Turun Weikot ry juniorikeilailu Toimintakäsikirja

Transkriptio

1 1 Turun Weikot ry juniorikeilailu Toimintakäsikirja Päivitetty marraskuussa 2010

2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Keilailusta harrastuksena ja keilailun junioritoiminnasta... 3 Turun Weikot ry... 4 Turun Weikot Keilailu ry... 4 Eettiset linjaukset, toiminta-ajatus ja wisio... 4 Junioriurheilun pelisäännöt... 4 Keilailu ry:n toiminta-ajatus... 5 Wisio... 5 Päihdelinjaus ja puuttuminen kiusaamiseen tai muutoin vahingolliseen käyttäytymiseen... 5 Pääseuran organisaatio ja päätöksenteko... 6 Keilailu ry:n organisaatio ja päätöksenteko... 7 Yhteistyö pääseuran muiden lajien kanssa junioritoiminnassa ja sen organisoinnissa... 9 Toiminnan suunnittelu ja talous Keilailu ry:ssä... 9 Toimintasuunnitelma ja tilinpäätös... 9 Talouden perusteet... 9 Kulukorvaukset... 9 Jäsen- ja kausimaksut Harjoitus- ja valmennusmaksut Junioritoiminnan kuvaus ja periaatteet Junioritoiminta Junioritoiminnassa mukana olevat valmentajat Juniorivalmennuksen organisoituminen Junioritoiminnan pelisäännöt Keilailuvarusteet juniorin aloittaessa harrastuksen Junioreiden Kilpailutoiminta Junioreiden muut tapahtumat Junioritoiminnasta tiedottaminen Palkitsemisjärjestelmä Pääseuran huomionosoitukset ja stipendit Keilailu ry:n huomionosoitukset ja stipendit

3 3 1. JOHDANTO Toimintakäsikirja kuvaa Turun Weikot Keilailu ry:n toimintaa junioritoiminnan näkökulmasta. Se kertoo Weikkojen keilailutoiminnasta, toiminnan yleisistä periaatteista ja toimintatavoista. Käsikirjalla pyritään selkeyttämään ja yhtenäistämään seuramme toimintatapoja, määrittää vastuualueita ja perehdyttämään uudet jäsenet toimintatapoihimme. Käsikirja ei pyri olemaan lopullinen viisaus toimintamme suhteen. Toimintakäsikirjaa tullaan päivittämään tarvittaessa ja sen ajantasaisuudesta vastaa seuran hallitus. KEILAILUSTA HARRASTUKSENA JA KEILAILUN JUNIORITOIMINNASTA Keilailussa varsinainen junioritoiminta on varsin uutta ja keilailu poikkeaa monesta muusta lajista perinteidensä vuoksi monella tavalla. Perinteet ovat toisaalta rasite, mutta toisaalta myös rikkaus. Suomessa keilailu on alun perin ollut miesten ja ylemmän keskiluokan harrastus. 80- ja 90-luvulla työpaikkaporukoiden keilailu yleistyi, mikä muokkasi lajin harrastajakuntaa ja 90-luvun laman jälkeen viihdekeilailu on ollut nopeimmin kasvava ryhmä. Kaikki nämä aikakaudet ovat jättäneet lajiin jälkensä. Suomalainen keilailu verrattuna muiden maiden keilailun harrastetoimintaan on myös hyvin kilpailupainotteista. Tämä on ollut merkittävä tekijä suomalaisten keilaajien menestyksen taustalla kansainvälisillä keilailuareenoilla. Keilailun etikettisäännöt erityisesti kilpailuissa ovat edelleen tärkeät oppia, jotta tulee hyväksytyksi keilailuyhteisöön. Keilailun tärkein etikettisääntö on suoritusrauhan antaminen kilpailijalle. Suoritusrauha tarkoittaa kaikkea rauhallista ja maltillista käyttäytymistä ja toisten huomiointia silloin, kuin kilpailu on käynnissä. Kukin keilaaja on velvollinen huolehtimaan, ettei astu keilaradalle mikäli viereisellä radalla keilaaja on keskittymässä keilasuoritukseen. Etuajooikeus oikealta pätee myös keilaradalla eli oikealla puolella oleva keilaaja saa mennä ensiksi radalle ja vasemmalla radalla oleva keilaaja menee radalle vasta kun oikean radan keilaaja on suorituksensa tehnyt. Keilaajan tulee saapua ajoissa paikalle. Erityisesti tämä koskee kilpailuja, koska ellei kilpailija ole 15 minuuttia ennen kilpailuerän alkua ilmoittautunut ja maksanut kilpailumaksuaan järjestäjä on oikeutettu antamaan pelipaikan toiselle kilpailijalle. Pois jäänyt kilpailija saattaa olla silti velvoitettu maksamaan kilpailumaksun. Ajoissa paikalle tuleminen on tärkeää kilpailun järjestäjänkin kannalta, sillä järjestäjä saattaa joutua hankkimaan kilpailijalle parin epätasapari tilanteissa, jolloin kovin lyhyt varoaika voi estää kilpailuun osallistumisen. Nämä ovat ehkä tärkeimmät kilpakeilailussa muistettavat säännöt, jotka juontavat juurensa pitkälle perinteisiin. Keilailun kilpailuasulla on myös pitkät perinteet eli pelipaidan lisäksi miespuolisilta kilpailijoilta edellytetään siistejä pitkiä suoria housuja. Suomalaisen kilpakeilailun alkumetreillä edellytys oli suorat valkoiset housut eli niistä ajoista pukeutumisetiketti on vapautunut merkittävästi. Työpaikkaporukoiden ja viihdekeilaajien mukaantulo näkyy erityisesti pukeutumisessa, mutta silti kilpakeilaajien siistiä pukeutumista arvostetaan ja pidetään hyvänä käyttäytymisenä. Juniorikeilailun näkökulmasta keilailuyhteisöä voi pitää moninaisuutensa ja voimakkaan yhteisöllisyytensä kautta rikkautena. Keilailu ensi sijassa yksilölajina tuo hallin vakioporukat yhteen päivästä toiseen ja keilailuyhteisöön hyväksytään aina keilaajana ns. siviilitaustoista välittämättä. Keilahallilla käy aktiivisesti kaiken ikäisiä ihmisiä, vaikka edelleen suuri osa harrastajista on keski-ikäisiä tai iäkkäämpiä. Kun junioreita tulee mukaan enemmän ja enemmän, myös ymmärrys juniorikeilailua kohtaan kehittyy. Toisaalta heterogeeninen keilailuyhteisö on myös erittäin kasvattava ja sosiaalisia taitoja kehittävä, koska kasvava nuori pääsee vertaiskontaktiin hyvinkin eritaustaisten ja ikäisten keilaajien kanssa. Keilahalli on kuin mikä tahansa muukin yhteisö, jonka jäseneksi hyväksytään, kun on oppinut pelisäännöt.

4 4 2. TURUN WEIKOT RY Turun Weikot on vuonna 1912 perustettu yleisseura. Lajivalikoima on vuosien saatossa vaihdellut paljonkin. Tällä hetkellä seuran lajivalikoimaan kuuluvat keilailun lisäksi jalkapallo, lentopallo, nyrkkeily, salibandy, voimistelu ja tanssi, voimailu ja yleisurheilu. Keilailu tuli mukaan seuran lajikirjoon vuonna 1953 Aninkaisten keilahallin rakentamisen myötä. Keilailun aloitti tuolloin 14 Weikkojen jäsentä. Tässä käsikirjassa Turun Weikot ry:stä käytetään myös nimitystä pääseura. 3. TURUN WEIKOT KEILAILU RY Turun Weikot on muuttanut sääntönsä siten, että se voi ottaa itselleen lajitoimintaa harrastavia yhteisöjäseniä. Tältä pohjalta keilailujaosto päätti keväällä 2010 rekisteröityä omaksi yhdistykseksi nimellä Turun Weikot Keilailu ry. Turun Weikot Keilailu ry on Suomen Työväen Urheiluliitto (TUL) ry:n, Suomen Keilailuliitto ry:n, Turun Keilailuliitto ry:n ja Turun Weikot ry:n jäsen. Alusta alkaen Weikot on kuulunut suurimpiin keilailuseuroihin Turussa. Vuoden 2011 syksyllä seurassa on 109 jäsentä joista 58 rekisteröityä juniorikeilaajaa. Weikot on tällä hetkellä Turun ja Suomen suurin keilailuseura. Tässä asiakirjassa Turun Weikot Keilailu ry:stä käytetään myös nimitystä Keilailu ry 4. EETTISET LINJAUKSET, TOIMINTA-AJATUS JA WISIO JUNIORIURHEILUN PELISÄÄNNÖT Pääseuran puitteissa on hyväksytty seuraavat kaikkia juniorilajeja sitovat pelisäännöt: Turun Weikot pyrkii tarjoamaan lapsille ja nuorille terveellisen ja kehittävän vaihtoehdon urheilussa. Ymmärrämme, että seuralla on tärkeä kasvatustehtävä, joka ei rajoitu pelkästään urheiluun. Tässä mielessä Turun Weikot ry:n hallitus on hyväksynyt junioriurheilun pelisäännöt, jotka ovat ohjenuorana kaikille nuorten Weikkolaisten parissa toimiville. Pelisääntöjen motto Lajeja kyvyille! tarkoittaa sitä, että Weikot tarjoaa lapsille mahdollisuuden kokeilla eri lajeja ja sitä kautta löytää omansa. Turun Weikot tarjoaa: 1. edullisin kustannuksin monipuolisesti kehittävää, vaihtelevaa ja turvallista toimintaa osaavien ohjaajien ja valmentajien johdolla, 2. tilaisuuden kestävän perustan luomiseen mahdolliselle huippu-urheilijan uralle, 3. onnistumisen elämyksiä jokaiselle toimintaan osallistuvalle, 4. kannustavan ilmapiirin, tasapuolisen kohtelun ja iloista yhdessäoloa hyvässä seurassa. Turun Weikot kannustaa: yhteistoimintaan, sääntöjen kunnioittamiseen ja vastuuseen sovituista tehtävistä, kunnioittamaan kanssaihmisiä ja käyttäytymään sen mukaisesti, arvostamaan oman lajin lisäksi myös muita urheilulajeja ja muitakin harrastuksia kuin urheilua. Turun Weikkojen juniorivalmennuksen periaatteet:

5 5 Leikinomaisesta kisailusta kohti lajivalintaa ja tavoitteellista harjoittelua Hitaasti kiiruhtaen kohti menestystä Työtä tehden tuloksiin KEILAILU RY:N TOIMINTA-AJATUS Weikot pyrkii tarjoamaan keilailutoimintaa kaikille kohderyhmille, vauvasta vaariin, harrastelijasta huippukeilaajiin, naisille ja miehille. WISIO Seura täyttää 100 vuotta vuonna Tälle vuodelle seura ja kukin lajijaosto on hyväksynyt itselleen yhdensuuntaiset Wisiot. Keilailu ry:n Wisio on: Weikot on Turun vetovoimaisin ja menestyvin keilailuseura. Weikot tarjoaa laadukkaat puitteet kaikelle keilailutoiminnalle harrastajista huippukeilailuun. PÄIHDELINJAUS JA PUUTTUMINEN KIUSAAMISEEN TAI MUUTOIN VAHINGOLLISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Seuran junioritoiminnassa mukana olevat valmentajat ovat sitoutuneet päihteettömyyteen (alkoholi ja huumeet) toimiessaan junioreiden kanssa. Juniorien kilpailumatkoilla seura huolehtii, että mukana on täysi-ikäinen valvoja, jota myös sääntö koskee. Pääsääntöisesti keilahalleilla on kuitenkin anniskeluoikeudet, joten alkoholin olemassa oloa tai päihtyneiden henkilöiden esiintymistä keilahallilla seura eivätkä valmentajat kykene estämään. Kuitenkin ensisijaisen tärkeätä on junioritoiminnassa mukana olevien toimiminen myös päihteettömyyden osalta hyvänä esimerkkinä. Koska valmentajat ovat sitoutuneet päihteettömyyteen, myös junioreilta edellytetään päihteettömyyttä. Esimerkiksi valtakunnallisella Junnu Tourilla on tiukat säännökset päihteettömyydestä osakilpailujen aikana. Junioriryhmissä esiintyvään kiusaamiseen pyritään puuttumaan heti kun valmentaja sellaista havaitsee tai häneen ollaan kiusaamisen osalta yhteydessä. Kiusaajan ja kiusatuksi tulleen vanhempiin ollaan yhteydessä ja asia pyritään ensisijassa ratkaisemaan keskustelemalla yhdessä ja erikseen. Kiusaamista ei hyväksytä ja siitä on aina seuraamuksia. Lähtökohtaisesti asia pyritään sopimaan, mutta seuraamuksena saattaa olla myös sulkeminen harjoituksista määräajaksi tai äärimmillään erottaminen pysyvästi harjoitusryhmästä. Muissa vahingontekotapauksissa tai esimerkiksi näpistystapauksissa ratkaisu mietitään aina tapauskohtaisesti. Kuitenkin lähdetään liikkeelle siitä, että nuoren tulee ymmärtää toimineensa väärin, nuorelle varataan myös mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiasta ja sitten yhdessä vanhempien ja muiden tahojen, joita asia koskee, kanssa mietitään oikeasuhteinen seuraamus tapahtuneesta. Toimintamalli ongelmatapauksissa on yhteydenotto valmentajaan tai muulla tavoin asian tuleminen valmentajan tietoisuuteen. Valmentaja on yhteydessä junioritoiminnasta vastaavaan, jonka kanssa sovitaan etenemisestä, mitä keskustellaan nuoren kanssa, mitä

6 6 keskustellaan nuorten vanhempien kanssa, miten ollaan yhteydessä ja miten asia käsitellään muiden tahojen kanssa, jota asia koskee. Lähtökohtaisesti pyritään luomaan keskusteluyhteys, jossa eri osapuolet ovat mukana ja mahdollisuuksien mukaan myös juniorin vanhemmat ovat mukana. Keskustelussa pyritään selvittämään tapahtumien oikea kulku eri osapuolten kuulemisella ja sopimaan asian ratkaisusta. Tämän jälkeen huolehditaan, että toimitaan jatkossa sovitulla tavalla. Mikäli ongelmakäyttäytyminen on tapahtunut esimerkiksi keilailukilpailuissa saattaa näistä seurata kyseisen alueen keilailuliitolta kirjallinen huomautus asiasta, johon seuran on vastattava. Myös näissä tapauksissa urheilijalle varataan mahdollisuus kertoa oma näkemyksensä asiaan. Paikallisliitto voi rangaistuksena langettaa määräaikaisen kilpailukiellon kyseisen liiton kilpailuissa tai kyseisessä kilpaillussa tehty suoritus mitätöidään. Laajimmillaan kilpailukielto voi koskea kaikkia kilpailuita, mutta tällöin asia käsitellään Suomen Keilailuliiton hallituksessa. 5. PÄÄSEURAN ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO Päätösvalta seurassa perustuu seuran omiin sääntöihin ja yhdistyslakiin. Ylin päättävä elin on yleinen kokous. Yleisessä kokouksella jokaisella seuran yli 15-vuotiaalla jäsenellä on kullakin yksi ääni. Weikoilla on kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta syyskokous ja kevätkokous. Syyskokouksessa valitaan seuralle hallitus ja päätetään hallituksen apuna toimivista jaostoista ja valiokunnista. Uusien sääntöjen mukaan seuran hallitukseen valitaan puheenjohtajan lisäksi yksi varsinainen ja tälle varajäsen kunkin yhteisöjäsenen piiristä. Tämän lisäksi hallitukseen valitaan yksi varsinainen ja tälle varajäsen henkilöjäsenten piiristä. Syyskokous hyväksyy seuralle myös toimintasuunnitelman ja talousarvion tulevalle vuodelle. Kevätkokous päättää hallituksen laatiman toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämistä vastuullisille. Seurassa on tällä hetkellä neljä yhteisöjäsentä (Jalkapallo, Keilailu, Voimistelu ja tanssi sekä Yleisurheilu). Näiden lisäksi seuralla on salibandy, nyrkkeily ja lentopallojaostot sekä kolme valiokuntaa. Valiokunnat käsittelevät toiminta-alueita jotka ovat yhteisiä kaikille lajeille. Valiokunnat ovat: työ- ja talousvaliokunta, nuorisovaliokunta sekä koulutus- ja valmennusvaliokunta.

7 7 Organisaatiokaavio: YLEINEN KOKOUS HALLITUS Työ- ja talousvaliokunta Nuorisovaliokunta Toiminnanjohtaja Talouspäällikkö Koulutus- ja valmennusvaliokunta Veteraanijaosto Toimistonhoitaja Lajijaostot ja yhteisöjäsenet Jalkapallo ry Nyrkkeilyjasoto Keilailu ry Lentopallojaosto Voimistelu ja Tanssi ry voimailujaosto Yleisurheilu ry Salibandyjaosto Voimistelujaosto 6. KEILAILU RY:N ORGANISAATIO JA PÄÄTÖKSENTEKO Ylintä päätösvaltaa seurassa käyttävät jäsenet kerran vuodessa syys lokakuussa järjestettävässä vuosikokouksessa. Kokouksessa jokaisella 15 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Lisäksi kokoukseen kutsutaan rekisteröityjen juniorikeilaajien huoltajat. Tässä kokouksessa valitaan seuralle puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja ja 1 5 muuta jäsentä. Seuran ensimmäinen vuosikokous valitsi hallitukseen seuraavat henkilöt: Kari Impivaara (pj), Tero Virtanen (vpj.), Marja Hongisto (siht.), Mikko Nordblom (taloudenhoitaja), Anja Rainisalo, Keijo Wilen, Esa Hattara ja Tuula Sellman.

8 8 KEILAILUJAOSTON TEHTÄVÄJAKO SYKSYLLÄ 2010 ENNEN UUDEN HALLITUKSEN VALINTAA Puheenjohtaja & varainhankinta Kari Impivaara: kokonaisvastuu kokousvalmistelut sponsorihankinta talkookohteiden hankinta jäsenkirjanpito sisäinen tiedotus päättäjäiset ja pikkujoulut Sihteeri Marja Hongisto kokonaissuunnittelu (toimintasuunnitelmat ja kertomukset) kokouspöytäkirjat Taloudenhoitaja & talkoovastaava Mikko Nordblom: rahaliikenne (laskutus ja laskujen maksu) kuittimateriaalin kokoaminen ja edelleen toimittaminen sisäinen tiedotus talkoiden organisointi Juniori- ja valmennusvastaava Päivi Peltola-Ojala: juniori- ja aikuisvalmennustoiminnan organisointi ja kehittäminen valmentajien koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen juniorien kilpailutoiminta ja muun junioritoiminnan organisointi sinettiseuraprojekti edustus seuran koulutus- ja valmennusvaliokunnassa Veteraanivastaava Erkki Wiik: veteraaniasioiden järjestäminen Kilpailuvastaava Keijo Wilén yhdessä Mikko Nordblomin kanssa: kilpailujärjestelyt ja valvontavastuut Turku-Open 100%Open muut kilpailut Tiedotusvastaava, ei nimetty: sisäinen tiedotus Mikon kanssa ulkoinen tiedotus kotisivut paikallislehdet Keilaaja-lehti Varainhankintavastaava, Esa Hattara Tarjoiluvastaava, Tuula Sellman:

9 9 pikkujoulujen, päättäjäisten ja vanhempain iltojen tarjoilut muut tapahtumajärjestelyt YHTEISTYÖ PÄÄSEURAN MUIDEN LAJIEN KANSSA JUNIORITOIMINNASSA JA SEN ORGANISOINNISSA Keilailujaosto on ollut mukana Turun Weikot ry:n nuorisovaliokunnan toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Valiokunnan toiminnassa ovat mukana lähtökohtaisesti kaikki lajit, joilla on junioritoimintaa. Nuorisovaliokunnan tehtävänä on lisätä yhteistyötä erityisesti eri lajien nuorten ja nuorten valmentajien välillä, järjestää tapahtumia sekä käynnistää valmentajavaihtoa. Nuorisovaliokunta järjestää vuosittain kolmipäiväisen kesäleirin, kaikkien lajien yhteisen treenipäivän ja tänä keväänä ensimmäistä kertaa pelipäivän vanhemmille junioreille. Edustajana nuorisovaliokunnassa on tällä hetkellä Aino-Maria Ilmanen. Keilailujaosto on mukana myös Turun Weikot ry:n koulutus- ja valmennusvaliokunnassa (KOVA). KOVA järjestää monipuolista koulutusta koko jäsenistölle, on valmentajien yhteistyöfoorumi, valmistelee valmentajakoulutuksen lajikohtaisten määrärahojen tarpeen sekä järjestää valmentajakerhotapahtumia, joissa keskustelaan asiantuntevan alustuksen pohjalta valmennusasioista. Keilailun edustajana KOVA:ssa on tällä hetkellä Päivi Peltola-Ojala. 7. TOIMINNAN SUUNNITTELU JA TALOUS KEILAILU RY:SSÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TILINPÄÄTÖS Keilailu ry:n toimintakausi on Koska seuralla on vain yksi vuosikokous hyväksytään toimintasuunnitelma, talousarvio, toimintakertomus ja tilinpäätös tässä samassa syksyllä pidettävässä kokouksessa. TALOUDEN PERUSTEET Seuran talous perustuu pääseuran avustuksille, kausimaksuille, talkootyölle, kilpailujärjestelyistä saataville tuotoille ja arpajaistuotoille. Merkittävimmässä roolissa on avustukset pääseuralta. KULUKORVAUKSET Seura maksaa kaikkien ryhmien osalta joukkuetoiminnan kustannukset seuraavasti: matkakuluista 20 snt / km välillä Kupittaan keilahalli - pelipaikka joukkueen osallistumismaksut ja pelaajien ratamaksut joukkuekilpailuihin, mikäli samanaikaisesti osallistuu erikoiskilpailuun tai henkilökohtaiseen viikkokilpailuun tämän osuuden kukin joukkueen pelaaja kustantaa itse majoitukset kaksoiskierroksilla valtakunnan sarjoissa päiväraha 17 e /hlö yöpymisen vaativalla valtakunnan sarjakierroksella Veljet seuraottelussa maksetaan matkakulut Lisäksi korvataan SM-kilpailuihin osallistumismatkoista 20 snt / km, kun vähintään 4 henkinen joukkue osallistuu kilpailuun. TUL:n mestaruuskilpailuihin järjestetään joko yhteiskuljetus tai muussa tapauksessa seura tukee osallistujien matkakuluja. Valtakunnallisen junnutouriin osallistumista tuetaan matkojen osalta ja maksamalla mukaan lähtevälle valmentajalle matkan lisäksi 17 e päiväraha.

10 10 Valmentajille määritellään kaudeksi kulukorvauskatot, jotka riippuvat valmentajan vastuulla olevien ryhmien koosta ja harjoituskerroista. Kulukorvauksen saanti edellyttää ohjattujen harjoitusten lisäksi osallistumista valvontaan ohjelmaan merkityissä juniorikilpailuissa. JÄSEN- JA KAUSIMAKSUT Seuran jäsenmaksu on 10 e toimintavuodelta. Lisäksi peritään seuraavat maksut: Juniorit: toimintamaksu 9 e, SKL ja TKL 6 maksut yhteensä 25 e Opiskelijat ja varusmiespalvelua suorittavat: toimintamaksu 2 e, SKL ja TKL 48 e, maksut yhteensä 60 e Muut: toimintamaksu 42 e, SKL ja TKL 48 e, maksut yhteensä 100 e Vapaajäsenet ovat saavat vapautuksen seuran jäsenmaksusta. Kausimaksu sisältää pelipadan, rekisteröinnin kilpakeilaajaksi, SKL:n urheiluryhmävakuutuksen keilatessa tai matkalla keilaamaan sattuneiden vahinkojen varalta ja Keilaaja-lehden. Lisäksi jäsenmaksu oikeuttaa osallistumaan seuran joukkueiden toimintaan, joiden kustannuksia seura kohdassa Kulukorvaukset kuvatulla tavalla tukee. Jäsenyyden myötä on myös oikeutettu varaamaan seuran harjoitusvuorolle vakiopaikan tai osallistumaan ohjattuun harjoitteluun. HARJOITUS- JA VALMENNUSMAKSUT Junioreiden varsinaiset harjoittelumaksut ohjatun harjoittelun osalta on porrastettu kolmeen ryhmään ohjatun harjoittelun määrän mukaan. Harjoitusmaksut laskutetaan kuukausimaksuina. Ohjatut harjoitukset 1 h viikossa 16 euroa/kuukausi. Ohjatut harjoitukset 2 h viikossa 28 euroa/kuukausi. Lisävuoro 1 h viikossa 11 euroa/kuukausi. Lisävuoro 2 h viikossa 22 euroa/kuukausi. Tehotreenit 30 euroa/syyskausi tai kevätkausi. Turun Keilailuliitto tukee rekisteröityjen juniorikeilailijoiden harjoittelua tarjoamalla vapaita ratoja 1,50 euron tuntihinnalla käyttöön. Ratamaksu edellyttää, että on Turun Keilailuliiton alaiseen keilaseuraan rekisteröitynyt alle 20-vuotias keilaaja ja että rata on vapaana. Rataa ei voi varata etukäteen. Varatusta radasta peritään normaalin hinnaston mukainen ratamaksu. 8. JUNIORITOIMINNAN KUVAUS JA PERIAATTEET JUNIORITOIMINTA Turun Weikot Keilailu ry järjestää ohjattua junioritoimintaa alle 20-vuotiaille nuorille ja junioreille. Ohjattu junioritoiminta on organisoitu ryhmäharjoituksiksi. Kaudella toiminnassa oli kuusi ohjattua ryhmää. Kaksi ryhmistä on tunnin mittaisia ja neljä kahden tunnin mittaisia. Ohjatun junioritoiminnan tavoitteena on opettaa lapsille sosiaalisia ja liikunnallisia taitoja, kehittää keilailussa tarvittavia ominaisuuksia ja luoda näin pohjaa tavoitteelliseen harjoitteluun ja valmentautumiseen sekä tukea juniorin innostusta lajiin ja pysymistä lajin harrastajana. Ohjattuihin harjoitusryhmiin voi osallistua, vaikka ei haluaisi osallistua varsinaiseen kilpailutoimintaan eli voi keskittyä vain lajin harrastamiseen. Juniorivalmennusta koordinoi junioritoiminnan vastaava Päivi Peltola-Ojala apunaan kuusi Suomen Keilailuliiton valmentajatutkinnon suorittanutta valmentajaa sekä kaksi keilailun ohjaajakurssin suorittanutta apuvalmentajaa.

11 11 Ohjattujen ryhmäharjoitusten lisäksi seura on varannut torstai-iltapäivään mahdollisuuden omaehtoiseen lisäharjoitteluun. Tätä kutsutaan lisävuoroksi. Lisäksi halukkaille on tarjolla henkilökohtaisempaa valmennusta tehotreeneissä, joita järjestetään noin kahden viikon välein viikonloppuisin. Kesällä 2010 tarjottiin mahdollisuus monipuolisempaan harjoitteluun Turun Weikkojen jalkapallokentällä järjestettyjen oheistreenien muodossa. Syksyllä kokeilua jatkettiin tarjoamalla mahdollisuus osallistua sisäliikuntaharjoituksiin Shao-lin salilla. Kevätkaudelle pyritään etsimään jälleen jokin oheistreenikokeilu, jolla pyritään monipuolistamaan toiminnassa mukana olevien junioreiden lajikirjoa. JUNIORITOIMINNASSA MUKANA OLEVAT VALMENTAJAT Valmennustoiminnassa ovat mukana seuraavat valmentajat ja heidän koulutustasonsa: VALMENTAJA KOULUTUSTASO RYHMÄT, JOITA VALMENTAA Päivi Peltola-Ojala Provalmentaja 2010 Päivin ryhmä jatkavat (keskiviikko), tehotreenit ja aikuisten pitkäkurssi Jali Nurmi Kilpavalmentaja 2008 (Provalmentaja kurssilla 2010, kesken) Jalin ryhmä jatkavat (tiistai), tehotreenit ja aikuisten pitkäkurssi Teemu Mäkinen Provalmentaja 2010 Teemun ryhmä alkavat (tiistai), oheistreenikokeilu Keijo Wilén Kilpavalmentaja 2009 Keijon ryhmä jatkavat (maanantai), Keijon II ryhmä jatkavat (torstai), tehotreenit ja aikuisten pitkäkurssi Pertti Ojala Perusvalmentaja 2007 Pertin ryhmä pienet lapset (torstai) Aino-Maria Ilmanen Perusvalmentaja 2007 Ei tällä hetkellä aktiivisessa valmennustoiminnassa Kari Impivaara B-tason valmentaja Sijainen junioriryhmissä Vesa Timonen Keilailun ohjaaja Apuvalmentaja Tero Virtanen Keilailun ohjaaja Apuvalmentaja JUNIORIVALMENNUKSEN ORGANISOITUMINEN Ohjatuissa junioriharjoituksissa käymisen edellytys on rekisteröinti ja jäsenmaksun maksaminen. Ohjatussa toiminnassa juniorit on jaettu ryhmiin lähtökohtaisesti seuraavasti. Jossain määrin ryhmiin on kuitenkin jouduttu sijoittamaan myös muita kuin ryhmään varsinaisesti kuuluvia junioreita. Mahdollisuuksien mukaan ryhmäjakoa pyritään kuitenkin kehittämään jatkossa edelleen niin, että ryhmät selkiytyisivät tässä kuvatuiksi ryhmiksi. Ryhmäkoko on tällä hetkellä 5-10 junioria yhden valmentajan ryhmässä. Optimaalinen ryhmäkoko olisi 6-8 junioria valmentajaa kohden VUOTIAAT (PERTIN RYHMÄ) Harjoitukset kerran viikossa ja kesto 1 tunti. Pääpaino vapaassa keilailussa, leikkimielisyydessä ja keskinäisessä kisailussa. Harjoitteet ovat perustaitoja kehittäviä. Ohjaaja huolehtii ensisijassa järjestyksestä ja viihtyvyydestä sekä opettaa tekemään perusasioita oikein VUOTIAAT (VASTA ALOITTAVAT) (TEEMUN RYHMÄ) Harjoitukset kerran viikossa ja kesto 1 tunti. Harjoituksissa keskitytään perusasioiden opetteluun ja opetetaan vaihe kerrallaan modernia keilailusuoritusta. Ei syvennytä niinkään henkilökohtaisen suorituksen hiomiseen vaan tehdään perusharjoitteita harjoitusohjelman

12 12 mukaisesti. Pyritään toimimaan ryhmänä ja tekemään ryhmänä harjoitteita. Valmentajan tehtävänä huolehtia myös järjestyksestä. Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 25/75 eli annetaan mahdollisuus oivaltaa itse ja soveltaa opittua asiaa VUOTIAAT (KEIJON RYHMÄ MAANANTAI) Harjoitukset kerran viikossa ja kesto kaksi tuntia. Harjoituksissa keskitytään perusasioiden opetteluun ja opetetaan vaihe kerrallaan modernia keilailusuoritusta. Asioita käydään myös yksityiskohtaisesti läpi junnun kiinnostuksesta riippuen ja keskitytään enemmän henkilökohtaisen suorituksen kehittämiseen. Harjoitellaan jo pidempään keilanneiden samanikäisten kanssa samassa ryhmässä, jolloin opitaan myös toisiltaan. Valmentajan tehtävänä on motivoida harjoittelemaan, opettaa perustekniikka ja teettää monipuolisia harjoitteita. Harjoittelussa liikutaan monipuolisesti eli myös muita kuin keilailuharjoitteita kuuluu ohjelmaan Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 60/ VUOTIAAT JATKAVAT (JALIN RYHMÄ, PÄIVIN RYHMÄ JA KEIJON TORSTAIN RYHMÄ) Harjoitukset kerran viikossa ja kesto kaksi tuntia. Harjoituksissa keskitytään perusaisoihin, mutta niissä mennään koko ajan pidemmälle. Tehtäviä vaikeutetaan taitotason kehittyessä. Harjoitukset muuttuvat koko ajan yksilöllisemmäksi. Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Harjoitteiden laajuudesta riippuen 2-5 harjoitetta kullakin harjoituskerralla. Lisäksi pelejä. Harjoittelussa liikutaan monipuolisesti eli myös muita kuin keilailuharjoitteita kuuluu ohjelmaan Kullakin harjoituskerralla myös vapaata keilailua. Ohjatun ja vapaan keilailun suhde noin 50/50, nuoremmilla vapaan keilailun määrä on suurempi. HYVIEN HARJOITUSTEN TUNNUSMERKIT Ryhmä kootaan yhteen heti harjoitusten aluksi ja käydään läpi päivän aihepiiri. Tehdään alkuverryttely, kahden tunnin harjoituksissa pidetään lyhyt tauko sekä loppuverryttely/-venyttely. Tehdään myös muita kuin keilapallolla tehtäviä harjoitteita. Käydään yhdessä läpi päivän teema ja tehtävänannot harjoituksen aluksi sekä mahdolliset muut keskusteltavat asiat. Annetaan selkeitä tehtäviä, joiden suorittamista opastetaan henkilökohtaisesti. Valmentaja huomioi kaikkia ryhmän jäseniä mahdollisimman tasapuolisesti. Jokaisen luona pitää käydä joka kerta. Valmentaja selvittää myös miksi harjoitetta tehdään ja mitä on tarkoitus oppia. Valmentaja vastaa kysymyksiin ja myös laittaa keilaajan ajattelemaan asiaa. Ehditään tekemään useampia asioita ja myös kerrata opittua. Huolehditaan, että kaikilla on harjoitusrauha. HARJOITTELUN SUUNNITTELU Valmentajan tehtävänä on harjoitusten suunnittelu. Harjoitussuunnitelma, joka sisältää ohjelmasuunnitelman, jaetaan harjoitusten alkaessa syksyllä junioreille, jotta kaikki tietävät mitä milläkin kerralla tehdään.. Kevään ohjelma jaetaan vuoden alussa. Valmentaja toimittaa harjoitusten ohjelmasuunnitelman junioritoiminnan vastaavalle, joka huolehtii että ohjelma on riittävän kattava ja monipuolinen Junioritoiminnan vastaava jakaa lisäksi ohjelman, jossa on kaikki syksyn ja kevään tapahtumat junioreille sekä ylläpitää tapahtumakalenteria seuran nettisivustolla. koulutusvastaavan Valmentajan tehtävänä on kehittää ryhmänsä osaamistasoa vastaavat harjoitteet ryhmälle. Ohjelmarunko on ohjenuora eli siitä on lupa tarvittaessa poiketa, mutta sen noudattamiseen valmentajia kannustetaan.

13 13 Taulukko 1. Esimerkki yksittäisen ryhmän harjoitusohjelmarungosta keväälle 2010 tunnin pituisiin harjoituksiin. Ohjelmassa mukana myös valmentajan alustavasti suunnittelemat harjoitteet ja tehtävät. Päivä Aika Aihe Teema Testi/kisa Jaetaan ryhmä kahtia. Toisille tehdään keilailun taitotesti ja toiset suorittavat tammikuun kuukausikisan :45 19:00 Kisa (TS) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon (Päivi/Aino) harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Päivin ja Ainon ryhmästä Testi/Kisa Jaetaan ryhmä kahtia. Toisille tehdään keilailun taitotesti ja toiset suorittavat tammikuun kuukausikisan :00 16:00 Kisa Junnu Tour Raumalla. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajan kanssa kilpailuun. Kilpailumaksu 23 e Rytmi Heiluri, askeleet ja rytmi: heittosuoritus kahdella heilurilla askelmäärä rajoittamaton, lyhyt vauhti (3 m), paikkaa 10 keila ja 7 keila molempiin osuttava pallolla Kisa Turun Junnu Tour Paimiossa ja samassa yhteydessä seuraottelu Keilax-teamia vastaan. Pelimaksu 8,50 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajalle Pelilinjat Tarkkuus: tee kaato 1 nuolen kautta, tee kaato 2 nuolen kautta, tee kaato 3 nuolen kautta, tee kaato 4 nuolen kautta Irrotus Irrotus ja irrotusasento: kissa ulos talosta, ranne suorana ja sormet suorana, pallo kämmenellä ilman sormia. Tehtävä: 1 sarja huonommalla kädellä Kisa Kuukausikilpailu Helmikuu: 2 sarjaa, radan vaihto sarjan jälkeen. Tulokset kirjataan itse ja ohjaajat keräävät lopuksi Alkuasento Alkuasento ja alkutyöntö: tarkastetaan että alkuasento ja alkutyöntö tehdään oikein Tehtävä: 2 sarjaa bakerilla, kilpaillaan toisia ratoja vastaan :30 15:00 Kisa (TS) (Jali) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon 3.3. harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Jalin ryhmästä Paikot Paikkopeli Tehtävä: pelataan laistoa 1 sarja Ratamerkit ja pelilinjat MITEN PALJON TULISI HARJOITELLA? Harjoitusmäärät vaihtelevat ikäluokittain junioreiden taidon kehittymisen herkkyyskausien mukaisesti. Keilailu on kehoa varsin yksipuolisesti kuormittava laji, joten kasvavien lasten ja nuorten on erityisesti huolehdittava harjoittelun monipuolisuudesta sekä keilailuharjoituksissa että monipuolisesta liikunnan harrastamisesta. 12 tuntia viikossa liikuntaa on vähimmäisvaatimus, jotta hyvinvointi säilyy. Mikäli pyritään kohti huippua viikoittaisen liikunnan määrä on selvästi tätä suurempi. KILPAILUJÄNNITYS JA PSYYKKINEN VALMENNUS Ratamerkit ja tähtäyspisteet: selvitetään miten radan eri merkkejä voi käyttää pelilinjojen hakemiseen. Tehtävä: heitä taskuheitto 1 nuolen, 2 nuolen, 3 nuolen, 4 nuolen ja 5 nuolen kautta. Max 5 yritystä per nuoli. Yritä paikata jäljelle jääneet keilat Kisa/videointi Jaetaan ryhmä kahtia. Toiset heittävät maaliskuun kuukausikisan ja toiset videoidaan ilm. myöhemmin Kisa Junnu Tour Talissa. Pelimaksu 23 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajan kanssa kilpailuun Kisa/videointi Jaetaan ryhmä kahtia. Toiset heittävät maaliskuun kuukausikisan ja toiset videoidaan Ajoitus Ajoituspiste 3 ja heittoasento: harjoitellaan heiton ajoittamista ja loppuasentoa 3 viimeisen askeleen suorituksella ja yhden askeleen suorituksella. Kiinnitetään erityisesti huomiota polvikulmaan ja vartalon kallistukseen. Tehtävä: 2 keilaajaa per rata, jotka kilpailevat keskenään yhden sarjan ähäkutti -kisaa : Kisa Turun Junnu Tour Kupittaalla. Pelimaksu 8,50 e. Halukkaat ilmoittautuvat valmentajalle Heiluri Heiluri ja rytmi: keilataan pyyhkeillä eli pallo pyyhkeen sisään, jonka jälkeen pyritään saamaan mahdollisimman hyvä suoritus viidellä askeleella. Aluksi harjoitellaan pelkkää heiluria, sitten heilurista liikkeelle lähtöjä ja lopuksi koko viiden askeleen vauhti pyyhkeen kanssa. Lopuksi yhden sarjan kisa kaikki kaikkia vastaan reaaliaikaisella seurannalla :45 19:00 Kisa (TS) Turun Sarja Joukkuekilpailu Kupittaalla, joukkue valitaan keskiviikon 3.3. harjoituksissa. Joukkue valitaan ensisijassa Teemun ryhmästä Kisa Kuukausikilpailu Huhtikuu: 2 sarjaa, radan vaihto sarjan jälkeen. Tulokset kirjataan itse ja ohjaajat keräävät lopuksi Irrotus Irrotus: loppuasennossa ilman peukaloa, alas eteen, mielikuvilla (pojat: siili, tytöt: kissa ulos talosta), mielikuvilla (pojat: mahdollisimman hitaasti, tytöt: mahdollisimman nopeasti ja sormituntumalla)tehtävä: Kosketa pallolla rimalla 10 olevaa breikkimerkkiä, jonka jälkeen osuma taskuun Päätöskisa 8.5. Finaali Junnu Tour Grande Finale Tali Keilailuun kuuluu usein kilpailu. Tekniikkalajina erityisesti kilpailutilanteessa keilaajan keskittymiskyky ja psyykkinen kestävyys nousevat merkittävään asemaan. Myös psyykkisiä ominaisuuksia tulee harjoitella. Psyykkisen valmennuksen tuominen mukaan valmennusohjelmaan on tärkeää. Juniorivalmennuksessa osa psyykkistä valmennusta on

14 14 esimerkiksi keskittymisharjoitukset, kilpailunomaiset harjoitukset sekä harjoituskilpailut. Pidemmälle edenneiden junioreiden kanssa on mahdollista toteuttaa myös henkilökohtaisen valmennuksen kautta. JUNIORITOIMINNAN PELISÄÄNNÖT PELISÄÄNTÖJEN LAATIMINEN Junioriryhmien kokoonpanot ja sekä lasten että vanhempien pelisäännöt on esitetty erillisessä liitteessä. Liite1. Pelisäännöt laaditaan ryhmäkohtaisesti aina syksyllä, kun ryhmä aloittaa toimintansa. Pelisääntökeskustelut käydään valmentajan vetäminä ensiksi lasten kanssa ja tämän jälkeen vanhempien kanssa. Pelisääntökeskustelut käydään erillisinä tilaisuuksina lapsille ja vanhemmille. Vanhempien keskustelussa käydään läpi myös säännöt, joista lapset ovat valmentajan kanssa sopineet ja tämän jälkeen keskustellaan pelisäännöistä, mistä vanhemmat sopivat ja mitä toiminnalle asettavat. Valmentaja kutsuu sekä lapset että vanhemmat pelisääntökeskusteluihin. Valmentaja toimii keskustelussa sääntöjen kirjaajana, mutta tarvittaessa esittää myös aiheita, joista olisi hyvä sopia. Valmentaja toimittaa pelisäännöt junioritoiminnan vastaavalle, joka huolehtii, että pelisäännöt viedään Nuori Suomi ry:n pelisääntösivustolle. Takaraja pelisääntökeskustelujen käymiseen on marraskuun puoliväli, mutta ne tulisi pyrkiä tekemään mahdollisimman pikaisesti ryhmän toiminnan käynnistyttyä. Osa rymistä kuitenkin muotoutuu vasta syksyn kuluessa, kun uusia keilaajia aloittaa harrastuksen joustavassa aikataulussa. Vuoden vaihteessa aloittavien ryhmien osalta pelisäännöt laaditaan helmikuun loppuun mennessä. Pelisääntökeskusteluissa käytetään apuna Nuoren Suomen ohjevihkoja pelisääntökeskusteluihin ja pelisäännöt laaditaan Nuoren Suomen lomakkeille. Lomakkeita saa junioritoiminnan vastaavalta. VALMENTAJIEN PELISÄÄNNÖT Lasten ja lasten vanhempien lisäksi junioritoiminnassa mukana olevat aikuiset ja valmentajat ovat sopineet seuraavista pelisäännöistä ja niiden on todettu kesällä 2010 olevan edelleen voimassa. 1. HUOMIOIN KAIKKI RYHMÄNI JÄSENET JOKAISELLA HARJOITUSKERRALLA. 2. PIDÄN OHJAT KÄSISSÄ JA OLEN VALMENTAJA. 3. KUUNTELEN. 4. KANNUSTAN JA KEHUN. 5. ESITÄN ASIAT POSITIIVISESTI, TAVOITTEELLISESTI. 6. KÄYTÄN HARJOITUSSUUNNITELMAA OHJENUORANA. 7. EN KEILAA ITSE HARJOITUSTUNNIN AIKANA. JOS VAPAITA RATOJA ON, TARJOAN NIITÄ ENSIKSI KATSOMOSSA OLEVILLE VANHEMMILLE JA VASTA SITTEN VALMENTAJALLE, JOKA EI OLE OHJAUSVUOROSSA. 8. VALMENTAESSANI TAI MUUN JUNIORITOIMINNAN AIKANA EN KÄYTÄ ALKOHOLIA, TUPAKKATUOTTEITA TAI MUITA PÄIHTEITÄ. EN SAAVU VALMENNUSTEHTÄVIIN PÄIHTYNEENÄ. Nämä pelisäännöt on katsottu tarpeellisiksi, jotta Turun Weikot Keilailu kykenee viestimään ulospäin siitä toimintamallista, jota toiminnassa noudatetaan. Pelisäännöt mahdollistavat myös valvonnan ja pelisääntöjen vastaiseen toimintaan puututaan ensisijassa keskustelemalla tilanteesta junioritoiminnan vastaavan ja kyseisen henkilön välillä ja mikäli tarvittaessa asia viedään seuran hallituksen käsiteltäväksi.

15 15 KEILAILUVARUSTEET JUNIORIN ALOITTAESSA HARRASTUKSEN VARUSTEET ENSIMMÄISISSÄ HARJOITUKSISSA Keilailuharrastusta aloitettaessa omia keilailuvarusteita ei tarvita, vaan ne saa lainaan keilahallilta. Keilahallilta lainatut varusteet palautetaan aina harjoitustunnin päätteeksi samalle paikalle mistä ne on otettu. Keilailuharjoituksiin pukeudutaan sisäliikuntavarusteisiin eli t-paita ja verryttelyhousut käyvät hyvin. Sisäpelikenkiä keilatessa ei voi käyttää, vaan käytetään erityisiä keilakenkiä. Keilakenkiä saa lainaan keilahallilta. Keilakenkiä varten on hyvä olla mukana omat vaihtosukat. Keilailuvarusteista tärkeimmät ovat pallo, kengät, välinekassi, pallon huoltovälinesetti, sekä kilpailuasu. KEILAPALLO Ensimmäinen hankinta keilailuharrastuksen edetessä on oman pallon hankinta. Oma pallo porataan yksilöllisesti, niin että se sopii mahdollisimman hyvin omaan käteen, mikä omalta osaltaan helpottaa puhtaan suoritustekniikan oppimista. Ennen oman keilapallon hankkimista kannattaa asiasta jutella valmentajien kanssa sekä pallokauppiaan kanssa, jotta onnistutaan valitsemaan keilaajalle mahdollisimman sopiva pallo. Pallot painavat 6 16 lbs eli 2,6 7.2 kg. Junioreille palloa valittaessa myös pallon paino on tärkein päätettävä asia. Ensimmäiseksi palloksi yleensä valitaan perus muovipallo, jonka painolaatassa ja pintamateriaalissa ei ole mitään erityisiä lisäominaisuuksia. Jatkossa hankitaan palloja, joiden pintamateriaali ja painolaatta ovat reaktiivisempia. Painolaatan ja pintamateriaalin avulla pallo saadaan helpommin reagoimaan rataan, mikä näkyy heitossa koukkaavana liikkeenä. Erityisesti hiljaisilla sekä teknisesti oikein suoritetuilla heitoilla myös perus muovipallo saadaan tekemään koukkaavaa liikettä. Muovipalloja käytetään myös hyvin paljon paikkoheitoissa. Weikkojen valmentajat pitävät tärkeinä, että juniorit jo varhaisessa vaiheessa saavat omalle otteelleen poratun keilapallon. Tämän vuoksi Weikot on hankkinut käytettyjä ja uusia junioreille tarkoitettuja kevyitä palloja, joita on mahdollista saada käyttöönsä 20 euron porauskuluja vastaan. Palloa saa käyttää niin kauan, kun keilaa Weikoissa. Lopettaessaan keilailun tai erotessaan seurasta lainapallo tulee palauttaa. Vapaana olevia palloja voi tiedustella kalustovastaavalta Jali Nurmelta tai omalta valmentajalta. Palloja on käytössä noin 20 kappaletta. Juniorien kasvaessa nopeasti kannattaa huomioida, että myös pallo käy pieneksi. Pallo saattaa tulla liian kevyeksi, minkä vuoksi on hankittava uusi painavampi pallo tai pallon sormenreiät muuttuvat epämukaviksi käden kasvaessa. Käden kasvaessa vanhat reiät voidaan täyttää ja tilalle porata uudet reiät, mikäli pallo on muutoin edelleen sopiva. Myös tämä uusi painavampi pallo on mahdollista saada Weikkojen käytettyjen pallojen valikoimasta, mikäli sopivia on vapaana. KEILAKENGÄT Keilakengät on erityisesti suunniteltu keilailun tarpeisiin eli kengissä on liukuva päkiäosa ja jarruttava kantapää. Oikeakätisille tarkoitetuissa kengissä liukuva etuosa on vasemman jalan kengässä ja oikean jalan kenkä on liukumaton. Vasenkätisille tarkoitetut kengät on suunniteltu päinvastoin. Keilakenkiä on monenlaisia. Peruskengissä pohjat ovat kiinteät ja niillä pääsee hyvin alkuun. Peruskengät maksavat muutaman kympin. Tarjolla on myös erilaisia vaihtopohjakenkiä. Vaihtopohjien avulla vaikutetaan keilakengän luistoon. Vaihtopohjakengät maksavat yli 150 euroa. Peruskengillä pärjää hyvin ja vaihtopohjakengät kannattaa hankkia vasta kun jalan kasvu on päättynyt ja aidosti kokee tarvitsevansa vaihtopohjia suorituksen parantamiseen.

16 16 Keilahallin lainattavissa kengissä molemmissa jaloissa on samanlaiset pohjat eli kengät sopivat sekä oikea että vasenkätisille. Koska keilahallin keilakenkiä käyttävät monet ihmiset ja ne ovat käytössä pitkin päivää, on hyvä olla mukana puhtaat vaihtosukat käyttäessäsi lainakenkiä. KEILAKASSI Keilapallon kuljettamiseen tarvitaan palokassia. Pallokassina toimii mikä tahansa riittävän vahva kassi, jossa on vetoketju. Suljettava kassi on tarpeen, ettei pallo pääse karkuun esimerkiksi kuljetettaessa sitä autossa hallilta toiselle ja kotiin. Keilatarvikeliikkeessä myydään erityisiä pallokasseja, joissa on erityiset paikat palloille missä ne pysyvät hyvin paikallaan. Pallokasseja valmistetaan 1 3 (4 tai jopa 5):lle pallolle ja usein niissä on varattu tilaa myös muille varusteille. Tarjolla on myös renkailla varustettuja pallokasseja, jotka ovat käteviä erityisesti jos on useampia palloja käytössä ja kassia pitää kuljettaa pitkiä matkoja. KEILAPALLON HUOLTOVÄLINEET Pallopyyhe ja pallon puhdistusaine Keilaradalla käytetään hoitoaineena rataöljyä, joka tarttuu keilapallon pintaan. Ratahoitoöljyn ensisijainen tarkoitus on suojata keilarataa kulumiselta, mutta sitä käytetään myös erilaisten rataolosuhteiden luomiseen keilaradoille. Ratahoitoöljyn lisäksi keilapalloon tarttuu myös likaa. Pallo on hyvä pyyhkiä pallopyyhkeellä ennen heittosuoritusta. Pallopyyhkeeksi käy hyvin tavallinen käsipyyhe. Siivouksessa käytettävät mikrokuituliinat ovat erityisen hyviä pallopyyhkeeksi, koska imevät öljyä paremmin. Pallopyyhe kannattaa pestä säännöllisin väliajoin, koska siihen kertyy rataöljyä. Pallon säännöllisen pyyhkimisen lisäksi pallot kannattaa säännöllisin väliajoin puhdistaa pallon puhdistusaineella. Pallonpuhdistusainetta myydään keilatarvikeshopissa. Puhdistusaineessa on mukana liuotinaineita, jotka on erityisesti suunniteltu ratahoitoöljyn poistamiseksi pallon pinnalta. Teippi ja sakset yms. Teippiä käytetään keilapallon peukalonreiän koon säätämiseen. Useimmilla ihmisillä peukalon koko vaihtelee runsaasti päivästä toiseen. Vaikka keilapallon peukalonreikä pyritään poraamaan mahdollisimman istuvaksi, joudutaan yleensä peukalon koon vaihtelulle varaamaan tilaa. Teipin avulla peukalon reikä saadaan säädettyä aina sopivan kokoiseksi. Keilapallo teipataan erityisillä tätä tarkoitusta varten valmistetuilla teipeillä. Keilailuun tarkoitetut palloteippejä löytyy monen väristä ja näköistä. Teippiä myydään suurina rullina ja yksittäisinä paloina. Rullateippi varsinkin muistuttaa hyvin paljon kaupoissa myytäviä sähköasennuksissa käytettäviä teippejä. Keilailuun tarkoitettu teippi eroaa kuitenkin liiman osalta. Liima on suunniteltu niin, että poistettaessa teippi liimaa ei jää reikään ja liima myös kestään hyvin lämpöä. Pallon teippaamista opetetaan harjoitustunneilla. Teippiä laitetaan pääsääntöisesti peukalonreikään takapinnalle. Jotkut käyttävät myös valkoista karheaa kitkateippiä. Kitkateippi yleensä laitetaan peukalon reiän sisäpinnalle eli kämmenpuolelle. Teippiä lisätään ja poistetaan pala kerrallaan, kunnes reikä on sopivan jämpti. Teippien asentamiseen ja teippien koon säätämiseksi on hyvä varata sakset sekä pieni talttapäinen ruuvimeisseli. Myös keilahallin palloja voi teipata mieleisekseen, mutta kannattaa ottaa teipit aina pois harjoitustunnin päätteeksi keilahallin palloista, etteivät ne häiritse muita. Jotkut keilaajat käyttävät teippiä myös sormissa. Sormissa käytettävän teipin ainoa suositeltava käyttötarkoitus on sormien mahdollisesti hauraan ihon suojaaminen tai mahdollisien vammojen hoitaminen ja näihinkin vain väliaikaisesti. Peukalonreikien muokkaamiseen sopivan kokoiseksi näitä ei tulisi käyttää, koska saattavat aiheuttaa ongelmia irrotukseen.

17 17 Suolapussi on hyvä apuvälinen erityisesti, jos kädet hikoilevat kovasti. Pussin sisällä oleva suola kuivattaa käsiä pussia puristeltaessa. Käsiä voi kuivattaa myös pallon palautustelineessä olevalla tuulettajalla. Haavalakka Keilatessa sormien iho saattaa joskus rikkoutua. Rikkoutumisen syy kannattaa selvittää esimerkiksi valmentajan kanssa, sillä useimmiten kyse on joko epäsopivista rei istä tai virheellisestä irrotuksesta. Sormien ihon hoitoon kesken pelin on tarkoitettu haavalakka. Haavalakkaa myydään pienissä pulloissa keilailutarvikeshopeissa. Haavalakka paketissa on lakkapullon lisäksi pieniä kangaslappuja. Rikkoutuneen alueen päälle asetetaan ensiksi paketissa oleva kangaslappu, jonka jälkeen tämä lakataan runsaalla lakkakerroksella paikalle. Lakan annetaan kuivua pieni hetki ja sen jälkeen voi keilata normaalisti. Haavalakka sisältää lakan lisäksi puuduttavaa ainetta, mikä poistaa kivun rikkoutuneelta alueelta. Lakka saattaa levitettäessä vähän kirvellä, mutta se menee ohi nopeasti. Haavalakkaa kannattaa levittää heti jos iho vähänkin rikkoutuu, niin iho saadaan suojattua ennen kuin tulee pahempi vamma. Lakkapaikka yleensä kestää hyvin pelin ajan ja se lähtee pois repäisemällä. KILPAILUASU Pelipaita Virallisissa kilpailuissa tulee seuran päätöksen mukaan käyttää seuran virallista kilpailuasua. Poikkeuksen muodostavat ainoastaan ns. 100 Open pelipaita sekä Tulevaisuuden ryhmän pelipaita. Seuran viralliseen kilpailuasuun kuuluu seuran kauluksellinen pelipaita. Kilpaileville junioreille jaetaan kauluksellinen pelipaita ja se sisältyy jäsenmaksuun. Näitä paitoja voi siis käyttää henkilökohtaisissa kilpailuissa. Joukkuekilpailuissa joukkueella tulee olla yhtenäinen peliasu. Yhtenäinen peliasu tarkoittaa seuran virallisen kauluksellisen pelipaidan käyttöä. Junioreille on tehty oma harjoituspelipaita. Harjoituspaita sisältyy jäsenmaksuun ja se jaetaan kaikille rekisteröidyille juniorijäsenille. Peliasut uusitaan noin kolmen vuoden välein. Halutessaan on mahdollista ostaa lisää harjoituspelipaitoja. Junioreiden lisäpaidan hinta on 10 euroa/kpl tai virallisen kilpailupaidan 35 euroa/kpl. Weikot toivovat, että juniorit käyttäisivät harjoituspelipaitojaan myös ohjatuilla harjoitusvuoroilla. Housut/hame Viralliseen kilpailuasuun kuuluu pelipaidan lisäksi Suomen keilailuliiton sääntöjen mukaan siistit suorat housut tai hame. Farkkujen tai verryttelyasujen käyttö kilpailuasuna ei ole suositeltavaa. Harjoituksiin verryttelyhousut sopivat hyvin. Housuja tai hametta kilpailuasuksi hankittaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden mukavuuteen ja yleensä muissakin urheilulajeissa käytetyt suorat housut tai hameet soveltuvat myös keilailun tarpeisiin mainiosti. Esimerkiksi golfasujen joukosta löytyy sopivia housuja ja hameita. Hameissa on lisännyt suosiota malli, jossa on yhdistetty hame ja shortsit. JUNIOREIDEN KILPAILUTOIMINTA JUNIOREIDEN OSALLISTUMINEN VIRALLISIIN KILPAILUIHIN Joukkuekilpailut

18 18 Juniorijoukkue osallistuu miesten 4-sarjaan valtakunnansarjajoukkueella. Joukkueen valitsija ja joukkueen johtaja on Päivi Peltola-Ojala. Tällä hetkellä Suomen keilailuliitto ei järjestä junioreiden valtakunnansarjaa. Mikäli toiminta käynnistyy, Weikot osallistuvat myös valtakunnalliseen junioreiden sarjapelitoimintaan. Turun Sarjan juniorien mestaruussarjaan Weikkojen juniorit osallistuvat kaudella kolmella joukkueella. Kilpailevat juniorit on jaettu ryhmiin ja ryhmille omat joukkueen johtajat, joista joukkueen johtajat valitsevat kulloinkin kilpailevan kokoonpanon. Junioreiden kehittyessä heidän on mahdollista pelata joukkuepelejä myös yleisen sarjan naisten ja miesten joukkueissa. Henkilökohtaiset kilpailut Osallistutaan Turun seudun junnutouriin, jossa on kauden aikana useampia osakilpailuja. TuWen juniorit ovat osallistuneet tähän aktiivisesti. Junioreita osallistuu myös valtakunnallisen Junnu Tourin osakilpailuihin. Näihin joko seura tai Turun keilailuliitto järjestävät yhteiskuljetuksen. Weikot järjestävät kuljetuksen myös TUL:n mestaruuskilpailuihin, joissa pelataan myös erillisestä juniorimestaruudesta. Junioreja kannustetaan osallistumaan tasonsa mukaisiin henkilökohtaisiin kilpailuihin. Toisaalta seurassa korostetaan vapaaehtoisuutta kilpailutoiminnan suhteen. Weikoissa saa käydä vain harjoituksissa ilman kilpailuvelvollisuutta. SISÄISET KILPAILUT Seuran sisällä ohjatussa toiminnassa olevien juniorien kesken järjestetään harjoitusvuorojen yhteydessä oma kuukausi-kilpailu. Seuran mestaruuskilpailu käydään keväällä Kupittaa hallimestaruuskilpailun yhteydessä. Mestaruuskilpailuissa on omat sarjansa miehille, naisille ja junioreille. JUNIORIEN KILPAILUMAKSUT Junioreiden kilpailumaksu viikkokilpailuissa Turun keilailuliiton halleissa on 8,50 euroa ( ). Erikoiskilpailuissa on yleensä omat pelimaksut yleensä junioreille. Turun JunnuTourin kilpailumaksu on 8,50 euroa. Valtakunnallisen JunnuTourin kilpailumaksu on 23 euroa ( ). Turun sarjan ja valtakunnansarjan juniorijoukkueiden pelimaksun maksaa Weikot. JUNIOREIDEN MUUT TAPAHTUMAT LEIRI Keilailujunioreiden historian ensimmäinen leiri järjestettiin yliyön tapahtumana Rauman keilahallissa. Leiristä saatiin hyviä kokemuksia ja jatkossa leiri tullaan järjestämään kerran kaudessa joko alkusyksystä tai loppukeväästä. PIKKUJOULUT JA PÄÄTTÄJÄISET Pikkujoulut järjestetään joulukuussa. Pikkujouluissa on yleensä keilailuaiheinen kilpailu sekä muuta ohjelmaa. Keilakauden päättäjäiset järjestettiin ensimmäistä kertaa yhdessä kaikkien Turun juniorikeilaajien kanssa. Mikäli tapahtuma saa jatkoa, osallistuvat myös Weikkojen

19 19 junnut tähän tapahtumaa. Muussa tapauksessa järjestetään erilliset kauden päättäjäiset Weikkojen junnuille toukokuussa. Päättäjäisissä palkitaan kauden aikana menestyneet sekä jaetaan muut kannustuspalkinnot. Päättäjäisissä on yleensä monipuolista ohjelmaa. JUNIORITOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN Ensisijassa tiedottamisesta huolehtivat valmentajat ja juniorivastaava. Tiedotteita jaetaan harjoitusten yhteydessä junioreille, lähetetään sähköpostitse vanhempien sähköpostilistalle sekä tiedotetaan myös tekstiviestein. Seuran internet-sivuilla on Tapahtumakalenteri, johon kirjataan ajantasaisesti tulevat tapahtumat. 9. PALKITSEMISJÄRJESTELMÄ PÄÄSEURAN HUOMIONOSOITUKSET JA STIPENDIT Seuran hallitus voi myöntää seuraavia huomionosoituksia: Seuran merkkien myöntämisperusteet (jaetaan viiden vuoden väliajoin seuran vuosijuhlassa): Kultainen merkki voidaan myöntää vähintään 15 vuotta merkittävissä tehtävissä, siitä vähintään puolet hallituksen jäsenenä tai jaoston johtotehtävissä olleelle seuran jäsenelle. Hopeinen merkki voidaan myöntää vähintään 10 vuotta ansioituneesti toimineelle seuran jäsenelle. Seuran viiri voidaan myöntää 1. Jäsenelle, joka täyttää tai on täyttänyt 50 vuotta ja osallistunut hallitustyöskentelyyn tai aktiivisesti jaostotyöhön 5 vuotta. 2. Ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle. Seuran lippu voidaan myöntää 1. Jäsenelle, joka on saanut viirin ja täyttää tai on täyttänyt 60 vuotta sekä osallistunut ansioituneesti hallitustyöskentelyyn tai erityisen ansioituneesti jaostotyöskentelyyn 10 vuotta. 2. Merkitykselliselle ulkopuoliselle yhteisölle tai henkilölle. Seuran hallitus voi kutsua Seuran kunniapuheenjohtajaksi henkilön joka on ollut - seuran jäsenenä vähintään 25 vuotta - hallituksen jäsenenä vähintään 15 vuotta - puheenjohtajana vähintään 5 vuotta ja on - vähintään 50 vuoden ikäinen Kunniapuheenjohtajia voi olla vain yksi kerrallaan. Seuran kunniajäseneksi henkilön joka on ollut

20 20 - seuran jäsenenä 25 vuotta - 15 vuotta merkittävissä seuratehtävissä ja on - vähintään 50 vuoden ikäinen Kunniajäseniä voi olla vain 5 kerrallaan. Seuran hallitus jakaa vuosittain stipendejä ainakin: - vuoden menestyneimmälle urheilijalle, - vuoden menestyneimmälle tai edistyneimmälle varsinaisen joukkuelajin joukkueelle, - hyvän urheilijan stipendit jaetaan vähintään neljälle junioriurheilijalle, - vuoden toimitsijan, valmentajan tai ohjaajan stipendi vuosittain kahdelle henkilölle. Stipendiä ei myönnetä kahtena vuotena peräkkäin samalle henkilölle tai joukkueelle ilman erityistä syytä. Stipendi voidaan myöntää myös sosiaalisin perustein. Stipendit jaetaan helmikuussa. KEILAILU RY:N HUOMIONOSOITUKSET JA STIPENDIT Uusi yhdistys ei vielä ole päättänyt omista huomionosoituksista. Alussa jatketaan keilailujaoston aiemmin hyväksymällä tavalla. Jaosto on jakanut vuosittain stipendejä menestyneille keilaajille eri suuruisia stipendejä seuraavasti: - osallistumisesta maajoukkuetehtäviin, - kuulumisesta maajoukkueryhmään ja - kuulumisesta maajoukkueen seurantaryhmään tai tulevaisuudenryhmään Lisäksi on palkittu: - eniten vuoden aikana kehittynyt ja - eniten sarjoja kilpaillut Junioreista on palkittu lisäksi vuosittain: - kuukausikilpailujen parhaimmisto ja - ahkerimmat harjoittelijat tyttö/poika. Jaosto on huomioinut jokaisen 50 vuotta täyttävän jäsenen keilalla. Lisäksi jaosto on järjestänyt koko jäsenistölle suunnatun pikkujoulutapahtuman sekä erikseen aikuisille ja junioreille kauden päättäjäiset.