LUPAPÄÄTÖS Nro 8/08/2 Dnro Psy-2007-y-62 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 8/08/2 Dnro Psy-2007-y-62 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Sotkajärven luonnonravintolammikon ympäristölupa, Rovaniemi Voimalohi Oy Valtakatu 4 A ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Lupa... 3 Sopimukset... 3 Kaavoitustilanne... 4 TOIMINTA... 4 Toiminnan tarkoitus...4 Yleiskuvaus toiminnasta... 4 Tuotantomäärä ja kapasiteetti... 5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 6 Lammikon hoidossa käytetyt aineet... 6 Päästöt pintavesiin... 6 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 7 Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö... 7 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 7 Vaikutus pintavesiin...7 Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön... 7 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 7 KORVAUKSET... 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 8 Lupahakemuksen täydennykset... 8 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 8 Lausunnot... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin Päästöt ilmaan ja melu Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu- ja raportointimääräys Toiminnan lopettaminen OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU... U 14 Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 15

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Voimalohi Oy on ympäristölupavirastoon toimitetulla ympäristölupahakemuksella pyytänyt lupaa jatkaa Sotkajärven käyttöä luonnonravintolammikkona hakemussuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Sotkajärven luonnonravintolammikko sijaitsee Rovaniemen kaupungin Oikaraisen kylässä noin 4 km Jyrhämäjärvestä itään. Lammikon pinta-ala on 56 ha. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Kyseessä on olemassa oleva toiminta, johon Lapin ympäristökeskus on päivätyllä kirjeellä kehottanut hakemaan ympäristölupaa mennessä. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan perusteella ympäristölupa on haettava vähintään 20 hehtaarin suuruiselle luonnonravintolammikolle tai lammikkoryhmälle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristölupavirasto on toimivaltainen lupaviranomainen kalankasvatusta koskevissa ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohdan nojalla. TOIMINTAA KOSKEVA LUPA, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupa Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 43/73/I myöntänyt Lapin läänin Maatalouskeskus ry:lle luvan Sotkajärven luonnonravintolammikon rakentamiseen ja säännöstelyyn. Sopimukset Hakija, Lapin Maaseutukeskus ry ja tilan Tahtama RN:o 22:149 omistaja ovat tehneet päivätyn luovutussopimuksen Sotkajärven luonnonravintolammikon kalankeräily- ja säännöstelylaitteista ja varastokopista luopumisesta sekä vesioikeuden luvan ja vastuiden siirtämisestä. Lapin Maaseutukeskus ry on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Pohjois-Suomen vesioikeudelle, että sopimuksen perusteella Sotkajärven luonnonravintolammikon laitteet, vesioikeuslupa ja säännöstelyvastuu on sovittu siirrettäväksi Lapin Maaseutukeskus ry:ltä Voimalohi Oy:lle vuoden 1999 alusta lukien.

4 Voimalohi Oy on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut Pohjois-Suomen vesioikeudelle, että Sotkajärven vesioikeuslupa on siirtynyt Lapin Maaseutukeskus ry:n vastuulta Voimalohi Oy:lle vuoden 1999 alusta. Hakija on tehnyt maanomistajien kanssa vuonna 1999 lammikko- ja huoltoaluetta koskevat vuokrasopimukset. Sopimusten mukaisesti vuokra-aika on viisi vuotta ja sen jälkeen sopimukset jatkuvat toistaiseksi, mikäli kumpikaan osapuoli ei ole sanonut niitä irti. Sopimukset ovat voimassa irtisanomista seuraavan kalenterivuoden loppuun. 4 Kaavoitustilanne Sotkajärven lammikon vaikutusalueella ei ole kaavaa eikä aluevarauksia. TOIMINTA Toiminnan tarkoitus Voimalohi Oy:n tehtävänä on tuottaa itse ja hankkia tarvittaessa sopimusviljelyllä Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n kalanhoitovelvoitteeseen tarvittavat istukkaat ja hoitaa istutukset. Merialueen velvoitteina on istuttaa vuosittain Kemijoella 3,1 miljoonaa ja Iijoella 1,2 miljoonaa kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Kemijoen jokialueelle on istutettava 2,1 miljoonaa sisävesisiikaa ja sisävesisiikaa ja/tai harjusta ja Iijoen jokialueella kesänvanhaa sisävesisiian poikasta vuodessa. Jokialueiden siikaistukkaista pääosa on vaihdettu muiksi lajeiksi. Lisäksi säännöstelyjärville on istutettava vuosittain yli kesäistä siikaa ja kesäistä harjusta. Yleiskuvaus toiminnasta Sotkajärven luonnonravintolammikko on otettu käyttöön vuonna Se on osa Voimalohi Oy:lle asetettujen siian ja harjuksen tuotantotavoitteiden toteuttamista. Lammikon harjuspoikastuotanto on normaaliolosuhteissa noin yksilöä (noin 11 kg/ha) kasvukaudessa. Lammikon hoidosta ja käytöstä huolehtii Voimalohi Oy, joka on vuokrannut lammikkoalueen vesialueen omistajilta. Sotkajärven säännöstelykäytäntöä ei ole tarkoitus muuttaa, vaan se tapahtuu voimassa olevan vesioikeuden päätöksen mukaisesti. Alkukesästä istutetut vastakuoriutuneet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan lammikossa syntyvää biomassaa, lähinnä eläinplanktonia. Kalanpoikasia ei ruokita. Syksyllä lammikko tyhjennetään ja istukkaat siirretään istutusvesistöön. Sotkajärveä ei ole lannoitettu eikä kalkittu. Normaalin tuotantotason säilyttämiseksi lammikkoa on tarpeen tulevaisuudessa lannoittaa ja kalkita. Hakija on esittänyt lannoituksen enimmäismääräksi 30 kg fosforia vuodessa. Kalkituksen enimmäismäärä on 100 kg/ha eli yhteensä kg.

5 5 Tuotantomäärä ja kapasiteetti Lammikon tuotantotavoitteeksi on asetettu kesänvanhaa harjuksenpoikasta vuodessa eli yksilöä/ha. Tuotanto on ollut poikasta hehtaarilta. Tuotantomäärään vaikuttavat mm. poikasten henkiinjääminen, lammikon vesitilavuus ja pinta-ala, lämpöolosuhteet ja lammikon ravinnetilanne. Karuuntuminen heikentää ja lannoitus parantaa tuotantoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Luonnonravintolammikon ympäristökuormitukseen vaikuttavat suoraan kalojen ruokinta ja lammikon lannoitus. Sotkajärvellä kalanpoikasia ei ruokita. Lannoitusta käytetään tarpeen mukaan. Lannoituksella on selvä myönteinen vaikutus kalanpoikasten säilyvyyteen ja kasvuun. Lannoituksen enimmäistasoksi on hakemussuunnitelmassa esitetty 30 kg (0,5 kg/ha) fosforia vuodessa. Tarvittava lannoitus arvioidaan vuosittain vedenlaatutietojen ja kalanpoikasten tuotantotietojen perusteella. Koska Sotkajärvi vähitellen karuuntuu, lannoituksen riittävyyttä tulee jatkuvasti seurata. Esitetyllä lannoituksen enimmäistasolla Sotkajärven aiheuttama kuormitus jää huomattavasti pienemmäksi kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeen (ympäristöministeriö 2000) mukainen luonnonravintolammikoiden keskimääräinen ympäristökuormitus 0,9 kg/ha/vuosi. Muilta osin parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä osoittavat mm. seuraavat seikat: lannoitusta käytetään tarvittaessa, lannoitukseen ei käytetä karjanlantaa, kalkitusta käytetään vain tarvittaessa, kalaston hävittämiseen rotenon-käsittelyllä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa, tyhjennysvaihe toteutetaan valvotusti, lammikon säännöstely- ja keräilylaitteet pidetään lukittuina ja tarvittava kalusto ja materiaalit säilytetään lukitussa vajassa, lammikon ja tyhjennysuomien pohjien mahdollisesti tarvittava puhdistuskaivu ajoitetaan tyhjennyksen jälkeiseen aikaan, jolloin vettä ei juoksuteta, lammikon vedenkorkeudesta ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Juoksutukset pyritään toteuttamaan hitaasti, jolloin kiintoaine ehtii laskeutua ja vältetään eroosiota. Toisaalta kalatalousviranomaisten vaatimukset edellyttävät nopeahkoa istutusaikataulua. Poikasia ei voida keräillä talvisissa olosuhteissa, minkä vuoksi tyhjennysvaihetta ei voi jatkaa useiden kuukausien mittaiseksi.

6 6 YMPÄRISTÖKUORMITUS Lammikon hoidossa käytetyt aineet Lammikkoa ei ole toistaiseksi kalkittu. Lammikon kalkitustarve riippuu veden happamuustasosta. Enimmillään kalkin määrä on noin 100 kg/ha, yhteensä kg. Mahdollinen kalkitus toteutetaan kevättalvella levittämällä kalkki moottorikelkalla vedettävällä kalkinlevittimellä lammikkoalueen rantavyöhykkeelle (ei maa-alueelle). Kalkin varastointi on lyhytaikaista, koska se tuodaan säkeissä muutama päivä ennen levitystä. Tämän ajan säkit ovat kuormapeitteeseen käärittynä. Kasvatuskaudelta lammikkoon jääneet kesänvanhat poikaset saalistavat seuraavana tuotantokautena haitallisen paljon uuden ikäluokan pikkupoikasia. Sen vuoksi ne poistetaan tarvittaessa rotenon-käsittelyllä. Rotenon hajoaa luontaisesti vedessä lyhyessä ajassa ja jää käytännössä suljetun padon taakse laimentuen lammikon seuraavan tuotantokauden täyteen vesitilavuuteen. Voimalohi Oy:llä on Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen lupa rotenon-käsittelyyn. Päästöt pintavesiin Lammikon vesitalousluvan mukaisesti tyhjennysjuoksutukset voidaan aloittaa ajankohtana, jolloin vahingot ja haitat alajuoksulla vältetään. Juoksutukset on aloitettu normaalisti elokuun lopussa. Juoksutusmäärät ovat olleet m 3 /vrk, joka vastaa keskivirtaamaa 0,15 1,2 m 3 /s. Suurinta juoksutus on lammikon tyhjennyksen alkuvaiheessa, kun vesitilavuus on suuri. Pienimmät juoksutukset ovat tyhjennyksen loppuvaiheessa, jolloin saadaan ehkäistyä kiintoaineen ja lietteen lisääntyminen juoksutusvedessä. Keskimäärin juoksutus on ollut 0,23 m 3 /s ja kestänyt noin 30 vuorokautta. Vesitalousluvan mukaan järveä tyhjennettäessä virtaama ei saa ylittää arvoa 1,5 m 3 /s. Sotkajärven veden kokonaisfosforipitoisuuden tuotantokauden keskiarvot ovat olleet µg/l vuosina Keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus on vastaavasti ollut µg/l. Kiintoainepitoisuus on ollut keskimäärin noin 2 mg/l. Veden värin keskiarvo on ollut humusvesille tyypillisesti 118 mg/l Pt. Vedenlaatutietojen ja juoksutusten ( m 3 /vrk) perusteella on veden mukana vuorokaudessa kulkeutunut kokonaisfosforimäärä ollut keskimäärin 0,5 kg, kokonaistyppimäärä 11 kg ja kiintoainemäärä 50 kg. Vuosikuormitus on näillä perusteilla laskettuna 15 kg fosforia, 320 kg typpeä ja kg kiintoainetta. Alas huuhtoutuneen fosforin määrä on ollut 0,23 kg/ha. Ainemäärät ovat luonnon huuhtoumaa, koska lammikkoa ei ole lannoitettu. Fosforikuormitukset ovat kaikilla laskentatavoilla tarkasteltuna selvästi pienempiä kuin Kalanviljelyn ympäristönsuojeluohjeessa (ympäristöministeriö 2000) asetettu tavoite (0,9 kg/ha).

7 7 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus vesistöstä sekä vesistön tila ja käyttö Sotkajärven pinta-ala on 56 hehtaaria. Sotkajärvi kuuluu Raudanjoen vesistöalueeseen (65.721). Sen valuma-alueen pinta-ala on 10 km 2. Sotkajärven vedet juoksutetaan Sotkajokea pitkin Luppojokeen ja edelleen Perälammen kautta Jyrhämäjärveen ja siitä Raudanjokea Kemijokeen. Sotkajärvi on lievästi rehevöitynyt. Vesi on humuspitoista ja ruskeaa. Kiintoainetta on ollut normaalisti. Sotkajärven rannalla on yksi vapaa-ajan asunto. Virkistyskäyttö on vähäistä vesilintujen metsästystä. Lammikon tyhjennysojan ja Luppojoen varrella on kaksi vapaa-ajan asuntoa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus pintavesiin Sotkajärven kuormituksen vaikutukset ravinne- ja kiintoainepitoisuuteen riippuvat alapuolisen vesistön vedenlaadusta. Enimmillään pitoisuudet voivat kohota vastaavaksi kuin Sotkajärvestä juoksutettavassa vedessä. Koska Sotkajärven juoksutukset tapahtuvat syys lokakuussa, jolloin veden perustuotanto ei enää ole voimakasta, ei ravinnekuormituksella ole vaikutuksia vesistön rehevyystasoon. Jätteet ja toiminnan muut vaikutukset ympäristöön Jätteitä syntyy vähän. Kuolleet kalat, joita ajautuu kiinniottolaitteiden sihteihin vähäisiä määriä (yleensä muutamia satoja yksilöitä vuosittain), viedään kaatopaikalle. Yhdyskuntajätteet toimitetaan säkissä kaatopaikalle. Sotkajärven ympäristössä ei ole vakituista asutusta. Toiminta ei aiheuta melu- tai hajuhaittoja eikä lisää juurikaan liikennettä. Toiminta ei aiheuta päästöjä ilmaan. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija tarkkailee veden säännöstelyä ja tuotannollisia vedenlaatutekijöitä. Tarkkailu ei ole hakijan velvoitteena, mutta lammikon käyttö ja tuotannon suunnittelu edellyttävät vedenlaadun säännöllistä tarkkailua. Lammikon tuotannollista tarkkailua tullaan jatkamaan nykyisellä tavalla. Lammikosta otetaan vesinäytteitä kolme kertaa touko elokuussa. Vesinäytteistä analysoidaan ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Tuotannollisen tarkkailun tulokset tulevat hakijan omaan käyttöön. Kuormituksen vesistövaikutukset arvioidaan hyvin vähäisiksi. Kun otetaan huomioon lammikon koko, vaikutusten vähäisyys ja lannoituksen alhainen taso, ei hakemussuunnitelmassa ole esitetty tehtäväksi vesistötarkkailua.

8 8 Hakija on esittänyt tarkkailuksi seuraavaa: Lannoitus- ja tuotantomääristä sekä vedenkorkeuksista ja tyhjennysvirtaamista pidetään kirjaa. Kuormituksen arvioimiseksi lammikosta mitataan kasvatuskauden aikana kolme kertaa kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine, jos Sotkajärveä lannoitetaan. Vuosiyhteenveto toiminnasta ja tuotannosta, vedenlaadusta, muodostuneista jätteistä sekä toteutetusta tarkkailusta toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenveto tehdään soveltuvin osin ympäristöhallinnon lomakkeille. KORVAUKSET Sotkajärven luonnonravintolammikon käytöstä ei hakijan mielestä aiheudu korvattavaa vahinkoa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemusta ajantasaisilla tiedoilla toiminnasta ja asianosaisista. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Rovaniemen kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Ympäristölupavirasto on pyytänyt lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Rovaniemen kaupungilta ja sen kaavoitus-, terveydensuojelu- ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Lapin Kansa -lehdessä Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus katsoo, että Sotkajärven luonnonravintolammikolle voidaan myöntää toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa, mikäli lupamääräyksiä annettaessa otetaan huomioon seuraavaa: Hakijan on pidettävä toimintaan liittyvät rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa sekä järjestettävä toiminta siten, ettei rakenteista, laitteista tai toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Säännöstelylaitteet on lukittava, jotta asiattomien pääsy rakenteisiin estetään. Lammikon tyhjennysjuoksutus tulee järjestää siten, että haitallisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä ei esiinny. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. Luonnonravintolammikossa kasvatettavaa kalamäärä ei ole tarpeen rajoittaa, mutta kaloja ei saa ruokkia. Luonnonravintolammikon tuotanto ja tuo-

9 tannon jatkuvuus edellyttävät riittävää veden ravinteisuutta sekä kasvatettavalle kalalajille ja sen ravintoeläimille soveltuvaa veden ph:ta, mistä johtuen lupa kemiallisten lannoitteiden ja kalkin käyttämiseen hakijan esittämällä tavalla voidaan sallia. Lannoitukset ja kalkitukset on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen liikalannoitusta ja -kalkitusta välttäen. Ympäristökeskuksen näkemys on, ettei lammikon pohjan muokkaamista tule sallia eikä lannoitteita ja kalkkia saa varastoida lammikkoalueella. Lammikkoon tyhjennyksen jälkeen jääneiden kalojen poisto Rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin on hyväksyttävissä. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Kaikki toiminnassa muodostuvat jätteet on käsiteltävä ja edelleen toimitettava Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Kalataudeista on välittömästi ilmoitettava Rovaniemen kaupungin eläinlääkärille. Kalatautitapaukset ovat poikkeustilanteita, joista on tehtävä ilmoitus myös Lapin ympäristökeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Poikkeustilanteista annettavassa lupamääräyksessä tulee ottaa huomioon myös mahdollisen tarkkailun järjestäminen. Muilta osin hakijan esitys häiriötilanteita ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevaksi lupamääräykseksi on asianmukainen. Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu tulee järjestää hakijan esittämällä tavalla ottaen huomioon tässä lausunnossa mainitut täsmennykset. Hoitopäiväkirjaan on merkittävä hakijan esittämän lisäksi ainakin tiedot lammikon rakenteiden tarkastuksista ja huolloista, vastakuoriutuneiden poikasten istutuksista, kalataudeista ja niiden hoidosta, kalakuolemista, lannoituksista, kalkituksista, näytteenotoista, jätehuoltoon liittyvistä toimista ja muista mahdollisista tapahtumista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön sekä niitä koskevista valituksista. Hoitopäiväkirja on säilytettävä vähintään viiden vuoden ajan ja se on pyynnöstä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Luonnonravintolammikon tyhjennysjuoksutusten aikana päästöjä tulee tarkkailla. Hakija on esittänyt lupamääräykseksi kuormituksen tarkkailua lammikosta kasvatuskauden aikana otettavin vesinäyttein, mikäli lammikkoa lannoitetaan. Ympäristökeskus kuitenkin edellyttää, että lammikosta juoksutettavan veden laatua tarkkaillaan lammikon tyhjennysjuoksutusten aikana vähintään kahtena vuonna lupajakson aikana, mikäli lammikkoa lannoitetaan, ja muutoin vähintään kerran lupajakson aikana. Tarkkailuna lammikosta juoksutettavasta vedestä tulee ottaa vesinäytteet tyhjennysjakson alussa, puolivälissä ja lopussa eli 3 kertaa/tarkkailuvuosi. Vesinäytteistä on analysoitava ainakin hakijan esittämät vedenlaadun muuttujat. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon ja näytteet on analysoitava SFS-standardien mukaisia tai muita ympäristöhallinnon hyväksymiä määritysmenetelmiä käyttäen. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristöviranomaiselle. Ympäristökeskukselle tulee määrätä oikeus tehdä tarkkailuun tarpeelliseksi katsottavia muutoksia lupapäätöksen estämättä. Päätöksessä tulee antaa tarpeelliset toiminnan lopettamista koskevat lupamääräykset. 9

10 Lupamääräysten tarkistamishakemus tulee velvoittaa jätettäväksi viimeistään mennessä. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskuksella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. Toiminta on kalatalouden kannalta tärkeää laajojen kalanhoitovelvoitteiden toteuttamiseksi. Luonnonravintolammikon tuotanto ja suunnitelman mukainen lannoitus ja kalkitus eivät aiheuta merkittäviä vesistövaikutuksia. Lannoituksen voidaan katsoa olevan tarpeen riittävän poikastuotannon turvaamiseksi. 3. Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta Ympäristölautakunnalla ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 4. Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta Perusturvalautakunnalla ei ole ollut terveydelliset seikat huomioon ottaen huomautettavaa hakemuksesta. 10 Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristölupavirasto on varannut hakijalle tilaisuuden antaa vastine lausuntojen johdosta. Vastineessaan hakija on ilmoittanut, ettei sillä ole huomautettavaa lausunnoissa esitetystä. Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Voimalohi Oy:lle ympäristöluvan Sotkajärven luonnonravintolammikon käyttöön kalanpoikasten kasvatuksessa Rovaniemen kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattoman vahingon varalta annetaan jäljempää ilmenevä ohjaus. Luvan saajan on noudatettava jäljempää ilmeneviä lupamääräyksiä. LUPAMÄÄRÄYKSET Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt pintavesiin 1. Lammikon veden ph-tasoa saa säätää lisäämällä lammikkoon kalkkia enintään 100 kg/ha.

11 2. Lammikkoa saa lannoittaa teollisesti valmistetulla fosforilannoitteella kesä heinäkuussa, kun lammikosta ei ole juoksutusta. Lannoitus on lopetettava vähintään kuukausi ennen lammikon tyhjentämisen aloittamista. Vuosittain lisättävän lannoitteen kokonaisfosforisisältö saa olla enintään 30 kg. 3. Lannoitus ja kalkitus on tehtävä lammikon vedenlaadun seurantaan tukeutuen välttäen liikalannoitusta ja -kalkitusta. 4. Kaloja ei saa ruokkia eikä lammikon pohjaa pöyhiä. 5. Lammikko on 1.9. jälkeen tyhjennettävä niin hitaasti, tasaisesti ja huolellisesti, että ylimääräiseltä kuormitukselta alapuolisessa vesistössä vältytään. Lammikon tyhjennyksen aloittamisesta on hyvissä ajoin ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 11 Päästöt ilmaan ja melu 6. Luonnonravintolammikon toiminnasta ei saa aiheutua kohtuuttomia haittoja ympäristölle. Jätteiden käsittely ja hyödyntäminen 7. Toiminnassa on huolehdittava, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kuolleet kalat ja pakkausjäte on käsiteltävä Rovaniemen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 8. Poikkeustilanteista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai voi aiheutua muuta ympäristövahinkoa, on viipymättä ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja vastaisten vahinkojen estämiseksi sekä järjestettävä tarpeellinen tarkkailu. 9. Lammikon syvänteisiin mahdollisesti jääneet kalat saa tuhota rotenonilla asianmukaisin käyttöluvin. Tuhoamisesta ei saa aiheutua haittaa ympäristölle. 10. Lammikolla ilmenevistä kalataudeista on ilmoitettava viipymättä Lapin ympäristökeskukselle. Lisäksi kalataudeista ilmoittamisen osalta on noudatettava eläintautilain säännöksiä. Tarkkailu- ja raportointimääräys 11. Luvan saajan on oltava selvillä toiminnan ympäristövaikutuksista ja huolehdittava toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta sekä tarkkailutulosten raportoinnista tämän päätöksen liitteen 2 mukaisesti. Ympäristölupavirasto voi tarvittaessa muuttaa ja ympäristökeskus tarkentaa käyttö- ja päästötarkkailua.

12 12. Sotkajärven luonnonravintolammikolle on nimettävä vastuullinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle. 12 Toiminnan lopettaminen 13. Jos lammikon toiminta lopetetaan lupakauden aikana, siitä on ennakkoon ilmoitettava Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA Vahingonkärsijä voi vaatia luvan saajalta korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös luvasta poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu Sotkajärven käyttäminen luonnonravintolammikkona täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Ottaen huomioon lupamääräykset luonnonravintolammikon käytöstä sekä lannoitteen määrästä ja laadusta toiminta vastaa Sotkajärven luonnonravintolammikon olosuhteet huomioon ottaen parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksia ja on ympäristön kannalta parhaan käytännön mukainen. Asetetut lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen luvan mukaisesta toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, veden hankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai kohtuutonta rasitusta naapuritiloille. Lupamääräysten perustelut Luonnonravintolammikon aiheuttamaa kuormitusta ei ole mahdollista kohtuullisin kustannuksin rajoittaa muutoin kuin pitämällä tyhjennysaika riittävän pitkänä, juoksuttamalla vettä tasaisesti, liikalannoituksen välttämisellä ja lopettamalla lannoitus hyvissä ajoin ennen tuotantokauden loppumista

13 sekä välttämällä pohjalietteen sekoittamista veteen tyhjennysaikana. Juoksutusten vaikutusta vedenlaatuun on seurattava. Ottaen huomioon lammikon sijainti yleisluontoiset määräykset haju- ja meluhaittojen vähentämisestä ovat riittävät. Kuolleiden kalojen ja jätteiden käsittelystä on annettu tarpeelliset määräykset. Ympäristönsuojelulain 5 :n 1 momentin perusteella luvan saajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tämän vuoksi luonnonravintolammikolla pidetään hoitopäiväkirjaa, johon kirjataan kaikki hoito- ja kunnossapitotapahtumat. Lisäksi luvan saajalle on määrätty päästötarkkailu. 13 LAUSUNTO YKSILÖIDYISTÄ VAATIMUKSISTA Lapin ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu lupamääräyksistä sekä tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevästi huomioon. Vesinäytteenoton asianmukaisuuden varmistaa päätöksen liitteessä 2 oleva laadunvarmistus. Lammikon rakenteiden ja säännöstelyn osalta luvan saajalla on vesioikeuden myöntämä lupa eikä niiden osalta anneta määräyksiä tässä luvassa. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa myönnetään toistaiseksi voimassa olevana. Toiminnan harjoittaminen edellyttää, että luvan saajalla on oikeus hanketta varten tarvittaviin alueisiin. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on tehtävä ympäristölupavirastolle mennessä uhalla, että ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Lupamääräysten tarkistamista koskevassa hakemuksessa on esitettävä yhteenveto hoitopäiväkirjasta ja kuormituksesta sekä arvio hankkeen vaikutuksesta vesistön vedenlaatuun ja käyttökelpoisuuteen. Lisäksi hakemukseen on liitettävä tarvittavat selvitykset ympäristökuormituksen vähentämiseksi toteutusaikatauluineen ja muut ympäristönsuojeluasetuksessa säädetyt selvitykset.

14 14 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n nojalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös tulee noudatettavaksi sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 41, 42 1 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 45 1 momentti, 46 1 momentti ja 55 2 momentti Jätelaki 4 ja 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa. Perustelut Luonnonravintolammikkoa koskevan ympäristölupapäätöksen käsittelymaksu on alla mainitun oikeusohjeen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti euroa. Oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006)

15 15 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Anna-Maria Karppinen Jorma Rantakangas Mikko Keränen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Anna-Maria Karppinen sekä ympäristöneuvokset Jorma Rantakangas ja Mikko Keränen (esittelijä). Tiedustelut: asian esittelijä, puh MK/es Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Tarkkailuohjelma

16 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: saakka Isokatu 14, 6. kerros alkaen Veteraanikatu 1, 2. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: asiakaspalvelu ; telekopio sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 1 Liite 2 SOTKAJÄRVEN LUONNONRAVINTOLAMMIKON TARKKAILU Käyttötarkkailu Luonnonravintolammikon käyttötarkkailu toteutetaan pitämällä hoitopäiväkirjaa. Siihen merkitään päivittäin lammikon hoito- ja kunnossapitotapahtumat, tuotantotiedot, kalkitusten ja lannoitusten ajankohta ja määrä, havainnot lammikon ja alapuolisen vesialueen vedenlaadusta (levänkasvu, sameus ym.), luonnonravintolammikon vedenkorkeudet, hajuhavainnot, kalataudit ja niiden hoito ja käytetyt lääkkeet ja kemikaalit, kalakuolemat, näytteenotot, jätehuolto, juoksutusten ajankohta, kesto ja määrä sekä muut huomionarvoiset lammikkoviljelyyn tai lammikon tai sen ympäristön tilaan vaikuttavat tekijät ja niitä koskevat valitukset. Hoitopäiväkirjan säilytyspaikka on ilmoitettava valvoville viranomaisille ja se pyydettäessä esitetään niille. Luvan saaja antaa pyydettäessä ympäristökeskukselle hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tarvittavan lannoitemäärän arvioimiseksi ja tehdyn kalkituksen vaikutusten toteamiseksi otetaan Sotkajärvestä kasvatuskauden aikana vähintään kolme kertaa vesinäytteitä, joista määritetään ph, väri, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, kiintoaine ja rauta. Päästötarkkailu Tyhjennysaikaista vedenlaatua tarkkaillaan ottamalla luonnonravintolammikon padolta kertanäytteet lähtevästä vedestä tyhjennyksen alku-, keskija loppuvaiheessa vähintään kahtena vuotena lupakauden aikana, mikäli lammikkoa lannoitetaan ja muutoin vähintään kerran. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi ja kiintoaine. Raportointi Hoitopäiväkirja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle kasvatuskauden päätyttyä ympäristökeskuksen määräämänä ajankohtana. Päästötarkkailun kunkin näytteenottokerran tulokset toimitetaan viipymättä, viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta, Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Päästötiedot lähetetään ympäristökeskukselle sähköisessä muodossa siirrettäväksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Käyttötarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan heti niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ympäristökeskukselle suoraan vedenlaaturekisteriin siirrettävässä muodossa. Poikkeuksellisiin tuloksiin liitetään lyhyt kommentti. Vuosiyhteenveto toteutetusta käyttö- ja päästötarkkailusta on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Lapin ympäristökeskukselle ja Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle,

18 Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksikölle ja Suomen ympäristökeskukselle. Raportissa on käytettävä soveltuvin osin hyväksi Lapin ympäristökeskuksen ottamien vesinäytteiden analyysitulokset. 2 Laadunvarmistus Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja tai muita kyseisten viranomaisten hyväksymiä määritysmenetelmiä. Tarkkailua koskevissa yhteenvetoraporteissa esitetään tulosten lisäksi tarkkailua koskevat epävarmuustekijät ja käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeelliset tarkkailun tarkentamis- ja muutossuositukset.