riskien arvioiminen käsityöopetuksessa

Transkriptio

1 Vaarojen tunnistaminen ja riskien arvioiminen käsityöopetuksessa III valtakunnalliset Käsityönopetuksen työturvallisuus -koulutuspäivät Tampere JSohlo/Työsuojelu/Oulu 1

2 JSohlo/Työsuojelu/Oulu 2

3 Vaarojen tunnistamisen t i tarkoitus 1.Tunnistaa ja kirjata työpaikan vaarat,,puutteet ja kuormitustekijät. 2. Selvittää toimenpiteet havaittujen vaarojen ja kuormitustekijöiden poistamiseksi tai pienentämiseksi JSohlo/Työsuojelu/Oulu 3

4 Käsityötilojen kohteiden tarkastelun perusidea! Onko jokin työ, työpiste tai työtehtävä jostain syystä vaarallinen tai liian kuormittava? Puuttuuko jotain? Ei. Emme tiedä. Kyllä! Miksi? Ei toimenpiteitä. Lisäselvityksiäpiteitä. Toimen- Kenen Kuka tekee? Vastuulla? JSohlo/Työsuojelu/Oulu 4

5 Teknisen työn opetustilojen vaarojen tunnistaminen ja riskin arviointi Kohdekohtainen tarkastelu perusteluineen JSohlo/Työsuojelu/Oulu 5

6 TARKASTUSLISTA TEKNISEN TYÖN KONEIDEN JA OPETUSTILOJEN KÄYTTÖÖNOTTOA VARTEN Koulun nimi: Päiväys: Läsnä: Arvioinnin kohde Kunnossa/ ei toimenpiteitä Emme tiedä/ lisäselvitys Korjattavaa Riskitaso Kuvaus puutteista/ Lisäselvitystarve Toimenpide-ehdotus/ Vastuullinen toimija A. Koneet ja laitteet 1.Asiakirjat ja merkinnät - CE-merkintä koneissa -vaatimustenmukaisuus vakuutukset - käyttö- ja huolto-ohjeet hj suomenkielellä llä - turvallisuusohjeet 2. Liikkuvien osien suojaus - suojainten yhteys toimintaan (mikrokytkimet) - hiomakoneet - porakoneet ( kara ) - höylät - sahat -sorvit - mekaaniset laitteet yms JSohlo/Työsuojelu/Oulu 6

7 A. Tapaturman vaaratekijät/ Koneet ja laitteet A1. Asiakirjat ja merkinnät - CE -merkintä koneissa - vaatimustenmukaisuusvakuutus, - käyttö- ja huolto-ohjeet suomeksi (ruotsiksi) - turvallisuusohjeet A2. Liikkuvien osien suojaus - suojainten yhteys toimintaan (mikrokytkinvalvonta) - porakoneet (karasuoja) - sorvit - vannesahat - nauhahiomakoneet - oiko- ja tasohöylät - mekaaniset laitteet (esim. levyn pyöristyslaite) A3.Konekohtaiset hallintalaitteet - terän/kurson pysähtymisaika max. 10 s (mekaaninen / sähköinen jarrutus) - pysäytyselimen ensisijaisuus - värikoodit (musta valkoinen) - tunnistusmerkinnät hallintalaitteissa (0-1; käynnistys-pysäytys) A4. Energiansyötön ohjaus - ohjaustaulu: sijainti, lukitus - konekohtainen ohjaus - tilakohtainen ohjaus A5. Hätäpysäytyspainikkeet - konekohtaiset k t hätäpysäyttimetä tti t - tilakohtaiset hätäpysäyttimet JSohlo/Työsuojelu/Oulu 7

8 A2. Liikkuvien osien suojaus Käyttöasetus 6 Jos on vaara koskettaa työvälineen liikkuvia osia, mikä voisi johtaa tapaturmiin, t nämä osat on varustettava suojuksin tai laittein, jotka estävät pääsyn vaaravyöhykkeelle JSohlo/Työsuojelu/Oulu 8

9 A3 Konekohtaiset hallintalaitteet Käyttöasetus t 8 ja 10 Työvälineen käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin käyttämällä ällä tietoisesti t i siihen tarkoitukseen varattua hallintaelintä työvälineessä on oltava hallintaelin sen pysäyttämiseksi i täydellisesti ja turvallisesti JSohlo/Työsuojelu/Oulu 9

10 A3. Hallintalaitteiden merkinnät Käynnissä/ Valmius Käynnistys Pysäytys Hätäseis JSohlo/Työsuojelu/Oulu 10

11 A. Tapaturman vaaratekijät/ 1. Koneet ja laitteet A6. Koneiden sijoittelu - suoja-aluemerkinnät - takaiskualueet - kulkureitit - käyttöoikeudet (esto ohjaustaulusta) A7. Vakavoittaminen - kiinnittäminen alustaansa - tukevuus A8. Huoltotyöt ( vastuut) - kunnossapito-ohjelma - konekohtaiset huoltokirjat - tarkastusvälit A9. Sähköturvallisuus - johdotus ja suojaus - vedonpoistot A10. Käytön opastus oppilaat/sijaiset - konekohtainen riskinarviointi - varoituskilvet - käytönopastuskilvet - turvallisuusohjeet - käyttöoikeuskilvet A11. Muu JSohlo/Työsuojelu/Oulu 11

12 A7. Vakavoittaminen Käyttöasetus 2 Työväline ja sen osat on vakavoitettava kiinnittämällä tai muilla keinoin, jos se on työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden vuoksi tarpeen JSohlo/Työsuojelu/Oulu 12

13 A9. Sähköturvallisuus Sähkölaitteista, sähkön käytöstä ja staattisesta sähköstä johtuvan vaaran tulee olla mahdollisimman vähäinen. Työturvallisuuslaki (738/2002) 39 2 mom. Sähkölaitteet ja -laitteistot on suunniteltava, rakennettava, valmistettava ja korjattava niin sekä niitä on huollettava ja käytettävä niin, että: 1) niistä ei aiheudu kenenkään hengelle, terveydelle tai omaisuudelle vaaraa; Sähköturvallisuuslaki (410/1996) 5 1 mom. 1. kohta JSohlo/Työsuojelu/Oulu 13

14 B. Tapaturman vaaratekijät Työtilat ja työskentelyolosuhteet B1.Oppilasryhmäkoko B4. Ensiapuvälineet - työskentelypisteiden määrä - ensiapukoulutus/valmius - etäisyydet toistaan ja laitteista - varustus - kulkutiet - hätäensiapuohjeet B2. Henkilösuojaimet - välinehuolto - sijainti - hätäilmoitusjärjestelmä - määrä B5.Tulityöt - ikäluokkaan sopivuus - turvallisuus - valvontasuunnitelma /tilamäärittely - huolto j - B3. Siisteys ja järjestys Suojalaitteet (verhot etc.) - tapaturmavaarat - Suojaimet (maskit, käsineet) - poistumistiet - siivousmahdollisuus - pintamateriaalit - viihtyvyys (palamattomuus) - kaasujen kohdepoistot JSohlo/Työsuojelu/Oulu 14

15 B3. Siisteys ja järjestys Käsityön työturvallisuusopas s.44 Työpaikalla on huolehdittava turvallisuuden ja terveellisyyden edellyttämästä järjestyksestä ja siisteydestä. Siivoaminen ei saa aiheuttaa haittaa TtL JSohlo/Työsuojelu/Oulu 15

16 B. Tapaturman vaaratekijät Työtilat ja työskentelyolosuhteet B6. Kaasulaitteet - sijainti (kaasukeskus) - palo- ja pelastus- sekä varoitusmerkinnät - laitehuolto B7. Palo-ja räjähdysvaara - Atex -asiakirjat - sähkölaitteet (sijainti ja luokitus) - palokuormat - poistumistiet - poistumissuunnitelma - poistumisharjoitukset B8. Alkusammutuskalusto - jauhesammuttimet - sammutuspeitteet - hätäsuihkut - turvakäsineet B9. Ohjeet ja varoitustaulut - kaasut - ensiapukaapit p - hätäsuihku - alkusammutusvälineet - hätäpoistumisreitit - meluntorjunta - Hätäilmoitusohje B10. Työtilan pintamateriaalit - kestävyys - liukkaus - palamattomuus - myrkyttömyys y yy B11. Vaaratilanneilmoitukset - ohjeistus ja koulutus - seuranta JSohlo/Työsuojelu/Oulu 16

17 C. Fysikaaliset kuormitustekijät t kijät C1. Koneiden ja laitteiden melu - osastointi - kotelointi ti - suojautuminen C2. Valaistus - yleisvalaistus - konekohtainen - kohdevalaistus C3. Ilmanvaihto - yleisilmanvaihto il iht - kohdepoistot - maalikaapit - maalaushuone/kaappi - vaarallisten aineiden säilytys ja käsittely - muovintyöstö C4. Puu- ja metallipölyn poisto - purunpoistojärjestelmä (pintavahti) - hiontapölynpoisto - metallipölynpoisto C5. Lämpöolosuhteet - lämpötila - vetoisuus JSohlo/Työsuojelu/Oulu 17

18 C3. Ilmanvaihto Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa, Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksen- k mukainen TtL 33 Tn-tilojen ilmanvaihdon tulee olla järjestetty teknisesti erillään muusta ilmastointijärjestelmästä i ijä j l ä ä JSohlo/Työsuojelu/Oulu 18

19 D. Kemialliset ja biologiset vaarat D1. Kemikaalien säilytys ja käyttö - Ongelmajätteet (sijoitus ja käsittely) - erittely (saostuserottimet) - käytön opastus D3. Työskentelytilan turvallisuus ja terveellisyys - sisäilman laatu (yläpölyt, kosteusvauriot, yleinen siivoustaso) D2. Kemiallisille tekijöille altistumisen ehkäisy - kemikaaliluettelo - riskinarviointi JSohlo/Työsuojelu/Oulu 19

20 D. Ruumiillinen kuormittuminen (ergonomia) E1. Työskentelypisteet - sijainti - etäisyydet - mitoitus E2. Kulkutiet - turvallisuus - sijainti - tasoerot E3. Työasennot - työtasojen korkeudet - istuinkorkeudet E4. Työvälineet, koneet ja laitteet - mitoitus - ergonomia E5. Työskentelytila - pinta-ala - korkeus - läpinäkyvyys JSohlo/Työsuojelu/Oulu 20

21 F. Henkinen kuormittuminen F1. Työrauha F3. Valvonta - oppilasryhmien koostumus - näkyvyys tiloissa, välitön - erityistä tukea vaativat valvonta konetyöskentelyssä oppilaat - sosiaaliset tilat - avustajien määrä - toimintaohjeet oppilaille (esim. välituntien aikana) F2. Perehdyttäminen - työturvallisuusopas F4. Työaika - yleisohjeet tilan käytöstä - tuntimäärät (jaksaminen) - työhön opastus - työn suunnittelu (vaikutusmahdollisuudet työaikaan, perehdytyksestä (oppilaat, ryhmäkokoon etc.) - kirjallinen vakuutus sijaiset) F5. Lukitusjärjestelmä - poistumis ja - vastuut, käyttöoikeudet sisäänsuojautumisohjeet j - omaisuudenhallinta JSohlo/Työsuojelu/Oulu 21

22 F5. Lukitusjärjestelmät Turvallisesta opiskeluympäristöstä on ensi sijassa koulutuksen järjestäjä (kunta tms.), mutta myös koulun toiminnasta vastaava rehtori ja viime kädessä opetuksen käytännön toteuttamisesta vastaava opettaja, KTT opas TtL 12 määrittelee työympäristön suunnittelulle vaatimukset JSohlo/Työsuojelu/Oulu 22

23 Toimenpiteet riskien pienentämiseksi Teknisiä toimenpiteitä,, kuten teknisten puutteiden korjaaminen, uudet laite- tai työtilaratkaisut, suojusten tai turvalaitteiden kehittäminen, varmistus- ja hälytysjärjestelmät j t l ät tai huollon ja kunnossapidon parannukset. Organisaation toimintaan liittyviä toimenpiteitä, kuten yhteisistä pelisäännöistä sopiminen, toimintaohjeiden laatiminen, valvonnan tai seurannan kehittäminen, tiedonkulun ja työnsuunnittelun parantaminen tai vastuista sopiminen. Kirjaa toimenpiteet niin, että voisit ottaa ne sellaisenaan vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan JSohlo/Työsuojelu/Oulu 23

24 Toimenpiteet riskien pienentämiseksi Yksilöiden toimintamahdollisuuksia parantavia toimenpiteitä, kuten uusien työvälineiden, työvaatetuksen tai henkilösuojainten hankinta, ohjeistus, perehdyttäminen ja koulutus, uudet työaika- tai työparijärjestelyt. Varo näitä! Huolellisuus lli ja tarkkaavaisuus Ohjeiden noudattaminen Oikeat työtavat Varovaisuus ja maltti Ammattitaito JSohlo/Työsuojelu/Oulu 24

25 Toimenpiteiden kirjaamisesta Riskien arvioinnin tärkeimpiä osia: Haetaan oikeita ja konkreettisia parannuskohteita. Riskien arvioinnin hyöty ja vaikuttavuus kiteytyvät toimenpiteisiin! Joka riskille ei ole PAKKO keksiä toimenpidettä. Myös nykyistä varautumista kannattaa kuvata. Kaikki toimenpiteet eivät ole samanarvoisia tai yhtä kiireellisiä! Lopullinen lista toteutettavista toimenpiteistä hahmottuu kaikkien arviointien ja yhteenvetojen jälkeen JSohlo/Työsuojelu/Oulu 25

26 Työturvallisuuslain velvoitteet (Käsityön työturvallisuusopas, lisäsivu 2009) Käsityön opetuksen järjestäjällä tulee olla hallussaan ajantasaiset tiedot turvallisuus- ja terveysvaaroista sekä niiden merkityksestä k tä oppilaiden id turvallisuudelle Käsityön opetuksen harjoitustöissä on omat ominaispiirteensä ja vaaratekijänsä, jotka tulee mahdollisimman tarkkaan selvittää ja pitää ajan tasalla Työnantajan tulee järjestää mahdollisuus ilmoittaa kirjallisesti haitoista ja puutteellisuuksista sekä antaa palaute toimenpiteistä, mihin se on ryhtynyt JSohlo/Työsuojelu/Oulu 26

27 VNA työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 (lisäsivu 2009) Asetus edellyttää järjestelmällistä konekohtaista turvallisuuden tarkastelua ja koneiden turvallisuudesta on huolehdittava koko niiden käytön ajan Asetusta sovelletaan koneen, välineen ja muun teknisen laitteen sekä niiden yhdistelmän käyttöön ja tarkastamiseen myös oppilaan harjoitustöissä Asetus antaa ohjeita käyttöön, asennukseen, valintaan, työpaikkaan, perehdyttämiseen, huoltoon, turvamerkintöihin, suojaukseen, hallintalaitteisiin, käynnistämiseen ja pysäyttämiseen sekä energiansyöttöön. (esim. koneilla tulee olla kunnossapito- ohjelma --- koneiden huoltokirjat, huoltovälit, huoltosuunnitelma etc..) JSohlo/Työsuojelu/Oulu 27

28 VNA työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta 403/2008 (lisäsivu 2009) Työvälineissä tulee olla hallintalaite sen pysäyttämiseksi täydellisesti ja turvallisesti. Hallintalaitteiden tulee sijaita vaara-alueiden ulkopuolella ja ne tulee suojata tahattoman käytön mahdollisuudelta Käynnistäminen ei saa olla mahdollista muuten kuin hallintalaitteen kautta. Konekohtaista hätäpysäytintä ei saa käyttää hallintalaitteena. Peruskouluympäristön kaikissa oppilaan käyttöön tarkoitetuissa koneissa ja laitteissa tulee olla konekohtainen hätäpysäytin. Hätäpysäytintä ei saa käyttää koneen hallintalaitteena JSohlo/Työsuojelu/Oulu 28

29 TN-tilojen turvallisuudesta AVI:n työsuojelun vastuualueen näkökulmasta (lisäsivu 2009) Koulussa saa käyttää vain hyväksyttyjä sähkölaitteita Koneiden ja sähkölaitteiden ohjaus toteutetaan keskitetysti lukittavasta opettajan käytössä olevasta tilasta Koneturvallisuussyistä voi olla tarpeen kytkeä koneet verkkoon konekohtaisesti (suojaetäisyyksien päällekkäisyys), jotta niiden käyntiä voidaan hallita Kiinteät koneet on varustettava lukittavin turvakytkimin, lukkiutumattomin käynnistimin ja pysäyttimin, konekohtaisin hätäpysäyttimin, alijännitesuojin, lämpörelein ja moottorijarruin JSohlo/Työsuojelu/Oulu 29

30 TN-tilojen turvallisuudesta AVI:n työsuojelun vastuualueen näkökulmasta (lisäsivu 2009) TN- tilat on varustettava tilakohtaisin hätäpysäyttimin. Ne kytketään siten että kaikista koneista, laitteista ja pistorasioista voidaan katkaista jännite (myös moottorijarrujen tulee kytkeytyä toimintaan) Koneen turvallisuuteen vaikuttavan suojavarusteen tulee olla toimintakuntoinen ja kaikissa olosuhteissa toimiva. Ryhmäkoon turvallista suuruutta arvioitaessa tulee huomioida oppilasaines. Erityisoppilaiden integrointi ryhmään vaikuttaa ryhmäkokoa pienentävästi Ryhmäkokoon vaikuttaa myös tilan aiheuttamat vaatimukset: valvonnan mahdollisuus, ilmamäärät, työskentelyn t turvallisuus, työpaikkojen määrä. ä Ryhmäkoko tulee suunnitella niin, että opettaja voi valvoa oppilaita kaikissa tilanteissa JSohlo/Työsuojelu/Oulu 30

31 Opetuksen järjestelyt ja opettajaa koskeva k ohjeistus Käsityön työturvallisuusoppaan uusittu lisäsivu TN-tiloissa saavat opetusta antaa vain sellaiset opettajat, jotka hallitsevat aineen opetuksen ja työskentelyn käytössä ä olevilla koneilla ja laitteilla ill Muutoin on oppilasryhmälle tällöin järjestettävä muuta opetusta Oppilasryhmää ei missään tapauksessa saa jättää työskentelemään omin päin varsinkaan koneilla ja laitteilla Opettajan on opetuksen aikana varmistettava, että oppilaalla riittävä valmius kulloinkin opetuksessa käytettävien työkalujen laitteiden ja koneiden käyttöön JSohlo/Työsuojelu/Oulu 31