykologiaa. Sosiaalityö Haluan jatko-opiskella sosiaalialaa koska olen tuntenut alan omakseni. Nykyisellä koulutuksella en voi tehdä töitä jotka kiinnostavat minua sosiaalialalla eniten ja kaipaan lisää haasteita. Haluan tehdä työtä, jossa pääsee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin. Haluan vaihtaa alaa, työskentelen media-alalla, jossa työllisyys on huono. Halusin opiskella itselleni ammatin. Olen alan vaihtaja - nykyinen alani ja työni eivät ole motivoineet minua kunnolla enää vuosiin. Sosiaalityössä käsiteltävät asiat ovat kiinnostaneet minua jo pitkään ja nyt uskaltauduin koettamaan onneani pääsykokeissa. Pääaineena sosiaalityö. Syitä pyrkimiseen oli kiinnostus pääainetta kohtaan. (tutkimuksen ihmisläheisyys, kiinnostavat sivuaineet, halu tutkia yhteiskuntarakenteita ja sosiaalista järjestelmää jne.) Alalla lisäksi hyvä hyvä työllistyminen ja jatkokoulutusmahdollisuudet. Sosiaalityöntekijän monipuoliset ja kiinnostavat työmahdollisuudet houkuttelivat hakeutumaan opiskelemaan valtiotieteeliseen. Sosiaalityöntekijän ammatti on ollut haaveenani jo muutaman vuoden, ja nyt elämäntilanteen ja perhetilanteen kannalta tuli sopiva aika ja mahdollisuudet lähteä opiskelemaan. Hain ensimmäistä kertaa viime vuonna, mutta jäin varasijalle. Opiskelin viime vuoden Metropolia amk:ssa sosiaalialaa ja varmuus ja halu opiskella sosiaalityötä vahvistui entisestään, siksi pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan. Halusin laajentaa osaamistani ja parantaa asemaani työmarkkinoilla. 17

18 Koska haluan pätevöityä sosiaalityöntekijäksi. Saadakseni valmiuksia ja valtuudet työskennellä sosiaalityöntekijänä, sekä mahdollisuuden laadukkaaseen yliopisto-opetukseen. Minua on jo pitkään kiinnostanut sosiaalityön opiskelu ja sosiaalityöntekijän ammatti. Halu uravaihdokseen mielenkiintoani vastaavaan työhön ja koulutukseen Opiskelumahdollisuudet ovat laajat ja opintokokonaisuudesta voi mm. sivuaineiden avulla muokata juuri itselleen sopivan. Valtiotieteellisessa opiskelusta on positiivinen mielikuva! Kun pääsin ylioppilaaksi, hain myös sosiaalityöhön. En kuitenkaan päässyt sisään ja päädyin opiskelemaan sosiaalialaa AMK:hon. Opintojen loppupuolella olen huomannut sosiaalityön kiinnostavan taas enemmän ja päätin hakea opiskelemaan sosiaalityötä - tällä kertaa onnistuen. Hain myös viime vuonna ja olisin päässyt Turkuun. Olin vuoden poissaolevana, sillä en halunnut lopettaa AMK:ta kesken. Nyt kun pääsin ykkösvaihtoehtooni Helsinkiin, peruin Turun paikan. Haluan sosiaalityöntekijän pätevyyden ja saada laaja-alaisen tietopohjan sosiaalityöstä ja siihen kytkeytyvistä yhteiskunnallisista ilmiöistä. Ammattikorkeakoulun opetus ei vastannut odotuksiani eikä opiskelu siellä sopinut minulle, vaan kaipaan enemmän akateemisempaa koulutusta ja opiskelua. halusin päästä kouluun vapaaehtoisen välivuoden jälkeen jatkamaan opintoja ja sosiaalityöstä saan toivottavasti hyvät valmiudet jatkaa toivomaani psykoterapiakoulutukseen. työllisyystilanne on hyvä Sosiaalityö oli selkeä valinta opiskelupaikan suhteen. Halusin opiskelemaan sinne, koska vaikutti oikealta alalta ja paikalta. Tämä selkeni aiempien sivuaineopintojen avulla. Sosiologia Yhteiskunnalliset ja kansainväliset asiat kiinnostavat. Pyrin valtiotieteelliseen yhteiskunnallisen kiinnostuksen vuoksi ja työllistyäkseni tulevaisuudessa erilaisiin alan tehtäviin. Lyhyesti sanottuna siksi, että sosiologia on kaikkein mielenkiintoisin pääaine yliopistolla. Rakastan sosiologista ajattelua. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Koska sieltä näen itseni valmistuvan. Päästäkseni lukemaan pääaineenani sosiologiaa, jota olin aiemmissa opinnoissani lukenut sivuaineena. Halu ymmärtää maailmaa ja miksi asiat ovat niin kuin ne ovat. Valtiotieteellisen tarjoamat opinnot ovat lähellä omia mielenkiinnon kohteitani Koska oppiaineet tuntuivat itseäni kiinnostavilta Sosiologia vaikutti minusta yliopistojen ainetarjonnan mielenkiintoisimmalta aineelta. Tuntui mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta. Pidän opiskelusta ja olen kiinnostunut maailman hyvinvoinnista Itseä kiinnostava ja omaan ajatusmaailmaan sopiva pääaine. Kiinnostuin sosiologiasta lukiessani viime vuonna viestinnän ja journalistiikan pääsykokeeseen. Minua kiinnostaa todella paljon yhteiskunnalliset asiat, ja toivon tulevaisuudessa voivani työskennellä niiden parissa. Sosiaalitieteet kiinnostavat ja sosiologia tuntui monipuoliselta tieteenalalta. Halusin ehdottomasti Helsinkiin opiskelemaan ja sosiologia tuntui parhaimmalta vaihtoehdolta. Moni muukin aine valtiotieteellisestä kiinnostaa minua ja haluankin ottaa sivuaineeksi ainakin sosiaalipsykologiaa. Tietysti myös arvostus valtiotieteellisestä valmistuneita kohtaan sai minut suuntaamaan sinne. Uskon, että valtiotieteellinen on minun juttuni, ja että opinnoista on hyötyä tulevaisuudessa ja työelämässä. Sosiologia on tuntunut pitkään kiinnostavalta ja minulle sopivalta pääaineelta opiskella. Tunne vahvistui syksyllä opiskeltuani hetken Joensuussa yhteiskuntatieteitä, mutta opiskeluni siellä jäivät tauolle muutettuani Helsinkiin työskentelemään Suomen Lukiolaisten liiton varapuheenjohtajana. Joensuuhun pääsin opiskelemaan vähän liiankin helposti, joten tuntui luontevalta kokeilla jotain haastavampaa ja hakea Helsinkiin, missä jo valmiiksi on asunto, työ ja ystävät. Olen erityisesti kiinnostunut erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, niiden taustoista, toiminnasta ja mahdollisuuksista. Valtiotieteellinen tiedekunta tuntui näin ollen oikealta paikalta minulle. Haluan ymmärtää yhteiskunnan toimintaan vaikuttavia rakenteita syvemmin, ja työllistyä yhteiskunnallista ymmärtämystä edellyttävälle alalle. Sosiologia kiinnosti minua kovasti ja haluaisin saada opiskelusta näkökulmia sekä viisauksia tulevaisuuden ammattiani varten, mikä ikinä se tulee olemaankaan. Valtiotieteen ovat lähellä sydäntäni. Olen kiinnostunut niistä ja haluan laajentaa kokonaiskuvaani maailmasta. 18

19 Olen aina ollut kiinnostunut pohtimaan asioita useasta eri näkökulmasta, joten sosiologia tuntui sopivalta. Myös muut valtiotieteellisen aineet kiinnostavat ja on hienoa voida rakentaa vapaasti omat sivuainekokonaisuudet ja näin erikoistua juuri itseään kiinnostaviin tehtäviin. Pyrin valtiotieteelliseen tiedekuntaan, sillä kyseinen tiedekunta vaikutti monipuoliselta ja eniten minulle sopivalta. Välivuoteni aikana todella mietin mikä voisi olla se minun juttuni ja lopulta päädyin hakemaan opiskelemaan sosiologiaa ja lukiessani pääsykoekirjaa päätös hakea valtiotieteelliseen vain vahvistui. Olen erittäin kiinnostunut sosiologiasta ja sosiaalipsykologiasta, sekä valtio-opista. Tuntui, että haluan vielä teoreettisen koulutuksen. Sosiologian vuoksi. Koska yhteiskunnalliset aiheet kiinnostavat minua. Se vaikutti mielenkiintoiselta Tiedekunnan oppiaineet vaikuttavat mielenkiintoisilta ja muutenkin kiinnostus yhteiskunnallisia ilmiöitä kohtaan. kiinnostavien aiheiden takia Talous- ja sosiaalihistoria Aihealue ja sen monipuolisuus kiinnostaa minua. Pääsen toteuttamaan kaikkia mielenkiinnonkohteitani laidasta laitaan ilman, että minun täytyy tinkiä niistä. Yhteiskuntahistoria kiinnosti ja ei tarvitse maksaa avoimen kursseista Kiinnostuin valtiotieteellisestä, koska äitini ja veljeni ovat myös opiskelleet siellä. Halusin lukea jotain historiaan liittyvää ainetta. Kiinnosti Se on kiinnostava tiedekunta Kartoittaessani mitä haluaisin opiskella löysin talous- ja sosiaalihistorian, joka vaikutti muita vaihtoehtoja kiinnostavammalta. Valtiotieteellisellä tiedekunnalla on myös oma statusarvonsa, jonka toivon antavan tuleville maisterinpapereilleni painoarvoa. Aito kiinnostus valtiotieteitä kohtaan. Itseäni kiinnostava pääaine ja laaja valinnan mahdollisuus sivuaineissa. Tiedekunnan arvostus. Täydentääkseni osaamistani koska opiskelu kiinnostaa minua Koska valtiotieteellisen aihepiirit ovat kiinnostavia, ja minusta tuntuu että sitä kautta voisin löytää itselleni sopivan ammatin. Olen kiinnostunut talous- ja sosiaalihistoriasta ja uskon VTM:n papereiden hyödyllisyyteen työelämässä Edellinen pääaineeni oli matematiikka ja halusin vaihtaa pääainetta. Taloustiede Koska halusin lukea taloustiedettä ja se sattuu kuulumaan valtiotieteellisen tiedekunnan alaisuuteen. Mielenkiinnosta taloustieteeseen. Taloustiede kiinnostaa Pyrin ensisijaisesti Kauppakorkeakouluun, mutta varmuuden vuoksi myös Taloustieteen linjalle saman pääsykoekirjan vuoksi. Olen todella paljon kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Koin sen oikeaksi paikaksi opiskella taloustiedettä. Haluan toimia työelämässä ekonomistina. Koska pääaineeni vaikuttaa hyvin mielenkiintoiselta ja uskon myös työnsaantimahdollisuuksien olevan hyviä. En viihtynyt aikaisemmassa opiskelupaikassa Taloustiede oppiaineena tuntuu erittäin kiinnostavalta. Halusin opiskella itseäni kiinnostavaa aihetta. Valtiotieteellisellä tiedekunnalla on myös korkea status. Taloustiede kiinnostaa Meillä on politiikko suvussa (äitini serkku Esko Aho), joten sikäli politiikka kiinnostaa. Haluan olla myös tekemässä Suomesta (tai missä ikinä asunkin ko. hetkellä) parempaa paikkaa elää ja toivon mukaan joskus pääsen töihin, jossa voin olla parantamassa kotimaani olosuhteita. Tuntui luontevalle ja mielenkiintoiselle hakea valtsikaan, koska politiikka ja talousasiat kiinnostavat. Matikan pyörittely kiinnostaa myös kovasti. Taloustiede on minua kiinnostava pääaine ja valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoama laaja sivuainevalikoima houkutteleva. Olen ollut jo yläasteelta asti kiinnostunut taloustieteeseen kuuluvista aiheista. Lisäksi olen sen verran 19

20 kunnianhimoinen, että haluan haastetta opiskelulta. Olen pyrkinyt aiemmin aaltoyliopiston kauppakorkeakouluun, jossa oli tarkoituksena lukea taloustiedettä, päätin hakea valtiotieteelliseen, koska taloustiede tuntui kiinnostavan eniten Haluan suorittaa kursseja liittyen tilastotieteeseen ja matematiikkaan. Ajattelin valtiotieteiden olevan jonkinlainen kutsumukseni, sillä olen niissä aina pärjännyt ja ne ovat kiinnostaneet minua. Omat tavoitteet. Koska minua on aina kiinnostanut yhteiskunnalliset asiat. Kiinnostus alaa kohtaan Kiinnostus taloutta ja matematiikkaa kohtaan sekä mahdollisuus päästä sisään ilmankin valmennuskurssia ensimmäisellä yrityksellä. Halusin saada itselleni ekonomistin koulutuksen sekä mahdollisuuden tehdä ehkä tutkimustyötä tulevaisuudessa. Talouden toiminta kiinnostaa, siksi taloustiede. Halusin kait ymmärtää mitä ympärilläni on, ja miksi se on sinne ilmestynyt. Valtsikka tarjoaa minulle monipuolisemmin vaihtoehtoja kuin kauppis. Koska lpr kauppakorkeakoulussa ei voi valita taloustieteitä pääaineeksi. Taloustiede kiinnostaa minua. Kiinnostukseni taloustieteeseen. Valtiotieteellisestä tiedekunnasta löytyy kiinnostavia aineita, joita haluan opiskella. Taloustieteen kvalitatiivisen puolen opiskelu. Koska talous pyörittää nykyään koko maailmaa. Koin sen mielenkiintoiseksi. Kansantalous on kiinnostanut minua jo pitkään, joten valinta hakea oli itsestäänselvyys. Taloustiede kiinnostaa ja muualla ei ollu mahdollisuutta opiskella sitä Halusin pääaineen, jossa yhdistyy teoreettisuus, matematiikka ja käytännönläheisyys. Taloustieteen ja ympäristöekonomia välillä valitessani arvioin valtsikan olevan pätevämpi. Saadakseni hyvän yleissivistyksen taloustieteestä. Valtsikan aihepiiri tuntui minua kiinnostavalta. Taloustiede vaikutti hyvälle. Valtiotieteellisestä tiedekunnasta löytyi mahdollisuus opiskella ainetta, jota kohtaan tunsin kiinnostusta ja jossa minulla oli lukiopohjalta korkeammat perustiedot kuin muissa aineissa. Oma mielenkiinto pääainetta kohtaan oli suuri ja motivaation kanssa ei pitäisi olla ongelmia tästä syystä. opiskelu on kivaa ja kai siitä voi olla hyötyä myös jatkossa ammattia ajatellen Työelämästä en saanut mitään konkreettista irti ja ikä karttui vuosien mittaan. Taloustieteen valitsin koska vaikuttaa järkevältä tutkinnolta ja hyväksymisprosentti oli kohtuullinen. Yhteiskuntatieteet kiinnostavat ja toivon tulevaisuudessa voivani vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Olen kiinnostunut taloustieteestä ja ajattelin, että valtiotieteelliset opinnot tukevat muita opintojani. Opiskelu valtiotieteellisessä kiinnostaa minua. Haluan vaihtaa alaa. Yleinen kauppatieteiden aikana syntynyt kiinnostus kansantalouteen. Erityisesti mikrotalouden yritysteoria sekä makrotalouden suhdannepolitiikka ovat erittäin kiinnostavia aihepiirejä. Valtiotieteet tarjoavat myös matemaattisemman vaihtoehdon tarkastella eri ilmiöitä, joka on parempi kuin kauppatieteiden tapa keskittyä ilmiöön eikä sen ymmärtämiseen ja analysoimiseen matematiikan keinoin. Sain opiskelupaikan. Sain paikan talousgurukilpailusta, joten ajattelin ottaa sen vastaan. Taloustiede vaikutti myös mielenkiintoiselta. Tilastotiede Valtiotieteellinen tdk on laadukas ja arvostettu tiedekunta - sieltä hankittu koulutus osaltaan parantaa työnsaantimahdollisuuksia. Koska haluan aloittaa tilastotieteen opinnot. Ammatillinen kokemus tilastotieteen käytettävyydestä sekä pitkäaikainen kiinnostus aiheeseen. Tilastotiede tukee mahdollisia jatko-opintojani. Tilastotieteen opiskelu valtiotieteellisestä näkökulmasta kiinnostaa ja uskon siitä olevan jatkossa hyötyä työelämässä. 20

21 Valtiotieteellisen aineet sivuaineina kiinnostavat. Aihe kiinnostaa. Koska se kiinnosti minua eniten, ja isäni on käynyt opiskellut valtiotieteellisessä tiedekunnassa ja kehui sitä. Haluan oppia lisää tilastoista. Olen aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja tilastotiede valtiotieteellisessä tiedekunnassa oli ainoa tapa yhdistää matemaattisuus ja yhteiskunnalliset kysymykset. Vaikutti kiinnostavalta. Haluan oppia tilastollisia menetelmiä, ja luulen että valtsikassa opiskelu sopisi minulle paremmin kuin matlussa. Valtsikassa on ehkä myös helpompi lukea kiinnostavia sivuaineita? Tilastotiede kiinnostaa kovasti. Sain helposti opinto-oikeuden, jonka näin olevan relevantti edellisen (/toisen/varsinaisen) pääaineeni tutkimusten kannalta. Se kuulosti mielenkiintoiselta ja on arvostettu. Löysin mieluisan pääaineen. Opiskelen tällä hetkellä rahoitusta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Olen käynyt muutamia yksittäisiä tilastotieteen kursseja, ja innostuin aiheesta. Tilastotiede myös tukee hyvin rahoituksen opintoja, ja uskon hyötyväni toisesta tutkinnosta myöhemmin työelämässä. Haluan erikoistua yhteiskunnan tilastotieteelliseen tutkimukseen, johon valtiotieteellisen tiedekunnan uskon antavan loistavat edellytykset. Tehdäkseni tutkinnon tai pari. Viestintä Koska olen jo lukion alkuvuosina päättänyt, että haluan opiskella viestintää, eikä minkään muun yliopiston vastaava tarjonta ole tuntunut oikein omalta. Viestintä valtiotieteelliseltä kantilta kiinnostaa erittäin paljon. Lisäksi en ole varma, mitä haluan tehdä työkseni ja monet sivuainevaihtoehdot auttavat siinä varmasti. Halusin ehdottomasti lukemaan viestintään, palo opintoihin on kova. Tampereen yliopistossa valmistuu lehtityöhön, mutta Helsingin yliopistossa voi lukea myös organisaatioviestinnän kursseja. Tutkinto on siis joustavampi ja omista valinnoista riippuu enemmän se, mihin tulevaisuudessa päätyy. Nappaan myös valtiotieteellisestä sivuaineet tutkintooni. Viestinnän pääaine on kiinnostanut minua jo monta vuotta, ja halusin pyrkiä nimenomaan kotiseudulleni Helsinkiin opiskelemaan. Laaja sivuainetarjonta ja tasokas opetus olivat myös ratkaisevia tekijöitä. Ala tuntui omalta ja kiinnostavalta.. Halusin päästä kouluun,jossa on hyvä viestinnän koulutus sekä sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Hakemani aine vaikutti mielenkiintoiselta ja minulle sopivalta. Valtiotieteellisessä opiskelevat ystävät suosittelivat koulua. Koska tahdoin lukemaan viestintää ja olen kuullut paljon hyvää valtiotieteellisestä. Olen käynyt myös muutaman kurssin luennoilla avoimessa, mutta en ole suorittanut opintopisteitä. Muutkin aineet kuin viestintä kiinnostavat minua valtiotieteellisessä, mahdollisuus opiskella niitä vaikutti myös päätökseeni. Media ja viestintä ilmiöineen olivat minua kiehtova aihepiiri, ja halusin pyrkiä parhaaseen koulutukseen alalla, jonka mielestäni saa Helsingin valtiotieteellisessä. Valtiotieteellinen tiedekunta vaikutti mielenkiintoisimmalta. Olen kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ja ilmiöistä. Uskon valtiotieteellisen papereilla menestyväni työelämässä. Viestintä kiinnosti. Kiinnostava pääaine ja sivuainemahdollisuudet. Arvostettu yliopisto. Pyrin valtiotieteelliseen, koska halusin päästä opiskelemaan viestintää, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta ja laajalta alalta. Uskoin valtiotieteellisen tiedekunnan tarjoavan mahdollisuuksia opiskella eri kiinnostuksenkohteitani ja tutkinnon mahdollistavan toimimisen monipuolisissa työtehtävissä tulevaisuudessa. Siellä on tarjolla kiinnostavia pääaineita ja tietenkin juuri se jota itse haluan opiskella. Halusin viestintää opiskelemaan sekä ehdottomasti yliopistoon. Pidän ajatuksesta, että valmistumiseni jälkeen minulla on paljon vaihtoehtoisia urapolkuja, joista voin kiinnostuksen mukaan valita. Lisäksi olen yleisesti kiinnostunut valtiotieteistä, filosofiasta ja luonnollisesti viestinnästä. Viestinnässä kiehtoo mm. se, että sen katse on usein suunnattu tulevaisuuteen. Viestintä kiinnostaa minua kaikista eniten kaikista yliopistojen aloista ja halusin ehdottomasti yliopistoon. Lisäksi Helsingin yliopisto on Suomen paras ja olen kuullut Valtiotieteellisestä ja sen opiskelijaelämästä todella 21