ASIA LUVAN HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 5/08/2 Dnro Psy-2007-y-63 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 5/08/2 Dnro Psy-2007-y-63 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Matalajärven luonnonravintolammikon ympäristölupa, Ylitornio Voimalohi Oy Valtakatu 4 A ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 Luvat... 4 Sopimus... 4 Kaavoitustilanne... 5 TOIMINTA... 5 Toiminnan tarkoitus...5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 6 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 7 Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 7 Päästöt pintavesiin... 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 8 Luonnonsuojelualueet... 8 Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö... 8 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 8 Vaikutus pintavesiin...8 Natura-arvioinnin tarveharkinta... 8 Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön... 9 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU KORVAUKSET LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutus Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 18 Ratkaisu... 18

3 Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU

4 4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Voimalohi Oy on ympäristölupavirastoon toimitetulla ympäristölupahakemuksella pyytänyt lupaa jatkaa Matalajärven käyttöä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Matalajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Ylitornion kunnan itäreunalla Mustiaavan pohjoispuolella Rovaniemen kaupungin rajan läheisyydessä Hirvaalta noin 25 kilometriä länteen. Lammikon pinta-ala on 224 hehtaaria. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUS JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat Sopimus Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 81/83/I myöntänyt Kemijoki Oy:lle luvan Matalajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja lammen käyttöä varten tarpeellisen vedenjuoksun säännöstelemiseen. Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 76/84/I muuttanut rakentamisluvan lupaehtoja korkeustasoa koskevien määräysten osalta. Kemijoki Oy on vuokrannut Matalajärven alueen Metsähallitukselta vuoden 2008 loppuun saakka. Neuvottelut vuokrakauden jatkamisesta ovat käynnistymässä. Kemijoki Oy on luovuttanut Matalajärven kalanviljelyinvestointien käyttöoikeuden Voimalohi Oy:lle. Käyttöoikeus on voimassa niin kauan kuin muut

5 edellytykset sen toiminnalle ovat olemassa. Sopimuksen mukaan Voimalohi Oy hakee tarvittavat viranomaisluvat lannoitukseen, kalojen lääkitykseen tai muuhun vastaavaan toimintaan, jonka tarkoituksena on varmistaa, parantaa tai tehostaa kalanviljely-yksikön tuotantoa. 5 Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Länsi-Lapin seutukaava, jossa Matalajärvi on alueella SL 314 (luonnonsuojelualue). Alue on pääasiassa varattu alkuperäisen luonnon ja sen erilaisten tyypillisten eliöyhteisöjen, maaperän, kasvillisuuden ja eläimistön muodostaman kokonaisuuden sekä luonnon erikoisuuksien ja nähtävyyskohteiden suojeluun. Porotila- ja luontaiselinkeinotilalain mukaiset maanhankintatoimenpiteet ovat alueella sallittuja. Alueella on sallittua vain varauksen tarkoittamat suojeluarvot säilyttävä sekä tieteellisen tutkimuksen edellyttämä rakentaminen. Maankamaran kaivaminen, louhiminen ja täyttäminen valtion mailla sekä rakennelmien ja laitteiden rakentaminen ovat alueella sallittuja vain, mikäli ne eivät haittaa suojelutavoitteiden toteutumista. Aluekohtainen määräys 314 tarkoittaa, että alueen suojelun, käytön ja hoidon suunnittelussa on paikallisten asukkaiden kaikki metsästys- ja kalastusoikeudet säilytettävä. Alueen suojelun, käytön ja hoidon suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota porotalouden ja luontaiselinkeinojen toiminnan turvaamiseen. TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Yleiskuvaus toiminnasta Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimusviljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa sisävesisiikaa ja sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijokeen kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden siikaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärville on istutettava vuosittain yli kesäistä siikaa ja kesäistä harjusta. Matalajärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna Sitä on käytetty jatkuvasti siianpoikasten tuotantoon. Matalajärven luonnonravintolammikko on oleellinen osa Voimalohi Oy:lle asetettujen siian tuotantotavoitteiden toteuttamista. Lammikon siianpoikastuotanto on normaaliolosuhteissa noin yksilöä (noin 24 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy, jonka käyttöön Kemijoki Oy:n kalanviljelykapasiteetti on luovutettu. Matalajärven säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan se tapahtuu voimassa olevien vesioikeuden päätösten mukaisesti. Keväällä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istutusvesistöön.

6 Tuotantomäärä ja kapasiteetti Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen lannoittaa. Lammikkoa on lisäksi kalkittu. Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu kesänvanhaa siianpoikasta vuodessa eli yksilöä/ha. Tuotanto on ollut poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikuttavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pintaala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan kalojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Matalajärvellä kalanpoikasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun. Käytetyn lannoitteen ravinnesisältö on ollut 85 kg fosforia vuodessa. Koska Matalajärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata. Velvoitekalanhoitoa valvovat viranomaiset edellyttävät, että kesänvanhojen siikojen keskikoko on noin 10 cm aiemman 9 cm:n asemasta. Tämä merkitsee lammikon kilomääräisen tuotannon nostamista noin 30 %:lla. Lannoituksen enimmäistasoksi esitetään 200 kg (0,9 kg/ha) fosforia vuodessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Matalajärven kuormitus on sama kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen mukainen (ympäristöministeriö 2000) luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus, 0,9 kg/ha/vuosi. Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm. seuraavat seikat: lannoitusta käytetään tarvittaessa, lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, kalkituksessa noudatetaan kohtuullisuutta, kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa, tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti, lammikon säännöstely- ja keräilylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa, lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdistuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta, lammikon vedenkorkeudesta ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja eroosiota vältetään. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvisissa olosuhteissa, joten tyhjennysvaihetta ei voida jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi. 6

7 7 YMPÄRISTÖKUORMITUS Lammikon hoidossa käytetyt aineet Lammikon vuosittainen fosforilannoitus ja kalkitus on ollut seuraava: Vuosi Fosforilannoitus Fosforisisältö Kalkitus kg/vuosi kg/ha kg/ha ,43 Ei kalkitusta , , , , , , Keskiarvo 560 0, Päästöt pintavesiin Vuosina lammikkoa on lannoitettu palaneella karjanlannalla m 3 vuodessa. Lammikon kalkitustarve riippuu veden happamuustasosta. Enimmillään kalkin määrä on noin 200 kg/ha, yhteensä kg. Kalkitus toteutetaan kevättalvella levittämällä kalkki moottorikelkalla vedettävällä kalkinlevittimellä lammikkoalueen rantavyöhykkeelle (ei maa-alueelle). Kalkki tuodaan lammikolle irtokalkkina ja siirretään autosta suoraan kalkinlevittimelle, joten varastointia ei tarvita. Päättyneeltä kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn. Lammikon vesitalousluvan mukaisesti Matalajärven tyhjennysjuoksutukset voidaan aloittaa ajankohtana, jolloin vahingot ja haitat alajuoksulla vältetään. Juoksutukset on aloitettu yleensä elokuun puolessa välissä. Juoksutusmäärät ovat olleet m 3 /vrk, joka vastaa keskivirtaamaa 0,2 1,5 m 3 /s. Suurinta juoksutus on lammikon tyhjennyksen alkuvaiheessa, kun vesitilavuus on suuri. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntyminen juoksutusvedessä. Keskimäärin juoksutus on ollut 0,46 m 3 /s. Juoksutukset kestävät keskimäärin 52 vuorokautta. Matalajärven vedet juoksutetaan tyhjennyskanavaa pitkin Iso-Airijärveen ja edelleen Airijoen ja Palolompolon kautta Iso-Vietoseen. Matalajärven veden kokonaisfosforipitoisuuden vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina µg/l. Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 4 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypillisesti 77 mg/l Pt.

8 Vedenlaatutietojen ja juoksutetun vesimäärän ( m 3 /vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimäärin 1,0 kg, kokonaistyppimäärä 31 kg ja kiintoainemäärä 135 kg. Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 50 kg fosforia, kg typpeä ja kg kiintoainetta. Vuosien lannoitusmäärien perusteella laskettuna lannoituksesta aiheutuva fosforin lisäkuormitus vesistöön on ollut keskimäärin 0,23 kg/ha vuodessa. Nykyisen lannoitustason kaksinkertaistaminen aiheuttaisi fosforin lisäkuormitukseksi noin 0,46 kg/ha. Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pienempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite (0,9 kg/ha). 8 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Luonnonsuojelualueet Matalajärvi ympäristöineen kuuluu Mustiaava-Kaattasjärven Natura- ja soidensuojelualueeseen. Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö Matalajärvi kuuluu Tengeliönjoen yläosan vesistöalueeseen (67.9). Matalajärven valuma-alueen pinta-ala on 14 km 2. Järven vedet juoksutetaan Airijärvien, Airijoen ja Palolompolon kautta Iso-Vietoseen. Ylivirtaamaksi (HQ) on arvioitu 0,95 m 3 /s ja keskivirtaamaksi (MQ) 0,60 m 3 /s. Matalajärvi on fosfori- ja typpipitoisuuden perusteella rehevä. Luonnonravintolammikon fosfori sitoutuu pääasiassa kalastoon ja muuhun biomassaan, sedimentoituu pohjalle tai poistuu muutoin kierrosta. Järven vedet laskevat Iso-Airijärveen ja siitä edelleen usean joen kautta Iso-Vietoseen, johon Matalajärven kuormitus ei enää vaikuta. Matalajärven rannoilla ei ole asutusta eikä virkistyskäyttöä lukuun ottamatta syksyistä vesilintujen metsästystä. Järven ainoa käyttötarkoitus on luonnonravintoviljely. Iso-Airijärven rannalla on yksi kalamaja Metsähallitukselta vuokratulla alueella. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Natura-arvioinnin tarveharkinta Matalajärven kuormituksen vaikutukset alapuolisen vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuuteen riippuvat sen vedenlaadusta. Enimmillään pitoisuudet voivat kohota vastaavaksi kuin Matalajärvestä juoksutettavassa vedessä. Juoksutukset tapahtuvat syys-lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei ole enää voimakasta, eikä mahdollinen ravinnepitoisuuden lisäys aiheuta muutoksia vesistön rehevyystasoon. Euroopan yhteisöjen komissio on tekemällään päätöksellä hyväksynyt Mustiaapa-Kaattasjärvi (FI ) -nimisen Natura 2000

9 -alueen luontodirektiivin mukaiseksi yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi (SCI-alue). Alue on myös ilmoitettu komissiolle lintudirektiivin mukaisena erityisenä suojelualueena (SPA-alue). Alueen valinnan perusteena ovat olleet siellä esiintyvät yhteensä 5 luontodirektiivin liitteen I mukaista luontotyyppiä ja yhteensä 3 liitteen II lajia sekä yhteensä 16 lintudirektiivin liitteessä I mainittua lintulajia. Alueen suot kuuluvat Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. Mustiaavan keskiosa on rimpinen. Mustiaavan reunoilla, etenkin Matalajärven suunnalla, on nevarämeitä laajalti. Alue on hyvä suo- ja metsäluonnon suojelualue ja tärkeä linnuston suojelualue. Matalajärvi sijaitsee kokonaan Naturaalueen sisällä. Matalajärvi on ollut luonnonravintolammikkona jo ennen kuin Mustiaapa-Kaattasjärveä esitettiin Natura-verkostoon (valtioneuvoston päätös ). Matalajärven käyttöä luonnonravintolammikkona ei katsottu esteeksi Natura-alueen perustamiselle. Matalajärven lammikon hoidossa Natura-alueeseen voivat vaikuttaa lannoitus ja kalkitus. Matalajärven käyttö ei häiritse linnustoa, koska suojelun kohteena olevat lajit ovat lähinnä metsien ja soiden lajistoa. Lisäksi lammikon hoitamiseen liittyvät käynnit ovat pääosin lyhytaikaisia ja rajoittuvat yksinomaan Matalajärveen. Tuotantokauden aikana Matalajärven vedenpinta on lähellä ylärajaa kevättulvasta alkaen elokuun lopulle, joten haittoja lammikolla pesiville lajeille ei aiheudu. Natura-alueen soiden osalta Matalajärven käyttö voi teoriassa vaikuttaa vain välittömästi rannan tuntumassa olevaan hyvin kapeaan vyöhykkeeseen, jossa lammikon lannoituksesta ja kalkituksesta aiheutuvat vedenlaadun muutokset voivat näkyä lievänä rehevöitymisenä. Koska kalkitus ja lannoitus toteutetaan kuitenkin kokonaisuudessaan suoraan Matalajärveen ja valunta tapahtuu ympäröiviltä alueilta järveen, vedenlaadun muutokset eivät voi vaikuttaa kauemmaksi ympäröiville suoalueille. Ranta-alueen luontotyyppinä ovat nevarämeet, joita Natura-alueella on yhteensä noin 610 hehtaaria. Vaikutusalueen pinta-ala on enintään 4 5 hehtaaria eli alle 1 % luontotyypin kokonaisalasta. Matalajärven luonnonravintolammikkokäytön mahdolliset vaikutukset kohdistuvat pinta-alaltaan vähäiselle alueelle ja mahdolliset muutokset ovat lieviä. Koska hanke ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon, luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei hakijan mielestä ole tässä tapauksessa tarpeen. Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Jätteitä syntyy vähän. Lannoitesäkit toimitetaan tyhjinä kaatopaikalle. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet, joita syntyy erittäin vähän, toimitetaan säkissä kaatopaikalle. Matalajärven ympäristö on asumatonta. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. 9

10 10 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija tarkkailee toimintaa veden säännöstelyn ja tuotannollisten vedenlaatutekijöiden osalta. Tarkkailu ei ole hakijan velvoitteena, mutta lammikon käyttö ja tuotannon suunnittelu edellyttävät vedenlaadun säännöllistä tarkkailua. Lammikon tuotannollista tarkkailua tullaan jatkamaan nykyisellä tavalla. Lammikosta otetaan vesinäytteitä vähintään kolme kertaa tuotantokaudella touko-elokuussa. Näytteistä analysoidaan ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkailun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön. Koska kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan vähäisiksi, Matalajärven tyhjennysaikaista vedenlaatua ja kuormitusta esitetään tarkkailtavaksi joka kolmas vuosi ottamalla näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopulla. Lisäksi hakija tarkkailee Matalajärven vedenkorkeuksia ja tyhjennysvirtaamia, jotka kirjataan lammikolla käyntien yhteydessä. Hakija on esittänyt tarkkailuksi seuraavaa: Lannoitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Kuormituksen arvioimiseksi lammikosta mitataan kasvatuskauden aikana vähintään kolme kertaa kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla joka kolmas vuosi näytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alkuvaiheessa, puolivälissä ja lopulla. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Vuosiyhteenveto toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Siinä esitetään Matalajärven luonnonravintolammikon toiminta ja tuotanto, vedenkorkeudet ja tyhjennysvirtaamat, vedenlaatu ja päästöt, muodostuneet jätteet ja toteutettu tarkkailu. Vuosiyhteenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille. KORVAUKSET Matalajärven käytöstä luonnonravintolammikkona ei hakijan arvion mukaan aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakija on täydentänyt hakemusta ajantasaisilla tiedoilla toiminnasta ja asianosaisista. Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Ylitornion kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Ylitornion kunnalta ja sen kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviran-

11 omaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on katsonut, että ympäristölupahakemuksessa on asianmukaisesti arvioitu ns. Natura-tarveharkintana hankkeen vaikutuksia Mustiaapa-Kaattasjärven suojeluperusteisiin. Varsinaista luonnonsuojelulain 65 :n mukaista luontotyyppi- ja lajikohtaista arviointia ei tarvita, koska luonnonravintolammikon käyttö ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen luontoarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Matalajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon seuraavaa: Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei esiinny. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava ympäristökeskukselle. Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärää ei ole tarpeen rajoittaa, mutta poikasia ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tuotanto ja tuotannon jatkuvuus edellyttävät riittävää veden ravinteisuutta ja kasvatettavalle kalalajille ja sen ravintoeläimille soveltuvaa veden ph:ta, mistä johtuen lupa kemiallisten lannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. Lammikon pohjan muokkaamista ei tule sallia, eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella. Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Ylitornion kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Ylitornion kunnan eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Muilta osin hakijan esitys häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevaksi lupamääräykseksi on asianmukainen. Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon tässä lausunnossa mainitut täsmennykset. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, kalataudeista ja niiden hoidosta, kalakuolemista, lannoituksis-

12 ta, kalkituksista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutusten aikana päästöjä tulee tarkkailla. Hakijan esitys päästötarkkailuksi voidaan hyväksyä. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin hakijan esittämät vedenlaadun muuttujat. Matalajärvi on vesitilavuudeltaan huomattavan suuri verrattuna alapuoliseen vesistöön ja siinä oleviin järvialtaisiin. Sen vuoksi hakijan on ainakin yhtenä vuonna lupakauden aikana tehtävä vaikutustarkkailua lammikon alapuolisessa vesistössä. Vaikutustarkkailuna on ennen tyhjennysjuoksutuksen alkua ja samanaikaisesti tyhjennysjuoksutuksen lopulla otettavan päästötarkkailunäytteen kanssa otettava vesinäytteet Iso-Airista järven keskikohdalta sopivaksi katsotulta syvännepaikalta. Näytteet on otettava metrin syvyydeltä, vesipatsaan puolivälistä ja metri pohjan yläpuolelta. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin hakijan päästötarkkailua varten esittämät kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja fosfaattifosfori sekä sameus, ph ja näkösyvyys. Tarkkailut on toteutettava siten, että päästöistä ja niiden vaikutuksista saadaan luotettava tieto. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon ja näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristöviranomaiselle. Vaikutustarkkailu voidaan hyväksyä edellä esitetyn mukaisena jo lupapäätöksessä. Iso-Airista valitun havaintopaikan koordinaatit tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutustarkkailun aloittamista. Ympäristökeskukselle tulee antaa oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista koskevat lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee velvoittaa jätettäväksi mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus 3. Ylitornion kunta Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Toiminta on kalatalouden kannalta tärkeää laajojen kalanhoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Luonnonravintolammikon tuotanto ja suunnitelman mukainen lannoitus ja kalkitus eivät aiheuta merkittäviä vaikutuksia alapuolisessa vesistössä. Lannoituksen voidaan katsoa olevan tarpeen riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. Ylitornion kunta on katsonut, että aiempaan tilanteeseen verrattuna, jolloin Matalajärven lannoitukseen käytettiin myös karjanlantaa, hakemuksen mukainen siirtyminen teollisiin lannoitteisiin on huomattava ympäristö- ja hygieniaolosuhteiden parannus. Hakemuksen mukaiset tarkkailu- ja raportointimääräykset antavat tietoa kohteen kuormitusvaikutuksista alapuolisessa vesistössä. Tietoa voidaan käyttää lupamääräysten tarkistamista harkittaessa. Syksyllä lammikkoa tyhjennettäessä tyhjennysojan virtaama ja vedensyvyys kasvaa huomattavasti katkaisten kulkemisen ojan yli. Mikä- 12

13 li tyhjennysojan yli kulkee pitkospuita tai kulkureittejä, hakijan olisi syytä harkita varoitustaulujen asettamista kulkureiteille maastoon välille Matalajärvi Iso Airi. 13 Muistutus 4. AA, tilan T vuokra-alueen 0056 haltija Hakijan kuuleminen ja vastine Muistuttaja on todennut, että noin 30 vuoden aikana Iso-Airi on muuttunut mutaiseksi ja kalastus ja uiminen on vaikeutunut. Muistuttaja on viitannut Pohjois-Suomen vesioikeuden päätökseen nro 76/84/I, jonka määräyksen 2 mukaan juoksutuksen seurauksena alajuoksulle syntyvät liettymät on välittömästi poistettava. Lisäksi muistuttajan mielestä Iso-Airin vedenlaadun tutkiminen olisi ollut Voimalohi Oy:n velvollisuus. Muistuttaja on ehdottanut, että hakija kaivaisi muutamia "saostuskuoppia", joihin muta ja liete laskeutuisi eikä kulkeutuisi Iso-Airiin ja sieltä sen alapuoliseen vesistöön. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että Iso-Airista ruopataan pois muta laskuojan läheisyydestä ja muistuttajan rannasta. Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Vastineessaan hakija on esittänyt seuraavaa: Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa 1. Lapin ympäristökeskuksen ja 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnoista. 3. Ylitornion kunta Hakijan tiedossa ei ole Matalajärven ja Iso-Airin välisellä alueella yleisessä käytössä olevia kulkureittejä tai pitkospuita, joten varoittaminen juoksutuksista ei ole tarpeen. 4. AA Muistuttaja on kiinnittänyt huomiota Matalajärven laskuojan suualueen liettymiseen Iso-Airissa ja vedenlaadun muutoksiin järvessä. Muistuttaja ei ole aiemmin ollut yhteydessä Voimalohi Oy:öön mainituista haitoista. Matalaoja laskee Iso-Airissa Tiskilahteen, joka on jo karttatarkastelunkin perusteella hyvin matala. Matalilla vesialueilla vähäisetkin liettymät näkyvät helposti. Voimalohi Oy:n edustajat kävivät paikalla Lahteen on kertynyt jonkin verran lietettä, joka on todennäköisesti peräisin Matalajärven ja Iso-Airin välisellä alueella tehdyistä metsäojituksista. Tontin edustalla Tiskilahdessa syvyys oli enintään noin yhden metrin luokkaa. Iso-Airin vesi oli melko korkealla Matalajärven tyhjennysjuoksutuksen ollessa tuolloin käynnissä. Voimalohi Oy on hoitanut lammikon tyhjennysjuoksutukset siten, että kiintoainetta pääsee alapuoliseen vesistöön mahdollisimman vähän. Pääosa vedestä juoksutetaan lammikosta pinnan kautta. Näin ollen settiluukkuja ei poisteta pohjaan asti. Tyhjennyksen loppuvaiheessa virtaamat ovat jo käytännön syistä hyvin pieniä, jolloin kulkeutuvan kiintoaineen kokonaismäärä ei voi olla merkittävä.

14 Luonnonravintolammikkoa lannoitetaan tuotantokauden alkupuoliskolla, jotta ravinteet ehtivät sitoutua tuotantoon eivätkä rehevöitä tarpeettomasti alapuolista vesistöä. Tyhjennysaikana veden lämpötila on alhainen, jolloin perustuotanto ei ole enää kovin voimakasta ja mahdollinen ravinnepitoisuuden lisäys ei aiheuta muutosta alapuolisen vesistön rehevyystasoon. Matalajärven lannoituksessa on käytetty pelkästään keinolannoitteita vuoden 1996 jälkeen. Lannoituksen aiheuttama fosforin lisäkuormitus on ollut vain % suositetusta enimmäistavoitetasosta (Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohje, ympäristöministeriö 2000). Huolellista suhtautumista lannoitukseen kuvastaa lannoituksen määrän ohella myös vapaaehtoinen Matalajärven vedenlaadun seuranta tuotantokauden aikana. Hakija on esittänyt hakemuksessa lisäksi tyhjennysaikaisen seurannan lisäämistä, jonka Lapin ympäristökeskus on lausunnossaan hyväksynyt. Hakijan käsityksen mukaan mahdolliset muutokset Iso-Airissa ovat aiheutuneet pääosin muusta syystä kuin luonnonravintolammikon käytöstä, minkä vuoksi esitetyt vaatimukset ovat aiheettomia. 14 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Matalajärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatusta varten Ylitornion kunnassa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 200 kg/ha. 2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella kesä heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 200 kg. 3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 5. Lammikko on jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesis-

15 Päästöt ilmaan ja melu tössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haju- tai meluhaittoja ympäristölle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuolleet kalat ja pakkausjäte on käsiteltävä Ylitornion kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys 8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. 11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua. 12. Lapin ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti on kartoitettava syksyllä 2008 lammikon tyhjennyksen loputtua Matalaojan suun liettymät (laajuus, paksuus, laatu ja mahdollisuuksien mukaan synty). Selvitys kartoituksen tuloksista on jätettävä vuoden 2008 loppuun mennessä ympäristölupavirastolle, joka voi selvityksen perusteella täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa. 13. Matalajärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 15

16 16 Toiminnan lopettaminen 14. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain mukaisen lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu Matalajärven käyttäminen luonnonravintolammikkona täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa Matalajärven luonnonravintolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun ja mahdollista liettymistä on seurattava. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä on annettu tarpeelliset määräykset.

17 Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi toiminnanharjoittajalle on määrätty päästö- ja vaikutustarkkailu. Koska lammikon vesitilavuus on huomattavan suuri verrattuna sen alapuoliseen vesistöön ja siinä oleviin järvialtaisiin, lupapäätöksessä on edellytetty Iso-Airin vaikutustarkkailun järjestämistä. Matalaojan suun liettyminen Tiskilahdessa on lupamääräyksessä 12 määrätty kartoitettavaksi ja seurattavaksi, koska se osaltaan johtuu luonnonravintolammikon käytöstä. 17 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA 1. Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä ilmenevästi huomioon. 3. Ylitornion kunnan vaatimus varoitustaulujen asettamisesta tyhjennysojan mahdollisten kulkureittien yhteyteen hylätään. Asian käsittelyssä ei ole ilmennyt tyhjennysojan ylittäviä kulkureittejä, jotka vaatisivat varoitustauluja tyhjennysjuoksutuksen vuoksi. 4. AA vaatimus liettymien poistosta on otettu huomioon voimassa olevassa lupapäätöksessä nro 81/83/I ja tämän päätöksen lupamääräyksestä 12 ilmenevästi. Tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevässä käyttötarkkailussa on edellytetty liettymien seurantaa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa ympäristöluvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta, kuormituksesta ja arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

18 18 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 ja 3 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Mikko Keränen Paavo Liimatta Tarja Savela Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Mikko Keränen (tarkastava jäsen) ja Paavo Liimatta. Asian on esitellyt esittelijä Tarja Savela. Tiedustelut; asian esittelijä, puh TS/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

20 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 1 Liite 2 MATALAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Hoitopäiväkirjaan merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), tyhjennysojan ja sen suun liettymät, vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja pyydettäessä esitettävä niille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Matalajärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kolme kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla joka kolmas vuosi luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keski- ja loppuvaiheessa. Näytteistä määritetään kok.p, PO 4 - P, kok.n ja kiintoaine. Ensimmäisen kerran näytteet on otettava vuonna Vaikutustarkkailu Vaikutustarkkailua tehdään ainakin yhden kerran lupakauden aikana Iso- Airista. Valitun havaintopaikan koordinaatit ilmoitetaan viimeistään kolme kuukautta ennen vaikutustarkkailun aloittamista Lapin ympäristökeskukselle. Vesinäytteet otetaan ennen tyhjennysjuoksutuksen aloittamista ja tyhjennysjuoksutuksen lopulla samanaikaisesti päästötarkkailunäytteen kanssa Iso-Airin keskikohdalta sopivaksi katsotulta syvännepaikalta. Näytteet otetaan metrin syvyydeltä, vesipatsaan puolivälistä ja metri pohjan yläpuolelta. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, PO 4 -P, kokonaistyppi, sameus, ph ja näkösyvyys. Raportointi Hoitopäiväkirja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Lapin ympäristökeskuksel-

22 le ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Vesistö- ja käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Ylitornion kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskukselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.