SELVITYS. Selvitys CIMOn ulkomaisille väitöskirjan tekijöille tarkoitettujen apurahaohjelmien vaikuttavuudesta

Transkriptio

1 SELVITYS Selvitys CIMOn ulkomaisille väitöskirjan tekijöille tarkoitettujen apurahaohjelmien vaikuttavuudesta

2 Selvitys CIMOn ulkomaisille väitöskirjan tekijöille tarkoitettujen apurahaohjelmien vaikuttavuudesta 10/2016 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

3 Johdanto CIMO selvitti ulkomaisille väitöskirjan tekijöille tarkoitettujen apurahaohjelmiensa vaikuttavuutta touko kesäkuussa Selvitys toteutettiin kyselynä stipendiaattien isäntinä toimineille suomalaisyliopistoille. Tarkoituksena oli kartoittaa ohjelmien toimivuutta niin isäntälaitosten kansainvälistymisen kuin stipendiaattien väitöskirjatyön tukemisen kannalta. CIMO tarjoaa kaksi apurahaohjelmaa ulkomaisille jatko-opiskelijoille heidän väitöskirjatyötään varten suomalaisissa yliopistossa. Ohjelmien tarkoitus on tukea yliopistojen laitoksia kansainvälisen yhteistyön luomisessa ja ylläpitämisessä. CIMO Fellowship -ohjelma on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille Suomeen kutsuttaville jatkoopiskelijoille, jotka tulevat tekemään suomalaiseen yliopistoon joko väitöskirjan tai suorittamaan kaksoistutkinnon. Ohjelma on tarkoitettu väitöskirjatyön alkuvaiheen tukemiseen, ja se on avoin kaikkien maiden kansalaisille ja kaikille tieteenaloille. Hakijana toimii suomalaisen yliopiston laitos. Hakemuksia jätetään vuosittain n Apurahoja on viime vuosina myönnetty vähän yli 100 vuodessa. The Finnish Government Scholarship Pool -apurahaa voivat hakea vain tiettyjen maiden kansalaiset. 1 Maat ovat valikoituneet osin historiallisin, osin uudempien strategisten painotusten mukaisesti ja valikoituminen perustuu useimmiten valtioiden välisiin kahdenkeskisiin sopimuksiin. Kaikista ohjelman piiriin kuuluvista maista tulevat hakemukset kilpailevat keskenään. Ohjelmaan kuuluu nykyisin vain EU:n ulkopuolisia maita. Ohjelmasta rahoitetaan pääosin lyhytaikaisia, 3 9 kuukauden mittaisia vierailuja jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön suomalaisissa yliopistoissa ja valtion tutkimuslaitoksissa. Apurahaa hakee opiskelija itse oman maan viranomaisten kautta. Hakemuksia jätetään vuosittain 40 50, ja apurahan on saanut yleensä reilut 20 jatko-opiskelijaa. Selvityksen tulokset olivat kummassakin ohjelmassa erinomaiset. Ohjelmien erilaisesta luonteesta johtuen tuloksissa oli myös eroja. 1 Ohjelmaan kuuluvat maat vuonna 2016 ovat Australia, Egypti, Korean tasavalta, Kuuba, Israel, Japani, Kiina, Meksiko, Mongolia, Namibia, Peru, Turkki, Ukraina, Yhdysvallat (CIMO-Fulbright-stipendit). Kyselyssä mukana olleena ajanjaksona ohjelmaan kuului myös Intia. 1

4 CIMO Fellowship -ohjelman tulokset CIMO muutti elokuussa 2012 CIMO Fellowship -ohjelman valintakriteerejä siten, että Suomeen väitöskirjaa tekevät tai kaksoistutkintoa suorittavat opiskelijat ovat etusijalla ulkomaisiin yliopistoihin tutkintoaan tekeviin nähden. CIMO Fellowship -apuraha on tarkoitettu jatkoopintojen alkuvaiheeseen, joten tarkoituksena on, että opinnot ja tutkimustyö jatkuisivat Suomessa CIMO Fellowship -apurahakauden jälkeen. Kyselyn avulla haluttiin selvittää miten tämä on onnistunut ja miten jatkorahoitus on järjestynyt. Kysely lähetettiin 120:lle stipendiaatin isäntinä vuosina toimineille yliopistoille. Vastauksia saatiin 87. Näistä 40 koski naispuolisia stipendiaatteja, 47 miehiä. Koska CIMO Fellowship -ohjelmassa apurahat jakautuvat monien eri maiden kansalaisille, myös tähän kyselyyn valikoitui useiden maiden edustajia. Mikään yksittäinen maa ei erityisesti erottunut joukosta. Suurimmat yksittäiset vastausten määrät koskivat intialaisia (10 vastausta), venäläisiä (8 vastausta) sekä kiinalaisia (7 vastausta) väitöskirjantekijöitä. Mielenkiintoinen ryhmä ovat iranilaiset jatkoopiskelijat, joita koskevien apurahahakemusten määrä on ollut kasvussa jo useita vuosia. Iranilaiset stipendiaatit näkyivät myös tässä kyselyssä suhteellisen suurena ryhmänä, sillä heitä koskevia vastauksia saatiin kahdeksan kappaletta. 2 Vastaukset jakautuivat melko hyvin eri yliopistojen ja eri tieteenalojen välille. Vaikka suurin osa vastaajista oli oletetusti Helsingin yliopistosta, josta myös haetaan eniten rahoitusta, vastauksia saatiin lähes kaikista yliopistoista. Tieteenaloissa luonnontiede ja lääketiede olivat odotetusti suurimmat ryhmät näiltä aloilta tulee niinikään eniten hakemuksia mutta esimerkiksi yhteiskuntatieteet olivat myös hyvin edustettuina. 2 CIMOn talvikoululaiset rajattiin pois kyselyn piiristä, koska he muodostavat oman, erityisen kokonaisuuteensa. Mikäli he olisivat olleet mukana, venäläisiä jatko-opiskelijoita koskevia vastauksia olisi ollut enemmän. CIMO suunnittelee talvikoululaisista erillistä selvitystä. 2

5 Taulukko: Stipendiaatin isäntäyliopisto Suomessa 3

6 Taulukko: Stipendiaatin tutkimustyön ala 4

7 CIMO Fellowship -ohjelma sai vastaajilta erinomaisen arvosanan. Vastaajia pyydettiin antamaan yleisarvosana stipendikauden tavoitteiden saavuttamisesta, ja asteikolla 1 5 (ylin arviosana 5). Keskiarvoksi muodostui 4,49. Vastaajilta kysyttiin myös, miten stipendiaatin opinnot ja tutkimustyö ovat jatkuneet CIMO Fellowship -apurahakauden jälkeen. Suurimmalla osalla (69) väitöskirjatyö jatkui edelleen suomalaisessa yliopistossa. Kymmenen stipendiaattia oli jo ehtinyt väitellä Suomessa. Alle viidessä tapauksessa opinnot jatkuivat ulkomaisessa yliopistossa, samoin alle viidellä opiskelijalla ne olivat keskeytyneet kokonaan. Stipendiaattien jatkorahoitus oli järjestynyt erittäin hyvin. 87 stipendiaatin joukosta ainoastaan kuudelle ei ollut järjestynyt jatkorahoitusta lainkaan, ja kolmen tilanne ei ollut tiedossa. Osa oli saanut rahoitusta useammastakin lähteestä. Jatkorahoituksen järjestyminen näin hyvin CIMOn apurahakauden jälkeen kertoo siitä, että CIMO Fellowship -ohjelman tuki on onnistuttu kanavoimaan oikeille henkilöille ja hankkeille. Suurimmaksi jatkorahoituksen lähteeksi osoittautui suomalaisten säätiöiden rahoitus (37 kappaletta). Toinen suuri ryhmä oli tutkimusryhmän projekti- tai muu rahoitus (23). Myös suomalaisen yliopiston rahoitusta (18) ja tutkijakoulun rahoitusta (16) oli saatu hyvin. Taulukko: Jatkorahoituksen järjestyminen Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan ohjelman tarkoituksenmukaisuutta seuraavien seikkojen suhteen: apurahan suuruus, kauden pituus, hakuprosessin sujuvuus ja uuden kansainvälisen yhteistyön luominen tai olemassa olevan vahvistaminen. Keskiarvo tässäkin osiossa oli hyvä, 4. 5

8 Vastaajien arvio CIMO Fellowship -apurahaohjelman tarkoituksenmukaisuudesta Osa-alue Keskiarvo Apurahan suuruus 3,77 Kauden pituus 3,51 Hakuprosessin sujuvuus 4,43 Uuden kansainvälisen yhteistyön luominen tai olemassa olevan vahvistaminen 4,28 Yhteensä 4 Tyytyväisimpiä oltiin hakuprosessin sujuvuuteen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen. Eniten kritiikkiä sai kauden pituus. Perusteluissa mainittiin usein, että pidempi kausi mahdollistaisi paremmin jatkorahoituksen saamisen, mutta käytännössä jatkorahoitus näytti kuitenkin järjestyneen hyvin myös nykyisten kausien puitteissa. Avovastauksissa korostettiin muun muassa sitä, että CIMO Fellowship -kausi mahdollisti säätiöiden rahoituksen tai toimi jopa säätiöiden rahoituksen ehtona. Avovastauksissa korostettiin erityisesti ohjelman tärkeyttä jatko-opiskelijan starttirahana ja ensimmäisenä rahoitusmuotona. Ohjelmaa pidettiin tässä suhteessa erityisen arvokkaana, mutta toisaalta toivottiin myös kokonaisvaltaista, useamman vuoden rahoitusinstrumenttia, joka turvaisi opintojen rahoituksen koko väitöskirjatyön ajan. CIMO Fellowship on loistava järjestelmä. Se antaa mahdollisuuden linkittää hyviä tutkijoita Suomeen ja toisaalta se myös antaa yliopistolle mahdollisuuden testata, onko ko. fellow todella soveltuva laitoksen tiimiin CIMOn Fellowship -ohjelma on erinomainen rahoitusinstrumentti; ketterä hakuprosessi mahdollistaa uudet ja nopeat tutkimusavaukset. Oma tutkimustyöni on saanut erittäin merkittäviä vaikutteita CIMO-vieraista. Mielestäni heillä on ollut sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia suomalaiseen alani tutkimukseen. Myös siinä mielessä, että se on johtanut suomalaisten oppilaitteni ulkomaisiin vierailuihin ja yhteistyökuvioihin. Mikäli Suomeen halutaan kansainvälisiä jatko-opiskelijoita tekemään tutkintonsa täällä, heillä pitäisi ehkä olla oma joko valtakunnallinen tai yliopiston stipendiohjelma koko jatko-opintojen ajalle 6

9 Finnish Government Scholarship Pool -ohjelman tulokset Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmassa kysely lähetettiin 55:lle vuosina stipendiaattien isäntinä toimineelle suomalaisyliopistolle. Vastauksia saatiin 34 kappaletta, ja ne koskivat kymmenestä eri maasta tulevia stipendiaatteja. Suurimmat maaryhmät olivat Egypti (7 vastausta) ja Kiina (6 vastausta). Naisia koskevia vastauksia oli 18, miehiä 14 kappaletta. Isäntäyliopistojen jakauma erosi mielenkiintoisella tavalla CIMO Fellowship -ohjelmasta. Aaltoyliopisto on tässä ohjelmassa hyvin edustettuna, mikä johtuu erityisesti Teknilliseen korkeakouluun suuntautuvista vierailuista. Nämä stipendiaatit suorittavat tutkintonsa omaan yliopistoonsa, mutta hakevat apurahaa vieraillakseen Aalto yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa lukuvuoden tai lyhyemmän ajanjakson. Teknillisen alan korostuminen käy ilmi myös tutkimusalojen jakaumasta. Teknillistieteellinen yhdessä luonnontieteellisen alan kanssa houkuttaa eniten hakijoita, kun teknillistieteellinen ala ei näyttäytynyt erityisen suurena CIMO Fellowship -ohjelmassa. 7

10 Taulukko: Stipendiaatin isäntäyliopisto Suomessa 8

11 Taulukko: Stipendiaatin tutkimustyön ala 9

12 Finnish Government Scholarship Pool -ohjelma sai myös hyvän arvion. Vastaajia pyydettiin antamaan yleisarvosana stipendikauden tavoitteiden saavuttamisesta, ja asteikolla 1 5 (ylin arviosana 5), keskiarvoksi muodostui 4,26. Suurin osa tämän apurahan hakijoista ja saajista on ulkomaiseen yliopistoon väitöskirjaansa tekeviä. Niinpä apuraha myönnetään maksimissaan 9 kuukauden mittaiseen vierailuun suomalaiseen yliopistoon. Kysyttäessä opintojen jatkumisesta CIMOn stipendikauden jälkeen suurimmalla osalla ne jatkuivat edelleen omassa kotiyliopistossa (19). Kuuden henkilön opinnot jatkuivat edelleen Suomessa, ja yksi oli ehtinyt väitellä Suomessa. Kolmen opiskelijan tilanne ei ollut tiedossa, ja viiden osalta oli ilmoitettu jokin muu. Tässä oli mainittu mm. cotutelle-sopimus ulkomaisen yliopiston kanssa. Mikäli stipendiaatti oli jäänyt CIMOn kauden jälkeen Suomeen, jatkorahoitus oli pääasiassa järjestynyt tutkimusryhmän omasta projektirahasta tai vastaavasta (5 kpl). Muuta yliopiston rahoitusta oli saanut kaksi kappaletta, säätiöiden ja tutkijakoulun rahoitusta yksi kumpaakin. Pyysimme vastaajia lisäksi arvioimaan ohjelman tarkoituksenmukaisuutta seuraavien seikkojen suhteen: apurahan suuruus, kauden pituus, hakuprosessin sujuvuus ja uuden kansainvälisen yhteistyön luominen tai olemassa olevan vahvistaminen. Keskiarvo myös tässä osiossa oli melko hyvä, 3.9. Tyytyväisimpiä oltiin hakuprosessin sujuvuuteen ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseen. Myös tässä ohjelmassa kriittistä palautetta tuli kauden pituudesta: ohjelmaan toivottiin mahdollisuutta jatkokauteen, ettei työ jäisi kesken. Vastaajien arvio Finnish Government Scholarship Pool - apurahaohjelman tarkoituksenmukaisuudesta Osa-alueet Apurahan suuruus 3,47 Kauden pituus 3,68 Hakuprosessin sujuvuus 4,09 Uuden kansainvälisen yhteistyön luominen tai olemassa olevan vahvistaminen Keskiarvo 4,38 Yhteensä 3,9 Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmassa korostui enemmän opiskelijalle itselle koituva hyöty, koska stipendiaatit hakevat apurahaa itse ja yleensä tekevät väitöskirjaansa ulkomaiseen yliopistoon. CIMO Fellowship -ohjelmaa koskevissa vastauksissa painotettiin enemmän ohjelman merkitystä suomalaiselle laitokselle ja kansainvälisille suhteille. Pool-ohjelman vastauksissa näkyi jonkun verran turhautumistakin siihen, että vastaanottava yksikkö ei saanut riittävästi hyötyä vierailusta. 10

13 Tämä vierailu meni ajan ja materiaalien kulutuksen osalta "lahjoitukseksi" koska vastaanottava yksikkö ei saanut vastinetta. Stipendiaatin työsuunnitelma oli epärealistinen (selvisi vasta kun hän oli ollut jo jonkin aikaa Suomessa) hänen kykyihinsä nähden. Toisaalta vierailun koettiin hyödyttävän stipendiaattia ja mahdollistavan tiedon ja osaamisen viennin kotimaahan. Vierailija sai paljon uutta oppia tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista ja tulosten käsittelystä. Minusta tämä on ollut erittäin kustannustehokas tapa lisätä tutkimusryhmän aktiviteetteja, kriittistä massaa ja kansainvälisyyttä. Erittäin tehokkaasti käytettyä rahaa! Päätelmät Selvityksen tulokset olivat sekä CIMO Fellowship -ohjelmassa että Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmassa erinomaiset. Kumpikin sai korkean yleisarvosanan, ja ohjelmien keskeisten tavoitteiden arvioitiin toteutuneen erittäin hyvin. Eniten kriittistä palautetta kummassakin ohjelmassa sai apurahakauden pituus, joka koettiin liian lyhyeksi. Ohjelmien erilaisesta luonteesta johtuen tuloksissa oli myös eroja. CIMO Fellowship -ohjelma on tarkoitettu pääosin Suomeen koko tutkintoa suorittaville ja väitöskirjatyön alkuvaiheeseen. Stipendiaatit tarvitsevat siis jatkorahoituksen jostain muualta CIMO Fellowship -kauden jälkeen. Tämän vuoksi on erittäin merkittävää, että jatkorahoitus oli järjestynyt niin hyvin. 87 stipendiaatin joukosta ainoastaan kuudelle ei ollut järjestynyt jatkorahoitusta lainkaan, ja kolmen tilanne ei ollut tiedossa. Suurin yksittäinen rahoittajaryhmä olivat suomalaiset säätiöt. Finnish Government Scholarship Pool -ohjelmassa korostui enemmän opiskelijalle itselle koituva hyöty, koska stipendiaatit hakevat apurahaa itse ja yleensä tekevät väitöskirjaansa ulkomaiseen yliopistoon. Vierailun koettiin kuitenkin hyödyttävän stipendiaattia ja mahdollistavan tiedon ja osaamisen viennin kotimaahan. Kumpaakin ohjelmaa pidettiin tärkeänä kansainvälisen yhteistyön luomisessa ja ylläpitämisessä. Tästä osiosta annetut arvosanat olivat 4,28 (CF) ja 4,38 (POOL). Kun ohjelmien pääasiallinen tarkoitus on yliopiston laitosten tukeminen kansainvälistymisessä, voi tulosta tässäkin suhteessa pitää erinomaisena. Ohjelmat täyttävät tarkoituksensa ja muodostavat tärkeänä pidetyn rahoitusinstrumentin yliopistojen kansainvälisen toiminnan tukemisessa. 11