Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 Kokousaika 16:15-18:29 Kokouspaikka Kulttuurikeskus, Kalevankatu 6 Läsnä Jäsenet Relander, Jukka Vuori, Timo Alaja, Jaana Granberg-Haakana, Charlotte Kolanen, Risto Kupias, Marianna Muttilainen, Sami Sydänmaa, Johanna Väisänen, Juha-Pekka puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut Haavisto, Tuula Ihamäki, Saara Kunnas, Veikko Nikula, Stuba Tyrväinen, Paiju von Bagh, Anna Euramaa, Anne Toiviainen, Miska kirjastotoimen johtaja kirjastotoimen apulaisjohtaja poistui 17:52, poissa: 87, 88, 89 osastopäällikkö kulttuurijohtaja poissa: 88 osastopäällikkö kulttuurisuunnittelija saapui 17:51, poistui 18:06, poissa: 82, 83, 84, 85, 89 tiedottaja suunnittelija Puheenjohtaja Jukka Relander Esittelijät Tuula Haavisto Stuba Nikula Veikko Kunnas kirjastotoimen johtaja kulttuurijohtaja 87, 89 osastopäällikkö 88

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 Pöytäkirjanpitäjä Miska Toiviainen suunnittelija 82-89

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 Asia 82 Sistu/Ktj/1 83 Sistu/Ktj/2 84 Sistu/Ktj/3 85 Sistu/Ktj/4 86 Kirpa/Ktj/1 87 Kupo/Kultj/1 88 Kupo/Kultj/2 89 Kupo/Kultj/3 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Keskustakirjaston kirjastonjohtajan virkaan ottaminen, Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto tilakeskukselle tilojen vuokraamiseksi kaupunginkirjastolle Laajasaloon rakennettavasta uudesta ostoskeskuksesta Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista Kohdeavustusten myöntäminen, 8. jako Muut mahdolliset asiat

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/1 82 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Samalla kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi jäsenet Timo Vuori ja Juha-Pekka Väisänen. Esittelijä kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/2 83 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano Päätös päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä. Esittelijä kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätösehdotus Päätös on ehdotuksen mukainen. Esittelijä kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 84 Keskustakirjaston kirjastonjohtajan virkaan ottaminen, HEL T Päätös Käsittely päätti ottaa keskustakirjaston kirjastonjohtajan virkaan lukien tai sopimuksen mukaan filosofian kandidaatti Anna-Maria Soininvaaran virkaan kuuluvin palkkaeduin. Vastaehdotus: Sami Muttilainen: Keskustakirjaston johtajan vaali/kutsuminen Lautakunta kutsuu Anna-Maria Soininvaaran ja hakija KV:n ********** haastatteluun työryhmään, jonka nimeää tässä kokouksessa ja päättää valinnasta seuraavassa kokouksessa, jotta koko päättävä elin on informoitu hyvin asiassa. Keskustakirjaston johtajan toimistopäällikkötasoisen viran/toimen täyttö on tärkeä asia vertaistensa joukossa. Sen johtaja tulee antamaan julkiset kasvot uudelle kirjastolle. Keskustakirjastosta tehtiin esitys 18 vuotta sitten; kaupunginvaltuusto teki päätöksen pitkän valmisteluajan jälkeen. Keskustakirjasto on myös yksi itsenäisen 100-vuotiaan Suomen kärkihankkeista. Kannattaja: Risto Kolanen 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Keskustakirjaston johtajan vaali/kutsuminen Lautakunta kutsuu Anna-Maria Soininvaaran ja hakija KV:n ********** haastatteluun työryhmään, jonka nimeää tässä kokouksessa ja päättää valinnasta seuraavassa kokouksessa, jotta koko päättävä elin on informoitu hyvin asiassa. Keskustakirjaston johtajan toimistopäällikkötasoisen viran/toimen täyttö on tärkeä asia vertaistensa joukossa. Sen johtaja tulee antamaan julkiset kasvot uudelle kirjastolle. Keskustakirjastosta tehtiin esitys 18 vuotta sitten; kaupunginvaltuusto teki päätöksen pitkän valmisteluajan jälkeen. Keskustakirjasto on myös yksi itsenäisen 100-vuotiaan Suomen kärkihankkeista. Jaa-äänet: 5 Charlotte Granberg-Haakana, Marianna Kupias, Jukka Relander, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 Ei-äänet: 4 Jaana Alaja, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Juha-Pekka Väisänen Tyhjä: 0 Poissa: 0 Eriävät mielipide: Sami Muttilainen: Haluan onnitella Anna-Maria Soininvaaraa valinnasta. Tuleva keskustakirjasto saa hyvän johtajan tuleva jakkara on varmasti mielekäs ja luo sopivia haasteita tulevina vuosina. Haluan alleviivata, ettei henkilövalintaan liity mitään henkilökohtaista, mutta näkökulmani on aika yksiulotteinen, sekä paperivertailun varassa. Enhän kuullut muita kärkihakijoita ja Soinivaara minulle ennestään tuttu. Lautakunnan linja on ollut se, että isojen henkilövalintojen kohdalla on muodostettu työryhmä joka on haastatellut kärkihakijoita. Keskustakirjasto on buli ja näkyvä mökki ja johtajan valinta olisikin pitänyt ratkaista demokraattisemmin niin, että myös lautakunta kuulee kärkihakijoita.. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Kaija Toppari, henkilöstöpäällikkö, puhelin: kaija.toppari(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitukset työavain pdf 2 Yhteenveto hakijoista pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Otteet Ote Hakijat Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Päätös on ehdotuksen mukainen. Kaupunginhallitus päätti , 621 perustaa vakanssinumerolle keskustakirjaston johtajan viran euron kuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin. Keskustakirjaston johtajan virka sijoittuu suoraan kirjastotoimen johtajan alaisuuteen. Virkaan liittyvät laajat vastuut rinnastuvat toimistotasoisen yksikön päällikön virkaan. Toimistotasoisen yksikön päällikön virkaan ottaminen kuuluu johtosäännön mukaan lautakunnalle. päätti julistaa keskustakirjaston johtajan viran haettavaksi niin, että viran kelpoisuusehtona ovat ylempi korkeakoulututkinto johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä ja että virasta maksetaan kaupunginhallituksen päätöksellään määrittelemä kuukausipalkka (edellytyksenä oli, että kaupunginhallitus päättää perustaa viran). Tämän lisäksi viran menestyksellistä hoitamista edistävät näkemyksellisyys kirjaston tehtävistä, vuorovaikutustaidot, hyvä ruotsin ja englanninkielen taito sekä käytännössä osoitettu johtamiskokemus. Viran hakuilmoituksessa todettiin muina edellytyksinä tehtävän menestykselliselle hoidolle selkeä näkemys kirjastoalan ja keskustakirjaston kehittämisestä, esimieskokemus ja verkottumis- ja kumppanuustaidot sekä kansainvälinen kokemus. Virka on ollut julkisesti haettavana Hakuilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro-lehdessä. Hakuilmoitus oli esillä kaupungin erekry ja Te.palvelut.fi palveluissa sekä Kirjastot.fi ammattikalenterissa. Virkaa haki hakuajan kuluessa 25 henkilöä, joista 21 täytti viran kelpoisuusvaatimukset. Hakemusten perusteella haastatteluun kutsuttiin viisi hakijaa. Kaikki haastateltavat täyttivät pätevyys-, kielitaito- ja johtamiskokemusvaatimukset. Hakijoita haastattelivat kulttuuri- ja kirjastolautakunnan puheenjohtaja Jukka Relander ja kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto. Kaikissa haastatteluissa käytettiin samaa haastattelurunkoa. Soveltuvuusarviointien tekemiseen oli varauduttu, mutta niitä ei haastattelujen jälkeen katsottu tarpeellisiksi.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 Haastateltujen vertailu Haastateltujen näkemyksellisyyttä arvioitiin vapaista vastauksista ja hakemuksissa viitatuista artikkeleista sekä muista teksteistä kuten alan lehdissä julkaistuista artikkeleista. Vertailukohtana olivat keskustakirjaston julkisissa suunnitteluasiakirjoissa kuten hankesuunnitelmassa ja verkkosivuesittelyissä ilmaistut tavoitteet. Koko kirjaston johtamiseen osallistumisen kannalta tehtiin kysymyksiä myös Helsingin kaupunginkirjaston tuoreesta suunta-asiakirjasta. Esimieskokemuksen pituus ja mahdollinen johtamiskoulutus otettiin huomioon. Laajuutta arvioitiin sen perusteella, minkä kokoisista yksiköistä kokemus on kertynyt. Kansainvälistä kokemusta oli useimmilla hakijoilla, monilla myös kolmannelta sektorilta. Näistä etusijalla olivat ne, joilla on näyttöjä aktiivisesta omasta kansainvälisestä tekemisestä. Verkottumisessa tarkasteltiin kokemusta yhteistyöstä, joka ei suoraan kuulu virkavelvollisuuksiin ja kuvaa näin aktiivisuutta uusien suuntien etsimisessä. Hakija KE ********** on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Vaasan yliopistossa vuonna 2002 pääaineena viestintätieteet. Informaatiotutkimuksen opinnot on suoritettu Oulun yliopistossa vuonna Hakija on toiminut Vantaan kirjaston johtotehtävissä vuodesta 2011, 2014 alkaen verkostopäällikkönä. Vuodesta 2006 hakija toimi Vantaalla informaatikkona, kirjastonhoitajana ja aluekirjaston johtajana. Esimieskokemusta on eri kokoisista yksiköistä. Työtehtävissä ja työkokemuksessa painottuvat voimakkaasti palvelujen kehittäminen, kansalaisten osallistaminen ja sidosryhmätyö. Hän on pitänyt esitelmiä kansainvälisissä IFLA-konferensseissa ja ollut 6 kk opiskelijavaihdossa Englannissa. Hakija JL ********** ei halua nimeään julkisuuteen. Hän on suorittanut Tampereen yliopistossa filosofian tohtorin tutkinnon informaatiotutkimuksesta ja interaktiivisesta mediasta vuonna Lisäksi hänellä on filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta vuodelta 1993, pääaineena Suomen historia. Johtamisen erikoistutkinnon (JET) hän on suorittanut vuonna Hakijan kokemus painottuu tieteellisiin ja erikoiskirjastoihin sekä julkaisutoimintaan. Hän on toiminut Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkönä vuodesta Sitä ennen hän työskenteli erilaisissa Museoviraston kirjaston tehtävissä vuodesta 1999, muun muassa vs. kirjastonjohtajana vuosina Asiakkuuspäällikkönä hän laati useita toimintoja yhdistävää palvelukonseptia ja teki laajaa sidosryhmäyhteistyötä. Esimieskokemus on pääosin pienistä yksiköistä. Kan-

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 sainvälinen kokemus liittyy ennen kaikkea tieteelliseen julkaisutoimintaan. Hakija AR ********** on suorittanut kaksi ylempää korkeakoulututkintoa. Hän on valmistunut 2001 Tampereen yliopiston Tietoverkkojen maisteriohjelmasta pääaineenaan informaatiotutkimus. Hakija on valmistunut vuonna 1996 Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi kulttuurien tutkimus / folkloristiikasta. Lisäksi hänellä on keskeneräiset (valmiina %) tietojenkäsittelyopinnot Helsingin yliopistosta. Turun yliopistossa hakija on suorittanut lukuvuoden kestäneen Johtajuus 2.0 kurssin, jolta valmistui vuonna Hakija on syyskuun alussa vaihtanut työpaikkaa Kansalliskirjaston verkkopalveluyksiköstä Tieteen ja tietotekniikan keskus CSC:hen. Kansalliskirjastossa hänen vastuullaan tietojärjestelmäpäällikkönä ( ) olivat erityisesti valtakunnalliset hankkeet, viimeksi kirjastojen kokonaisarkkitehtuuri. Vuodet hakija työskenteli Vantaan kaupunginkirjastossa suunnittelija-informaatikkona. Työnkuva on koko uran ajan ollut voimakkaasti kehitys- ja tietotekniikkapainotteinen, myös valtakunnallisuus korostuu. Esimieskokemusta on eri kokoisista yksiköistä. Kansainvälistä kokemusta on kertynyt runsaasti sekä kouluttajana, luennoijana, noin 60 artikkelin kirjoittajana että osallistumisesta kehitysprojekteihin. Hakija Anna-Maria Soininvaara on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1989 pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Kirjastotieteen ja informatiikan aineopinnot hän on suorittanut 1985 Tampereen yliopistossa. Soininvaara suorittaa parhaillaan Helsingin kaupungin EMBA-tutkintoa. Hän on valmistunut 1,5-vuotisesta JOHE- VA-johtamiskoulutuksesta vuonna Anna-Maria Soininvaara on toiminut Helsingin kaupunginkirjaston kirjastotoimen apulaisjohtajana ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2004, nykyään myös kirjastotoimen johtajan sijaisena hän toimi Rikhardinkadun kirjaston osastonjohtajana ja kaksoiskirjaston johtajana Haagoissa. Hänellä on kokemusta Vantaan kaupunginkirjaston eri yksiköistä ( ) sekä kunnankirjastonhoitajan työstä Vehmaalla ( ). Soininvaara johtama kirjaston sisältö- ja tukipalvelujen osasto vastaa aineiston hankinnasta ja metatiedon tuottamisesta, hallinto- ja tukipalveluista sekä osallistuu keskuskirjastotehtävien hoitamiseen ja Helmetyhteistyöhön. Hänen alaisuudessaan toimii Kirjasto 10, aiemmin myös Pasilan kirjasto. Soininvaara on osallistunut keskustakirjastohankkeeseen sen alusta lähtien. Vuodesta 2014 alkaen noin puolet hänen työajastaan on kulu-

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 nut näihin tehtäviin. Hän vastaa erityisesti keskustakirjaston palveluiden kehittämisestä ja sidosryhmäyhteistyöstä. Kansainvälistä kokemusta hakijalla on kouluttajana ja luennoijana sekä IFLA-järjestön Metropolitan Libraries jaoston jäsenenä vuodesta Hän vaikuttaa Bill & Melinda Gates Foundationin rahoittaman INELI-koulutusohjelman verkostossa ns. sponsorina. Hakija KV ********** on filosofian maisteri Tampereen yliopistosta vuodelta 1991, pääaineena englantilainen filologia, sivuaineena kirjastotiede ja informatiikka. Lisäksi hänellä on viestinnän (verkko-opinnot) perusopinnot Avoimesta yliopistosta (2007) ja tietoliikennetekniikan perusteet Lappeenrannan teknisestä korkeakoulusta (1995). Hakija on toiminut vuodesta 2007 Yleisradion arkistopäällikkönä, jossa päätehtävänä on arkistokokoelman laaja digitointi ja avaaminen yleisölle ja kumppaneille. Vuosina hän toimi ammattikorkeakoulukirjastojen kentällä keskeisenä projektinaan viisivuotinen tietojärjestelmän käyttöönotto amk-kirjastoissa sekä kehittämispäällikön työ EV- TEK/AMKIT-konsortiossa, missä verkostoituminen oli keskeinen työalue. Työkokemusta on myös Stadian ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtavana informaatikkona ( ). Esimiestehtäviä on ollut eri kokoisissa yksiköissä. Työkokemus painottuu kirjastojen sekä tietojärjestelmien kehittämiseen ja konkreettisiin palveluratkaisuihin. Kansainvälistä kokemusta on tietojärjestelmäyhteistyöstä ja kolmannen sektorin toiminnasta. Hakemusten, niissä viitattuihin aineistoihin tutustumisen ja haastattelujen perusteella filosofian kandidaatti Anna-Maria Soininvaara nousee työkokemuksensa, koulutuksensa ja muiden ansioidensa perusteella etusijalle. Hänellä on hakijoista laajin yleisten kirjastojen / kuntasektorin hallinto- ja johtamiskokemus. Erityisesti Soininvaaran valintaa puoltaa osallistuminen alusta asti keskustakirjaston suunnitteluun ja sen sidosryhmätyöhön. Keskustakirjaston avaaminen on koko kaupunginkirjastolle merkittävä haaste, jossa käynnistetään samanaikaisesti sekä uusia palveluita että nykyisiä palveluja uudelleen muotoiltuina. Haasteita on myös henkilöstöratkaisujen viemisessä käytäntöön. Soininvaara on ollut mukana kaikkia näitä suunnitelmia laadittaessa. Hänen ratkaisukeskeinen työotteensa sisältää aina myös teoreettisen taustan, mitä syksyllä 2016 päättyvä EMBA-koulutus on vielä voimistanut. Soininvaaran kyky ja taito on sopivin keskustakirjaston kirjastonjohtajan virkaan. Yhteenveto hakijoista on esityslistan liitteenä. Yhteenvedon tiedot perustuvat hakijoiden hakemuksissaan antamiin tietoihin. Varsinaiset hakemukset ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa ja sitä ennen erik-

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/3 seen sovittaessa asian lisätietojen antajalla kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköllä. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Kaija Toppari, henkilöstöpäällikkö, puhelin: kaija.toppari(a)hel.fi Liitteet 1 Ilmoitukset työavain pdf 2 Yhteenveto hakijoista pdf Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Otteet Ote Hakijat Otteen liitteet Esitysteksti Oikaisuvaatimusohje, kulttuuri- ja kirjastolautakunta Päätöshistoria

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 85 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta HEL T Lausunto Yleistä antoi asiasta seuraavan lausunnon: Helsingin kaupunki pitää kirjastolakiuudistusta tervetulleena ja olennaisilta osiltaan onnistuneena. Yleiset kirjastot ovat kunnissa tärkeä keino toteuttaa perustuslain 16:ssa tarkoitettua yksilön oikeutta kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Lakiesitys asemoi kirjaston edelleen kunnan perus- ja lähipalveluksi. Demokratian, aktiivisen kansalaisuuden ja elinikäisen oppimisen ottaminen vielä aiempaa näkyvämmin mukaan kirjaston tehtäviin vastaa Helsingin kaupungin käsitystä tarvittavan muutoksen suunnasta. Myös kirjastojen verkostomainen toiminta kansalaisten palvelemiseksi saa lakiesityksessä selvää tukea. Kirjastoalalla digitalisoitumisen hyödyt sekä kansallisesti että paikallisesti ovat isot, ja niissä on edelleen käyttämätöntä potentiaalia. Suurin haaste suomalaisten kirjastojen e-palvelujen järjestämisessä on kansalaisten tasaveroisen tiedonsaannin takaaminen myös e-aineiston osalta. Lakiesityksessä on uutta yleisen kirjaston tehtävien määrittely (6 ). Tämä on tarpeen aikana, jolloin verkostoituminen ja yhteisesti tuotetut palvelut kunnissa lisääntyvät. Yhteistyö ja verkostoituminen helpottuvat, kun jokaisen toimijan oma alue on selkeästi määritelty. Esityksen perustelujen mukaan Helsingin kaupunginkirjaston toiminta yleisten kirjastojen keskuskirjastona jatkuu. Nimi lyhenee valtakunnalliseksi keskuskirjastoksi, mitä Helsingin kaupunki pitää parannuksena. Tehtävät määritellään uudelleen aiempaa yleisemmällä tasolla, mikä mahdollistaa resurssien joustavan uudelleen suuntaamiseen muuttuvissa oloissa. Kuntatalouden kannalta lakiesitys on neutraali. Keskuskirjastotoiminnan valtionrahoitus on esityksen mukaan jatkossakin varmistettava. Yksityiskohtaisia kommentteja ja muutosehdotuksia: 2 Lain tavoite

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 Sananvapaus on noussut yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin aiempaa voimakkaammin. Kirjastoilla on rooli sananvapauden takaajina. Ne turvaavat pääsyä tiedon lähteille ja toisaalta lukemisen edistäjinä ja kansalaisten mediataitojen tukijoina ovat nostamassa julkisen keskustelun tasoa. Mm. Helsingin kaupunginkirjaston arvoihin on otettu sananvapaus. Ehdotamme, että myös kirjastolain tavoitteisiin kohtaan 5 lisätään sananvapauden edistäminen. 3 Määritelmät Yleisten kirjastojen kentän toimijoiden määrittely on tarpeen. 4 Valtion vastuu Helsingin kaupunginkirjasto Yleisten kirjastojen keskuskirjasto pitää erittäin tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö laatii lain valmistumisen jälkeen lakiin perustuvan strategian ja toimintaohjelman. Nämä ovat nykyisen lain voimassaoloaikana osoittautuneet alaa myönteisesti ohjaaviksi asiakirjoiksi kirjastojen itse laatimien Yleisten kirjastojen neuvoston valtakunnallisten strategioiden rinnalla. 5 Kunnan vastuu Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että kuntalaisten osallistuminen on mainittu lakitekstissä. Valtakunnallisia palveluja ja kirjastojen yhteistoimintaa edistävän keskuskirjastotoiminnan näkökulmasta on tarpeen myös 3 momentti, jossa säädetään kuntien velvollisuudesta järjestää toiminta tarvittaessa yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan toimijoiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Helsingin kaupunki painottaa lisääntyvää yhteistoimintaa kaupungin sisällä, mikä on viranomaistoimintaa laajempi ilmiö. Ehdotamme siksi lakitekstiin lisäystä yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan ja kunnan muiden toimijoiden sekä muiden yhteisöjen kanssa. 6 Yleisen kirjaston tehtävä Kirjastotila nostetaan aiempaa selvemmin resurssiksi, jonka kunta voi tarjota asukkailleen. Tämä vastaa Helsingin kaupungin kokemusta. Myös yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen sopii erittäin hyvin yleisten kirjastojen tehtäväksi. Tehtävä 4 sisältää velvoitteen lukutaidon ja sitä kautta myös kirjoitustaidon ylläpitämiseen. Lakitekstin perusteluissa velvoitteen sisältöä on tarkennettu: Monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon tukemista kirjasto toteuttaisi ohjaamalla kirjaston käyttäjiä erilaisten mediasisältöjen vastaanottamisessa ja tuottamisessa sekä tieto- ja viestintäteknologian käytössä. Pelkän lakitekstin lukeminen antaa asiasta kuitenkin varsin laajan

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 kuvan. Kirjoitustaidon tukeminen laajemmin käsitettynä merkitsisi kirjastoissa merkittävää uutta tehtäväkenttää. Ehdotamme lain perusteluihin tarkennusta siitä, mitä tarkoitetaan kirjaston roolilla kirjoitustaidon edistämisessä. 7 Yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen Lain perusteluissa viitataan varsin yleisellä tasolla riittäviin aukioloaikoihin ja fyysiseen saavutettavuuteen. Tässä eikä muissakaan pykälissä ei ole otettu huomioon lisääntyviä verkkoaineistoja ja palveluita, joilla on kirjaston perustehtävän järjestämisen kannalta erittäin merkittävä ja kasvava rooli. Verkossa kuntarajat hälvenevät sekä käyttäjän näkökulmasta että teknisesti. Kansalaiset ovat kirjastojen tarjoaman lisensoidun e-aineiston osalta maantieteellisesti eriarvoisessa asemassa, mikä rikkoo perustuslain 16 :n tarkoitusta. Kirjastojen lisensoimat e-aineistot on koottu hyvin toimivaan valtakunnalliseen ekirjasto.kirjastot.fi-palveluun. Lisensoidun aineiston käyttöoikeus rajautuu kuitenkin kunnan ja sen panostuksen mukaan, vaikka e-aineisto ei ole mitenkään sidottu paikalliseen kokoelmaan. Kansalliseksi tavoitteeksi tulisikin asettaa yleisten kirjastojen yhteisen lisensoidun e-aineiston kokoelman perustaminen esimerkiksi Tanskan ja Hollannin tavoin. Näissä maissa pääsy e-aineistoon on arvioitu tasa-arvon kannalta yhtä tärkeäksi kuin painetun aineiston saatavuuden takaaminen, ja lisenssit on hankittu valtakunnallisesti kaikkien kansalaisten käyttöön. Kirjastojen yhteinen e-aineistokokoelma tulisi myös kytkeä Suomi.fi-tunnistautumiseen. Tämä mahdollistaisi aidon digitaalisen asiakaskokemuksen kirjastojen lisensoimaan e-aineistoon ilman painetun aineiston logistiikkaa noudattavaa maantieteellistä rajausta. Kirjasto on yksi tärkeä keino ylläpitää ja tukea uussuomalaisten omakielisyyttä. Tällä hetkellä Helsingin kaupunginkirjasto ylläpitää koko maata palvelevaa Monikielistä kirjastoa osana keskuskirjastotoimintaa. Lakiesityksen mukaan tehtävänanto muuttuisi. Monikielinen kirjasto ei olisi enää osa keskuskirjastoa, vaan esim. saamelaiskirjastoon rinnastuva, yhdelle kirjastolle annettu erillistehtävä ja siihen liittyvä rahoitus. Helsingin kaupunki pitää tätä muutosta loogisena. 8 Yhteistyö Valtakunnallisen keskuskirjaston työn vaikuttavuuden takaamiseksi kirjastojen velvoittaminen yhteistyöhön on hyvä. Pykälässä ja sen perusteluissa keskitytään kirjastojen ja kirjastoalan toimijoihin. Helsingin kaupunki painottaa yhteistyötä myös muiden

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 kumppanien, erityisesti kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kunnan palveluja tuotetaan nyt ja jatkossa yhä enemmän yhteistyössä. Lisäksi erityisesti kirja-alan yhteistyö olisi syytä nostaa lain perusteluosassa näkyvämmäksi, kun lain yhtenä tavoitteena (2,tavoite 3) on lukemiskulttuurin edistäminen. Yhteistyö kirja-alan kanssa ulottuu myös metatiedon tuotantoon. Keskuskirjasto tekee ja muun maan osalta koordinoi myös erittäin laajaa ja syvälle menevää YLE-yhteistyötä, jossa kaksi julkisen palvelun toimijaa on yhdistänyt voimansa lakisääteisten tavoitteidensa saavuttamiseksi. Esimerkkinä lukemista edistävä kaunokirjallisuuden portaali Kirjasampo, johon tuotetaan ajankohtaiset liittymät YLE:n kirjallisuus- ja muihin relevantteihin ohjelmiin. Ehdotamme pykälän muotoiluun lisäystä: Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan ja kunnan muiden toimijoiden sekä muiden yhteisöjen kanssa Lisäksi ehdotamme kirja-alan mainitsemista yhteistyökumppanina lain perusteluissa. Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota verkottumisen vaikutuksiin myös tilastointiin. Pitkälle menevälle yhteistyölle perustuvien hankkeiden ja yhteistilojen kuten Helsingin Maunula-talon toimintojen ja kävijämäärien jakaminen eri toimijoiden tilastoihin on jatkossa ratkaistava haaste. 9 Valtakunnallinen keskuskirjasto Helsingin kaupunki arvostaa saamaansa valtakunnallista keskuskirjastotehtävää ja näkee sen edut myös omien kirjastopalvelujensa kehittämisessä. Myös keskustakirjastohanke on luonteeltaan osin valtakunnallinen, siitä rakennetaan suomalaisten yleisten kirjastojen lippulaivaa. Keskustakirjaston vaikutus ulottuu laajasti kansainväliseen kirjastoyhteisöön. Keskuskirjastotehtävät kirjoitetaan lakiesityksessä uudelleen ja nostetaan lakitasolle. Sen mukaan valtakunnallisen keskuskirjaston tulee 1) kehittää yleisten kirjastojen valtakunnallisia palveluja yhteistyössä kirjastojen kanssa; 2) edistää yleisten kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa; ja 3) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut muut tehtävät. Helsingin kaupunki kannattaa tehtävien kirjoittamista lakiin. Helsingin kaupunki esittää kuitenkin tehtävän 1 muotoilun konkretisoimista tavalla, joka vastaa myös tämänhetkistä tilannetta: kehittää ja tuottaa yleisten kirjastojen valtakunnallisia palveluja yhteistyössä kirjastojen kanssa. Valtakunnallisia yleisiä kirjastoja koskevia tehtäviä on myös Kansalliskirjastolla. Tehtävät on muotoiltu samantyyppisesti. Yliopistolain 70 :n mukaan Kansalliskirjaston tehtävänä on kehittää ja tarjota kansallisia

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 palveluja yliopistojen kirjastoille, yleisille kirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille ja erikoiskirjastoille sekä edistää kirjastoalan kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Useissa maissa kirjastojen kansalliset tehtävät on keskitetty kansalliskirjastoille. Suomessa kirjastosektorin kansallinen kehittämistyö ja palvelutuotanto on jaettu kahdelle toimijalle: Kansalliskirjastolle ja Valtakunnalliselle keskuskirjastolle, joiden työnjako on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Toimintaprofiilit täydentävät toisiaan, päällekkäisyyksiä ei ole. Kansallisten kirjastopalveluiden kehittämisen ja kirjastoverkoston toimivuuden kannalta keskuskirjasto tekee työtä, jota mikään muu toimija ei tee. Keskuskirjasto keskittyy alueisiin, joilla tutkimusorientoituneiden kirjastojen intressit ovat selkeästi erilaiset. Erot johtuvat pitkälti käyttäjäkunnista. Esimerkiksi aineiston sisällönkuvailu tai palveluista viestiminen on erilaista peruskansalaisille ja tutkijoille. Myös yleisten kirjastojen käyttäjiä kiinnostavan e-aineiston tuottajat poikkeavat intresseiltään tieteellisten kirjastojen aineistotoimittajista olennaisesti. Kansalliskirjasto puolestaan tukee yleisiä kirjastoja tuottamalla esim. kaikille kirjastosektoreille yhteisiä työvälineitä kuten standardeja. Keskuskirjasto auttaa yleisiä kirjastoja rakentamaan käyttäjilleen laadukkaita asiakaskokemuksia verkossa ja fyysisissä kirjastoissa. Sen toiminta-aluetta on kansallisten kehittämishankkeiden ja kirjastojen yhteistyön edistämisen lisäksi erityisesti viestintä. Sen palvelut tukevat kirjastojen tietojohtamista sekä kehitys- ja koulutustoimintaa, esimerkkeinä yleisten kirjastojen toimintatilastot ja hankerekisteri visualisointeineen, yleisten kirjastojen raportointipalvelu, Vaikuttavuus-sivusto sekä Kirjastokaistan täydennyskoulutusvideot. Kansalliskirjaston ja keskuskirjaston tiiviin yhteistyön päämääränä ovat ketterästi kehitettävät digitaliset ratkaisut ja niitä tukeva kansallinen kehittämistyö, joka perustuu mm. Finna-strategiaan, Kansallisen digitaalisen kirjaston kokonaisarkkitehtuuriin sekä Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin. Kansalliskirjaston ja yleisten kirjastojen valtakunnallisen keskuskirjaston välinen työnjako päivitetään toimijoiden yhteistyönä yksityiskohtaisesti vuoden 2016 loppuun mennessä. 10 Kehittämiskirjasto Helsingin kaupunginkirjasto pitää hyvänä, että alueellisesta kehittämisestä vastaavat kirjastot nähdään entistä enemmän verkkona. Se tukee myös keskuskirjaston toimintaa.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 11 Maksuttomuus ja maksut Maksuttomuus on suomalaisen yleisen kirjastopalvelun peruspilari ja konkretisoi osaltaan perustuslain 16 :ä. Varausmaksuista valtakunnassa käyty keskustelu osoittaa, että eri tyyppisissä kunnissa niiden dynamiikka vaihtelee. Tiheään asutetussa pääkaupungissa aineiston saatavuus on ratkaisevasti parempi kuin harvaan asutulla seudulla, eikä aineiston saaminen käyttöön varaamalla ole vastaavasti olennainen sivistyspoliittinen painopiste. Koska laki koskee koko maata, on varausten maksuttomuus perusteltu ratkaisu. Helsingin kaupunki pitää tarkoituksenmukaisena periä asiakkaiden käyttäytymistä ohjaavia ja sanktioluontoisia maksuja. Näitä ovat myöhästymismaksut ja noutamattomien varausten maksut, joiden avulla edistetään ensisijaisesti aineiston kiertoa ja siten parempaa saatavuutta kaikille käyttäjille. 14 Lainauskielto ja kirjaston käyttökielto Nykymuodossaan lakiesityksen teksti on tulkinnanvarainen, kun se luetaan yhdessä 13 :n ja 11 :n 2 momentin kanssa. 14 :n teksti on ehdoton ja tarkoittaa, että useimmat kirjastot ml. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastot, joutuisivat kiristämään lainauskieltolinjaansa olennaisesti. Laki ei sallisi lainaamista, mikäli myöhästymismaksuja olisi kertynyt yhdenkään päivän osalta. On epäselvää, voidaanko tätä menettelyä lieventää 13 :ssä mainituissa käyttösäännöissä. Esim. Helmet-alueen nykyiset käyttösäännöt mahdollistavat lainaamisen, mikäli kertyneitä maksuja on enintään 30 euroa. Ehdotamme, että kohdan tekstiä ja lain perusteita selkiytetään lisäyksellä, jonka mukaan lainauskielto tulee voimaan, jos myöhästymismaksut ylittävät kunkin kirjaston käyttösäännöissään määrittelemän summan. 16 Osaaminen ja johtaminen Kirjastolakiehdotuksessa määritellään kirjaston tehtävät aiempaa tarkemmin. Vastaavasti osaaminen ja johtaminen tulee kytkeä annettuihin tehtäviin. Lakiehdotuksen muotoilut vastaavat Helsingin kaupungin käsitystä osaamis- ja johtamistarpeista. 17 Rahoitus Kirjastopalvelujen järjestämisen valtionosuudesta sekä keskuskirjastotehtävästä ja muista erillistehtävistä maksettaisiin kunnalle samantasoisesti kuin nyt. Helsingin kaupunki toteaa, että verkostomainen toiminta lisää painetta yhteisesti tuotettujen palveluiden rakentamiseen.

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 Kaikille kansalaisille tasavertaisesti avoimen e-aineiston saatavuuden järjestäminen on tällä hetkellä avoin kysymys ja edellyttää tavalla tai toisella valtakunnallista ratkaisua. Lausunnon keskeinen sisältö Helsingin kaupunki pitää luonnosta kirjastolakiesitykseksi olennaisilta osiltaan onnistuneena. Lain yksityiskohtiin se esittää seuraavia muutoksia: 2 Lisätään kirjastolain tavoitteisiin kohtaan 5 sananvapauden edistäminen. 5 Lisätään lakitekstiin kunnan muut toimijat: yhteistyössä muiden viranomaisten, kirjastoalan ja kunnan muiden toimijoiden sekä muiden yhteisöjen kanssa. 6 Tarkennetaan lain perusteluissa, mitä tarkoitetaan kirjaston roolilla kirjoitustaidon edistämisessä. 8 Lisäys pykälän tekstiin: Yleinen kirjasto voi tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi toimia yhteistyössä viranomaisten, kirjastoalan ja kunnan muiden toimijoiden sekä muiden yhteisöjen kanssa Lisäysehdotus lain perusteluihin: maininta yhteistyöstä kirja-alan kanssa. 9 Konkretisoidaan valtakunnallisen keskuskirjaston tehtävän 1 muotoilua tavalla, joka vastaa tarvetta ja tämänhetkistä tilannetta: kehittää ja tuottaa yleisten kirjastojen valtakunnallisia palveluja yhteistyössä kirjastojen kanssa. 14 Selkiytetään pykälän tekstiä ja lain perusteita lisäyksellä, jonka mukaan lainauskielto tulee voimaan, jos myöhästymismaksut ylittävät kunkin kirjaston käyttösäännöissään määrittelemän summan. Esittelijä kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 Lisätiedot Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Liitteet 1 Hallituksen esitysluonnos kirjastolaiksi 2 Lausuntopyyntö kirjastolaista OKM Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus Lausunto on ehdotuksen mukainen. Esittelijän perustelut Kaupunginkanslia pyytää lausuntoa kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi yleisistä kirjastoista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 2 :n muuttamisesta. Opetus ja kulttuuriministeriö pyytää lausunnonantajaa tiivistämään lausunnon päätteeksi lausuntoon sisältyvän keskeisimmän sisällön lyhyesti (enimmäispituus 1 sivu) otsikolla lausunnon keskeinen sisältö. Lausunnon keskeinen sisältö on tarkoitus ottaa ministeriön laatimaan lausuntoyhteenvetoon. Lausuntoyhteenveto julkistetaan opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla. Lausunto pyydetään toimittamaan sähköpostitse seuraaviin osoitteisiin: kirjaamo@minedu.fi ja kirjastolaki@minedu.fi viimeistään "Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki yleisistä kirjastoista, joka korvaisi nykyisen kirjastolain. Ehdotettuun lakiin lisättäisiin säännökset määritelmistä, valtion ja kunnan vastuusta, yleisen kirjaston tehtävistä, kirjaston käyttäjän velvollisuudesta sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Lailla uudistettaisiin lain tavoitetta ja soveltamisalaa, keskus- ja maakuntakirjastoja, maksuttomuutta, käyttösääntöjä ja henkilöstöä koskevat säännökset. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaisi yleisiä kirjastoja koskevasta valtakunnallisesta kirjastopolitiikasta ja sen kehittämisestä. Kunnan tehtävänä olisi yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Yleinen kirjasto olisi edelleen perus- ja lähipalvelu. Nykyisen yleisten kirjastojen keskuskirjaston tehtävät uudistettaisiin. Keskuskirjaston nimi muutettaisiin valtakunnalliseksi keskuskirjastoksi.

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 Uutena alueellisen toiminnan mallina alueellinen keskuskirjasto korvaisi nykyisen maakuntakirjaston. Alueellisella keskuskirjastotoiminnalla tuettaisiin yleisten kirjastojen palvelujen tasapuolista saatavuutta. Alueellista kirjastotoimintaa koskevat tehtävät uudistettaisiin. Yleisen kirjaston maksutonta toimintaa olisi yleisen kirjaston omien aineistojen käyttö, lainaus ja varaaminen sekä ohjaus ja neuvonta. Maksuttomia olisivat edelleen myös valtakunnallisen keskuskirjaston ja alueellisten keskuskirjastojen yleisille kirjastoille antamat kaukopalvelut. Maksuja kunta voisi periä muista kuin maksuttomista palveluista, esimerkiksi myöhässä palautetusta aineistosta. Laissa säädettäisiin yleisen kirjaston käyttäjän velvollisuuksista sekä lainauskiellosta ja kirjaston käyttökiellosta. Käyttösääntöjä koskeva säännös uudistettaisiin. Yleisen kirjaston henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia uudistettaisiin siten, että asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytettäisiin pääsääntöisesti soveltuvaa korkeakoulututkintoa. Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaadittaisiin virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys yleisten kirjastojen tehtäviin ja toimintaan. Lisäksi ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin tehdään teknisiä yleisiä kirjastoja koskeviin säännöksiin liittyviä muutoksia. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017." Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Tuula Haavisto, kirjastotoimen johtaja, puhelin: tuula.haavisto(a)hel.fi Liitteet 1 Hallituksen esitysluonnos kirjastolaiksi 2 Lausuntopyyntö kirjastolaista OKM Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Ote Otteen liitteet

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Sistu/Ktj/4 Opetus- ja kulttuuriministeriö Esitysteksti Tiedoksi Kaupunginhallitus

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kirpa/Ktj/1 86 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto tilakeskukselle tilojen vuokraamiseksi kaupunginkirjastolle Laajasaloon rakennettavasta uudesta ostoskeskuksesta HEL T Lausunto Käsittely päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen Pöydällepanoehdotus: Risto Kolanen: Pyydän asian pöydälle seuraavaan kokoukseen. Lautakunta hyväksyi pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon tilakeskukselle tilojen vuokraamisesta Laajasaloon rakennettavasta uudesta ostoskeskuksesta, osoitteessa Yliskylän puistokatu. Lausunto menee edelleen johtajiston käsittelyyn. Nykyinen kirjasto on toiminut samoissa tiloissa osoitteessa Koulutanhua 2b vuodesta Tilan koko on 685 neliötä. Kiinteistössä sijaitsee myös Laajasalon nuorisotalo ja perhepäiväkoti. Nuorisotalon alakerrassa toimi nuorisoasiainkeskuksen moottorihalli noin 700 neliön tiloissa. Hallista luovuttiin 2000 luvun alkupuolella. Nykyisin tila on tyhjänä. Kiinteistö on ollut rakennusteknisesti huonokuntoinen ja palvelutiloiltaan kulunut. Rakennus edustaa 70-luvun rationaalista suunnitteluihannetta, erityisesti kirjaston sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussaan. Kiinteistöviraston tilakeskus teetti kiinteistöstä kuntotutkimuksen ja haitta-ainekartoituksen vuonna Tutkimuksen mukaan tila tarvit-

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kirpa/Ktj/1 see laajan peruskorjauksen muun muassa rakennuksen ulkovaippaan, ilmanvaihtoon, sähköistykseen ja viemäröintiin. Tilakeskus kutsui talvella 2013 koolle työryhmän valmistelemaan rakennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelmaa. Suunnitelma valmistui Peruskorjauksen toteuttamisen kustannuksiksi arvioitiin noin 4,2 miljoonaa euroa. Kiinteistölautakunta hylkäsi hankesuunnitelman kaupungin investointiohjelmaan sopimattomana. Koska Koulutanhualla sijaitsevan rakennuksen perusparannus on kallista ja kaupungin investointiohjelmaan heikosti soveltuvaa kiinteistöviraston tilakeskus kartoitti yhdessä kaupunginkirjaston ja nuorisoasiainkeskuksen kanssa sekä vapaata vuokratilaa kaupungin kiinteistöistä että yksityisiltä vuokramarkkinoilta. Samoin selvitettiin mahdollista uudisrakennusta koulun yhteyteen. Sopivia vapaita tiloja ei löytynyt ja uudisrakennus on vaihtoehtona kallis ja sen valmistuminen kestäisi pitkään. Nykyisten tilojen kunto, etenkin ilmastoinnin ja viemäröinnin osalta, on tällä hetkellä heikko. Vaihtoehtotarkastelun jälkeen sopivimmaksi nähtiin kirjaston ja nuorisotilojen varaaminen Laajasalon uudesta kauppakeskuksesta. Ratkaisu mahdollistaa tilojen ja toiminnan suunnittelun jo varhaisessa vaiheessa yhdessä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimen ja kirjaston tilat lomittuvat osittain siten, että osa nuorison tiloista sijaitsee alakerrassa ja osa toisessa kerroksessa sijaitsevan kirjaston tiloissa. Sijainti kauppakeskuksessa asukkaiden arkisten reittien varrella on hyvä, samoin kuin rakentamisaikataulu. Rakennuttajan mukaan kauppakeskus valmistuu vuoden 2018 puolella. Kaakkoisessa suurpiirissä sijaitsee kolme kirjastoa, Herttoniemi, Roihuvuori ja Laajasalo, jotka muodostavat yhden hallinnollisen yksikön. Kirjastojen palvelujen käyttötilastot ovat liitteessä 4. Kolmoiskirjaston eri yksiköt saavat jatkossa vahvat omat profiilinsa. Roihuvuoren kirjastoa on profiloitu lastenkirjastoksi niin kokoelmiensa kuin palvelutarjonnan osalta. Herttoniemen kirjaston palvelut ja kokoelma lähipalvelukeskus Hertsissä tulee painottumaan työssä käyvään aikuisväestöön ja nuoriin. Kirjastoista vilkkain Laajasalon kirjasto palvelee Laajasalon ja jatkossa myös Kruunuvuorenrannan asukkaita. Keskeisiä kohderyhmiä Laajasalossa on jo nyt ja tulee olemaan perheet, seniorit ja aikuiset. Kolmoiskirjaston tiloja ja palveluja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa tavoitteena kaupunkilaisten sivistyksellisen pääoman kasvattaminen, lukutaidon edistäminen ja ylläpito sekä erityisesti elämyksellisen kirjallisen kulttuurin tarjoaminen. Laajasalon suunnittelussa varmistetaan, että tällä hetkellä runsas ja yhteisöllinen tapahtumatoiminta toteutuu myös uusissa tiloissa.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kirpa/Ktj/1 Esittelijän perustelut Asemakaavamuutosesitys, jonka mennee syksyllä 2016 kaupunkisuunnittelulautakuntaan siten, että Koulutanhua 2b tontille voitaisiin kaavoittaa asuntoja krs-m². Kirjaston vuokra-ala tulee olemaan 488,28 m². Kirjaston kokonaisvuokra on noin e/kk, e/vuosi. Nykyisen kirjaston vuosikustannus vuonna 2016 on euroa. Ero on noin euroa vuodessa. Laajasalon kauppakeskukseen sijoittuvat uudet tilat (488 m²) korvaavat suoraan nykyisen osoitteessa Koulutanhua 2 sijaitsevan kirjaston tilat, (685 m²). pitää tilojen vuokraamista Laajasalon uudesta ostoskeskuksesta kannatettavana ja kehottaa kaupunginkirjastoa jatkamaan hankkeen valmistelua. Uusien tilojen valmistuttua, arviolta vuoden 2018 syksyllä, kaupunginkirjasto luopuu nykyisen kirjaston (Koulutanhua 2) tiloista. Tilakeskus pyytää kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta lausuntoa ja hyväksyntää sille, että se on valmis osaltaan vuokraamaan tilakeskukselta Laajasalon uudesta ostoskeskuksesta 2. kerroksen noin 500 m²:n tilat arviolta 5 euroa/m²/kk (noin 2 500/kk) suuruisella ylläpitovuokralla ja 17,50 euroa/m²/kk (noin euroa/kk) suuruisella pääomavuokralla sekä terassin osuutensa (56,25 m²) 4,15 euroa/m²/kk (233,44 euroa/kk) suuruisella pääomavuokralla ja maksamaan tilakeskukselle vuokran lisäksi 0,5 euroa/m²/kk asiantuntijapalkkiota. Mahdollinen kirjastohyllyjen vaatima sähköistys tuo kirjastolle erilliskustannuksen 158 euroa/kk - 221,2 euroa/kk 15 vuoden ajan kirjastotoimen valitsemasta toteutustavasta riippuen. Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajoin siten, että ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä on 15 vuotta vuokran maksun alkamispäivästä. Muut vuokrausehdot ovat liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaiset. Liitteessä on sopimusehtoja ja alustavat toteutusasiakirjat. Tilakeskus pyytää kulttuuri- ja kirjastolautakunnalta lausuntoa ja hyväksyntää liitteenä oleviin asiapapereihin. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kirpa/Ktj/1 Liitteet Muutoksenhaku 1 Tilakeskuksen lausuntopyyntö Laajasalo.pdf 2 Laajasalo, vuokrasopimusluonnos, nuoriso-kirjasto - NCC.pdf 3 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston lausunto HEL pdf 4 Käynnit ja lainaus Laajasalon kirjastossa.pdf 5 Havainnekuva kirjasto.pdf Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Päätöshistoria Nuorisolautakunta

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kupo/Kultj/1 87 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista HEL T Lausunto Maakuntalain 2 luku: antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtioneuvoston esitysluonnoksesta sote- ja maakuntauudistukseen liittyvistä laeista: Hallituksen esityksen maakuntalain 2 luku sisältää maakunnan tehtävän 18 kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista. toteaa, että kulttuurin vaikutukseksi yhteiskunnassa voidaan katsoa lukuisia asioita, mutta hallituksen esitys ei anna vihjettä siitä, millaista vaikutusta maakuntatason kulttuuritoiminnalla haetaan. Taustamuistioiden ja valmistelijoiden antamien lausuntojen perusteella voitaneen olettaa, että vaikutukseksi haetaan jonkinlaista alueellisen identiteetin vahvistumista ja sosiaalisen pääoman kasvua. Lautakunta toteaa, että vahvistuakseen jonkin asian tulee ensin olla olemassa. Helsingin valtuustostrategia painottaa useassa kohdin sitä, miten Helsingin tulee kehittää, vahvistaa ja tasa-arvoistaa kaupunginosiaan. Tälle työlle on nähtävissä Helsinkiä kehittäviä vaikutuksia. toteaa, että uusmaalaisen identiteetin kehittymiselle ja sosiaalisen pääoman lisääntymiselle ei ole voitu osoittaa Helsinkiä kehittäviä vaikutuksia. Suomen kulttuurirahasto julkaisi vuonna 2015 kulttuurirahoitusta käsittelevän selvityksen Rahan kosketus. Selvityksen taustamateriaaliksi se teetti kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporella selvityksen, jossa vertailtiin kuntien ja valtioiden roolitusta kulttuurin rahoituksessa Suomessa ja joissain Euroopan maissa. Selvityksen löydös on, että työnjako on Suomessa poikkeuksellisen sekava. Oikeastaan ainoa selvityksen positiivinen havainto on, että Suomen toimintakenttää ei ole sekoittamassa maakunnan tai läänin tason toimija. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta katsoo, että suomalainen kulttuurielämä voi paremmin, jos selvityksen ainoaa positiivista havaintoa ei romuteta.

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kupo/Kultj/1 Maakuntalain 1 luku: Uudenmaan liitto teki 2010 Maakuntasuunnitelma nimisen dokumentin, jonka voidaan katsoa edustavan hallituksen ehdotuksen maakuntastrategiaa tai -ohjelmaa. Suunnitelman kulttuuria koskeva osuus kuuluu: Kulttuurialan kasvu on huomattavasti nopeampaa kuin muilla sektoreilla. Maan sisällä on suuria eroja ja tilanne Uudellamaalla on sikäli poikkeuksellinen, että ala keskittyy nimenomaan tähän maakuntaan. Uudellamaalla sijaitsevat monet tärkeimmät julkiset taidelaitokset, kaikki taideyliopistot ja monia muita taidealan ammattikoulutusta tarjoavia oppilaitoksia, huomattava osa kulttuuriteollisuuden klusterista sekä merkittävä määrä alaa tukevia palveluja. Juuri tähän maakuntaan keskittyvät suomalaiset kulttuurialan osaajat: Kun suomalaisesta työllisestä työvoimasta työskentelee Uudellamaalla 29 prosenttia, kulttuurialan työvoimasta 51 prosenttia sijoittuu Uudellemaalle. Uusimaa muodostaa kulttuurialan keskittymän, jossa nimenomaan eri toimijoiden ja eri politiikkalohkolla toimivien välillä on kehitettävissä ainutlaatuisia verkostoja. Kulttuurin innovatiivinen rooli on 2000-luvulla korostunut osana elinkeinopolitiikkaa ja tämä strategia pyrkii löytämään vastauksia näihin mahdollisuuksiin. Luovia ratkaisuja on saavutettavissa erityisesti hyvinvointiosaamisen alalla, maahanmuuttajakysymyksiin vastaamisessa, uusien asuinalueiden integraation tukemisessa, uusien liiketoimintamallien kehittämisessä. katsoo, että koska Uudenmaan maakunnan tämänhetkinen kulttuurinen voimavara itse asiassa on Helsinki tai korkeintaan pääkaupunkiseutu, ei maakuntatason kulttuuristrategioille ole tarvetta. Hallituksen esitys sisältää 25 maakunnan tehtävää sekä kuusi asiaa, joita maakunta voi lisäksi hoitaa. lausuu, että kulttuurin tehtävät tulisi poistaa ehdotuksesta kokonaan tai vähintään siirtää maakuntien vapaaehtoisiin tehtäviin. Varsinaisia eksplisiittisiä kulttuuritehtäviä tärkeämpänä kulttuuri- ja kirjastolautakunta esittää, että maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa laissa huomioidaan erikseen taiteen- ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja niihin liittyvät toimenpiteet. Maakunnan hyvinvointikertomuksessa tulee liikunnan tavoin huomioida taide- ja kulttuuritoiminta. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä:

29 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (37) Kupo/Kultj/1 Sosiaali- ja terveydenhuollon laissa terveyden ja hyvinvoinnin käsite tulee määritellä laajasti niin, että siinä huomioidaan niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinen ulottuvuus. Sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä olevien, etenkin pitkä- tai lyhytaikaisten asumispalveluiden ja kotihoidon piiriin kuuluvien henkilöiden kulttuurioikeuksien toteutuminen tulee turvata myös lain tasolla. Kulttuurioikeuksien toteutumisessa tulee huomioida maantieteellinen ja sosioekonominen ulottuvuus. Kulttuurioikeuksien toteutumisen varmistamisessa maakunnan tulee tehdä tiivistä yhteystyötä kunnan kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon laissa mainituissa laatukriteereissä, palvelulupauksissa ja palvelustrategioissa tulee huomioida myös taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutukset. Taiteen- ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämistä ja kehittämistyötä tulee tehdä maakuntatason ja kuntatason yhteistyönä. Maakuntien rahoituslaki, 3 luku, Sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien rahoitus, 11 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin: Lakiesityksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen tehtävänä on kannustaa ja tukea maakuntia toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuisivat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen. esittää, että taide- ja kulttuuritoiminnalle tulee määritellä omat indikaattorit, koska taiteella ja kulttuurilla on todistetusti vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Indikaattorien määrittelyssä tulee käyttää taiteen ja kulttuurin ammattilaisia sekä tehdä yhteistyötä kuntasektorin kanssa. Valtioneuvoston asetus kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, 3 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosan määräytymisperusteet: Lakiesityksen mukaan kunnalle myönnetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosana euromäärä, joka lasketaan kertomalla asukasta kohden määritelty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta kunnan asukasluvulla sekä kunnalle määritellyllä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimella. esittää, että taide- ja kulttuuritoiminnalle tulee liikunnan tavoin määritellä omat indikaattorit, koska taiteella ja kulttuurilla on todistetusti liikuntaan rinnastettavia vaikutuksia tervey-