TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus
|
|
- Ada Penttilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Kirjoittaja: Tuomo Ojanen Luottamuksellisuus: Luottamuksellinen
2 1 (13) Raportin nimi Renovation Panel Tuuletusuritetun lisälämmöneristerakenteen kosteustekninen toimivuus Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Asiakkaan viite Janne Heikkilä Paroc Oy Ab Energiakuja Helsinki Projektin nimi Projektin numero/lyhytnimi PassReMa PassReMa Raportin laatija(t) Sivujen lukumäärä Tuomo Ojanen 13 Avainsanat Raportin numero Korjausrakentaminen, liimaus, rappaus, lisäeristys VTT-R Tiivistelmä Tutkimuksessa selvitettiin laskennallisesti tilaajan esittämien lisäeristerakenteiden kosteustekninen toimivuus. Rakenteet on tarkoitettu käytettäväksi pientalon seinään energiatehokkuutta parantavassa korjausrakentamisessa. Lisäeristerakenteissa on mineraalivillaeristeen ulkopinnalla ohutrappaus ja eristeessä on uratuuletus. Laskennassa on käytetty apuna WUFI 5.0 ohjelmistoa ja tuloksia on analysoitu VTT:n homeen kasvua kuvaavan laskentamallin avulla. Tarkastelussa seinään kohdistuva viistosateen aiheuttama kosteusrasitus vastaa matalaan (alle 10 m) rakennukseen kohdistuvaa. Laskennallisen tarkastelun lisäksi esitetään arvio rakenteen sellaisista kosteusteknisen toimivuuden riskitekijöistä, joita laskennassa ei voida ottaa huomioon. Esitetyt rakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia Suomen ilmastossa normaaleilla kuivien tilojen kosteuskuormilla. Uratuuletus parantaa rakenteen kosteusteknistä toimintavarmuutta tuulettamattomaan verrattuna erityisesti korkeissa kosteusrasituksissa. Luottamuksellisuus Espoo Luottamuksellinen Tuomo Ojanen Erikoistutkija Jorma Heikkinen Erikoistutkija Jari Shemeikka Teknologiapäällikkö VTT:n yhteystiedot Tuomo Ojanen, VTT, PL VTT, puh , tuomo.ojanen@vtt.fi Jakelu (asiakkaat ja VTT) Asiakas, alkuperäinen VTT, alkuperäinen VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.
3 2 (13) Sisällysluettelo 1 Tarkasteltava rakenne Työn tavoitteet Laskennassa käytetyt ilmastotiedot ja kosteuskuormitukset Tarkastellut laskentatapaukset Materiaaliominaisuudet Tarkastelujen lähtöoletukset ja sisältö Laskennan tulosten käsittely ja analysointi Homekasvun tarkastelu ja kriittiset rajapinnat Ulkopinnaltaan rapatun rakenteen kosteustekninen toimivuus Tuuletetun rakenteen kosteustekninen toimivuus Riskitarkastelu Yhteenveto... 12
4 3 (13) 1 Tarkasteltava rakenne Tässä selvityksessä tarkasteltiin pientalon seinän korjausrakentamiseen tarkoitetun Renovation Panel -lisäeristerakenteen kosteusteknistä toimintaa vanhan seinärakenteen yhteydessä. Tämä lisäeristämiseen tarkoitettu rakenneosa on ulkopinnaltaan rapattu (Kuva 1) ja siinä on tuuletusurat. Korjaukseen tarkoitettu 600 mm korkea Renovation Panel eriste-elementti koostuu 300 mm mineraalivillakerroksesta (Paroc FAL1 lamellivilla), joka on liimaamalla kiinnitetty 18 mm kertopuulevyyn ja rapattu toiselta pinnaltaan. Rappauksena on 10 mm ohutrappaus (kalkkisementtirappaus). Kuivumiskyvyn varmistamiseksi elementeissä on pystysuuntaiset poikkileikkaukseltaan 20 mm x 30 mm tuuletusurat 200 mm jaolla. Elementtien ylä- ja alapinnoilla on pystyurat yhdistävä poikkileikkaukseltaan 20 mm x 30 mm vaakaura, joka varmistaa päällekkäisten elementtien tuuletusurien virtausyhteyden. Korjauselementti on tarkoitettu kiinnitettäväksi vanhaan rakenteeseen kertopuu sisäänpäin. Vanhasta rakenteesta puretaan ennen lisäeristysrakenteen kiinnitystä julkisivu ja mahdollisen tuuletusraon rakenteet (Kuva 1). Kuva 1. Pientalon seinärakenteen korjausrakentamiseen tarkoitettu, ulkopinnaltaan rapattu ja lämmöneristeen tuuletusrakojen kautta tuuletettu Renovation Panel lämmöneriste-elementti vasemmalla. Oikean puoleisessa kuvassa korjauspaneeli on asennettuna vanhan rakenteen ulkopintaan.
5 4 (13) 2 Työn tavoitteet Tavoitteena oli selvittää laskennallisesti korjausrakenteiden kosteustekninen toimivuus ja arvioida niihin liittyviä riskejä. Erityisesti selvityksen kohteena olivat liimasauman olosuhteet kertopuun ja mineraalivillan välissä. Jos liimasauma altistuu veden kondenssille, voi liimaukseen kestävyys heikentyä. Laskennassa käytettiin WUFI 5.0 kosteuslaskentaohjelmaa /1/ rakenteiden 1-d leikkausten tarkasteluun. Laskentatulosten jälkitarkastelussa arvioitiin homeen kasvuriskiä rakenteen kriittisissä osissa. Homeen kasvua arvioitiin VTT:n kehittämällä homemallilla, jota on täydennetty ottamaan huomioon eri materiaalien homehtumisherkkyys /2, 3/. 3 Laskennassa käytetyt ilmastotiedot ja kosteuskuormitukset Laskenta tehtiin käyttäen Jokioisten v kosteusteknisen toimivuuden mitoitussäätietoja. Tarkastelussa ulkoilman olosuhteet (lämpötila, suhteellinen kosteus, sade- ja tuulitiedot sekä auringon säteilytiedot) vaihtelevat tunneittain. Useiden vuosien tarkastelussa valitun säätiedon olosuhteet toistuvat vuosittain. Tarkasteltujen seinärakenteiden suuntaus oli suurimman vuotuisen viistosateen suuntaan: Jokioisten säätiedoilla lounaaseen. Sisäilman olosuhteet asetettiin EN15026 mukaisesti korkeaa kosteuskuormaa vastaaviksi. Sisäilman lämpötila on vakio +20 C silloin, kun ulkoilman lämpötila on alle +10 C. Kun ulkoilman lämpötila muuttuu 10 C:sta +20 C:een, kasvaa sisäilman lämpötila lineaarisesti +20 C:sta +25 C:een. Tätä korkeammilla ulkoilman lämpötiloilla sisäilman lämpötila on vakio +25 C. Kun ulkoilman lämpötila on alle -10 C, on sisäilman suhteellinen kosteus 40 % RH. Sisäilman suhteellinen kosteus kasvaa tästä lineaarisesti RH 70 %:iin ulkoilman lämpötilan kasvaessa -10 C:sta +20 C:een. Kaikkien materiaalikerrosten alkukosteus oletettiin 80 % RH suhteellista kosteutta vastaavaan tasapainokosteuteen, mikä sisältyy jonkin verran varmuutta. 4 Tarkastellut laskentatapaukset Korjausrakenneosa on tarkoitettu asennettavaksi vanhan rakenteen ulkopintaan. Siksi kosteusteknisen toimivuuden tarkastelu on tehtävä vanhan rakenteen kanssa. Lisäeristettäväksi vanhaksi rakenteeksi oletettiin toimivuuden kannalta vaikein tapaus. Vanhan ja uuden rakenneosan rajapintaan (kertopuuhun) kohdistuu sisäilmasta suurin rasitus silloin, kun vanha rakenne on höyrynsuluton ja sen lämmöneristystaso on kuitenkin suhteellisen hyvä. Tällöin rajapinnan lämpötilataso on lämmityskaudella mahdollisimman alhainen, mikä johtaa korkeisiin suhteellisen kosteuden arvoihin ja siitä mahdollisesti aiheutuviin biologisen kasvun riskeihin.
6 5 (13) Vanhaksi rakenteeksi valittiin 150 mm paksuisella mineraalivillalla eristetty rakenne, jossa sisäverhouksena on pelkkä kipsilevy ilman höyrynsulkua. Tämä kuvaa pahinta tilannetta sisäilman kosteuskuormien kannalta. Muita kriittisiä kohtia rakenteessa ovat rappauksen ja lämmöneristeen rajapinta sekä liimasauma lämmöneristeen ja kertopuun välissä. Liimasauman kestävyyden edellytyksenä on, ettei se kastu, ts. vesi ei saa kondensoitua tähän kerrokseen. Kriittisten kerrosten toimintaa tarkasteltiin eri rakennetapauksissa neljän vuoden laskentajakson ajan alkaen lokakuun 1 päivästä. Tuuletusvirtaamat Pystyurat kattavat 10 % rakenteen otsapinta-alasta ja yhtenäisenä tuuletusvälinä urat vastaisivat 3 mm rakoa. Uratuuletuksen mahdolliset tuuletusilman tilavuusvirrat arvioitiin mallintamalla kahden asuinkerroksen korkuinen (6 m) kanavisto, jossa pahimmassa tapauksessa joka paneelikerroksen urat olivat sivussa seuraavan kerroksen urista. Tällöin virtaukseen tulee 600 mm välein kaksi 90 asteen mutkaa, mikä lisää kanaviston virtausvastusta suoraan kanavistoon verrattuna. Alkuoletus oli, että virtauksen aiheuttaa vain lämpötilaeroon perustuva noste. Tarkastelussa sisäilman lämpötilaksi oletettiin +22 o C ja ulkoilmalle +6 o C, mikä vastaa vuoden keskimääräistä lämpötilaa Etelä-Suomessa. Olettaen, että tuuletusilman lämpötila nousee uran ympäristön lämpötilaan, saatiin 6 m korkean rakenteen luonnollisen konvektion käyttövoimaksi 0,4 Pa paine-ero. Jos tuulen painevaikutuksen keskimääräiseksi arvoksi oletetaan 1,5 Pa, on keskimääräinen paine-ero 1,9 Pa. Näillä arvoilla laskettuna saatiin ilman virtausnopeudelle tuuletusraossa arvot 0,055 m/s (0,4 Pa) ja 0,19 m/s (1,9 Pa). Laskennassa tuuletus kuvattiin 10 mm yhtenäisenä tuuletusrakona, jolloin sen ilmanvaihtokertoimet olivat vastaavasti noin 10 1/h ja 33 1/h. Näitä arvoja käytettiin laskennassa. Vertailukohtana käytettiin tuulettamattoman ja muuten vastaavan rakenteen tilannetta. Tämän kosteustekninen toimivuus on havaittu turvalliseksi aiemmissa tarkasteluissa //. Laskennalla selvitettiin, miten uratuuletus lisää kosteuden kuivumiskykyä ja toimintavarmuutta. Perustapausten lisäksi tarkasteltiin virheellisen korkeassa alkukosteudessa (materiaalien kosteus 95 % RH tasapainotilassa) olevien rakenteiden kuivumiskykyä ensimmäisen vuoden aikana. Tavoitteena oli osoittaa tuuletuksen vaikutus rakenteen kuivumiskykyyn. Taulukko 1 esittää laskennassa tarkastellut tapaukset. Taulukko 1. Laskennassa tarkastellut tapaukset. Perustapauksissa n0, n10 ja n33 alkukosteus (80 % RH) vastasi vielä hyväksyttävää tasoa, kuivumistarkasteluiden 95 % RH vastasi kosteusvauriotapausta.
7 6 (13) Tapauksen merkintä Tuuletuksen aiheuttava paine-ero Pa Vastaava ilmanvaihtokerroin 10 mm yhtenäisellä tuuletusraolla n, 1/h n0-0 n10 0,4 10 n33 1,9 33 Alkukosteus 95 % RH n0_95%init - 0 n10_95%init 0,4 10 n33_95%init 1, Materiaaliominaisuudet Taulukko 2 esittää materiaalikerrokset ja niille laskennassa käytetyt vesihöyrynläpäisyominaisuudet /1/. Taulukko 2. Materiaalikerrokset ja niiden vesihöyrynläpäisyominaisuudet. Materiaalikerros Kerrospaksuus, mm Vesihöyryn diffuusiovastuskerroin Vesihöyryn diffuusiovastus (ekvivalenttina ilmakerroksen paksuutena) Sd, m Mineraalivilla 150 / 300 1,3 0,2 / 0,4 Rappaus (kalkkisementti) Kertopuukerros f (RH) ,2 0,18 3,6 f (RH) Liimasauma ,0 Sisäverhouskipsilevy ,1 Liimakerroksen vesihöyrynvastukselle käytettiin laskennassa arvoa Sd = 1,0 m. Rappaukselle käytettiin WUFIn materiaalikirjaston arvoja kalkkisementtirappaukselle. 6 Tarkastelujen lähtöoletukset ja sisältö Oletukset perustuvat tilaajan toimittamiin tietoihin lisäeristerakenteista. Rakenteet (myös vanhat) oletettiin tarkasteluissa ilmatiiviiksi, jolloin rakenteen läpi ilmavirtausten mukana kuljettuva kosteus ei aiheuta kosteusriskiä. Laskennassa oletettiin, että nestemäistä vettä ei pääse tunkeutumaan suoraan rappauksen läpi. Kuormittavia tekijöitä ovat sisä- ja ulkoilman kosteus, rakenteen
8 7 (13) alkukosteus ja rakenteeseen osuva viistosade. Rakenne oletettiin suunnatuksi pahimpaan viistosateen suuntaan länteen ja viistosateen oletettiin vastaavan matalaan (< 10 m) rakennukseen osuvaa sadetta. Tyypillisesti pahin kosteuskuormitus on varjossa olevalla rakenteella. Auringon säteilyä tai taivaan vastasäteilyä ei laskennassa otettu huomioon, mikä lisää tarkastelun varmuutta. 7 Laskennan tulosten käsittely ja analysointi Laskennallinen tarkastelu tehtiin 1-dimensioiselle rakenneleikkaukselle. Rakenteen simulointilaskenta alkoi lokakuun 1. päivästä ja jatkui neljän vuoden jakson ajan saman mitoitusvuoden sääoloja käyttäen. Tuloksena saatiin rakenteen kriittisimpien kohtien lämpötila- ja kosteusolosuhteiden tunnittaiset arvot. Näiden perusteella voitiin edelleen arvioida kriittisten kohtien toimintaa. Homeen kasvu on ensimmäisiä merkkejä, joita liiallinen kosteus aiheuttaa rakenteissa. Homeen kasvua voidaan arvioida laskennallisesti käyttämällä tulosten jälkikäsittelyssä VTT:n homemallia /2, 3/. 7.1 Homekasvun tarkastelu ja kriittiset rajapinnat Kriittisiksi kohdiksi valittujen pintojen olosuhteiden perusteella voitiin laskea näille kohdille homeen kasvua kuvaavat homeindeksit [0, 6] eri tapauksissa. Homeindeksi arvo 1 kuvaa ensimmäistä mikroskoopilla havaittavaa alkavaa homekasvua ja taso 3 ensimmäistä paljain silmin havaittavaa kasvua tai mikroskooppihavainnoissa yli 50 % homepeittoa pinnalla. Rakenteiden sisäpinnan ja sisäilmaan kosketuksissa olevien osien kriteerinä käytetään tasoa 1, ts. mitään kasvua ei sallita. Ulkopinnan lähellä olevien kerrosten rajana on usein taso 3, koska ulkoilman olosuhteet johtavat herkästi homeen kasvumahdollisuuteen näissä kohdin rakennetta, mutta ne eivät ole suoraan kosketuksessa sisäilman kanssa. Homeen kasvu riippuu kasvualustan homehtumisherkkyydestä. Materiaaleja on luokiteltu neljään eri ryhmään niiden homehtumisherkkyyden mukaan: Herkin taso on käsittelemätöntä pintapuuta vastaava (erittäin herkkä). Seuraava herkkyysluokka (herkkä) vastaa tyypillisesti puupohjaisia tai paperipintaisia tuotteita, höylättyä kuusta ja kipsilevyä. Sitä seuraava luokka (kohtalaisen kestävä, medium resistant) soveltuu sementtija muovipohjaisille materiaaleille sekä mineraalivillatuotteille. Hometta vastustava taso 4 (kestävä, resistant) vastaa lasi-, metalli yms. pintoja sekä materiaaleja, jotka on käsitelty homeen kasvua estävillä tuotteilla. Laskennallinen homeindeksi alenee kuivien ja kylmien jaksojen aikana, mikä kuvaa homeen taantumaa. Homeindeksin laskennallisen taantumisen kertoimena käytettiin laskennassa kerrointa 0,25. Tämä kuvaa homeindeksin laskennallista alentumisnopeutta kasvulle epäedullisissa oloissa verrattuna erittäin herkän puun vastaavaan arvoon.
9 Homeindeksi TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) Kriittiset rajapinnat Kriittisiä kohtia ovat lämmöneristeen ja rappauksen rajapinta, liimakerroksen molemmat rajapinnat mineraalivillaan ja kertopuuhun päin sekä kertopuun ja vanhan rakenteen rajapinta. Rappauksen ja lämmöneristeen rajapinnalle voitiin käyttää homehtumisherkkyysluokkaa kohtalaisen kestävä, kun se muille rajapinnoille asetettiin homehtumisherkkyysluokkaa herkkä (puumateriaalit). 8 Ulkopinnaltaan rapatun rakenteen kosteustekninen toimivuus Seuraavassa esitetään tarkastellun rapatun rakenteen kosteusteknisen toimivuuden laskennallisten tarkastelujen tulokset ja arviot tulosten perusteella. Kuva 2 esittää rappauksen ja mineraalivillan rajapinnalle lasketun homeindeksin arvon neljän vuoden tarkastelujakson aikana. Kaikissa tapauksissa homeindeksi jäi selvästi alle tason 1, ts. tässä kohdassa ei ole mitään laskennallista homehtumisriskiä n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 2. Laskennallinen homeindeksi rappauksen ja mineraalivillan rajakerroksessa jää turvalliselle tasolle kaikissa tapauksissa. Muilla kriittisillä rajapinnoilla homeindeksi (materiaaliluokka herkkä) jäi vielä tätä pienemmäksi, käytännössä jokseenkin tasolle 0. Liimakerroksen toimivuus esitetään erikseen sen molempien pintojen suhteellisen kosteuden avulla (Kuva 3 ja Kuva 4). Tarkastelluissa tapauksissa rajapintojen suhteellinen kosteus pieneni heti alkutilanteen jälkeen alle 80 % RH tason ja liiman korkeimmat kosteushuiput olivat noin 72 % RH tasolla. Liimakerrokseen ei missään tarkastelutapauksessa tiivisty-
10 RH % TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) nyt kosteutta ja sen kosteusolot olivat turvalliset homeen kasvun ja liimasaumalle ilmoitetun kriittisen kestävyyden (kondenssi) kannalta. Tuloksissa tuuletuksen vaikutus ei juuri tule esiin. Erot eri tuuletusvirtaustapausten ja tuulettamattoman tapauksen välillä ovat kaikissa tarkastelukohdissa hyvin pienet. Tämä johtuu rappauksen korkeasta vesihöyrynläpäisevyydestä. Normaalit kosteustasot saavutettaisiin ilman tuuletustakin ja tuuletuksen kuivumista edistävä vaikutus jäi näissä olosuhteissa vähäiseksi mw+ / liima n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 3. Liiman ja mineraalivillan rajapinnan suhteellinen kosteus eri tarkastelutapauksissa.
11 RH % TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) 75 liima / kertopuu n0 n10 n Aika, d (alku 1.10.) Kuva 4. Liiman ja kertopuun rajapinnan suhteellinen kosteus eri tarkastelutapauksissa. Tarkastelu tehtiin lisäksi olettaen korkea alkukosteustilanne, 95 % RH tasapainokosteus kaikkiin materiaalikerroksiin. Valittu tapaus on selkeä vikatilanne ja se vastaa kosteusvauriotapausta. Kuva 5 esittää valitun korkean alkukosteuden kuivumisen rakenteesta eri tuuletusilmavirroilla. Termi m,tot kuvaa rakenneleikkauksen kosteusmäärää rakenteen pinta-alayksikköä kohden. Näissä erittäin korkean alkukosteuden tapauksissa tuuletuksen vaikutus kosteuden kuivumiseen on hyvin havaittavissa. Uratuuletus tuo lisävarmuutta rakenteen kuivumiskykyyn ja kosteustekniseen toimivuuteen erityisesti ääritilanteissa.
12 m",tot kg/m2 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (13) 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 n0_95%init n10_95%init n33_95%init 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2, Aika, d (alku 1.10.) Kuva 5. Kuivumiskyky ensimmäisen vuoden aikana liian korkean alkukosteuden jälkeen. 9 Tuuletetun rakenteen kosteustekninen toimivuus Tuuletetun rakenteen kuivumiskyky on rapattua rakennetta parempi. Normaaleissa kosteuskuormitusoloissa tuuletuksen edut näkyvät heikosti verrattaessa tuulettamattomana hyvin toimivaan rapattuun rakenteeseen. Uratuuletus tuo lisävarmuutta rakenteen kosteustekniseen toimivuuteen erityisesti ääritilanteissa. 10 Riskitarkastelu Rakenneleikkausten laskennallinen tarkastelu kuvaa ideaalisesti toteutettujen rakenteiden toimintaa. Laskenta antaa hyvän kuvan rakenteiden toimivuudesta silloin, kun niiden toteutus on suunnitelmien mukainen, eivätkä esimerkiksi detaljien toimivuus, muut rakenneosat tai rakenteiden vaurioituminen aiheuta ylimääräisiä kosteuskuormia rakenteisiin. Tarkastelu pätee käytetyissä sisä- ja ulkoilmaston olosuhteissa. Toimivuuden riskejä ovat: Rappauksen ominaisuudet ovat ratkaisevia viistosateen aiheuttaman kosteuskuorman hallinnassa ja kapillaarisen kosteudensiirron rajoittamisessa rappauksen läpi. Laskennassa tarkastellut ominaisuudet antavat kuvan tyypillisestä rappauksesta. Rappauksen valinta, sen kapillaaristen ja vesihöyryn läpäisyominaisuuksien tasot ja pysyvyys vaikuttavat olennaisesti rakenteen pitkäaikaistoimivuuteen.
13 12 (13) Ulkopuolisen sadeveden tunkeutuminen rappauskerroksen läpi eristekerrokseen on merkittävin kosteustekniseen toimivuuteen vaikuttava riski. Tämä riski koskee kaikkia vastaavia rapattuja rakenteita, ei vain tässä tarkasteltuja. Riskin toteutumiseen vaikuttaa mm. rappauksen aukotusten suojaus, esimerkiksi ikkuna-aukkojen pellitykset, erilaiset rappauksen läpäisevät kiinnikkeet, niiden suojaus ja suuntaus, ja itse rappauksen ominaisuuksien pysyvyys sekä rappauksen vauriot ja ikääntymisen aiheuttamat halkeamat. Sisäpuolisen rakenteen ilma- ja diffuusiovuodot. Oletuksena oli, etteivät ilmavuodot rakenteen läpi tai sen kautta aiheuta lisää kosteuskuormitusta rakenteeseen. Tämä on käytännössä varmistettava koko rakenteen ja myös sen vanhan osan riittävällä ilmatiiviydellä. Rakenteiden liitoskohtien tiiviys tulee varmistaa, jotta ne eivät heikennä rakennusvaipan ilmatiiviyttä tai aiheuta hallitsemattomia ilma- tai kosteusvirtauksia rakenteisiin. Rakenteiden kastuminen rakentamisen aikana tai muut syyt korkeisiin materiaalikerrosten alkukosteuksiin voivat aiheuttaa riskejä kaikissa rakennetapauksissa. Rakenteen tuuletus pienentää osittain kosteusriskien vaikutusta, mutta tuuletuksella ei voida poistaa riskejä. Kaikki rakenteen detaljit on suunniteltava ja toteutettava mahdollisimman toimintavarmoiksi riippumatta rakenteen kuivumiskyvystä. 11 Yhteenveto Tarkasteltujen rakenneleikkausten kosteustekninen toiminta on laskennallisen tarkastelun perusteella turvallista Suomen ilmastossa asuinkäyttöön tarkoitetuissa sisäilman kuormitusoloissa. Kertopuun ja mineraalivillan välisen liimakerroksen suhteellinen kosteus pysyi tarkastelluissa tapauksissa alle 80 % RH tason.
14 13 (13) Lähdeviitteet 1. WUFI (Wärme und Feuchte instationär - Transient Heat and Moisture) 5.1 Pro software, The Fraunhofer Institute for Building Physics IBP Viitanen, H. Factors affecting the development of mould and brown rot decay in wooden material and wooden structures. Effect of humidity, temperature and exposure time. The Swedish University of Agricultural Sciences. Uppsala, Ojanen, T.; Peuhkuri, R.; Viitanen, H.; Lähdesmäki, K.; Vinha, J.; Salminen, K. Classification of material sensitivity. New approach for mould growth modeling. 9th Nordic Symposium on Building Physics, NSB 2011, Tampere, Finland, 29 May - 2 June Proceedings pp
Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo
Referaatti: CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tekijä: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista simulointia apuna
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008. Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-02869-08 26.03.2008 Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT-S-02869-08 1 (5) Tilaaja
LisätiedotUuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT- S-04065-09 Uuden Termex Zero -seinärakenteen lämmönläpäisykerroin ja kosteustekninen toimivuus Tilaaja: Termex-Eriste Oy TUTKIMUSSELOSTUS NRO VTT- S-04065-09 1 (5) Tilaaja Tilaus
LisätiedotCLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus
CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista
LisätiedotEnergiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkaiden puurakenteiden lämpö-, kosteusja tiiviystekninen toimivuus Tuomo Ojanen, erikoistutkija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Puurakenteiden erityispiirteet
LisätiedotMassiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen
Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-
LisätiedotRakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT
Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Rakenteiden kosteustekniikka ja FUTBEMS -hanke FInZEB Työpaja 18.9.2014 Tuomo Ojanen Erikoistutkija, VTT Click Esityksen to edit sisältö Master title style Lisääkö hyvä
LisätiedotTUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA 31.7.
TUTKIMUSSELOSTUS ULKOSEINÄRAKENTEEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TARKASTELU HÖYRYNSULKUKALVON KIERTÄESSÄ PUURUNGON ULKOPUOLELTA Tutkimusselostus 2 (20) Ulkoseinärakenteen lämpö- ja kosteustekninen tarkastelu
LisätiedotKOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE. Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä
KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE Pekka Reijonen, Paroc Oy Ab, Puupäivä 2.11.2018 Paroc - eristeiden kosteustekniset ominaisuudet VTT:llä teetettyjen tutkimusten tuloksia 2 Mitä tutkittiin? Materiaali Tiheys,
LisätiedotLisälämmöneristämisen hyvät periaatteet
Lisälämmöneristämisen hyvät periaatteet Rakenteiden korjausten yhteydessä on niiden lämmöneristystasoa tyypillisesti parannettava. Suomen ilmastossa varmin ratkaisu on vanhan rakenteen lisälämmöneristäminen
LisätiedotPassiivirakenteiden kosteusteknisen toimivuuden laskennallinen tarkastelu
TUTKIMUSSELOSTUS Nro VTT-S-04438-12 18.06.2012 Passiivirakenteiden kosteusteknisen toimivuuden laskennallinen tarkastelu Tilaaja: Rakennustuoteteollisuus RTT ry LUOTTAMUKSELLINEN LUONNOS 18.6.2012 TUTKIMUSSELOSTUS
LisätiedotKosteusturvalliset matalaenergia- ja. Jyri Nieminen VTT
Kosteusturvalliset matalaenergia- ja passiivitaloratkaisut VTT Rakentamisprosessin kosteuden hallinta - asenteet ja ajattelemattomuus Lämmöneristeiden varastointi? Kosteusongelmien syyt rakennusvirheissä,
LisätiedotTuulettuvien yläpohjien toiminta
1 Tuulettuvien yläpohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät Suositukset
LisätiedotKosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1)
Kosteusteknisesti turvallinen matalaenergia- ja passiivirakentaminen Pasi Käkelä 1), Janne Jormalainen 1) 1) SPU Systems Oy Tiivistelmä Energiatehokkuusvaatimusten ja sitä kautta lämmöneristyksen ja rakenteiden
LisätiedotLisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista
Lisälämmöneristäminen olennainen osa korjausrakentamista Energiatodistusten laatijoiden ajankohtaispäivä 16.5.2019 Tuomo Ojanen, VTT Esityksen sisältö Rakennuksen tehtävä Hyvin lämmöneristetty ulkovaippa
LisätiedotENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
ENERGIAA SÄÄSTÄVIEN JULKISIVUKORJAUSTEN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 3.2.2015 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET SEINÄRAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISEEN ULKOPUOLELTA
LisätiedotKOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA
KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas
LisätiedotKosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella
Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston
LisätiedotBetonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet
Betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimet Tuomo Ojanen & Jyri Nieminen VTT Betonirakenteiden lämpötekninen toimivuus Tuuletettujen betonirakenteiden lämmönläpäisykertoimen laskentamenetelmiä sekä uritetun
LisätiedotRyömintätilaisten alapohjien toiminta
1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät
LisätiedotLämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta
Liite Lämmöneristeiden merkitys kosteus ja homeongelmien kannalta Johdanto Ympäristössä on monenlaisia mikro-organismeja eli mikrobeja kuten bakteereja, viruksia sekä home- ja lahottajasieniä. Mikrobeja
LisätiedotYläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn
Yläpohjan sellukuitulämmöneristyksen painumisen vaikutus rakenteen kokonaislämmönläpäisyyn Asiakas: Työn sisältö Pahtataide Oy Selvityksessä tarkasteltiin kosteuden tiivistymisen riskiä yläpohjan kattotuolien
LisätiedotHIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA
HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN
LisätiedotEnergiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusterveys Tuomo Ojanen, erikoistutkija Miimu Airaksinen, tutkimusprofessori Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sairaat talot, sairaat
LisätiedotFRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos
FRAME-PROJEKTI 8.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos LÄMMÖNERISTYKSEN LISÄYKSEN VAIKUTUKSET Lämmöneristyksen lisääminen heikentää monien vaipparakenteiden kosteusteknistä toimintaa:
LisätiedotTIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN
TIILIVERHOTTUJEN BETONISEINIEN KUIVUMINEN Tilaaja Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Kimmo Huttunen Laatija A-Insinöörit Suunnittelu Oy / Jarkko Piironen Suoritus 1.10. Laskentatarkastelut 2 Laskentatarkastelut
LisätiedotTTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää
TTS Työtehoseura kouluttaa tutkii kehittää PUURAKENTAMINEN OULU 23.9.2016 2 RANKARAKENTEET Määräysten mukaisen vertailuarvon saavuttaminen, 200 mm eristevahvuus Matalaenergia- ja passiivirakentaminen,
LisätiedotLämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen. Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka
Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Betonipäivät 2014 Toni Pakkala, TTY, Rakenteiden elinkaaritekniikka Lämmöneristemateriaalin vaikutus suojaustarpeeseen Sisältö 1. Rakennusvaiheen kosteuslähteet
LisätiedotMold growth in building materials
Start selecting classification by clicking here Mold growth in building materials Susanne Fagerlund (PhD in Inorganic Chemistry), Product properties and Certification manager, Paroc Oy AB Mold is present
LisätiedotEnnakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta. Vaasa Tapani Hahtokari
Ennakoiva Laadunohjaus 2016 Kosteudenhallinta Rakennuksen kosteuslähteet Rakennusfysikaalinen toimivuus Materiaalien säilytys työmaalla Rakennekosteus ja materiaalien kuivuminen Rakennedetaljit Rakennuksen
LisätiedotBetonisandwich- elementit
Betonisandwich- elementit -lämmöneristeet -ansastus -mallipiirustukset -tiiveys -detaljit -kuljetus -nostot -kosteustekninen toiminta -ääneneristys -palonkestävyys -kustannukset Seinätyypit Sandwich Uritetulla
LisätiedotARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.
ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO 2014-05-1 30.5.2014 1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä
1 (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä Lausunnon tilaaja: SPU Oy Pasi Käkelä Itsenäisyydenkatu 17 A 7 33500 Tampere 1. Lausunnon kohde
LisätiedotIlmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014
Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER
LisätiedotFRAME-hankkeen johtopäätöksiä
FRAME-hankkeen johtopäätöksiä Vaipan ilmanpitävyys Vaipan ilmanpitävyyden parantamisella on lähes pelkästään positiivisia vaikutuksia ja se on keskeinen edellytys matalaenergiarakentamiselle Erilaisten
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013
Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen
LisätiedotKosteus-, home- ja laho-ongelmien
Kosteus-, home- ja laho-ongelmien havainnointi ja korjaus - Mitä on opittu viimeisten 30 vuoden aikana Sisäilmastoseminaari 13.3.2013, Helsinki, Messukeskus Hannu Viitanen, Tuomo Ojanen & Miimu Airaksinen,
LisätiedotLISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA
LISÄERISTÄMISEN VAIKUTUKSET PUURAKENTEIDEN KOSTEUSTEKNISESSÄ TOIMINNASSA 10.3.2009 TkT Juha Vinha Puista bisnestä Rakentamisen uudet määräykset ja ohjeet 2010, 10.3.2009 Ylivieska YLEISTÄ Lämmöneristyksen
LisätiedotUlkoseinäelementtien suunnitteluohjeet
Ulkoseinäelementtien lämmöneristeet ansastus sähköistysvaraukset mallipiirustukset detaljit tiiveys kosteustekninen toiminta ääneneristys palonkestävyys asennus määrälaskenta CE- merkintä kehitys Seinätyypit
LisätiedotPuurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta
Puurunkoisten ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Juha Vinha, tekniikan lisensiaatti Erikoistutkija, TTKK Talonrakennustekniikan laboratorio juha.vinha@tut.fi 1 Johdanto Ulkovaipan rakenteiden
LisätiedotKOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML
3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma
LisätiedotSISÄILMAN LAATU. Mika Korpi
SISÄILMAN LAATU Mika Korpi 2.11.2016 Sisäilman määritelmä Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi saattaa olla eri lähteistä peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia
LisätiedotRIL 107-2012 Rakennusten veden- ja. varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin. Pekka Laamanen
RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet tähtäävät varmatoimisiin ja vikasietoisiin ratkaisuihin Pekka Laamanen 13.3.2013 1 RIL 107-2012 Rakennusten veden- ja kosteudeneristysohjeet 1976,
LisätiedotRIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN
RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA Kylmäsillat
Kylmäsillat Kylmäsillan määritelmä Kylmäsillat ovat rakennuksen vaipan paikallisia rakenneosia, joissa syntyy korkea lämpöhäviö. Kohonnut lämpöhäviö johtuu joko siitä, että kyseinen rakenneosa poikkeaa
LisätiedotUusi energiatehokas julkisivujen saneerausmenetelmä Jussi Kurikka, Pasi Käkelä ja Janne Jormalainen SPU Systems Oy
Uusi energiatehokas julkisivujen saneerausmenetelmä Jussi Kurikka, Pasi Käkelä ja Janne Jormalainen SPU Systems Oy Tiivistelmä Julkisivujen saneeraus tulee lisääntymään voimakkaasti seuraavien vuosien
LisätiedotMetropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset
Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy
LisätiedotFRAME-PROJEKTIN ESITTELY
FRAME-PROJEKTIN ESITTELY 11.6.2009 TkT Juha Vinha TAUSTA TTY teki ympäristöministeriölle selvityksen, jossa tuotiin esiin useita erilaisia riskitekijöitä ja haasteita, joita liittyy rakennusvaipan lisälämmöneristämiseen.
LisätiedotMaanvastaisen alapohjan lämmöneristys
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Maanvastaisen alapohjan lämmöneristys Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Jorma Heikkinen, Miimu Airaksinen Luottamuksellinen TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04026-11 Sisällysluettelo
LisätiedotVARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA
VARAUTUMINEN ILMASTONMUUTOKSEEN RAKENTAMISESSA 22.5.2019 Prof. Juha Vinha Rakennusfysiikka TAU, Rakennustekniikka ESITYKSEN SISÄLTÖ Ilmastonmuutoksen vaikutukset Rakennusaikainen kosteudenhallinta Lämmöneristyksen
LisätiedotRAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET
CO 2 OL Bricks, avoin seminaari Helsinki 9.5.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT RAKENNUKSET RAKENNUSFYSIIKKA JA SÄILYTETTÄVÄT
LisätiedotMATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA
MATTI KILJUNEN RUISKUTETTAVAN POLYURETAANIN LÄMPÖ- JA KOSTEUS- TEKNINEN TOIMIVUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Juha Vinha Tarkastaja ja aihe hyväksytty Talouden ja rakentamisen
Lisätiedotvesihöyry alkaa lauhtua eli tiivistyä pieniksi vesipisaroiksi. Samoin käy ilman jäähtyessä, sillä silloin kyllästyskosteus laskee.
Ilmankosteus Ilma koostuu useista eri kaasuista. Eniten siinä on typpeä, noin 78 %, ja happea, noin 20 %. Kosteusvaurioiden kannalta merkittävin kaasu on ilman sisältämä vesihöyry, jota on ilmassa vain
LisätiedotPuutuoteteollisuus Standardisointiseminaari. Miksi homeongelmat usein liitetään puuhun. Homeen kasvun olot ja mallinnus.
Puutuoteteollisuus Standardisointiseminaari RH (%) RH (%) 100 95 90 85 80 75 70 100 95 90 85 80 75 70 Home ei kasva 1 C 5 C 10 C 20 C 0 5 10 15 20 25 30 Time (weeks) Laho ei kehity 0 4 8 12 16 20 24 Time
LisätiedotHiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto. TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta 9.10.
TUTKIMUSRAPORTTI Ulkoseinärakenteiden kosteustekninen toiminta Hiidenkiven peruskoulu Helsingin kaupungin kiinteistövirasto 9.10.2012 Korjausrakentaminen ja Tutkimus Hiidenkiven peruskoulu TUTKIMUSRAPORTTI
LisätiedotFRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions
FRAME-PROJEKTI Future envelope assemblies and HVAC solutions 1.9.2010 Dos. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos TAUSTA TTY teki Ympäristöministeriölle v. 2008 selvityksen, jossa tuotiin esiin useita
LisätiedotLämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen
Lämmöneristetyypin vaikutus betonirakenteisten sisäkuorielementtien kuivumiseen Betonin kuivumisen perusteet Alkuvaiheessa sitoutumiskuivuminen (hydrataatio) ja haihtuminen betonin pinnalta merkittävimmät
LisätiedotSisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen
FRAME 08.11.2012 Tomi Pakkanen Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos Sisäisen konvektion vaikutus yläpohjan lämmöneristävyyteen - Kokeellinen tutkimus - Diplomityö Laboratoriokokeet
LisätiedotKari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA
Kari Lindroos POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D- OHJELMALLA POLYURETAANIERISTEISEN SEINÄRAKENTEEN RAKENNUS- FYSIKAALISEN TOMINNAN TARKASTELU WUFI2D-
LisätiedotRaportti. Yhteystiedot: Isännöitsijä Jyri Nieminen p. 020 743 8254. Tarkastaja/pvm: Janne Mikkonen p. 045 1200 430 / 3.9.2015
As Oy Juhannusaamu c/o Realco Tikkurila Oy Unikkotie 13 01300 Vantaa Raportti Kohde: As Oy Juhannusaamu Juhannustie 2 G Helsinki Tilaaja: Realco Tapani Ollila p. 0400 444 106 Toimeksianto: Kosteuskartoitus
LisätiedotMINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA
MINERAALIVILLA ERISTERAPPAUKSISSA Jukka Sevón JULKISIVU 2007 / Wanha Satama HELSINKI 2007 ERISTERAPPAUSRAKENNE A KOLMIKERROSRAPPAUS n. 25 mm rappaus, laastit kalkkisementtipohjaisia, kolmessa eri työvaiheessa
LisätiedotLISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?
Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus
LisätiedotJulkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto
Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun
LisätiedotESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA
Julkisivuyhdistys 15-vuotisjuhlaseminaari Kalastajatorppa, Hki 18.11.2010 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos ESIMAKUA ERISTERAPPAUSKIRJASTA Esimakua Eristerappauskirjasta
LisätiedotESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2168. Tuomo Ojanen & Mikael Salonvaara. Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet
ESPOO 2002 VTT TIEDOTTEITA 2168 Tuomo Ojanen & Mikael Salonvaara Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet VTT TIEDOTTEITA RESEARCH NOTES 2168 Kuivumiskykyiset ja sateenpitävät rakenteet Tuomo Ojanen
LisätiedotMatalaenergiatalon betonijulkisivut. 13.5.2009 Julkisivuyhdistys 2009 Arto Suikka
Matalaenergiatalon betonijulkisivut Muutos aiempaan 30 %:n parannus seinän ja ikkunan U-arvoihin Oleellisesti parempi tiiveys Uusia eristevaihtoehtoja käyttöön Lisäkustannus esim. betonisessa ulkoseinärakenteessa
LisätiedotSC I E N CE T O I. Kosteusteknisesti toimivia korjausrakentamisen. periaateratkaisuja. Jyri Nieminen Ilpo Kouhia Tuomo Ojanen Antti Knuuti
RE SEARCH 144 O HL I G H T S VI S I Jyri Nieminen Ilpo Kouhia Tuomo Ojanen Antti Knuuti G Kosteusteknisesti toimivia korjausrakentamisen periaateratkaisuja HI NS SC I E N CE T HNOLOG Y EC VTT TECHNOLOGY
LisätiedotPuutuotteiden toiminnallinen kestävyys
Puutuotteiden toiminnallinen kestävyys Mould 100 Relative humidity (%) Relative humidity (%) 90 80 70 60 50 100 90 80 70 60 50 No mould risk below the limits 0 10 20 30 40 50 No decay risk below the limits
LisätiedotFRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO
FRAME-PROJEKTIN YHTEENVETO Ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutukset vaipparakenteiden ja rakennusten rakennusfysikaalisessa toiminnassa 13.3.2013 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan
LisätiedotSAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN
SAKARI NURMI MASSIIVIRAKENTEEN SISÄPUOLISEN LISÄLÄMMÖNERISTÄMISEN VAIKUTUS RAKENTEEN KOSTEUSTEKNISEEN TOIMINTAAN Diplomityö Tarkastajat: tutkimusjohtaja Juha Vinha ja professori Ralf Lindberg Tarkastajat
LisätiedotEPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus. Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki
EPS-ohutrappausten palotekninen toimivuus Julkisivuyhdistyksen seminaari 25.1.2007 Wanha Satama, Helsinki EPS-ohutrappausrakenne EPS (expanded polystyrene) lämmöneriste muottipaisutettu polystyreeni Julkisivurakenteissa
LisätiedotKäsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka
Käsinlaskentaesimerkkejä Betonirakenteiden korjaaminen ja rakennusfysiikka Jukka Huttunen Esityksen sisältö lainattu Juha Valjuksen 4.3.015 esityksestä Käsiteltävät laskentaesimerkit 1. Kerroksellisen
LisätiedotRAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013
Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden
LisätiedotKivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset
Kivistön asuntomessualueen puukerrostalon rakenteiden kosteusmittausten tulokset ja johtopäätökset Energiatehokkaan puukerrostalon kosteusturvallisuus seminaari 28.5.2018 Kansallissali, Helsinki Mikko
LisätiedotPuun kosteuskäyttäytyminen
1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä
LisätiedotTiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450
04.05.2014 Lämmönsiirtolaskelmat Tiilipiipun palonkestävyysanalyysi Simulointi välipohjan paksuudella 600 mm Lämpötilaluokka T450 Kokkola 04.05.2014 Rauli Koistinen, DI Femcalc Oy Insinööritoimisto Femcalc
LisätiedotCLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportti Q1/2014
Juha Autioniemi, Antti Sirkka, Valtteri Pirttinen & Mikko Vatanen B CLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportti Q1/2014 LAPIN AMK:N JULKAISUJA Sarja B. Raportit ja selvitykset
LisätiedotPL Valtioneuvosto
Ympäristöministeriö Kirjaamo@ym.fi 3.3.2017 Helsinki PL 35 00023 Valtioneuvosto Paroc Oy Ab kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevaan ympäristöministeriön
LisätiedotSISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT. RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari
SISÄPUOLELTA LÄMMÖNERISTETYN MAANVASTAISEN SEINÄN RAKENNUSFYSIKAALINEN TOIMINTA JA KORJAUSVAIHTOEHDOT RTA Opinnäytetyö Loppuseminaari Jussi Aromaa 7.6.2018 MAANVASTAINEN SEINÄ Koostuu erilaisista rakennekerroksista,
LisätiedotKOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE
KOSTEUSTURVALLINEN LÄMMÖNERISTE 5.11.2018 SISÄLTÖ Kosteus ja kosteuden siirtymismekanismit Paroc -eristeiden kosteustekniset ominaisuudet Kosteus rakennuksessa & eristäminen Kosteuden aiheuttamat riskit
LisätiedotCase: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu
Case: 70-luvun lähiökerrostalon korjaussuunnittelu Opinnäytetyö: Betonikerrostalon julkisivun uusiminen ja lisäkerroksien rakentaminen puuelementeistä Juuso Suhonen, Syyskuu 2015, Ohjaajat: Timo Pakarinen
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotAsetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista
Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta pääkohdat muutoksista Sisäilmastoseminaari 15.3.2018 Messukeskus, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Lisätiedot192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi
1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie
LisätiedotLausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä
LAUSUNTO VTT-S-4801-07 25.5.2007 Lausunto kantavan puurakenteisen ulkoseinän palonkestävyydestä Tilaajat: Suomen Kuitulevy Oy Puhos Board Oy LAUSUNTO VTT-S- 4801-07 1 (2) Tilaaja Suomen Kuitulevy Oy sekä
Lisätiedot1.3.3 Rappausverkot, kiinnikkeet ja muut tarvikkeet... 16
Sisällysluettelo 1 ERISTERAPPAUSJÄRJESTELMÄT.... 9 1.1 Ohjeen tarkoitus ja käyttöala.... 9 1.1.1 Eriste- ja levyrappausten tekniset vaatimukset... 9 1.2 Ohutrappaus-eristejärjestelmä... 10 1.2.1 Laastit....
LisätiedotMaanvastaisten seinien lämpö- ja kosteustekninen toiminta
Maanvastaisten seinien lämpö- ja kosteustekninen toiminta Anssi Laukkarinen, Roosa Heiskanen ja Juha Vinha Tampereen teknillinen yliopisto, rakennustekniikka Tiivistelmä Tässä artikkelissa käsitellään
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta
Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 5.2.2018 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä
LisätiedotVANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)
1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.
Lisätiedot16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUMODUULIT
E 16. HALLIRAKENNUSTEN RUNGON JA VAIPAN PERUSTYYPIT SEKÄ SUUNNITTELUODUULIT 16.1 Runkovaihtoehdot Pilari-palkkijärjestelmässä kantavan rungon muodostavat yleensä mastoina toimivat pilarit ja niiden varaan
LisätiedotKosteudenhallintasuunnitelman esimerkki
1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...
LisätiedotTyömaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä
Työmaatoteutuksen keskeisimpiä riskejä Kuivaketju10 -seminaari, työmaatoteutus Oulu 14.10.2015 Perttu Pitkälä Kehityspäällikkö, Skanska Oy Rakentamisen valmistelu Tavoitteista toimenpiteiksi Suunnitellaan
LisätiedotBETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA
FRAME Tutkimuksen päätösseminaari TTY Tietotalo 8.11.2012 Jukka Lahdensivu Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustekniikan laitos BETONIJULKISIVUJEN TOIMINTA Betonijulkisivujen toiminta Sisältö: - Tutkimusaineisto
LisätiedotProfessori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto
Professori Ralf Lindberg Tampereen teknillinen yliopisto Dekaani, Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetun ympäristön tiedekunta 1.1.2008-31.12.2009 Rakennustekniikan osaston varajohtaja, Tampereen
LisätiedotPitäsköhä näitä suojata jotenki?
Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle
Lisätiedotvalmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS
Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena
LisätiedotRAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT
RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,
LisätiedotRIL 107: LUVUT 2 JA 4
RIL 107: LUVUT 2 JA 4 13.11.2012 Tutk.joht. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos SISÄILMAN KOSTEUSLISÄN MITOITUSARVOT 10 Sisäilman kosteuslisä, ν (g/m 3 ) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1 2 3 0-30 -25-20 -15-10
LisätiedotVantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI
Vantaan kaupungintalo Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY/ HUMI-GROUP Halsuantie 4, 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698, fax
LisätiedotULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS
S i v u 1 / 8 RAPORTTI ULKOSEINÄN RAJATTU KUNTOTUTKIMUS Nikkilän sosiaali- ja terveysasema Jussaksentie 14 04130 Sipoo 11.12.2014 RAPORTIN NUMERO: 14263 TILAAJA: Jukka Haakana, Sipoon kunta VASTAAVA TUTKIJA:
Lisätiedot