Muonion, Kolarin ja Pellon yläkoulujen HYVINVOINTIPROFIILI kevät 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Muonion, Kolarin ja Pellon yläkoulujen HYVINVOINTIPROFIILI kevät 2011"

Transkriptio

1 n, n ja n yläkoulujen HYVINVOINTIPROFIILI kevät TUKEVA Lapin osahanke Hanna Vuorinen Luoteis-Lapin kehittäjätyöntekijä Heinäkuu

2 SISÄLLYS 1. MIKÄ HYVINVOINTIPROFIILI? HYVINVOINTIPROFIILIN TEETTÄMINEN MUONION, KOLARIN JA PELLON YLÄKOULUILLA TULOKSET Koulun olosuhteet Fyysiset olosuhteet Opetuksen järjestelyt Tarjottavat palvelut Koulun sosiaaliset suhteet Kaverisuhteet koulussa Opettaja-oppilassuhde Koulukiusaaminen Vanhempien rooli Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet koulussa Koulutyö Koulun tarjoamat mahdollisuudet Terveydentila Avoimet kysymykset Mikä koulussasi on parasta? Mitä asioita koulussasi tulisi erityisesti parantaa?

3 1. MIKÄ HYVINVOINTIPROFIILI? Koulun hyvinvointiprofiilikysely perustuu internetissä olevaan ja opetushallituksen sekä Tampereen yliopiston ylläpitämään kyselypohjaan, jonka kautta mikä tahansa koulu voi teettää kyselyn koulullaan. Kysely tuottaa tietoa koulujen kehittämistyön sekä terveystiedon oppisisältöjen pohjaksi koko koulun hyvinvoinnista. Henkilökunnalle on olemassa myös oma kysely. Tietoja voi käyttää koulun kehittämisessä ja oppilashuoltotyössä, mutta myös uuden oppiaineen, terveystiedon, oppisisältöjen paikallisena ja ajankohtaisena lähtökohtana. Hyvinvointiprofiili voi toimia koulun itsearvioinnin välineenä. Hyvinvointiprofiilissa on omat lomakkeet alakoululaisille, yläkoululaisille, toisen asteen opiskelijoille ja koulun henkilökunnalle. Kyselyn teettämistä varten koulu saa pyydettäessä käyttöönsä oman käyttäjätunnuksen ja salasanan. Kyselyn teettäjän ei tarvitse kuin luoda ja tulostaa tunnuslukuja vastaamista varten. Vastaukset tallentuvat reaaliaikaisesti käyttäjätunnuksen alle internet-pohjaisiksi kaavioiksi. Tuloksia voidaan tarkastella koulun sisäisinä tai verrata niitä koko Suomen tuloksiin. Vastaukset voidaan jaotella kysymyksittäin tai osa-alueittain, sukupuolittain, luokka- tai luokka-asteittain tai koko koulukohtaisesti. Huonona puolena kyselypohjassa on, ettei kyselyn kaavioita voi kopioida omaan käyttöön tekstitiedostoon. Tulokset pystyy vain tulostamaan sivuilta joko paperiversiona tai pdf:nä, jos on pdftulostinohjelma koneella. Huonona puolena on myös, ettei koulukohtaisia vertailuja pysty tekemään, sillä tulokset saa vain käyttäjätunnuksen rajaaman koulun osalta. Tässä raportissa kaaviot olen tehnyt erikseen Excelillä. Tämä on mahdollistanut vertailun koulujen välillä sekä tulosten raportoinnin Wordilla. Hyvinvointiprofiili on kehitetty Anne Konun väitöstutkimukseen perustuvan koulun hyvinvointimallin (Kuva 1) pohjalta. Mallissa hyvinvointi koulussa jaetaan neljään osa-alueeseen: olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttamisen mahdollisuudet sekä terveydentila. Olosuhteet käsittävät koulun fyysiset ja organisatoriset olosuhteet, mutta myös palvelut, kuten ruokailun terveydenhuollon sekä kuraattoripalvelut. Sosiaaliset suhteet koulussa jakautuvat oppilaiden keskinäisiin suhteisiin, opettajaoppilassuhteisiin sekä kotien ja koulun välisiin suhteisiin. Koulussa myös oppilaiden ja muun henkilöstön väliset suhteet ovat tärkeitä. Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet nähdään oppilaan mahdollisuuksina opiskella omien taitojensa ja kykyjensä mukaisesti palautetta, kannustusta ja rohkaisua saaden. Terveydentilaa tarkastellaan lähinnä psykosomaattisina oireina, joiden on todettu erityisesti nuorten kohdalla heijastelevan myös mielenterveyttä. Koulun hyvinvointimallin soveltuvuutta käytäntöön on testattu Kouluterveyskyselyn kysymyksillä. Malli toimi hyvin. Koulun hyvinvointiprofiilien laatimista varten kysymyksiä on kehitetty edelleen, jolloin apuna käytettiin metodista työtä Kouluterveyskyselyn aineistosta sekä muita koulukyselyitä. Lisäksi kehitettiin vastaavat kysymykset sovellettuna koulun henkilöstölle sekä luokkien 4- oppilaille. Koulun hyvinvointiprofiilin kyselylomakkeet on kehitetty ja testattu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Mielenterveystyön hankkeen Koulumiete-projektissa. 3

4 Kuva 1. Koulun hyvinvointimalli (Konu 02. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Väitöstutkimus. Tampereen yliopisto) 4

5 2. HYVINVOINTIPROFIILIN TEETTÄMINEN MUONION, KOLARIN JA PELLON YLÄKOULUILLA Koulun hyvinvointiprofiili teetettiin n, n ja n yläkouluilla kevään aikana. Varsinainen kysely toteutettiin luokittain helmi-maaliskuun aikana. Hyvinvointiprofiilin teettäminen toimi yhtenä työvälineenä Tukeva-hankkeen Luoteis-Lapin aluepilotin toiminnassa. Kyselyllä oli monta tavoitetta: hankkeen alussa se toimi hyvänä välineenä kiertää luokissa, esittäytyä oppilaille ja kertoa heille hankkeesta. Kyselyn kautta nuoret pystyivät sisäistämään hyvin hankkeen ajatuksen ja hyvinvointiteeman. Uutena työntekijänä pystyin myös itse tutustumaan oppilaisiin ja saamaan tuntumaa jokaisen koulun nuorista ja luokista. Kysely itsessään tuottaa tietoa hankkeen kohderyhmänä olevien koulujen hyvinvoinnista oppilaiden kokemana. Tietoa voi hyödyntää koulun kehittämistyössä. Tässä tapauksessa tieto on lisäksi vertailevaa, koska mukana on kolme yläkoulua. Vertailun tarkoituksena ei ole laittaa kouluja paremmuusjärjestykseen, vaan auttaa tulosten tulkinnassa. Jokaisessa koulussa on jokin asia, joka on keskimääräistä huonommin juuri kyseisellä hetkellä ja jokin asia, joka on puolestaan paremmin. Kevään aikana ssa, ssa ja ssa käytiin jokaisen luokan (yhteensä luokkaa) kanssa palautetunnit kyselyjen tuloksista. Tuntien tarkoituksena oli kertoa nuorille tuloksia ja antaa heille mahdollisuus täydentää tuloksia ja saada oma ääni kuuluviin. Palautetunneilla osa kysymyksistä käsiteltiin koko koulun osalta ja osa tuloksista luokkakohtaisesti. Koko koulun osalta käsiteltiin koulun olosuhteisiin liittyviä kysymyksiä ja joitain opettaja-oppilassuhteisiin liittyviä kysymyksiä. Koulun sosiaaliset suhteet sekä itsensätoteuttamisen mahdollisuudet käsiteltiin pääasiassa luokkakohtaisesti. 5

6 3. TULOKSET Hyvinvointiprofiilikysely oli pääasiassa kvantitatiivinen ja perustui Likert-asteikkoon. Vastausvaihtoehdot kyselyn väittämiin olivat täysin samaa mieltä; samaa mieltä; ei samaa eikä eri mieltä; eri mieltä sekä täysin eri mieltä. Tulosten tarkastelussa olen yhdistänyt täysin samaa ja samaa mieltä sekä täysin eri mieltä ja eri mieltä -väittämät yhdeksi kokonaisuudeksi selkeyden lisäämiseksi. Kyselyn lopussa oli lisäksi kaksi avointa kysymystä, joihin oppilaat saivat vastata omin sanoin: mikä koulussasi on parasta ja mitä asioita koulussasi tulisi erityisesti parantaa. Nämä vastaukset olen koostanut kunnittain kyselyn loppuun. Vastaukset ovat suoria lainauksia oppilaiden vastauksista, jotta heidän mielipiteensä välittyisivät mahdollisimman suoraan. Vastaajien määrä on luonnollisesti vaihdellut kysymyksittäin jonkin verran. Vastoin tieteellisen tutkimuksen periaatteita en ole merkinnyt vastaajien määrää erikseen kaavioihin rajallisen ajankäytön vuoksi. Tähän merkitsemät vastaajamäärät ovat siis kokonaisvastaajien määrä, eivätkä päde jokaiseen kysymykseen. Vastaajamäärät toimivat siis suuntaa antavina. Olen esittänyt tulokset aiemmin esitellyn koulun hyvinvointimallin mukaisten osa-alueiden mukaisesti jakamalla vastaukset neljään osa-alueeseen: koulun olosuhteet, sosiaaliset suhteet, itsensätoteuttamisen mahdollisuudet ja terveydentila. Neljä osa-aluetta olen jakanut lisäksi pienempiin osa-alueisiin ja tämän jaottelun olen tehnyt itse. Jokaisen pienemmän osa-alueen jälkeen olen tulkinnut tuloksia jonkin verran. Tulosten tulkinnassa parhaita asiantuntijoita olisivat koululla toimiva henkilöstö. Itse olen tehnyt tulkinnat vain palautetunneilla ja avointen kysymysten kautta saadun lisätiedon valossa. Tulosten tulkinta olisi varmasti syvällisempi ja mahdollisesti myös totuudenmukaisempi, jos olisin toiminut koululla vuosia ja tietäisin asioihin vaikuttavat taustat. Tulosten analyysia luettaessa kannattaa ottaa tämä huomioon. Vastaajat ja vastausprosentit: n yläkoulu: Vastaajia Keväällä oppilaita 7, vastausprosentti 2,8% n yläkoulu: Vastaajia 5 7. Keväällä oppilaita, vastausprosentti 1,5 % n yläkoulu: Vastaajia 5 7. Keväällä oppilaita 1, vastausprosentti 4,4 % : Vastaajia Koulun olosuhteet Fyysiset olosuhteet Luokat ovat riittävän tilavia (%)

7 Luokkien ilmanvaihto on hyvä (%) Luokkien valaistus on hyvä (%) Luokkien lämpötila on sopiva (%) Työtuolit ja -pöydät ovat opiskeluun sopivia (%) Muut opiskeluun käytetyt tilat ovat tarkoitukseen sopivia (%) Koulun wc-tilat ovat hyvät (%) Koulun tilat ovat siistejä (%)

8 Välituntitilat ovat tarkoitukseen sopivia (%) Omien tavaroiden säilytystilat ovat hyvät (%) Koulurakennus on viihtyisä (%) Koulurakennus on turvallinen (%) Koulun piha on viihtyisä (%) Koulun piha on turvallinen (%) Koulun fyysisistä olosuhteista kaikkein tyytymättömimpiä oltiin jokaisessa koulussa luokkien ilmanvaihtoon sekä lämpötilaan. Palautetunneilla tuli esille, että ongelmana oli lähinnä kylmyys. Joitain häiritsi myös kuumuus eli todettiin, ettei koskaan ole sopiva, vaan on joko liian kylmä tai liian kuuma. Huoneilmaa pidettiin myös liian tunkkaisena. Koulun pihoja ei myöskään pidetty kovin viihtyisinä. Erityisen tyytymättömiä oltiin erityisesti ssa ja ssa. Sekä ssa että ssa pihalle toivottiin erityisesti lisää penkkejä. ssa toivottiin lisäksi, että skeittirampille ja koripallokentälle saisi mennä välituntien aikana. Näiden suhteen säännöt olivat ilmeisesti koululla tiukentuneet lukuvuoden 8

9 aikana sääntöjen rikkomisten takia. ssa välitunneille toivottiin yleisesti lisää tekemistä, mutta konkreettisia toiveita ei esitetty. n vastauksissa korostui myös tyytymättömyys koulurakennuksen viihtyisyyttä kohtaan huolimatta siitä, että avoimissa vastauksissa tuli paljon esiin oppilaskunnan hankkimat uudet sohvat, jotka olivat parantaneet viihtyisyyttä huomattavasti. ssa oli myös tarjottu oppilaille mahdollisuutta osallistua seinien maalaukseen, mutta osallistujia ei ollut ollut riittävästi. Palautetunneilla keskusteltiin siitä, kuinka viihtyisyyden parantamiseen oppilaat voivat itse vaikuttaa aktiivisuudellaan. ssa toivottiin kovasti lisää penkkejä ja sohvia erityisesti sisälle, mutta keskusteluissa tuli myös esille se, ettei toiveita välttämättä toteuta siksi innokkaasti, koska huonekalut eivät pysy kunnossa. Suurin osa piti luokkia riittävän tilavina. Toisaalta ssa luokkien tilavuuteen oltiin muita kuntia selvästi tyytymättömämpiä, sillä vain puolet oli niihin tyytyväisiä. Luokkien valaistukseen oltiin kaikissa kunnissa tyytyväisiä. Tyytyväisyys työtuoleja ja -pöytiä kohtaan vaihteli. ssa niihin oltiin melko tyytyväisiä vastausten perusteella, mutta palautetunneilla tuli esille, että osassa luokissa pöydät ovat liian pieniä ja tuolit epämukavia istua. ssa puolet vastaajista oli tyytyväisiä tuoleihin ja pöytiin, mutta ssa tyytyväisiä oli vain alle kolmannes ja melkein puolet oli tyytymättömiä. Koulun wc-tiloihin oltiin erityisen tyytyväisiä ssa. ssa ja ssa tyytyväisiä ja tyytymättömiä oli yhtä paljon. ssa palautetunneilla tuli esiin, että wc-tiloja oli liian vähän. ssa ongelmaksi koettiin wc:n huonot lukot. ssa wc-tiloihin toivottiin hajusteita mukavuuden lisäämiseksi. Yleisesti ottaen keskustelua aiheutti paljon se, etteivät oppilaat itse osaa pitää vessoja siisteinä. Opettajienkin mukaan siisteyskäyttäytymisestä täytyy muistuttaa oppilaita säännöllisesti. Koulun tilojen siisteyteen oltiin kuitenkin kohtuullisen tyytyväisiä jokaisessa kunnassa. Välituntitiloihin oli tyytyväisiä yli puolet ssa ja ssa. ssa tyytyväisiä oli melkein 80 prosenttia. Valtakunnallisesti verrattuna ssa ja ssa oltiin välituntitiloihin kuitenkin hiukan tyytyväisempiä. Omien tavaroiden säilytystiloihin oltiin tyytyväisiä ssa ja ssa. Molemmissa yläkouluissa säilytyslokeron pystyy halutessaan lunastamaan panttia vastaan. ssa säilytyslokerot oli poistettu kuluneen lukuvuoden aikana, jonka takia vastaukset poikkesivat sta ja sta. Syynä poistoon oli lokeroiden vähäinen käyttö sekä uudet sohvat, joiden tieltä lokerot saivat väistyä. Palautetunneilla ei tullut esille, että säilytyslokeroita olisi kaivattu. Koulurakennuksen sekä koulun pihan turvallisuuteen oltiin jokaisessa kunnassa tyytyväisiä tai ainakin melko tyytyväisiä. Hieman vastauksissa erottui, joka oli turvallisuuteen tyytymättömin Opetuksen järjestelyt Koulutyö ei tunnu liian kiireiseltä (%)

10 Koulutyötä on sopivasti (%) Lukujärjestys on hyvä (%) Oppitunneilla on hyvä työrauha (%) Koulun säännöt ovat järkeviä (%) Koulun rangaistukset ovat oikeudenmukaisia (%) Koulutyötä leimaa niin valtakunnallisesti kuin myös n, n ja nkin osalta kiireisyys. Erityisen kiireiseksi koulutyö koetaan ssa, jossa melkein puolet oli sitä mieltä. ssa kiireiseksi koulutyön koki noin kolmannes, kun taas ssa noin viidennes, joka on alle valtakunnallisen keskiarvon. Lukujärjestykseen tyytymättömiä oli ssa kolmannes ja ssa viidennes vastaajista. ssa lukujärjestykseen oltiin kohtuullisen tyytyväisiä, koska tyytymättömiä oli vain prosenttia. Palautetunneilla tuli esille, että oppiaineissa edetään vauhdilla ja kurssit sisältävät paljon asiaa. Myös opettajat ovat sanoneet samaa ja kertoneet opetussuunnitelman olevan välillä liian tiivis. n yläkoululla oppituntien työrauhaan oltiin selvästi tyytyväisimpiä ja vastaukset olivat myös selvästi valtakunnallista tulosta parempi: vain prosenttia vastasi, ettei työrauha ole hyvä, ja 0 prosenttia oli siihen tyytyväisiä. ssa työrauhaan tyytyväisiä oli 41 prosenttia, ja ssa prosenttia. Tyytymättömiä oli ssa eniten, prosenttia, kun taas ssa prosenttia. Oppituntien työrauha vaihtelee jokaisessa kunnissa kuitenkin myös luokittain: on rauhattomia luokkia sekä hiljaisia, jopa passiivisia luokkia. Joissain luokissa vallitsi kulttuuri, ettei kukaan puhunut mitään, koska toisetkaan eivät puhu. Toisessa ääripäässä olivat luokat, joissa vallitsi erittäin levoton ja äänekäs tunnelma. Joissain

11 levottomissa luokissa pojat olivat selvästi se äänekäs porukka, kun taas tytöt olivat rauhallisia. Kaiken kaikkiaan palautetunneilla huomasi kyselyssäkin esille tullut tulos, että työrauha on keskimääräisesti huonoin ssa, ssa sen jälkeen ja ssa kaikkein paras. Tyytyväisyys koulun sääntöihin ja rangaistuksiin mukaili valtakunnallista tulosta ssa ja ssa. ssa tyytyväisiä oli selkeästi enemmän. ssa tyytymättömiä oli hieman enemmän kuin ssa ja valtakunnallisesti. ssa säännöt olivat tiukentuneet lukuvuoden aikana ainakin sisävälituntien ja välituntialueen osalta, koska osa oppilaista oli rikkonut sääntöjä. Tämä saattaa osaltaan vaikuttaa tulokseen. ssa peräänkuulutettiin myös yhteisiä pelisääntöjä sekä johdonmukaisuutta sääntöihin. Esimerkkinä sanottiin, että sääntöjen mukaan sateella ei tarvitse mennä ulos, mutta tästä huolimatta heillä on pitänyt näin tehdä. ssa sääntöihin oltiin tulosten perusteella tyytyväisiä, mutta palautetunneilla esille tuli erityisesti 7. luokkalaisten keskuudessa tyytymättömyys lukuvuoden aikana tullutta sääntöä kohtaan, ettei koulualueelta saa poistua koulupäivän aikana Tarjottavat palvelut Terveydenhoitajan luo on helppo päästä (%) Voin luottaa terveydenhoitajaan omissa asioissani (%) Koulukuraattorin luo on helppo päästä käymään (%) Voin luottaa koulukuraattoriin omissa asioissani (%)

12 Ruokailutila on viihtyisä (%) Ruokailu on rentouttava tauko (%) Jokaisessa kunnassa terveydenhoitajan luo pääsy koettiin helpommaksi kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Kaikista helpoiten terveydenhoitajan luokse pääsivät n oppilaat, joista vain 7 prosenttia oli eri mieltä asiassa ja 70 prosenttia samaa mieltä. ssa ja ssa noin viidennes oli sitä mieltä, ettei terveydenhoitajan luo ole helppo päästä. ssa tyytyväisiä oli jonkin verran vähemmän kuin ssa. Palautetunneilla tuli esille, että ssa terveydenhoitajan luo pääsemistä ei koettu ongelmaksi toisin kuin ssa, jossa oppilaat toivat esille, ettei terveydenhoitaja ole koskaan paikalla. Tilanne ei kuitenkaan aina ole ollut yhtä huono, vaan henkilövaihdokset ovat vaikuttaneet asiaan. ssa ja ssa luottamus terveydenhoitajaan oli hyvällä tasolla, ssa jopa erinomainen. ssa luottamusta ei koettu yhtä paljon, johon edellä mainitulla asialla on varmasti vaikutusta. Koulukuraattorin luo pääsyssä oli selvät erot eri kuntien välillä. ssa ei ole koskaan ollut koulukuraattoria, eivätkä nuoret edes tienneet, mitä koulukuraattori tekee. ssa oli joskus aiemmin ollut koulukuraattori, joten he kokivat kuraattorin luo pääsyn helpommaksi kuin muoniolaiset huolimatta siitä, ettei ssa ainakaan lukuvuonna ollut koulukuraattoria. ssa koulukuraattorin luo pääsy koettiin suhteellisen helpoksi. ssa koulukuraattorina toimii sosiaaliohjaaja %:sti työajasta. ssa ja ssa ruokailutilan viihtyisyyteen oltiin tyytyväisiä. ssa tyytymättömiä oli selkeästi enemmän. Ruokailua piti suurin osa rentouttavana taukona, mutta tässäkin oli ssa tyytymättömiä enemmän kuin ssa ja ssa. Ruokailuun tyytyväisiä oli eniten ssa. Kyselyssä ei kysytty suoraan tyytyväisyydestä kouluruokaa kohtaan, mutta avoimissa kysymyksissä ja palautetunneilla asia puhutti paljon. ssa ja ssa palautetuntien perusteella kouluruokaan oltiin suhteellisen tyytyväisiä, mutta avoimissa vastauksissa kouluruoka on silti saanut moitteita, erityisesti ssa. ssa sanottiin pääsääntöisesti, että jotkut ruoat ovat hyviä ja jotkut ei. ssa moni kuitenkin koki, että ruoka oli parantunut. ssa kouluruokaan tyytymättömiä oli paljon palautetuntien ja avointen kysymysten perusteella. Ruoan koettiin huonontuneen selvästi kuluneen vuoden aikana. Tämä vaikutti mahdollisesti myös siihen, miksi ruokailutilaa ei koettu on ja on verrattuna yhtä viihtyisänä eikä ruokailua rentouttavana taukona. 12

13 3.2 Koulun sosiaaliset suhteet Kaverisuhteet koulussa Luokkani oppilaat viihtyvät hyvin yhdessä (%) Ryhmissä työskentely sujuu hyvin luokassani (%) Luokkakaverit auttavat toisiaan koulutehtävissä (%) Luokkakaverit auttavat toisiaan ongelmatilanteissa (%) Luokkakaverit tulevat väliin, jos jotain oppilasta kiusataan (%) Koulukavereiden kanssa on helppo tulla toimeen (%)

14 Minulla on ystäviä tässä oppilaitoksessa (%) Koulukaverit hyväksyvät minut sellaisena kuin olen (%) Koulun kaverisuhteet ovat yleisesti ottaen hyviä jokaisessa kunnassa. Oppilaat viihtyvät luokkansa kanssa hyvin yhdessä; jokaisessa kunnassa 70 prosenttia tai yli oli tähän tyytyväisiä. Ryhmissä työskentely sujuu vastaajien mielestä myös hyvin luokissa, tosin ssa oli hieman vähemmän niitä, jotka olivat asiassa samaa mieltä, ja n vastaus olikin lähellä valtakunnallista tulosta. Tähän saattaa tietysti vaikuttaa myös sekin, kuinka paljon ylipäänsä ryhmätöitä käytetään kouluilla opetuksessa. Ainakin ssa opettajat kertoivat, ettei rauhattomien luokkien kanssa ryhmätöitä voi teettää, koska se tekisi luokasta entistä rauhattomamman. Koulutehtävissä oppilaat auttavat toisiaan selvästi eniten ssa. ssa ja ssa koulutehtävissä auttaa toisiaan hieman yli puolet vastaajista, ja se on jonkin verran alle valtakunnallisen tuloksen. ssa koulutehtävissä auttamiseen voi vaikuttaa pitkä ruokavälitunti, jonka aikana monet oppilaat tekevät koulutehtäviä yhdessä. Luokkakaverin auttaminen ongelmatilanteissa oli ssa ja ssa yhtä yleistä kuin valtakunnallisesti. ssa ongelmatilanteissa autettiin kaveria selvästi enemmän. Koulun kaverisuhteista kaikista huonoin tulos tuli kysyttäessä tulevatko luokkakaverit väliin, jos jotain oppilasta kiusataan. Jokaisessa kunnassa kuin myös valtakunnallisesti 40 prosenttia tai yli ei osannut vastata kysymykseen. Palautetunneilla keskusteltiin paljon siitä, voiko ei samaa eikä eri mieltä olevien suuri osuus johtua siitä, ettei kiusaamistilanteita ole koulun arjessa. Moni oppilaista epäilikin syyksi juuri sitä. Erityisesti ssa korostui, ettei kiusaamistilanteita ole ja sama näkyi myös avoimissa vastauksissa. Kaikista heikoin tulos tässä asiassa oli kuitenkin ssa, jossa 45 prosenttia vastaajista oli eri mieltä ja tulos on myös selvästi heikompi kuin valtakunnallisesti tarkasteltuna. Ilahduttavaa on, että oppilaat vastaavat tulevansa koulukavereiden kanssa helposti toimeen. Samoin lähes kaikki ovat sitä mieltä, että heillä on ystäviä oppilaitoksessa ja, että koulukaverit hyväksyvät heidät sellaisena kuin ovat. Näissä kysymyksissä tulokset ovat jopa hieman parempia kuin valtakunnallisesti. Vaikka tulokset ovat kaikissa kunnissa hyviä, kaikkein parhaimmat tulokset ovat kuitenkin ssa. laiset tulevat koulukavereiden kanssa jonkin verran paremmin toimeen kuin kolarilaiset, mutta ystävien omaamisessa sekä toisten hyväksymisessä kolarilaisten tulokset ovat hieman muoniolaisia parempia.

15 3.2.2 Opettaja-oppilassuhde Opettajat kohtelevat meitä oppilaita oikeudenmukaisesti (%) Opettajien kanssa on helppo tulla toimeen (%) Useimmat opettajat ovat kiinnostuneita siitä, mitä minulle kuuluu (%) Useimmat opettajat ovat ystävällisiä (%) Opettaja-oppilassuhde oli selvästi paras ssa. ssa oli lähes kolmannes enemmän sitä mieltä, että opettajien kanssa on helppo tulla toimeen kuin ssa tai ssa. n ja n tulos oli tässä huonompi kuin valtakunnallinen tulos. Vain 5 prosenttia pellolaisista oli sitä mieltä, ettei opettajien kanssa ole helppo tulla toimeen, kun tätä mieltä oli ssa ja ssa neljännes. laisista lähes kolmannes oli sitä mieltä, etteivät opettajat kohtele oppilaita oikeudenmukaisesti. ssa tätä mieltä oli vähän yli neljännes ja ssa vain joka kymmenes. ssa ja ssa oli yhtä paljon niitä, jotka eivät pitäneet opettajia ystävällisinä eli viidennes vastaajista. Toisaalta ssa yli kolme viidestä piti opettajia ystävällisinä, kun taas ssa tätä mieltä oli puolet. ssa yli neljä viidestä oli sitä mieltä, että useimmat opettajat ovat ystävällisiä ja eri mieltä oli vain 4 prosenttia. Luokkien työrauhalla ja opettaja-oppilassuhteiden välillä voi sanoa olevan yhteys. Luokkakohtaisissa tuloksissa huomasi, että luokissa, joissa oli huono työrauha, tultiin myös huonommin toimeen opettajien kanssa. Ilahduttavaa kuitenkin oli, että jokaisen koulun avoimissa vastauksissa opettajia kehuttiin. Siitä, onko opettajat kiinnostuneita oppilaan kuulumisista, oltiin aika paljon eri mieltä tai ei osattu sanoa. Vain noin kolmannes oli sitä mieltä, että opettajat ovat kiinnostuneita kuulumisista. Kysymys voi olla myös aika vaikea, eikä kovin konkreettinen. Avoimissa vastauksissa tuotiin jokaisessa koulussa esille pienen koulun etuja ja sitä, kuinka oppilaat tuntevat hyvin toisensa ja opettajilta saa huomiota suurta 15

16 koulua helpommin. Tästä huolimatta valtakunnallisesti mitattuna tulokset ovat samansuuntaisia. Tulokseen voi vaikuttaa tietysti aiemmin mainittu koulutyön kiireellisyys, jolloin oppilaat voivat kokea, ettei opettajilla jää aikaa kuulumisten kyselemisille Koulukiusaaminen Koulukiusaaminen on määritelty kyselyssä seuraavasti: Kiusaamisella tarkoitetaan tässä sitä, kun toinen oppilas tai ryhmä oppilaita sanoo tai tekee epämiellyttäviä asioita jollekin oppilaalle. Kiusaamista on myös se, kun oppilasta kiusoitellaan toistuvasti tavalla, josta hän ei pidä. Kiusaamista ei ole se, kun kaksi suunnilleen samanvahvuista oppilasta riitelee. Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän LUKUKAUDEN aikana? (%) Ei lainkaan Muutaman kerran/lukukausi 2-3 kertaa kuukaudessa Noin kerran viikossa Useita kertoja viikossa Kuinka usein sinä olet osallistunut muiden oppilaiden kiusaamiseen tämän LUKUKAUDEN aikana? (%) Ei lainkaan Muutaman kerran/lukukausi 2-3 kertaa kuukaudessa Noin kerran viikossa Useita kertoja viikossa Koulukiusaaminen on kaikkein yleisintä ssa. ssa kiusatuksi joutuminen oli myös hieman yleisempää kuin valtakunnallisesti, tosin tiheästi kiusatuksi joutuminen oli yhtä yleistä valtakunnallisesti. n tulos on sen sijaan valtakunnallista vertailua parempi. ssa kuluneen lukukauden aikana vain puolet vastaajista ei ollut kokenut lainkaan kiusaamista; ssa heitä oli kolme viidestä. Valtakunnallisesti tarkasteltuna kiusaamista ei lainkaan kokeneita oli 70 prosenttia ja ssa 7 prosenttia. Muutaman kerran lukukaudessa kiusatuksi joutui ssa kolmannes, ssa hieman alle kolmannes ja ssa joka kuudennes vastaajista. Noin kerran viikossa tai useita kertoja viikossa kiusatuksi joutui ssa prosenttia, ssa prosenttia ja ssa 4 prosenttia vastaajista. Osallistuminen muiden oppilaiden kiusaamiseen meni kunnittain samansuuntaisesti kuin kiusatuksi joutuminen.

17 3.2.4 Vanhempien rooli Vanhempani arvostavat koulutyötäni (%) Vanhempani kannustavat minua menestymään koulussa (%) Tarvittaessa vanhempani auttavat koulutehtävissä (%) Tarvittaessa vanhempani auttavat kouluun liittyvissä ongelmissa (%) Vanhempani ovat tarvittaessa halukkaita tulemaan kouluun keskustelemaan opettajan kanssa (%) Vanhempien osallistuminen ja tuki oli tuloksissa kaiken kaikkiaan hyvä. Kaikilla osa-alueilla reilusti suurin osa vastasi kysymyksiin myönteisesti. Erityisesti vanhempien arvostus ja kannustus koulutyötä kohtaan olivat hyvällä tasolla. Koulutehtävissä ja kouluun liittyvissä ongelmissa vanhemmat auttoivat kaikkein selvimmin ssa. ssa vanhempien osallistuminen myötäili valtakunnallista tasoa, kun taas ssa se oli hiukan sitä alhaisempi. ssa vanhempien yhteistyö opettajan kanssa oli myös kaikkein alhaisin eli kuudennes oli sitä mieltä, etteivät vanhemmat ole halukkaita tulemaan kouluun keskustelemaan opettajan kanssa. ssa tulos oli sama valtakunnallisen tuloksen kanssa ( %) ja ssa sitäkin alhaisempi (5 %).

18 3.3 Itsensä toteuttamisen mahdollisuudet koulussa Koulutyö Minun työtäni arvostetaan koulussa (%) Arvostan itse koulutyötäni (%) Toimin vastuullisesti kouluun liittyvissä asioissa (%) Opiskelu on minusta helppoa (%) Tunnen vahvuuteni ja heikkouteni kouluasioissa (%) Pystyn seuraamaan oppituntien opetusta (%)

19 Olen löytänyt itselleni sopivan opiskelutavan (%) Pystyn tekemään omatoimisuutta vaativia tehtäviä (%) Pystyn keskittymään tehtäviini (%) Useimpien oppiaineiden etenemisvauhti on minulle sopiva (%) Suoriudun läksyistäni (%) Opettajat eivät odota minulta liikaa opiskelussani (%) Oppilaiden työn arvostus koulussa oli hyvällä tasolla erityisesti ssa, jossa melkein kolme neljästä oli sitä mieltä, että heidän työtään arvostetaan. n oppilaat arvostivat myös itse koulutyötään samalla tavalla. ssa kolme viidestä oli sitä mieltä, että heidän työtä arvostetaan, ja heissä oli eniten niitä, jotka olivat asiassa eri mieltä ( %). laiset arvostivat kuitenkin itse omaa koulutyötään. ssa reilusti yli kolmannes ei osannut sanoa, arvostetaanko heidän työtä koulussa. Vain vähän yli puolet oli asiassa samaa mieltä. laiset arvostivat itse omaa koulutyötään vähiten. Neljännes vastaajista ei osannut sanoa arvostaako koulutyötään ja 15 prosenttia oli asiassa eri mieltä. Kaikista vastuullisimpia oppilaita olivat pellolaiset (73 %). ssa vastuulliseksi itsensä tunsi puolet vastaajista ja ssa 58 1

20 prosenttia. Erityisesti ssa ja ssa oli paljon niitä, jotka eivät oikein osanneet sanoa, ovatko vastuullisia, sillä noin kolmannes vastaajista ei ollut asiassa samaa eikä eri mieltä. Oppilaat eivät koe opiskelua kovin helpoksi. Asiassa oltiin montaa mieltä: yksi osa oli sitä mieltä, että opiskelu on helppoa, toiset eivät osanneet sanoa ja toiset taas olivat eri mieltä. ssa oli kuitenkin eniten niitä, jotka eivät koe opiskelua helpoksi (3 %). ssa heitä oli prosenttia ja ssa %. Palautetunneilla tuli esille, että moni oli vastannut siksi, ettei ole samaa eikä eri mieltä, koska jotkin aineet ovat vaikeita, mutta eivät kaikki. Valtakunnallisesti tarkasteltuna opiskelu koettiin helpommaksi. Omat vahvuudet ja heikkoudet tunnetaan hyvin opiskelussa. Erityisen hyvin ne tunnetaan ssa. Omatoimisuutta vaativat tehtävät ja tehtäviin keskittyminen onnistuu myös oppilailta hyvin. Oppituntien opetuksen seuraaminen sujuu hyvin siihen nähden, ettei työrauhaa pidetä kovin hyvänä. Vaikka ssa työrauhaa pidettiin huonoimpana, ssa on kuitenkin enemmän niitä, jotka eivät pysty seuraamaan oppituntien opetusta (15 %, ssa %). Erityisesti pellolaiset olivat löytäneet itselleen sopivan opiskelutavan (72 %). ssa ja ssa heitä oli vajaa kolme viidestä. Heidän joukossa oli enemmän niitä, jotka eivät olleet varmoja asiasta. ssa useimpien oppiaineiden etenemisvauhtiin oltiin erittäin tyytyväisiä ottaen huomioon sen, että myös pellolaiset pitivät koulutyötä kiireisenä. Vaikka erityisesti kolarilaiset tunsivat koulutyön erittäin kiireiseksi, oppiaineiden etenemisvauhdin suhteen he olivat aika lailla samaa mieltä kuin muoniolaiset: kolarilaisista neljännes ja muoniolaisista viidennes ei pitänyt etenemisvauhtia sopivana. Palautetunneilla ei tullut esille, että etenemisvauhti olisi liian hidas, joten tämä ei luultavasti ole syynä, miksi etenemiseen ei oltu tyytyväisiä. Läksyistä suoriutuivat parhaiten pellolaiset (77 %). ssa ja ssa läksyistä suoriuduttiin suunnilleen samalla tavalla eli noin kolme viidestä kertoi suoriutuvansa niistä. Tämä oli hieman alle valtakunnallisen tuloksen. Erityisesti kolarilaiset olivat sitä mieltä, että opettajat odottavat heiltä liikaa opiskelussa ( %). ssa tätä mieltä oli 1 prosenttia ja ssa prosenttia Koulun tarjoamat mahdollisuudet Minua pidetään koulussa henkilönä, jolla on merkitystä (%) Opettajat rohkaisevat minua ilmaisemaan mielipiteeni (%)

21 Oppilaiden mielipiteet otetaan huomioon koulun kehittämisessä (%) Koulussamme oppilaat osallistuvat sääntöjen tekemiseen (%) Saan apua opettajalta, jos tarvitsen sitä (%) Saan tukiopetusta, jos tarvitsen sitä (%) Saan erityisopetusta, jos tarvitsen sitä (%) Saan ohjausta opiskeluuni, jos tarvitsen sitä (%) Opettajat kannustavat minua opiskelussa (%)

22 Saan kiitosta, jos olen suoriutunut hyvin tehtävissäni (%) Koulussani on minua kiinnostavia valinnaisaineita (%) Koulussa on minua kiinnostavia kerhoja (%) Puolet pellolaisista ja noin 40 prosenttia muoniolaisista ja kolarilaisista oli sitä mieltä, että koulussa heitä pidetään henkilönä, jolla on merkitystä. Tässä kysymyksessä erityisen suuri osuus oli vastannut, ettei ole samaa eikä eri mieltä. Kysymys on voinut olla vaikea, koska se ei ole konkreettinen. Kyselyssä kysyttiin oppilaiden mielipiteen ilmaisuun ja osallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Siitä, rohkaisevatko opettajat mielipiteen ilmaisuun, oltiin ssa ja ssa samoilla linjoilla: osa oli samaa mieltä, osa ei osannut sanoa ja osa oli eri mieltä. Vaikka moni oli tyytyväinen asiaan (38 41 %), yli neljäsosa oli tyytymätön ja kolmasosa ei osannut sanoa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna ssa ja ssa mielipiteen ilmaisuun ei rohkaista yhtä paljon. ssa puolestaan 2 prosenttia oli sitä mieltä, että mielipiteen ilmaisuun rohkaistaan ja vain 7 prosenttia oli eri mieltä. Siitä, otetaanko oppilaiden mielipiteet huomioon koulun kehittämisessä, tulokset olivat samansuuntaiset kuin mielipiteen rohkaisussa. ssa puolet vastasi myöntävästi, ssa 4 prosenttia ja ssa 0 prosenttia. ssa ja ssa eri mieltä olleiden osuus oli suurempi kuin ssa: ssa neljäsosa oli eri mieltä, ssa prosenttia ja ssa prosenttia. Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta, jonka kautta oppilaat voivat vaikuttaa asioihin. Palautetunneilla oppilaskunnan toiminnasta käytiin keskustelua ja oppilaat kertoivat asioita, joita oppilaskunta oli tehnyt erityisesti kuluneen lukuvuoden aikana. Oppilaiden osallistuminen sääntöjen tekemiseen oli kaiken kaikkiaan huonoa niin valtakunnallisesti kuin myös vertailukunnissa: suurin osa vastaajista oli vastannut jokaisessa kunnassa olevansa eri mieltä. Kaikkein paras tulos oli kuitenkin ssa, jossa kolmasosa oli asiassa samaa mieltä. ssa samaa mieltä oli viidesosa ja ssa kuudesosa. Jokaisessa kunnassa niiden osuus, jotka eivät osanneet sanoa, oli myös suuri. n tulos oli lähimpänä valtakunnallista vertailua, joten n ja n tulos jää tässä valtakunnallista vertailua heikommaksi. laiset kokivat erittäin vahvasti saavansa apua opettajalta sitä tarvittaessa. Kukaan koulun oppilaista ei ollut asiassa eri mieltä. Myös ssa ja ssa selvästi suurin osa oli samaa mieltä, ja tulos oli valtakunnallisen vertailun kanssa samansuuntainen. Tosin ssa oli hiukan enemmän niitä, jotka eivät koe saavansa apua ( %). Tukiopetuksen, erityisopetuksen ja ohjauksen saaminen oli myös suhteellisen 22

23 hyvällä tasolla jokaisessa koulussa. Tarkemmin vertailtaessa ssa tukiopetuksen saaminen oli kuitenkin kaikkein huonointa. Samaa asiaa oppilaat toivat esiin myös palautetunneilla. Erityisopetuksen saamiseen oltiin eniten tyytyväisiä ssa ja melkein yhtä tyytyväisiä ssa. ssa oli eniten tyytymättömiä, sillä neljäsosa oli asiassa eri mieltä. Oppilaat olivat tyytyväisiä ohjauksen saatavuuteen. Opettajan kannustukseen opiskelussa eivät kaikki olleet tyytyväisiä. Jokaisessa koulussa kolmasosa ei ollut samaa eikä eri mieltä. Toisaalta ssa oli vähiten niitä, jotka olivat asiassa eri mieltä (5 %); ssa ja ssa vähäistä kannustusta koki viidesosa. Kiitosta koki saavansa yli puolet muoniolaisista ja kolarilaisista, ssa 5 prosenttia. Tässäkin kysymyksessä jälleen kolmasosa ei ollut asiassa samaa eikä eri mieltä. Valinnaisaineisiin oltiin erityisen tyytyväisiä ssa, mutta tyytyväisiä oltiin myös ssa ja ssa. n palautetunneilla tuotiin kuitenkin esille sitä, ettei valittuun valinnaisaineeseen välttämättä pääse. ssa 7. luokkalaiset kritisoivat valinnaisaineiden valintamahdollisuuksia avoimissa vastauksissa. Koulujen kerhotoiminnan saatavuuteen ei oltu tyytyväisiä valtakunnallisesti eikä vertailukunnissa. Valtakunnallisesti oltiin jopa vielä tyytymättömämpiä. Kaikkein tyytymättömimpiä kerhomahdollisuuksiin oltiin ssa, jossa vain prosenttia oli tyytyväisiä. Palautetunneilla keskustelua laajennettiin, ei vain koulujen kerhotoimintaan, vaan yleisiin harrastusmahdollisuuksiin. Kovin selvästi oppilaat eivät tuoneet toivomuksia ja näkemyksiä esille. ssa esille tuotiin kuitenkin, että tytöille pitäisi olla jalkapalloa ja toivottiin joitain pienelle kunnalle harvinaisempia lajeja, kuten kickboxingia. Samantyylisiä toivomuksia tuli esille myös ssa ja ssa, mutta kaiken kaikkiaan kovin konkreettisia toivomuksia ei esitetty. 3.4 Terveydentila Kyselyssä kysyttiin tämän LUKUKAUDEN aikana olleista oireista tai sairauksista. Niska- ja hartiakipuja (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Selän alaosan kipuja (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä

24 Vatsakipuja (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Vaikeuksia päästä uneen tai heräilemistä öisin (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Päänsärkyä (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Väsymystä tai heikotusta (%) 2 22 Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Alakuloisuutta (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä

25 Pelkoa (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Nuhakuumetta, yskää tai kurkkukipua (%) Ei ole ollut Harvoin Noin kerran kuussa Noin kerran viikossa Lähes joka päivä Niska- ja hartiakivut sekä selän alaosan kivut ovat aika yleisiä nuorten keskuudessa. ssa ja ssa ne ovat jonkin verran yleisempiä kuin ssa. Viikoittain tai jopa päivittäin niska- ja hartiakipuja oli kokenut neljäsosa muoniolaisista ja kolarilaisista, ja pellolaisista prosenttia. Valtakunnallisesti niska- ja hartiakivut olivat lähes yhtä yleisiä kuin ssa ja ssa. Selän alaosan kivut olivat tuttuja viikoittain tai useammin noin viidesosalle ssa ja ssa, kun ssa vain prosentille. Valtakunnallisesti selkäkipuja näin usein koki 15 prosenttia. Vatsakivut eivät olleet ssa, ssa ja ssa yhtä yleisiä; jokaisessa kunnassa niitä oli kokenut 8 prosenttia viikoittain tai useammin. Jännittyneisyys ja hermostuneisuus olivat myös aika yleisiä etenkin ssa ja ssa, joissa näitä oli kokenut noin viidesosa viikoittain tai useammin. ssa jännittyneisyyttä ja hermostuneisuutta koki yhtä usein prosenttia vastaajista. Ärtyneisyyttä tai kiukunpurkauksia oli viikoittain tai useammin noin joka viidennellä joka kunnassa. Uneen pääsemisen vaikeudet tai öisin heräileminen oli yleistä varsinkin ssa ja ssa: noin prosenttia oli kokenut näitä viikoittain tai useammin. ssa näitä koki yhtä usein prosenttia. Päänsärky oli yhtä yleistä joka kunnassa ja myös valtakunnallisesti: yli neljäsosa koki päänsärkyä kerran viikossa tai useammin. Väsymys tai heikotus oli myös yleistä. ssa ja ssa prosenttia sekä ssa kuin myös valtakunnallisesti prosenttia koki näitä kerran viikossa tai useammin. Alakuloisuuden kokeminen oli myös aika yleistä. ssa alakuloisuutta koki noin kerran kuussa prosenttia, noin kerran viikossa prosenttia ja lähes joka päivä 3 prosenttia; ssa kerran kuussa prosenttia, kerran viikossa prosenttia ja lähes joka päivä 4 prosenttia sekä ssa kerran kuussa prosenttia, kerran viikossa prosenttia ja lähes joka päivä 3 prosenttia. Lähes joka päivä alakuloiseksi itsensä tuntevia oli jokaisessa kunnassa suunnilleen yhtä paljon. ssa ja ssa alakuloiseksi vähintään kuukausittain tuntevia oli myös lähes yhtä paljon, mutta ssa noin kerran kuussa alakuloisuutta tuntevia oli jonkin verran enemmän. Valtakunnallisesti tarkasteltuna luvut ovat hyvin samansuuntaiset. Pelkoa kerran viikossa tai useammin koki alle prosenttia joka kunnassa. Nuhakuume, yskä tai kurkkukipu tulee todennäköisesti kausittain ja usein näitä oireita kokevia oli noin prosenttia joka kunnassa.

26 3.5 Avoimet kysymykset Mikä koulussasi on parasta? Kaverit Siellä näkee kavereita ja oppii tärkeitä asioita. Kaverit <3 Kiva kaverit Tutut koulukaverit Näkee kavereita On ihan nastaa olla koulussa omien kavereiden kanssa. Hyvä yhteishenki Kaikki otetaan huomioon Aika hyvä luokkahenki, turvallisuus Hyvä ilmapiiri Oppilaiden yhteishenki Täällä viihtyy hyvin Koulussa on hyvä yhteishenki Koulussamme on ihan kiva ilmapiiri ja täällä viihtyy hyvin. Täällä on hyvä yhteishenki Koulukiusaamista ei ole minusta ainakaan kamalasti ja ilmapiiri on hyvä Yhteishenki Sopivan pieni koulu Vähän oppilaita Kaikki oppilaat tuntevat toisensa Sopivan pieni Pienessä koulussa kaikki oppilaat tunnetaan ja voidaan kohdata henkilökohtaisesti. Pieni ja viihtyisä Se on aika pieni, on helppoa tulla huomioiduksi. Ehkä se että koulu on pieni, ja kaikki oppilaat tuntevat toisensa. Pieni koulu Viihtyisät tilat Viihtyvyys Viihtyisä Isot tilat ja viihtyisät Koulussa on tilavat paikat Koulu on viihtyisä rakennus Mukavat tilat Opettajat Opettajat on hyviä Mukavia opettajia Rehtori ja jotkut opettajat Aika hyvät opettajat Jotku opettajat on mukavia ja rentoja

27 Välitunnit Välitunnit on todella kivoja!! On rentoja välitunteja Mahdollisuus pelata jääkiekkoa välitunnilla tai koripalloa, jalkapalloa Ruoka Hyvä ruoka Ruoka Monta kertaa Oppilaskunta ja kahvila Kahvila Koulussani on mahdollisuus vaikuttaa asioihin Oppilaskunnan järjestämä kahvila Oppilaskunnan hallitus ja se, että opettajat luottaa siihen ja antaa joitain vapauksia. Muuta Koulussa on aika vapaata, sinänsä Kerhot Tekninen työ Hyvät liikuntamahdollisuudet Vapaavalintaiset liikuntatunnit Viihtyisyyden kehittäminen ja oppilaiden kuuleminen Uudet sohvat Monta kertaa Aulojen tilat ovat parantuneet huomattavasti, kun saatiin ne sohvat, se on parasta tässä koulussa. Se että koulun viihtyvyyttä ollaan kehittämässä koko ajan parempaan suuntaan. Viihtyvyys on ihan hyvä Se että oppilaat otetaan huomioon esim. oppilaskunnan avulla. Oppilaat saavat itse vaikuttaa ja tehdä ehdotuksia koulunkäyntiin. Kouluviihtyneisyyttämme yritetään parantaa jatkuvasti. Täällä kuunnellaan oppilaita Se on siisti paikka Välitunnit Välitunnit Monta kertaa Sisävälitunnit Sopivan pituiset välitunnit Saa olla ensimmäisen ja toiseksi viimeisen välitunnin sisällä Täällä olevat ihmiset Että pääsee näkemään kavereita ja tutustumaan uusiin ihmisiin. Oppilaat Kaverit Mukavat kaverit ja muut oppilaat Vähän oppilaita niin sillai tiivis porukka, mutta toisaalta kaikki tietää toistensa asiat Opettajat Aika innostavat opettajat Useimmat opettajat ovat mukavia

28 Tilat Ihan hyvät ja sopivan kokoiset tilat (kaksi kerrosta), eikä ole liian ahdasta. Se on kaksikerroksinen Muuta Tukioppilaat Avuliaisuus Ruoka Uusien asioiden oppiminen Oppilaat otetaan hyvin huomioon ja hyvä yhteishenki Koulu on aika pieni, mikä tietysti parantaa yhteishenkeä, koska melkein kaikki tuntevat toisensa tai ainakin tietävät. Apua saa jos tarvii. Kaikki tuntevat toisensa ja ovat toisten kavereita. Muutenkin oppilaskunnan yhteistyö tuo lisää ryhmähenkeä koululle. Pieni=opettajilla enemmän aikaa yhdelle oppilaalle, jokainen tuntee jokaisen Pieni koulu, kaikki tuntee toisensa (jotenkin) ja meillä on hyvä yhteishenki. Koulumme on pieni, joten opettajan huomiota saa jokainen oppilas. Koulussamme oppilaat käyttäytyvät sivistyneesti, ja meitä on kehuttu rauhallisiksi ja myönteisiksi. Turvallisuus ja se että kouluun on helppo tulla, eikä tarvi pelätä. Koulussa näkee kavereita ja ystäviä Koulussani on hauskaa, ja mukavia ihmisiä (ainakin melkein kaikki) Että täällä kaikki on kaikkien kavereita ja on hyvä fiilis Kaikki otetaan huomioon ja hyväksytään suurimmaksi osaksi sellaisina kuin ovat. Täällä pidetään huoli oppilaista, jotka tarvitsevat apua. Voi olla oma itsensä Meän koulu on turvallinen Se kun voi rauhassa opiskella ja oleskella Koulu on sopivan pieni, ja oppilaat ovat asiallisesti käyttäytyviä (ainakin useimmat). Täällä saa helposti hyviä ystäviä. Vähän koulukiusaamista Täällä ei kiusata oppilaista, ja jos kiusataan opettajat puuttuvat siihen heti Noo, täälä ei kiusata kettään. Täälä ei kiusata kethään tosissaan, ehkä leikkimielellä vähän Harvoin on kiusaamista meän koulussa. Kaikki ovat ystävällisiä toisille, en ole törmännyt kiusaamiseen enkä itse kiusaa muita. Kouluni paras ominaisuus on se, että oppilaita kohdellaan hyvin samanarvoisesti. Esimerkiksi jos jotain oppilasta kiusataan, niin kiusaaminen pyritään lopettamaan niin pian kuin mahdollista. Kaikki tulevat hyvin toimeen ja ketään ei kiusata. Pitkä ruokatunti Se että siellä on tunnin ruokatunti Pitkä ruokatunti:) Monta kertaa Aktiviteetit ja erikoisohjelmat Lisäpiristykseksi joskus on erikoistoimintaa Paljon liikunnallista ekstraohjelmaa

29 Ohjelmaa ja tapahtumia järjestetään koulussa paljon. Että aina ei tarvi opiskella, vaan aina välillä pidetään jotain aktiviteettia vaikka kolme tai kaksi viimistä tuntia. Se tuo piristystä koulunkäyntiin ja sitä silloin jaksaaki paremmin. Koulu panostaa liikunnalliseen toimintaan. On erilaisia tapahtumia, joka nostaa oppilaitten mielialaa. Kaikkia tapahtumia yms. järjestetään aika paljon. Liikkuvan koulun lenkit. Erityistapahtumia järjestetään joskus. On paljon liikuntaa ja on monesti jotakin erikoisjuttuja esim. joku esitys. Opettajat Opettajat on hyviä ja oikeudenmukaisia. Lähes kaikki opettajat opettavat selkeästi. Opettajat osaa opettaa kunnolla ja tunneilla kans oppii, mutta samalla ne on myös aika ystävällisiä ja hauskoja. Opettajat on mukavia. Hauskat opettajat. Hyvät opettajat. Opettajat on mukavia eikä liian nipoja. Useimmat opettajat on mukavia. Opettajat ei ole niin nipoja. Opettajat ovat mukavia ja ovat hyvin motivoituneita työhönsä. Tilat Koulun välituntitilat ovat hyvät. Tilat on sopivan kokoiset että ne ei ole liian pienet. Täällä on hyvät tilat opiskeluun. Mukava ja toimiva koulurakennus. Valinnaisaineet Valinnaisaineiden paljous Saksan valinnainen. On hyvä, että voi valita muitakin kuin englannin tai ruotsin. Mahdollisuus moniin eri valinnaisaineisiin ja harrastuksiin. Eri koulutuksia esim. tukioppilaskoulutus, lastenhoitajakoulutus Mitä asioita koulussasi tulisi erityisesti parantaa? Viihtyvyys Viihtyvyyttä esim. tuoleja jottei tarvi istua lattialla Korjailla kaikkea pientä hajalle mennyttä Enemmän materiaaleja, isommat tilat joihinkin luokkiin Viihtyvyyttä, enemmän oleskelutiloja (lattialla ei ole kiva istua ruokavälitunnilla). Tuoleja pitäisi olla enemmän ja käytävien lämpötilaa korottaa Oleskelutiloja! On vain muutama nuhjuinen sohva, joka on täynnä oppilaita. Muut sitten kuluttaa koulun lattioita.. Lisää penkkejä!! Viihtyisämmät tilat!! 2

30 Penkkejä lisää, kiitos Ulkovälituntitilat Pitäisi olla siistimpää Tavaroiden kunnossapito Koulun piha Oleskelutiloja lisää Luokkien ilmastointia Jotkut istuimet ovat kovia ja liian korkeita Opettajat Opettajat voisivat olla mukavampia ja kuunnella meitä oppilaita enemmän Monilla opettajilla on tietyt oppilaat, joita he syyttävät kaikesta ja heidän pitäisi todellakin muuttaa käytöstä oppilaita kohtaan. Opettajat ystävällisemmiksi Opettajat ystävällisempiä ja tarkkaavaisempia Joidenkin opettajien opetustyyliä pitäisi parantaa Opettamista Opettajien täytyisi parantaa työrauhan säilymistä tunneilla Luokkien työrauhaan pitäisi puuttua enemmän. Ois kiva jos oppilaita kannustettais eri asioissa Hyvien oppilaiden lelliminen pois Oppilaita ei saisi kohdella eriarvoisesti, vaan kaikkia samalla tavalla Oppilaita pitäisi kannustaa enemmän Opettajien käyttäytymistä Koulukiusaaminen Koulukiusaaminen saisi loppua kokonaan Koulussani tapahtuu jonkin verran kiusaamista ja toisten jättämistä ulkopuolelle. Opettajat eivät kovinkaan paljon auta kiusattuja Koulukiusaamiselle ei mielestäni tehdä juuri mitään Kouluruoka Ruokaa 8 kertaa Ruoka voisi olla joinakin päivinä parempaa Aamupala ois kiva Pitäisi olla ilmainen kahvi ruokailun yhteydessä sillä jaksaisi loppuun asti Toiminta Voisi luokittain tehdä retkiä Leikkitunnit ois ihan jees Ehkä enemmän kerhoja ja tapahtumia Muuta Yhteishenkeä Välitunnit ei tarvisi olla niin pakollisia Liikaa läksyjä ja sääntöjä Oppilaitten hyvinvointia Vessat Kuraattorin luokse on mahdotonta päästä, koska täällä ei ole koulukuraattoria. Minun mielestäni ei tarvitse parantaa mitään

31 Viihtyvyys Viihtyvyyttä Monta kertaa Jotkut luokat ovat pieniä ja ahtaita, ja joissakin luokissa on liian kuuma ja joissakin liian kylmä, joten ilmastointi on aika surkea Viihtyvyyttä vois parantaa värillä Koulussamme saisi olla enemmän välituntitiloja sisällä Ei se riitä, että seinillä on pari piirrustusta Tuolit Ulos penkkejä WC-tiloja pitäisi vähän parantaa Kouluruoka Ruokaa kertaa Ruokalaan parempaa ruokaa Kouluruokaan voisi oppilaat itse vaikuttaa: silloin kaikki saavat hyvää ruokaa, jota oppilaat syövät mielellään, eikä oppilaat olisi nälissään koko päivää. Ruokailu ja ruoan maistuvuus Ruoka vois olla parempaa Ruuasta voi olla jotain kyselyitä vaikka viikoittain:) Enemmän toimintaa Enemmän vielä erilaista toimintaa. Jotaki tekemistä pihalle Enemmän erilaisia päiviä kouluun esim. luokkaretket, musiikki tapahtumia jne.. Leirikoulussa olisi myös mukava käydä aina keväisin Voisi olla enemmän uutta eikä vain samanlaista Opetus ja oppiminen Hauskempaa oppimista tunneille Koulussa pitäisi olla enemmän ryhmätyöjuttuja, ja opettajat voisivat opettaa monella eri tavalla, eikä vain suullisesti. Siihen kyllästyy nopeasti ja keskittymiskyky herpaantuu. Teoriatunnit vähemmäksi Valinnaisaineiden saatavuutta Erityisopetuksen ja tukiopetuksen mahdollisuutta parantaa Luokissa ei ole työrauhaa, mikä haittaa opiskelua tosi paljon Käytös ja kohtelu Että oppilaat olisivat kaikki samanarvoisia ja ei suosita vain tiettyjä oppilaita Opettajat on tosi töykeitä eikä kuuntele meitä yhtään. Opettajien pitäisi olla vähän enemmän auttavaisempia ja kilttejä Opettajien ei pitäisi olla niin tiukkia kaikessa Että oppilaat olisi iloisia ja sosiaalisempia Toisten arvostelua (on ikävää kuulla negatiivista palautetta esim. vaatteistaan, kun ei itse arvostelisi toisten vaatetusta ääneen koskaan Muuta: Luokkahenkeä Välituntivalvontaa Tavaroiden säilyttämislokerot olisivat kivoja

32 Säännöt ja rangaistukset Poistumislupa takaisin. Monta kertaa Koulun alueelta sais poistua, että vois käydä vaikka kaupassa ostamassa eväitä harrastuksiin jos ne alkaa heti koulun jälkeen ja vois käydä kotona yms. Ja pakkasraja sais olla vaikka -15 astetta tai - astetta. Ei juuri valittamista. Toisaalta poistumislupa voi olla joskus välttämätön ruokatunnilla, esimerkiksi jos on harrastuksia koulun jälkeen ja vaikka eväät ovat unohtuneet tai muita tämän kaltaisia tilanteita, mutta. ns. vakavampia. Poistaa ns. turhia sääntöjä. No koulun säännöt ovat vähän turhan ankarat, tuntuu että kohta kaikki kielletään. Ennen kuin annetaan jälki-istuntoa asioita kannattas katsoa asiassa tapahtuneiden silmin eikä vaan yhden tietyn henkilön mielipidettä vain kuunnella. Rankaisuehtoja eli ei ole tarpeeksi hyvät syyt antaa jälki-istuntoa. Että opettajat kuuntelisivat oppilaita kun tulevat rehtorin huoneeseen eikä heitä tuomittaisi mistään mitä eivät ole tehneet! Jälki-istuntoja tulee liian helposti. Jos jonku kengät varastetaan, niin siitä pitäs tulla ISO juttu. Luokkien lämpötila ja ilmanvaihto Luokkien lämpötiloja! Joissakin on älyttömän kuuma ja huono ilma ja toisissa on niin kylmä että on vaikea edes opiskella. Luokkien ilmanvaihto ja lämpötiloja voisi vähän parannella. Joskus on hirveän kuuma, joskus taas hirveän kylmä. Luokkien lämpötilat ovat liian alhaisia. Tunnilla tuntuu, että jäätyy. Luokissa on liian kylmä. Hirsipuolen lämmitys. Viihtyvyys ja tilat Yläluokille oma tila (sohvat jne.) Luokkien viihtyisyyttä. Vessojen ovien lukkoja, istuintilaa ja tekemistä välitunnilla:) Enemmän istumapaikkoja käytäville. Istumapaikkojen määrää. Joitakin tiloja vois tulla lisää ja joitakin tiloja vois rempata. Isompi luokkatila musiikinluokkaan. Pihalla sais olla jotaki tuoleja ko ei sitä jaksa seisoa koko ajan. Joitaki hauskoja juttuja ulos. Koulun pihalle vois laittaa jotaki kukkia ja tehä viihtyisämpi. Vaikka tuoleja pihalle enemmän ko nyt ko ne on aina varattuja ne kaks penkkiä. Ehkä voisi panostaa välitunneilla käytettävien tilojen viihtyvyyteen. Käytävillä ja pihalla pitäisi olla enemmän istumapaikkoja. Yhteisiä tiloja, ne on aika tylsät ja penkkejä ei todellakaan ole riittävästi, joten olisi kiva saada lisää penkkejä, ehkä jopa sohvia ja nojatuoleja. Koulussa vois olla myös sellanen paikka, jossa sais olla rauhassa lukemassa. Koulun puhtaisuutta pitäisi parantaa. Olis kiva saada ruokatunnille sohvia tai muita (entisten tilalle). Enemmän toimintaa ruokatunnille.

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1

(12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1 13.6.2014 1 (12) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2014 ja 2012 KOULUN OLOSUHTEET 1-40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 15.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2015, 2014, 2013 1 (8) OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 Samaa tai täysin samaa mieltä Lpr 2013 Eri tai täysin eri mieltä Lpr 2015-150

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 5.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2014, 2013, 2012 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän tilavia Luokkien

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA 16.6.2014 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2014 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2014 Lappeenranta 2014, 2013 ja 2012 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2014 Samaa mieltä Lpr 2014 Samaa

Lisätiedot

FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset

FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2771 KOULUN HYVINVOINTIPROFIILI 2011-2012: YLÄLUOKAT 7-9 QUESTIONNAIRE: FSD2771 SCHOOL WELL-BEING PROFILE 2011-2012: LOWER SECON- DARY SCHOOL, GRADES 7-9 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA 1 (8) 5.5.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2015 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2015, 2014, 2013 koko maa 2015 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2015 Samaa mieltä Lpr 2015 Samaa mieltä

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA 1 (8) 29.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILIT 2016 ALAKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Lappeenranta 2016, 2015, 2014 koko maa 2016 KOULUN TILAT JA TOIMINTA Samaa mieltä koko maa 2016 Samaa mieltä Lpr 2016 Samaa mieltä

Lisätiedot

FSD2366 Koulun hyvinvointiprofiili : henkilökunta

FSD2366 Koulun hyvinvointiprofiili : henkilökunta KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2366 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : henkilökunta Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24 Page 1 of 8 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 57 vastaajaa 24 (42 %) 33 (58 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Page 1 of 8 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 60 (59 %) 41 (41 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0 3,19

Lisätiedot

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara

Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Muonion, Kolarin ja Pellon 7. luokkien kysely kevät 2012 Kyselyn toteuttanut Hanna Vuorinen, tulokset koostanut Anna-Maiju Kaakkurivaara Kyselyn täyttäneiden määrä Vastanneita jä Poikia Muonio 24 12 12

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, POJAT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 48 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 54 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 60 % FYYSISET TYÖOLOT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus

Lisätiedot

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Kouluviihtyvyys Hyvä Kauhajoen Yhteiskoulun oppilas! Olet mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään Kauhajoen kaupungin oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä sitoutumista koulutyöhön. Tutkimuksen avulla on mahdollisuus

Lisätiedot

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio

21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 21_Arviointikysely 2016 Päivälukio 1. Vuosiluokka Taustatiedot Vuosiluokka 152 141 70 1. vsk 2. vsk 3.-4. vsk 2. Sukupuoli Sukupuoli 208 155 Nainen Mies 3. Opetus ja oppiminen 400 Etenen ja menestyn opinnoissani

Lisätiedot

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0

Lisätiedot

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio

01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 01_Arviointikysely 2016 Ammattilukio - Arviointiraportti 2016_Ammattilukio_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 9 39 11 11 Olen motivoitunut lukio-opiskeluun

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Itä-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa, TYTÖT 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 42 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 %

FYYSISET TYÖOLOT. Koko maa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 37 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

FSD2363 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : alaluokat 4-6

FSD2363 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : alaluokat 4-6 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2363 Koulun hyvinvointiprofiili 2006-2007 : alaluokat 4-6 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely

Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

FSD3034. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3034. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3034 Koulun hyvinvointiprofiili 2014-2015: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2014-2015: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

FSD2423. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD2423. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD2423 Koulun hyvinvointiprofiili 2008-2009: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2008-2009: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD3273. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3273. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3273 Koulun hyvinvointiprofiili 2017-2018: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2017-2018: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio

11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio 11_Arviointikysely 2016 Aikuislinja - Arviointiraportti 2016_Aikuislinja_Julkaisuversio 1. Opetus ja oppiminen Etenen ja menestyn opinnoissani suunnitelmieni mukaisesti 3 2 2 1 1 Opiskeluun liittyvää työtä

Lisätiedot

FSD3177. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3177. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3177 Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

FSD2335. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD2335. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD2335 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD3177. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3177. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3177 Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

FSD3117. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3117. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3117 Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA KOULUTERVEYSKYSELY Vastaajat Porvoo: Perusopetuksen 4.-5. luokat vastannut 894 kattavuus 72 % 8.-9. luokat vastannut 770 kattavuus 63 % Lukio vastannut 173

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

FSD3117. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja

FSD3117. Koulun hyvinvointiprofiili : yläluokat 7-9. Koodikirja FSD3117 Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: yläluokat 7-9 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: yläluokat 7-9 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta

Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta Hyvinvointiraportti 2018 Kyyjärven kunta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 86 MIES 24% NAINEN 76% Kyyjärven hyvinvointikyselyn tulokset 2. Ikä 0% 50% 100% Vastaajien määrä: 86 ALLE 18-VUOTIAS 2% 18-29 VUOTTA

Lisätiedot

FSD3116. Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6. Koodikirja

FSD3116. Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6. Koodikirja FSD3116 Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: alaluokat 4-6 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2015-2016: alaluokat 4-6 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

Oppilaskysely Opetuspalvelut

Oppilaskysely Opetuspalvelut Oppilaskysely 2019 Opetuspalvelut Taustatietoja Oppilaat vastasivat kyselyyn ajalla 25.4. 17.5.2019 saamansa linkin kautta Kyselyyn vastasi 3330 oppilasta 2019 kyselyyn vastasi 76% kaikista perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Hyvinvointikysely oppilaille

Hyvinvointikysely oppilaille Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

FSD2644. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja

FSD2644. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja FSD2644 Koulun hyvinvointiprofiili 2010-2011: toisen asteen oppilaitokset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2010-2011: toisen asteen oppilaitokset [koodikirja].

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2018 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.4. 11.5.2018 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4278 oppilaan noin 8400:lle huoltajalle Kyselyyn vastasi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

FSD2334. Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6. Koodikirja

FSD2334. Koulun hyvinvointiprofiili : alaluokat 4-6. Koodikirja FSD2334 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005: alaluokat 4-6 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005: alaluokat 4-6 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen

Lisätiedot

FSD3274. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja

FSD3274. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja FSD3274 Koulun hyvinvointiprofiili 2017-2018: toisen asteen oppilaitokset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2017-2018: toisen asteen oppilaitokset [koodikirja].

Lisätiedot

FSD3178. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja

FSD3178. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja FSD3178 Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: toisen asteen oppilaitokset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2016-2017: toisen asteen oppilaitokset [koodikirja].

Lisätiedot

FSD2858. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja

FSD2858. Koulun hyvinvointiprofiili : toisen asteen oppilaitokset. Koodikirja FSD2858 Koulun hyvinvointiprofiili 2012-2013: toisen asteen oppilaitokset Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Koulun hyvinvointiprofiili 2012-2013: toisen asteen oppilaitokset [koodikirja].

Lisätiedot

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys

Itsearviointi 1.lk Nimi päiväys Itsearviointi 1.lk Nimi 1. Uskallan kysyä. 2. Osaan noudattaa ohjeita. 3. Osallistun luokan yhteiseen keskusteluun. 4. Tulen toimeen luokkatovereitteni kanssa. 5. Huolehdin läksyistäni ja tavaroistani.

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE

ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE 1 ETELÄ-POHJANMAAN MUSIIKKIOPISTO VIRVATULI-ITSEARVIOINTIHANKKEESEEN LIITTYVÄ ARVIOINTIRAPORTTI 2014 KYSELY 13-VUOTIAILLE JA SITÄ VANHEMMILLE OPPILAILLE Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston itsearviointiprosessi

Lisätiedot

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018

Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 2018 Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi kevät 208 Merituulen koulun aamu- ja iltapäivätoiminnassa toteutettiin oma laadunarviointikysely toimintaan osallistuneille lapsille toukokuussa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga

Detta frågeformulär utgör en del av den ovannämda datamängden, arkiverad på Finlands samhällsvetenskapliga KYSELYLOMAKE: FSD2948 KOULUN HYVINVOINTIPROFIILI 2013-2014: ALALUOKAT 4-6 QUESTIONNAIRE: FSD2948 SCHOOL WELL-BEING PROFILE 2013-2014: PRIMARY SCHOOL, GRADES 4-6 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua

Lisätiedot

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK

Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Minkälaiseksi lastensuojelun perhehoitajat kokevat hyvinvointinsa? Hyvinvointi-kyselyn tuloksia Nina Rauhala, sosionomiopiskelija, TAMK Kyselyn taustatietoja Kyselyyn vastasi yhteensä 168 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS kevät 2017 Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS kevät 2017 Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ JA KOULUTYYTYVÄISYYS kevät 2017 Seinäjoen perusopetuksen arviointikysely 1. Tietoja kyselystä Kysely toteutettiin talviloman 2017 jälkeen. Erityistä tässä kouluvuodessa on ollut

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Koko perusopetus Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 22.5. 4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot

Lisätiedot

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi

THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk Utajärvi THL KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOKSIA 8-9. lk 1 24.4.2018 Anne Leppälä-Hast TUTKIMUSAIHEET Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys ja toimintakyky Elintavat Koulunkäynti ja opiskelu Perhe ja elinolot

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot