Sopimus kuntoutusosastopalvelun ostosta Kyyhkylältä

Transkriptio

1 Tuotantolautakunta LIITTEET

2

3 Sopimus kuntoutusosastopalvelun ostosta Kyyhkylältä 1. SOPIJAPUOLET Myyjä: Kyyhkylä-säätiö Kyyhkyläntie 9 Toimitusjohtaja Riitta Smolander Mikkeli Ostaja: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Mikkeli palvelutuotantoyksikkö, Terveyspalvelut Johtava ylilääkäri Hans Gärdström Kiiskinmäenkatu MIKKELI 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS Tällä sopimuksella sovitaan jatkosopimuksesta ajalle kuntoutusosaston ostopalvelusta. 3. SOPIMUKSEN SISÄLTÄMÄT PALVELUT Tämä sopimus sisältää kaikki samat palvelut kuin ns. emosopimuksissa (Kuntoutusosaston yhteistoiminta- ja ostopalvelusopimuksessa vuonna 2004 ja 2011) on sovittu. Tämän sopimuskauden aikana osastolle sijoitetaan perussopimuksesta poiketen 1,5 lääkärin työpanos. Lääkärin työpanoksesta tuottaa Mikkelin palvelutuotantoyksikkö 1,0 ja Kyyhkylä Oy 0,5. Tämän vuoksi Kyyhkylä hyvittää kaupungille vain 50 % Mikkelin kaupungin lääkärin palkkakustannuksista. Tämä osuus huomioidaan hoitopäivähinnassa. 4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Sopimus on voimassa PALVELUJEN LASKUTUSPERUSTEET JA HINNOITTELU Hoitopäivähinta 219,36 euroa. 6. MAHDOLLISTEN ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin ratkaisemaan mahdolliset erimielisyytensä. Mikäli neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, erimielisyydet ratkaistaan Mikkelin käräjäoikeudessa. Kiiskinmäenkatu 5-7 l Mikkeli l PL 33 Puh (vaihde) l Fax l Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 1/262

4 7. ALLEKIRJOITETUT SOPIMUKSET Tämä sopimus on allekirjoitettu kahtena (2) yhtäpitävänä kappaleena, yksi kummallekin sopijapuolelle. Mikkelissä. päivänä maaliskuuta 2014 Riitta Smolander toimitusjohtaja Hans Gärdström johtava ylilääkäri Minna Mutanen terveyspalvelujen johtaja Kiiskinmäenkatu 5-7 l Mikkeli l PL 33 Puh (vaihde) l Fax l Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 2/262

5 Mikkelin kaupunki 19,1,20',14 Sosiaali- ia terveystoimen tuotaniolautakunta 0tz PL 33, Rsatihuoneenkatu 8, Mikkeli Raimo Partio Kuomiokoskentie SO Kuomiokoski sposti: inet.fi KORVAUSVAATIMUS Vaadin Mikkelin kaupungilta vahingonkorvausta liittyen Mikkelin kaupungin sosiaali- ja teneystoimen tuotaniolautakun nan 28.' tekemean paa6kseen (S 1'10), jossa kesigltiin Mikkelin seudun vammaispalvelu- ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten hankintee. Markkinaoikeus on '13 antamallaan peet6kselh (Dnro 458/12lJH) kumonnut lautakunnan paatoks n ja todennut hankintayksikdn menettelyn virheelliseksi. Mrhe llisestg mensttelyse on aiheutunut vahinkoa tarjoajille, joiden alennusplosentin p rusteelle olisi tullut tulla valituiksi. Koska hankinnan sopimuskausi on jo kulunut, virheellista menetteva ei voida korjata uuden kilpailutukson jerjesemisele. Siten menettelyn eiheutlama taloudellinen vahinko jtd pys)rvaksi. Vahingonkorvauslain mukaan julkbyhteisd on velvollinen koruaamaan julkista valtaa kefeflaesse virheen tai laiminly6nnin johdosta aiheutuneen vahingon. Mikkelin kaupunki on siten korvausvelvollinen virheellisen menettelyn aiheuttamasta vahingosta. Vaadin vahingonkorvauksena 21826,00 euroa. KorYaus tulee maksaa 1,2,2O14 mennessa alh ilmoitetuill lilille. Tilinumero: F l'l OO@7 59 MikkelissS 19,01,2014 Raimo Partio Taksiyritieja Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 3/262

6 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 4/262

7 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi 22 ejo/zo/ , Asia: Liseselvityspyyntti,nn O1 4 Mikkelin kaupunki on korvausvelvollinen aiheuttamastaan vahingosta. Hankintalain 107 $:n mukaan se, joka hankintalainseaddnnon vastaisella menettelylle aiheuttaa tarjoajalle vahinkoa, on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. VirheettomassA menettelyssa minut olisi tullut valita toimittajaksi. Siten virheellisosta menetelystal on aiheutunut ansionmenetyks na vahinkoa, ja virheelliste menettelye ei ole enae sopimuskauden paamtya mahdollista korjata uuden kilpailutuksen jerjestemiselle. Vahinko on aiheutunut hankintayksik6n hankintalainsaedenn6n vastaisesta menettelysta, ja vahinko on hankintalain vahingonkorvaus$ann6ksen mukaan korvattiava. OikeuskayEnnosse on vahvistethr, ette sopimuksen syntymefta jdamisesta aiheutunut taloudellinen vahinko on korvattava. Olen perustanut vahingonkorvausvaatimukseni tarjouspyynnossa ilmoitettuun ja kayttenyt vertailupohjana aiempien sopimuskausien mukaista ansiota. Toiminta-alueellani kahden kilometrin sisalle on nelja korttiasiakasta, jotka ovat vakiintun osti keyttineet palveluitani, joiden lisaksi my6s Ristiinan kirkonkyhlla ja Suomenniemella on asiakkaita, jotka olisivat mite todennek6isimmin my6s kaytteneet palveluitani. Asiakkailla on kuukausittain kahdeksantoista yhdensuuntaista matkaa. Yhden asiakkaan matka maksaa keskimaarin 30 (KuomiokoskFRistiina). Tall6in yhden asiakkaan kuukausittaiset kuljetukset maksavat 540 (18 x 30 ) ja neljan asiakkaan 2160 (4 x 540 Q. Kun huomioklaan, ette n ljd asiakasta on peasaent6isesti keyttany{ minun palveluitani, minkd lisdksi my6s Ristiinan kirkonkylan ja Suomenniemen asiakkaat olisivat kayttaneet kulj tuspalv luani vahintean satunnaisesti, voidaan laskea, etta tabudellisen vahingon suuruudeksi sopimuksen syntymii,tte jeamisesta tulee arviolta nelj6n asiakkaan kymmenen kuukauden kuljetusten kustannusta vastiaava meere (10 x 21@ ). Tdmdn lisdksi vahinkoa aiheutui oikeudenkdynnista 226. Hankintayksikon hankintalain vastiaisen menettelyn johdosta syntyneen vahingon meere on siten 21 8%C. Kuomiokoski, dlrr,d Arr,h Raimo Partio Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 5/262

8 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 6/262

9 KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 HAMMASHOITO TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut Poistot YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Hammashoitokäynnit euroa/käynti 85,50 Viikonloppu ja arkipyhäpäivystys/tarvikkeet* TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut Poistot YHTEENSÄ Hammashoitokäynnit euroa/käynti 14,50 *)Hinta koskee vain päivytyssopimuksessa olevia kuntia. Muut ulkokuntalaiset laskutetaan hammashoidon käyntihinnalla) VÄESTÖVASTUUYKSIKÖT TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut Poistot YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Vastaanottokäynnit Yleislääkäritasoinen sairaanhoito Peruskäynti/lääkäri (10-20 min) Peruskäynti/sairaanhoitaja (30min) Yhteensä Pisteet 1 0,5 Peruskäynti/lääkäri (10-20 min) ,00 Peruskäynti/sairaanhoitaja (30 min) ,50 Yhteensä ,00 hoitajan työpanos laboratoriolähetteen käsittelyssä ,20 (1/3 käyntiä) laboratoriokustannukset ISLAB:n hinnaston mukaisesti Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 7/262

10 KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 MIELENTERVEYSVASTAANOTTO TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Käynnit Euroa/käynti 106 FYSIOTERAPIA TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Avohoitokäynnit euroa/käynti 123,9 NEUVOLATOIMINTA TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Neuvolakäynnit euroa/käynti 64,8 TERVEYSPALVELUIDEN ERITYISTYÖNTEKIJÄT TA 2014 Menot *ravitsemusterapeutti MENOT YHTEENSÄ Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot 0 Toimintakate Erityistyöntekijäkäynnit 413 euroa/käynti 159,8 Jalkaterapeutti 72,5 Laskutetaan hoitajan hinnalla Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 8/262

11 KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 AKUUTTIOSASTO TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Hoitopäivät euroa/hoitopäivä 272,0 KOTIHOITO TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Käynnit euroa/käynti 21,1 OSASTO 1 TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Hoitopäivät euroa/hoitopäivä 263,1 OSASTO 2 TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Hoitopäivät euroa/hoitopäivä 240,8 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 9/262

12 KIIREETTÖMÄN JA KIIREELLISEN HOIDON KÄYNTIHINNAT 2014 DEMENTIAYKSIKKÖ TA 2014 Menot yhteensä Hallinnon yleiskulut YHTEENSÄ Vähennetään toimintatuotot Toimintakate Hoitopäivät euroa/hoitopäivä 216,0 GASTROSKOPIAHINTA TA 2014 euroa/tutkimus 275,0 Hallinnon yleiskulut 11,0 yht euroa/tutkimus 286,0 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 10/262

13 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liite nro 5 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa Kouluterveyskysely tarjoaa runsaasti tietoa nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista. Kysely tehdään samoissa kunnissa ja kouluissa aina joka toinen vuosi. Kysely toteutetaan lähes kaikissa Suomen peruskouluissa ja lukioissa sekä pääosassa ammatillisia oppilaitoksia. Tiedot kerätään yhtenäisellä menetelmällä, mikä mahdollistaa tulosten vertailun maakunnan ja valtakunnan keskimääräisiin tuloksiin. Kattava aineisto ja pitkä kokemus kyselyn toteutuksesta lisäävät tulosten luotettavuutta. Nuoret vastaavat Kouluterveyskyselyyn nimettömästi, joten arkaluontoisiinkin kysymyksiin uskalletaan vastata rehellisesti. Kouluterveyskyselyn tulokset antavat mahdollisuuden seurata nuorten hyvinvoinnissa tapahtuvaa kehitystä kunnassa. Samalla voidaan arvioida tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Olemme poimineet käyttöösi kymmenen keskeistä indikaattoria nuorten hyvinvoinnista. Oheiset kunnan poliittiseen päätöksentekoon tarkoitetut indikaattorit kertovat nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä ja terveystottumuksista sekä heidän kokemuksistaan oppilas- ja opiskelijahuollolta saamastaan tuesta. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? Kouluterveyskyselyn tulokset tarjoavat kunnille välineen nuorten hyvinvoinnin seurantaan ja päätöksenteon tueksi. Tuloksia voidaan hyödyntää kunnan strategia- ja kehittämistyössä, esimerkiksi resurssitarpeita arvioitaessa. Kyselyn tuloksia voidaan käyttää mm. lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman, lastensuojelusuunnitelman tai kunnan hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Tarkastellessasi oman kuntasi tuloksia kiinnitä huomiota ensisijaisesti muutokseen, joka on nähtävissä edelliseen tutkimuskertaan tai sitä aiempiin kertoihin nähden. Tämän jälkeen voit tarkastella tulosta suhteessa maakunnan tai koko maan keskimääräisiin tuloksiin. Myös merkittävimmät erot tyttöjen ja poikien tuloksissa on hyvä ottaa huomioon. Vastaajamäärä vaikuttaa tulosten tulkintaan. Esimerkiksi suurissa kunnissa (vähintään 700 vastaajaa) kahden prosenttiyksikön muutos verrattuna edelliseen kyselyvuoteen on merkittävä, kun taas pienissä kunnissa (30 69 vastaajaa) merkittäväksi voi tulkita vasta kymmenen prosenttiyksikön muutoksen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 11/262

14 2(2) Tarvitsetko lisää oman kuntasi tuloksia? Lisätietoa netistä Kuntasi tulokset on saatavissa tämän indikaattorikoosteen lisäksi kuntaraporttina, jossa on kuvailtu perustulokset nuorten terveydestä ja hyvinvoinnista 42 indikaattorin avulla. Kuntaraportti tehdään kunnille, joissa on vähintään 30 vastaajaa. Raportissa on tarkemmat ohjeet tulosten tulkitsemisesta. Kuntaraportissa olevat indikaattorit ovat saatavilla myös oppilaitoskohtaisesti. Lisäksi olemme koostaneet oppilas- ja opiskelijahuollon työn kehittämisen tueksi 88 indikaattoria sekä kunta- että oppilaitoskohtaisesti. Kunnan ja oppilaitosten tulokset ovat saatavissa myös laajempina kysymyskohtaisina taulukkoina. Näiden taulukoiden avulla voit tarkastella kunkin kysymyksen koko jakaumaa vuodelta 2013 myös ilmiöiden positiivista ulottuvuutta. Edellä mainittuja tuloksia voit tiedustella yhdyshenkilöltä, jonka kuntasi on ilmoittanut THL:lle. Kouluterveyskyselyn kaikki kunta- ja oppilaitoskohtaiset tulokset on lähetetty hänelle. Yhdyshenkilön yhteystietoja voit tiedustella osoitteesta Kouluterveyskysely on ainoa valtakunnallinen tutkimus, joka tuottaa vertailukelpoista kunta- ja oppilaitoskohtaista nuorten hyvinvointitietoa. Lisätietoa Kouluterveyskyselystä ja tulosten hyödyntämisestä löytyy sivulta Terveisin, Kouluterveyskyselyn tiimi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Institutet för hälsa och välfärd National Institute for Health and Welfare Mannerheimintie 166, Helsinki, Finland PL/PB/P.O. Box 30, FI Helsinki, puh/tel Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 12/262

15 Kouluterveyskysely 2013 Mikkelin kuntaraportti Pauliina Luopa, Hanne Kivimäki, Suvi Nipuli, Suvi Vilkki, Jukka Jokela, Essi Laukkarinen, Reija Paananen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) PL Helsinki Puhelin: Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 13/262

16 Kirjoittajat ja THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Helsinki 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 14/262

17 SISÄLLYS Johdanto...7 Kuntaraportoinnin sisältö...7 Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen...8 Kouluterveyskysely hyvinvointijohtamisen tukena kunnassa... 8 Kouluterveyskyselyn tulosten käsittely kouluissa ja oppilaitoksissa... 9 Kouluterveyslähettiläiltä tukea tulosten hyödyntämiseen Aineisto ja menetelmät Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden tulokset Elinolot Kouluolot Koettu terveys Terveystottumukset Kokemus oppilashuollon tuesta Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden tulokset Elinolot Kouluolot Koettu terveys Terveystottumukset Kokemus opiskelijahuollon tuesta Ilon- ja huolenaiheet Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla Nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan otteita valtakunnallisista tuloksista Lähteet LIITTEET Liite 1. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden muodostaminen vuonna Liite 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat kouluittain luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Liite 3. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 4. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan ja luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna Liite 5. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ja vastaajien lukumäärä vuosina Liite 6. Kouluterveyskyselyn indikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan ja opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista sekä vastaajien lukumäärä vuonna THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Kouluterveyskysely 2013 Liitteet Sivu 15/262

18 Taulukot Taulukko 1. Kouluterveyskyselyyn vastanneet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaat luokka-asteen ja sukupuolen mukaan vuosina Taulukko 2. Kouluterveyskyselyyn vastanneet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat opiskeluvuoden ja sukupuolen mukaan vuosina Taulukko 3. Muutokset elinoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 4. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 5. Muutokset kouluoloissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 6. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 7. Muutokset koetussa terveydessä peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 8. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 9. Muutokset terveystottumuksissa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 10. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 11. Muutokset oppilashuollon tuen kokemisessa peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuosina Taulukko 12. Erot oppilashuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla vuonna Taulukko 13. Muutokset elinoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 14. Erot elinoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 15. Muutokset kouluoloissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 16. Erot kouluoloissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 17. Muutokset koetussa terveydessä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 18. Erot koetussa terveydessä sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 19. Muutokset terveystottumuksissa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 20. Erot terveystottumuksissa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Taulukko 21. Muutokset opiskelijahuollon tuen kokemisessa lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuosina Taulukko 22. Erot opiskelijahuollon tuen kokemisessa sukupuolten välillä sekä verrattuna maakuntaan ja koko maahan lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna Kouluterveyskysely THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 16/262

19 Kuviot Kuvio 1. Elinoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 2. Elinoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 3. Kouluoloindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 4. Kouluoloindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 5. Terveysindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 6. Terveysindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 7. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 8. Terveystottumusindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 9. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista vuosina Kuvio 10. Oppilashuoltoindikaattoreiden luokka-astevakioidut prosenttiosuudet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista sukupuolen mukaan sekä luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 11. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 12. Elinoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 13. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 14. Kouluoloindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 15. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 16. Terveysindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 17. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 18. Terveystottumusindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna Kuvio 19. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina Kuvio 20. Opiskelijahuoltoindikaattoreiden opiskeluvuosivakioidut prosenttiosuudet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista sukupuolen mukaan sekä opiskeluvuosi- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet vertailutiedoista vuonna THL Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 17/262

20 Kouluterveyskysely THL 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 18/262

21 JOHDANTO Kouluterveyskysely tuottaa runsaasti tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Ammatillisissa oppilaitoksissa kyselyyn osallistuvat nuorten opetussuunnitelmaperusteiseen ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevat. Vertailukelpoista tietoa on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Vuonna 2013 Kouluterveyskyselyn aineistonkeruussa tapahtui suuria muutoksia. Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa yhtä aikaa koko maassa. Tämän vuoksi kyselyä ei toteutettu lainkaan vuonna Vuoteen 2011 saakka kysely tehtiin parillisina vuosina Etelä-Suomessa, Itä-Suomessa sekä Lapissa ja parittomina vuosina muualla Manner-Suomessa ja Ahvenanmaalla. Toinen merkittävä muutos oli kyselylomakkeen muuttaminen sähköiseksi ammatillisissa oppilaitoksissa. Peruskouluissa ja lukioissa käytettiin edelleen paperista kyselylomaketta. Vuonna 2013 uudistettiin myös joitakin kysymyksiä. Kyselylomakkeen uudistuksessa kuultiin useita terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijoita, oppilaitosten edustajia sekä myös nuoria itseään. Ensimmäistä kertaa saadaan tietoa koulumatkoista, turvavälineiden käytöstä liikenteessä, vapaa-ajalla tapahtuneista tapaturmista sekä seksuaalisuuteen liittyvästä käyttäytymisestä internetissä. Nuorten perheestä ja asumisesta kysytään aikaisempaa yksityiskohtaisemmin ja nuorten mielialaa kartoitetaan monipuolisemmin. Tarkemmat tiedot kyselystä ja kyselylomakkeet ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) internet-sivuilla a. Kouluterveyskyselyyn vastasi vuonna 2013 yhteensä nuorta: peruskoulun yläluokkalaista, lukiolaista ja ammattiin opiskelevaa. Kouluterveyskyselyn kunta- ja opetuspistekohtaiset tulokset lähetetään tulokset tilanneille kunnille. Kuntakohtaisen raportoinnin lisäksi tuloksia esitellään valtakunnallisesti ja alueellisesti tutkimusraporteissa, THL:n internet-sivuilla, Kouluterveyspäivillä ja alueellisissa seminaareissa. Lisäksi keskeisiä kunta-, seutukunta- ja maakuntakohtaisia indikaattoreita voi tarkastella THL:n ylläpitämässä tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetissä b. Tässä raportissa esitellään peruskoulun yläluokkalaisten ja lukiolaisten tulokset. Ammattiin opiskelevien tulokset raportoidaan erillisessä raportissa niissä kunnissa, joissa on ammatillisia oppilaitoksia. Kunnan tulokset kuvataan keskeisten indikaattoreiden kautta ja tärkeimmät tulokset tiivistetään ilonja huolenaiheiksi. Raportin alussa kerrotaan, miten kyselyn tuloksia voi käyttää hyödyksi kunnassa ja oppilaitoksissa. Lopuksi kerrotaan Kouluterveyskyselyn ajankohtaisista tuloksista koko valtakunnan tasolla. KUNTARAPORTOINNIN SISÄLTÖ Kouluterveyskyselyn tulokset raportoidaan monin eri tavoin. Tässä kuntaraportissa nuorten hyvinvointia kuvataan noin 40 perusindikaattorin avulla. Samat indikaattorit ovat saatavilla myös kouluittain. Lisäksi kunnat saavat kaksi muuta indikaattorikoostetta, joista toinen on suunnattu oppilas- ja opiskelijahuollolle ja toinen kunnan poliittisille päättäjille. Koosteita voidaan hyödyntää esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tai hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Indikaattoritiedon lisäksi tulokset raportoidaan jakaumataulukoina kaikista kysymyksistä. Vuonna 2013 peruskoulujen ja lukioiden kunta- ja koulukohtaiset tulokset sisältävät: 1) Kuntaraportin. (HUOM! Ammatillisten oppilaitosten tulokset ovat erillisessä raportissa.) 2) Kuntakohtaiset ja koulukohtaiset perusindikaattorikuviot. 3) Kuntakohtaiset ja koulukohtaiset indikaattorikoosteet oppilashuollon tueksi. 4) Kuntakohtaiset indikaattorikoosteet kunnallisen päätöksenteon tueksi. 5) Kaikkien kysymysten kunta- ja koulukohtaiset jakaumataulukot. a Kouluterveyskyselyn internet-sivu on b SOTKAnetin internet-sivu on THL Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Liitteet Sivu 19/262

22 Edellä mainittu materiaali lähetetään THL:sta kunnan yhdyshenkilölle, jonka toivotaan välittävän tietoa eteenpäin mm. koulujen ja oppilaitosten rehtoreille, kunnan päättäjille sekä kunnan eri hallinnonaloille ainakin sosiaali- ja terveystoimeen ja opetus- tai sivistystoimeen sekä Kouluterveyskyselyn hyödyntämisestä vastaavan työryhmän jäsenille, mikäli sellainen kunnassa on. Kuntaraportissa nuorten hyvinvointia kuvataan 42 indikaattorilla, jotka on jaettu viiteen ryhmään: elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset ja kokemus oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta. Osa indikaattoreista perustuu kyselyn yksittäisiin kysymyksiin ja osa on muodostettu useasta kysymyksestä. Indikaattorien muodostaminen kuvataan yksityiskohtaisesti liitteessä 1. Jokaisesta indikaattoriryhmästä esitetään kaksi pylväskuviota. Ensimmäisessä kuviossa esitetään kunnassa vuosina tai tapahtunut kehitys. Jos kunta on osallistunut kyselyyn ennen vuotta 2004, on aiempien vuosien pylväät jätetty pois. Pylväiden määrä on rajattu korkeintaan viiteen osallistumisvuoteen kuvioiden luettavuuden takia. Pylväitä voi olla vähemmän kuin viisi, jos indikaattorin kuvaamaa asiaa ei ole kysytty joka vuosi tai jos kunta ei ole osallistunut kyselyyn kaikkina vuosina. Toisessa kuviossa esitetään vuodelta 2013 kunnan tulokset sukupuolen mukaan sekä vertailutulokset maakunnasta ja koko maasta. Kuntaa ja koko maata koskevien pylväiden päähän on merkitty näkyviin myös prosenttiosuus. Sukupuolen mukaiset tulokset esitetään vain, jos kunnassa on vastannut vähintään 30 poikaa ja tyttöä. Kuvioiden alatunnisteessa kerrotaan, mitä luokka-asteita tai opiskeluvuosia tulokset koskevat. Vastanneiden lukumäärät ilmoitetaan kuvioiden selitteessä sulkeiden sisällä. Kuvioiden perustana olevat prosenttiluvut esitetään myös liitetaulukkoina raportin lopussa. Kunta saa vastaavanlaiset indikaattorikuviot myös jokaisesta kunnassa sijaitsevasta koulusta. Peruskoulujen ja lukioiden tuloksissa vertailutietoina ovat kunta ja maakunta. Kunnan poliittisia päätöksentekijöitä varten kuntaraportin indikaattoreista on valittu kymmenen keskeistä kuntakohtaista indikaattoria, joista esitetään sekä muutoskuvio että vertailukuvio. Oppilas- ja opiskelijahuollon käyttöön on valittu 88 indikaattoria. Indikaattorit esitetään sekä kuntaettä koulukohtaisesti. Nämä indikaattorit on jaettu 11 ryhmään: fyysiset työolot, työilmapiiri ja osallisuus, koulutyön kuormittavuus, kouluruokailu, kiusaaminen ja häirintä, sosiaaliset suhteet, tupakointi, terveystottumukset, koettu terveys ja kokemus oppilas- ja opiskelijahuollon tuesta sekä myönteisesti esitettyjä indikaattoreita. Myös tähän koosteeseen tehdään jokaisesta indikaattoriryhmästä kaksi kuviota: muutoskuvio ja vertailukuvio. Indikaattorikuvioiden lisäksi kunta saa jakaumataulukot kaikista kysymyksistä vuodelta Ne esitetään sukupuolen mukaan sekä koko kunnan tasolla. Samassa taulukossa esitetään vertailun mahdollistamiseksi vastaavat tiedot maakunnasta ja koko maasta. Vastaavanlaiset taulukot esitetään myös kunnan jokaisesta peruskoulusta tai lukiosta. Niitä verrataan kuntaan ja maakuntaan. KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Kouluterveyskysely hyvinvointijohtamisen tukena kunnassa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on väline, jolla kunnan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä ohjataan, johdetaan ja kehitetään c. Suunnitelmaa varten kunta tarvitsee seurantatietoa oman kunnan lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja sen kehityksestä. Lisäksi kunta voi tarvita tätä tietoa esimerkiksi hyvinvointikertomuksen laadinnassa. Kouluterveyskyselystä kunta saa säännöllisesti tietoa vuotiaiden kuntalaisten hyvinvoinnista. Kunta voi tilata laajan maksullisen tietopaketin omista tuloksistaan. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetissä on saatavilla veloituksetta parikymmentä keskeistä kuntakohtaista indikaattoria Kouluterveyskyselystä. Osa näistä indikaattoreista c Lastensuojelulaki (417/2007) Kouluterveyskysely 2013 Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta THL 2013 Liitteet Sivu 20/262