TILASTO, Tilastollinen yleiskatsaus Suomen t a s a W É i e e n lukuvuonna S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O.

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. a Tilastollinen yleiskatsaus Suomen t a s a W É i e e n lukuvuonna HELSINGISSÄ, Writ,in ja qôüs is osakeyhtiö» kirjapainossa, 1891.

2 Koulutoimen Ylihallituksen antama alamainen kertomus Suomen k an salami utoim en tilasta lukuvuonna I. Kansakouluseminaarit. a) Jyväsk y lä n sem in aari. Tässä laitoksessa, jonka opettajistoon paitsi johtajata ja johtajatarta kuuluu 8 lehtoria, 1 kolleega, 4 naisopettajaa sekä 1 miesopettaja ja 1 naisopettaja mallikouluja varten ja naisopettaja lastentarhaa varten, kävi lukuvuoden kuluessa 195 oppilasta, seuraavalla tavalla jaettuina: mies-osaston I luokalla 25 oppilasta n i i 19 n ii in 23 V ii iv 16 n 83. nais-osaston I luokalla 30 oppilasta ii n 26 n ii m 29 V IY Vuositutkinnossa päästettiin seminaarista 15 miesopettaja- ja 27 naisopet- taiakokelasta ia m uista oppilaista siirrettiin: mies-osaston I luokalta 21 oppilasta rt II n 5 n V m n 13 n nais-osaston I luokalta 27 n n II n 20 n 7) m n 28 n Mies-osaston 111:11e luokalle jäi 8 oppilasta ja nais-osaston l:lle luokalle 3 oppilasta, sen H:lle luokalle 4 oppilasta ja IY:lle luokalle 1 oppilas. Lukuvuoden kuluessa väheni mies-osasto 22 oppilaalla, joista 8 erosi, 2 kuoli, 9 erotettiin ja 3 katsottiin koeajan kuluttua liian kypsymättöm iksi voidakseen päästä varsinaisiksi oppilaiksi. Naisosastolta erosi lukuvuoden kuluessa 2 oppilasta..

3 IV Sisäoppilaita oli kuten ennenkin 45 kummallakin osastolla. Oppilaiden vanhempien sääty eli am m atti näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta : Oppilaita, joiden vanhemmat olivat Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita, j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alemp. porvaristoa, j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia, j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. Yhteensä. Mies-osastolla Nais-osastolla Yhteensä Seminaarin yhteydessä olevissa mallikouluissa oli oppilaita seuraavasti : poika-mallikotilussa oppilasta tyttö-mallikoulussa n lastentarhassa (12 poikaa ja 24 tyttöä). 36 n Yhteensä 826 oppilasta. Seminaarin ja siilien yhdistettyjen koulujen koko oppilasluku oli siis 521. Lastenseimessä hoidettiin tänä lukuvuotena 4 tyttöä, joista 2 kävi lastentarhassa. Koko lukuvuoden nautti lehtori t:ri E. A. Hagfors osittaista virkavapautta, jolloin hänen opetusvelvollisuuksiansa hoiti filosofiian maisteri P. J. Hannikainen. b) T a m m is a a r e n s e m in a a r i. Tämän laitoksen opettajistoon kuului johtaja, johtajatar, 3 lehtoria ja 3 naisopettajaa ja sitäpaitsi 1 naisopettaja mallikoulua ja 1 naisopettaja lastentarhaa varten. Seminaarissa oli lukuvuoden kuluessa 72 oppilasta, seuraavasti jaettuina: I:llä luokalla oppilasta 11:11a n H illa n IY:llä n vuositutkinnossa päästettiin seminaarista 15 opettajakokelasta, ja muista oppilaista siirrettiin: I:ltä luokalta oppilast II:lta n.. 17 T) IIL lta n.. 10 n Luokalle jä i kaikkiansa 10 oppilasta, joista 4:lle annettiin oikeus suoritettuansa ehtoja seuraavan lukuvuoden alussa päästä ylemmälle luokalle. Lukuvuoden kuluessa erkani 4 oppilasta. Sisäoppilaita oli kuten ennenkin 30.

4 Y Vanhempain sääty ja am m atti näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: Oppilaita, joiden vanhemmat olivat Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita, j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa, j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia, j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. Yhteensä Seminaariin yhdistetyssä mallikoulussa annettiin opetusta 101:lle tytölle ja lastentarhassa 12:lle pojalle ja 13:lle tytölle. Laitoksen koko oppilasluku- oli siis 198. Lastenseimeen oli otettu 5 lasta, joista 3 kävi mallikoulua. Opettajistossa ei vuoden kuluessa ole tapahtunut m itään muutosta. c) U u d en k aarleb yyn sem in aari. Tässä laitoksessa, jonka opettajistoon paitsi johtajaa kuului 5 lehtoria sekä 1 miesopettaja ja 1 naisopettaja mallikoulua varten, oli lukuvuoden kuluessa 35 oppilasta, jaettuina seuraavalla tavalla: I:llä l u o k a l l a oppilasta 11:11a... 8 n 111:11a n IY :llä... 4 n Lukuvuoden lopussa päästettiin seminaarista 2 oppilasta ja korkeammille luokille siirrettiin: I:ltä l u o k a l t a... 8 oppilasta ILlta,,... 7 IH:lta Kaikille oppilaille, yhteensä 7, jotka jäivät I III luokalle, annettiin oikeus tulla siirretyiksi ylemmälle luokalle, ehtoja suoritettuansa seuraavan lukuvuoden alussa. Toiselle niistä kahdesta opettajakokelaasta, jotka kevätlukukauden lopussa eivät saaneet päästötodistusta, annettiin oikeus ehdot suoritettuansa saada tällainen todistus. Toiselta, joka oli tehnyt itsensä syypääksi törkeään siveelliseen rikokseen, pidätettiin päästötodistus siksi, kuin asia olisi tullut tarpeeksi selvitetyksi. Seuraavan syyslukukauden alussa saivat sittemmin molemmat nämä kokelaat päästötodistuksen ja ovat sentähden allaolevassa yleiskatsauksessa seminaarin oppilaihin lukuvuosina luetut opistosta päästettyjen joukkoon. Lukuvuoden alussa kuoli 1 oppilas, joka vähän ennemmin oli otettu laitokseen. Sisäoppilaina oli 25 oppilasta; 10 oli ulko-oppilaina.

5 VI Vanhempien sääty ja am m atti näkyy seuraavasta: Oppilaita, joiden van li cm m at olivat Virkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita, j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alempaa porvaristoa. j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia.j.n.e. Torppareita ja tilatonta väestöä. Yhteensä Seminaarin mallikoulussa oli 90 oppilasta, joista 50 poikaa koulun ylemmällä sekä 26 poikaa ja 14 ty ttö ä sen alemmalla osastolla. Laitoksen oppilaiden luku nousi siis yhteensä 125:een. Marraskuun 28 p:nä 1889 kuoli matematiikan ja luonnontieteen lehtori Max Strömberg. Opetusta näissä aineissa antoi sittemmin jäljellä olevan syysluktikauden ja koko kevätlukukauden nim itetty kolleega Albert Theodor Böök. d) S ortavalan S em in aari. Tässä seminaarissa, jonka opettajakuntaan paitsi johtajaa ja johtajatarta kuului 8 lehtoria, 1 kolleega, 1 kreikkalais-venäläinen uskonnonopettaja, 4 naisopettajaa, 1 miesopettaja ja 1 naisopettaja mallikoulua varten sekä 1 naisopettaja lastentarhaa varten, oli lukuvuoden kuluessa 157 oppilasta jaettuina seuraavasti: mies-osaston I:llä luokalla 14 oppilasta rt 11:11a rt 11 n rt 111:11a rt 19 rt n IV :llä n 18 r, 62. nais-osaston I:llä luokalla 33 oppilasta rt 11:11a n 22 n rt 111:11a n 21 *? n IY:llä n Vuositutkinnossa päästettiin seminaarista kaikki opettajakokelaat nimittäin mies-osastolta 18 ja nais-osastolta 19 ja muista oppilaista siirrettiin: mies-osastoii I:ltä luokalta 7 oppilasta n II:lta n 10 Ti III:lta 12 î? n nais-osaston I:ltä luokalta 16 n n II:lta n 18 V n III:lta n 11 ;? Luokalle jäi 8 mies- ja IB nais-oppilasta, joista kuitenkin kaikki miesoppilaat ja nais-oppilaista 12 oikeutettiin suorittamalla ehdot seuraavan lukuvuoden alussa pääsemään ylemmälle luokalle. Lukuvuoden kuluessa väheni mies-osasto 7 oppilaalla siten, että 5 erosi ja 2 erotettiin sekä nais-osasto 18 oppilalla, joista 17 erosi ja 1 kuoli.

6 Sisäoppilaiksi otettuja oli 38 mies- ja 45 nais-oppilasta. Vanhempain sääty tahi am m atti näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: vn Oppilaita, joiden vanhemmat olivat V irkamiehiä. Tilanomistajia, kauppiaita, tehtailijoita j. n. e. Talonomistajia, käsityöläisiä, alemp. porvaristoa, j. n. e. Maata omistavia talonpoikia, vuokraajia, j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. Yhteensä. Mies-osastolla Nais-osastolla Yhteensä Seminaarin yhteydessä olevissa mallikouluissa ja lastentarhassa annettiin opetusta : poika-mallikoulussa :11e oppilaalle tyttö :lle V lastentarhassa (28 pojalle ja 21 tytölle). 49:lle n Yhteensä 238:11e oppilaalle. Seminaarissa ja siihen yhdistetyissä kouluissa oli siis kaikkiaan oppilaita 385. Lastenseimeen oli otettu 9 tyttöä, joista 5 kävi mallikoulussa ja 4 lastentarhassa. Sittekun suomen- ja ruotsinkielen lehtori K onstantin Raitio 8 p:nä Toukokuuta 1889 nimitettiin kansakoulujen tarkastajaksi W iipurin lääniin, hoiti filosofiian maisteri Ernst Arthur Hagfors suurimman osan syyslukukautta lehtorin virkaa näissä aineissa ja määrättiin 3 p:nä Tammikuuta 1890 samaan virkaan kahden koetusvuoden ajaksi. Piirustuksen ja käsitöiden opettajaksi nais-osastolla, joka virka edellisestä lukuvuodesta oli avoinna, määrättiin Toukokuun 13 p kahdeksi koetus vuodeksi piirustuksen-opettaja Lilli W ilhelmina Törnudd. Tämän viran sijaisuutta hoiti syyslukukauden aikana rouva Klara Hynén ja kevätlukukauden aikana Kesäkuun 1 p:ään piirustuksen-opettaja Törnudd. Kaikissa seminaareissa oli siis opettajia, lukuunottam atta käsityönjohtajia ja puutarhureita, yhteensä 4 johtajaa, 3 johtajatarta, 30 miesopettajaa ja 18 naisopettajaa eli kaikkiansa 55 henkeä, sekä oppilaita 180 mies- 279 naispuolista seminaarin-oppilasta sekä 359 poikaa ja 425 tyttöä mallikouluissa, lastentarhoissa ja lastenseimissä, eli kaikkiansa 1,243. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on seminaarien oppilasluku tuntuvasti vähentynyt ja seminaareista on viime lukuvuoden lopussa päästetty pienempi määrä oppilaita, kuin sitä ennen vuoden 1883:n jälkeen, jolloin maamme viimeiseksi perustettu seminaari saatiin täydelliseksi. Osaksi vaikuttanee tähän se seikka, että seminaarien sisäänpääsö-vaatimukset armollisen julistuksen kautta 11 p:ltä Helmikuuta 1886 ovat tulleet tuntuvasti suuremmiksi. Oppilasluvun

7 vin vähenemiseen on myöskin ollut syynä se puute opettajapaikoista, joka muutama vuosi sitten on alkanut ilmaantua kansakoulun alalla, niin että jokseenkin tuntuva osa seminaarin läpikäyneistä ei heti ole voinut saada virkaa. Kun sittemmin kansakouluja taasen on ruvettu lukuisammin perustamaan, ja koska seminaarien oppilasluku ei ole suurempi, kuin edelläolevat numerot osottavat, joka luku Vielä tulee tuntuvasti pienemmäksi sen kautta, että suuri joukko oppilaita, yhteensä 54, lukuvuoden kuluessa on eronnut, niin lienee lähimmässä tulevaisuudessa opettajain puute odotettavissa. Niiden oppilaiden luku, jotka ovat olleet seminaareissa ja niistä päästetyt lukuvuosina , näkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: Jyväskylän seminaarissa. Oppilaita Sem inaarista päästettyjä. i mies- 1 osastolla. Tammisaaren seminaarissa. Oppilaita. Seminaarista päästettyjä. Uudenkaarlebyyn semin. Oppilaita. Seminaarista päästettyjä. Sortavalan seminaarissa. Oppilaita 1 mies- 1 oppilaita. Sem inaarista päästettyjä. m iesosastolla. naisosastolla. naisosastolla. naisoppilaita. miesoppilaita. naisoppilaita. Yhteensä oppilaita kaikissa seminaareissa. Seminaareista päästettyjä yhteensä Yhteensä l,08ljl, ,215 1,056

8 Seminaarien menot kalenterivuonna P a l k k o j a. M atka- K orjauksia, opettajille : hureille. rahapalkkaa. virkaasuntojen vuokra - arvo. käsityön- jo h ta jille ja puutar p alvelu s väelle. stipendejä sekä apurahoja ja stipendejä op p ilaille. Y alo ja läm m itys. K uoan p ito. irtaim iston k artuttam inen ja sek a laista. Y hteensä. 1 p s..5% : p i,9 h f ~jlg. 9 h f. 7W. 5>hyr. JM Sfktf. 7isä. /lis. SHnf pu. Stn/C 7» \ Jyväskylän seminaarissa Tammisaaren 7 0, , , , , , , , , , , , , , , , Undenkaarlebyyn , , , , , , ,0 8 2 Sortavalan 7 2, , , , , , , Yhteensä 2 0 9, , , , , , , , , H-4 X

9 IL Väliaikainen oppilaitos kreikkalais-venäläisten seurakuntien kiertokoulun-opettajien valmistamista varten. Opetusta tässä laitoksessa, joka armollisen kirjeen nojalla 21 p:ltä H uhtikuuta 1887 perustettiin Sortavalan seminaarin yhteyteen, on jae ttu samojen perusteiden mukaan kuin edellisenä lukuvuonna, ja on siinä siis opetusaineina ollut uskonto, äidinkieli (johon on yhdistetty historiallista ja maantieteellistä lukemista), laskento, oikein- ja kaunokirjoitus ja laulu. Oppitunteja on viikossa ollut 22 ja opetusta on antanut viisi seminaarin opettajakuntaan kuuluvaa henkilöä. L aitoksessa, jonka oppikurssi on yksivuotinen, oli kuluneena lukuvuotena 16 oppilasta, joille kaikille lukuvuoden lopussa annettiin päästötodistukset. Se sai huoneet, valon ja lämmityksen poika-mallikoulun huoneistossa niinä aikoina, jolloin tätä huoneistoa ei käytetty varsinaiseen tarkoitukseensa. Laitoksen menot nousivat puheena olevana lukuvuonna 5,370 markkaan 91 p:iin, joista 2,400 mk. meni opettajain palkkoihin, 2,724 mk. 57 p. stipendeiksi ja apurahoiksi oppilaille, 203 mk. 40 p. kirjoihin ja opetustarpeisiin sekä 42 mk. 94 p. sekalaisiin menoihin.

10 III. Kansakoulut. a) K aupunkien k ansak oulu t. Kansanopetuksesta maamme kaupungeissa on pidetty huolta osaksi useampien ylempien ja alempien kansakoulujen kautta osaksi isompien, moneen luokkaan jaettujen ja koko oppiaikaa varten aiottujen oppilaitosten kautta. M uutamissa kaupungeissa ovat ylemmät kansakoulut jaetut kolmeen ja toisissa neljään vuosiosastoon; samoin vaihtelee eri seuduilla alempienkin kansakoulu] en j ärj esty,s, niin että niissä on osaksi kaksi, osaksi kolme vuosikurssia. Niissä kaupungeissa, joissa on seminaareja, antavat seminaarien mallikoulut tilaisuutta kansakoulun tietomäärän hankkimiseen; kaksi tällaista kaupunkia, Jyväskylä ja Sortavala, ei siitä syystä ylläpidä mitään kansakoulua ja toiset, Tammisaari ja Uusikaarlebyy, kustantavat sellaisia ainoastaan vähemmässä määrässä. Sitä paitsi ylläpitävät muutamat kaupungit, nimittäin Joensuu, Tampere ja Turku, noudattaen kansakoulunasetuksen 109 :ää, iltakouluja, jonka ohessa Porin, Helsingin, Kuopion ja Turun kaupunkeihin vasta mainitun asetuksen 110 :n mukaan on perustettu kouluja laiminlyötyjä lapsia varten. Kaikki iltakoulut on pantu toimeen lukuvuonna Yksi maamme kaupungeista, Wiipuri, kustantaa jatkokoulua tyttöjä varten; koululla, jonka oppikurssi, on kolmivuotinen on tarkoituksena antaa tietoja ja taitoa erityisissä naisten käsitöissä. Puheena olevana lukuvuonna oli näissä kouluissa, ottam atta lukuun seminaarien mallikouluja ja lastentarhoja, 8,693 poikaa ja 8,577 tyttöä, eli yhteensä 17,270 oppilasta, joista 16,453 kävi varsinaisissa kansakouluissa, 493 iltakouluissa, 272 laiminlyötyjen lasten kouluissa ja 52 jatkokoulussa. Lukuvuonna oli kaupunkien kansakouluissa yhteensä 16,213 oppilasta. O ttam atta lukuun iltakoulujen oppilaita teki siis oppilasluvun lisäys 510. Niistä 16,080:stä oppilaasta, jo tk a 1 p:nä Toukokuuta 1890 olivat kouluissa jäljellä, sai 11,048 opetusta suomen, 5,005 ruotsin ja 27 venäjän kielellä. Useiden Helsingin kansakoulujen naisopettajien m uutam a vuosi sitten perustamassa ja heidän ylläpitämässään jatkokoulussa tyttöjä varten oli lukuvuoden kuluessa 48 oppilasta, joista 20 sai opetusta suomen ja 28 ruotsin kielellä. Tähän liitetyn tilastollisen yleiskatsauksen mukaan kuului kaupunkien kansakoulujen opettajistoon, lukuun ottam atta seminaarien mallikoulujen ja lastentarhojen opettajia, 147 miesopettajaa ja 376 naisopettajaa, eli yhteensä 523 henkeä. Huomattava on kuitenkin, että tähän summaan on luettu myöskin ne 4 mies- ja 4 naisopettajaa, jotka opettivat Tampereen kaupungin iltakouluissa, m utta jotka, ollen opettajia tämän kaupungin varsinaisissa kansakouluissa, ovat otetut lukuun myöskin viimeksi mainittujen koulujen opettajina. Opettajakuntaan kuului siten 515 henkeä.

11 xn b) M aalla olevat k ansak oulu t. Lukuvuonna on tapahtunut seuraavia muutoksia kansakoulujen lukumäärässä ja toiminnassa: Uudenmaan lääniin on perustettu: Pukaron kansakoulu Lapträskiin, K jrtöjän kartanon kansakoulu Nurmijarvelle, Pukkilan kirkonkylän kansakoulu, Arinaan ruukin kansakoulu Pusulaan sekä Paipisten kylän kansakoulu Sipoosen. Turun ja Porin lääniin ovat seuraavat uudet kansakoulut perustetut: Em karbyn kansakoulu Finstromiin, Hiittisten kansakoulu, Muurlan kansakoulu, Käldingen kansakoulu Navoon, Moision (Oriniemen) kansakoulu Punkalaitumelle, Pyhäm aan kansakoulu, Poomarkun kansakoulu sekä Björbyn kansakoulu Sundiin. Sitä vastoin lopetti Mietoisten kappelin kansakoulu lukuvuoden kuluessa toimintansa. Hämeen lääniin ei ole perustettu yhtään u u tta kansakoulua. Syyslukukauden alussa m uutettiin W esija an kansakoulu Padasjoella Auttoisten kylään sekä Sipuran kansakoulu Nastolassa Seestan kartanoon. ' Wiipurin lääniin on uusia kansakouluja perustettu Lavansaaren ulkosaareen ja Härkälän kylään Koivistoon, Miehikkälään sekä Säämälän ja Yljarven kyliin Säkkijärvelle. Apulais-naisopettajan virka K yyrölän kansakoulussa Muolaassa muutettiin hakemuksen johdosta apulais-miesopettajan viraksi. Syyslukukaudella 1889 oli Korpiselän kansakoulu suljettu. Mikkelin lääniin on uusia kansakouluja perustettu Liunan vaivaistaloon Joroisiin, Putikon sahalle Kerimäkeen, Partsim aan piiriin M äntyharjuun ja H aapakosken ruukille Pieksämäkeen. Kuopion lääniin on perustettu : Ilomantsin kirkonkylän tyttökoulu, Lehmon kansakoulu Kontiolahdelle, tyttökoulu Sorsakosken sahalle Leppävirroilla, kansakoidut Kannaksen vaivastaloon ja Lipinlahden kylään Nurmekseen sekä Särkisalon kansakoulu Rautalammille. Sittekun Haapamäen kylä Rautalammilla siirrettiin K arttulan kuntaan, m uutettiin sanottuun kylään perustettu kansakoulu Kerkonkosken sahalle. Kemien kylän tyttökoulu Tohmajärvellä on m uutettu saman kunnan Onkamon kylään. Nilsiässä m uutettiin koulu Västinniemen kylästä M uuruveden kylään, johon sille oli rakennettu oma huoneisto. Waasan lääniin on perustettu: Evijärven kansakoulu, W altarlan kansakoulu Isoonkyröön, Töjbyn kansakoulu Korsnääsiin, Euotsalon kansakoulu Kälviälle, Uuraisten kansakoulu, E äyringin kansakoulu W eteliin, Toesveden kansakoulu Wirroille ja Rekipellon kansakoulu Wöyrille. Sen ohessa perustettiin kaksi apulais-naisopettaj an virkaa, toinen W ester-yttermarkin kansakouluun Närpiöön ja toinen Bergan kansakouluun Pirttikylään. Sitä vastoin on Untamolan kansakoulu Ylistarossa lukuvuoden alusta lakannut toimimasta, sekä apulais-miesopettajan virka Munsalan kansakoulussa ja apulais-naisopettajan virka Isollajoella lakkautettu. Oulun lääniin on kaksi kansakoulua perustettu, toinen Raution ja toinen U tajärven kuntaan. Lukuvuoden alussa tahi sen kuluessa perustettujen kansakoulujen luku on siis 38. Kun saman ajan kuluessa 2 kansakoulua on päättänyt toimintansa, teki siis lisäys kansakoulujen luvussa 36. Patenniemen kansakoulu Haukiputaalla, joka ei nauti valtioapua, on ennen otettu kansakoulutilastoon, m utta on siitä nyt jä-

12 XIII tetty pois, koska se yksityisenä kouluna ei ole ylempiä kansakouluja koskevien m ääräyksien alainen. Ylempiä kansakouluja maalla oli siis kaikkiaan 825. Suomen kielellä annettiin opetusta 6 ( 8:ssa koulussa, ruotsin kielellä 131:ssä, suomen ja ruotsin kielellä 18:ssa, venäjän kielellä 2:ssa sekä suomen ja saksan kielellä l:ssä. Näissä kouluissa kävi 18,381 poikaa ja 13,676 tyttöä, eli yhteensä 32,057 oppilasta. Kun kansakouluissa maalla edellisenä lixkuvuonna oli 29,858 oppilasta, oli siis kansakoulunopetusta nauttivien lapsien luku lisääntynyt 2,199:llä. Lukuvuoden lopussa päästettiin kouluista 2,927 oppilasta, edellisenä vuonna sitä vastoin 2,472. Maalla olevissa kansakouluissa oli, lukuun ottam atta satunnaisia opettajia, 504 miesopettajaa ja 348 naisopettajaa, eli yhteensä 852. Keskimäärin oli oppilaita kussakin ylemmässä kansakoulussa maalla 39, 38:aa vastaan edellisenä lukuvuonna. Kunkin opettajan osalle tuli keskimäärin 38 oppilasta. ' Sellaista pienten lasten koulua, kuin kansakoulunasetuksen 124 :ssä mainitaan, on pidetty 689:ssä kansakoulussa. Näissä pienten lasten kouluissa kävi 10,125 poikaa ja 9,507 tyttöä, eli yhteensä 19,632 oppilasta ja ne olivat jaetut eri lääneille seuraavasti: O ppilasluku pienten lasten k ouluissa. P oik ia. Tyttöjä. Y hteensä. f. - ' pienten lasten koulua. luku, joissa on p id etty Niiden kansakoulujen Uudenmaan läänissä 1, , , Turun ja Porin 1, , , Hämeen 1, , AViipurin 1, , , Mikkelin , Kuopion,,. 1, , , W aasan 2, , , Oulun , Yhteensä 1 0, , , "Wiipurin pitäjässä olevan K ylliälän kasvatuslaitoksen yhteyteen perustetussa kansakoulussa, jossa opetusta antoi 1 miesopettaja ja 2 naisopettajaa, kävi 20 poikaa ja 23 tyttöä. Näistä annettiin 16 pojalle ja 16 tytölle opetusta ylemmän kansakoulun oppiaineissa.

13 X IV Edellä m ainitut 825 koulua olivat jaetu t seuraavalla tavalla: 1 koulu. : j 2 koulua. Kuntia, joissa oli i 13 koulua. 4 koulua. 5 koulua. 6 koulua. 7 koulua. 8 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua. Kuntia yhteensä, j _ i Uudenmaan läänissä Turan j a Porin Hämeen W iipurin Mikkelin Kuopion ; Waasan Oulun Yhteensä i Seuraavat kunnat olivat lukuvuonna ylem piä kansakouluja vailla: Turun ja Porin läänissä: Hinnerjoen, Honkilahden, Houtskarin, Iniön, Karjalan, Kiikoisten, Kivimaan, Kodisjoen, Kuusiston, Köökarin, Lemun, Lokalahden, Louhisaaren, Merimaskun, Mietoisten, Naantalin maaseurakunta, Orihpään, Paattisten, Prunkkalan, Pyhäm aan luotokunta, Rauman maaseurakunta, Ruskon, Sottungan, Uudenkaupungin maaseurakunta, W ahdon, W elkuan ja Ylänteen. Hämeen läänissä: Perttulan. Wiipurin läänissä: Lemin, Suomenniemen ja Taipalsaaren. Mikkelin läänissä: Jäppilän. Kuopion läänissä: R ääkkylän ja Rutakon. Waasan läänissä: Bergöön, Jyväskylän maaseurakunta, Karijoen, Kortesjärven, Kristiinan maaseurakunta, Lehtimäen, Lestijärven, Perhon, Peräseinäjoen, Pihlajaveden, Raippaluodon, Soinin, Sumiaisten, Teerijärven ja Töysän. Oulun läänissä: Hyrynsalmen, Inarin, Kajaanin maaseurakunta, Karungin, Kemijärven, Kestilän, Kolarin, Kuolajärven, Merijarven, Muonionniskän, Piippolan, Puolangon, Reisjärven, Revonlahden, Ristijärven, Sievin (Evijärven), Suomussalmen, Taivalkosken, Temmeksen, Turtolan, Ylikiimingin.

14 XV Vuonna 1890 miesopettajani ja naisopettajani palkkaamiseen m yönnettyjen valtioapujen luku ja suuruus näkyy seuraavasta: Valtioapujen luku Valtioapujen yhteenkunnille, laskettu summa. joissa ennestään oli kansakouluja. joissa ei ennen ollut kansakouluja. &bnfi -fus. Uudenmaan läänissä 3 2,000 Turun ja Porin 7 4,800 Hämeen,, 3 2,000 W iipurin,, ,400 Mikkelin,, 3 1,800 Kuopion 9 6,000 W aasan,, ,400 Oulun Yhteensä ,400. Hakemuksen johdosta korotettiin samana aikana kolme, naisopettajani palkkaamiseksi m yönnettyä apurahaa m iesopettajani palkkaamisrahoiksi. Maalla olevat kansakoulut olivat jaetut maamme 8:lle tarkastuspiirille seuraavasti: Uudenmaan läänin tarkastuspiiriin kuuluivat kaikki tämän läänin koulut ja o koulua W iipurin läänistä, eli yhteensä koulua- Turun ja Porin läänin tarkastuspiiriin kuului tästä läänistä 125., Hämeen läänin tarkastuspiiriin kuului tästä läänistä 99 koulua ja Turun ja Porin läänistä 12 koulua, eli yhteensä 111 W iipurin läänin tarkastuspiiriin kuului W iipurin läänistä 117 koulua sekä Kuopion läänistä 6 koulua, eli yhteensä 128 Mikkelin läänin tarkastuspiiriin kuuluivat kaikki täm än läänin koulut, 1 koulu Hämeen läänistä, 1 koulu Kuopion läänistä ja 17 koulua W aasan läänistä, eli y h t e e n s ä...81 Kuopion läänin tarkastuspiiriin kuului tästä läänistä W aasan läänin tarkastuspiiriin kuului tästä läänistä ,, Oulun läänin tarkastuspiiriin kuuluivat kaikki täm än läänin koulut, e l i...65,, Kansakoulujen käsityönopetuksen edistämiseksi m äärätty vuotuinen rahasumma, 6,000 markkaa, jaettiin vuonna 1890 korkeintain 300 markan suuruisissa osissa ja erityisissä tapauksissa palkinnoksi ja kehotukseksi kansakoulun opettajille.

15 XVI Furuhjelmin lahjoitusrahaston koroista jaettiin 6,674 markkaa 99 p:iä 20 markan, suuruisissa stipendeissä vähävaraisille ja ahkerille kansakoulunöppilaille. Näm ät rahasum m at jaettiin eri tarkastuspiireille seuraavasti: Käsityövarat. Furuhjolmin lahjoittamat varat. Uudenmaan läänin tarkastuspiirille 900 m arkkaa 1,100 markkaa. Turun ja Porin läänin 900 n 960 Hämeen 820 n 1,060 W iipurin 840 n 860 n Mikkelin,, 530 n 680 Kuopion n n W aasan n 700 Oulun 480 )) 420 V) Kylliälän kasvatuslaitokselle n p:iä. Armollisen kirjeen johdosta 18 p:ltä Tammikuuta 1877 satunnaisen avun antamista varten sairaille kansakoulujen naisopettajille perustetun rahaston korot tekivät vuonna ,798 markkaa 71 p:iä. Tällaista apua sai 13 naisopettajaa, siten että yksi sai 300 markkaa, yksi 200 markkaa, neljä 150 markkaa, kuusi 100 m arkkaa ja yksi 98 m arkkaa 71 p:iä. Kansakoulujen mies- ja nais-opettajien sairasapu-rahoiksi suostuntavaroista tuleva rahamäärä, 5,000 markkaa vuosittain, käytettiin vuonna 1890 kokonansa. Siitä annettiin kaksi 400 markan suuruista apurahaa, yksi 350 markan, kaksi 300 markan, kolme 250 markan, yksi 225 markan, kahdeksan 200 markan, yksi 150 markan, neljä 100 markan, yksi 75 markan, sekä yksi 50 markan apuraha, yhteensä kaksikym mentäneljä apurahaa. Pikkukoulujen opettajien valmistamiseksi m äärätyt varat, 2,000 markkaa, ovat vuonna 1890 jaetut seitsemälle kansakoulunopettajalle, jotka voimassa olevia määräyksiä noudattaen ovat panneet toimeen opetuskursseja pikkukoulun-opettajiksi aikoville. Helsingissä, 2 p:nä Toukokuuta Toimeksi saanut: -AJksel B e r n e r.

16 1 Taulu I. Kansakoululaitos maamme eri kaupungeissa lukuvuonna : opettajat ja oppilaat. K a u p im k i. Luvultaan j nais- 1 opettajia. i Yhteensä. poikia. Luvultaan oppilaita :...1 tyttöjä, j IYhteensä 1oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa korkeintaan 90 kävivät koulussa i päivää, enem m än kuin 150 Niistä lapsista, jotka oppilaina olivat 1 p:nä Toukokuuta 1890, opetettiin suomeksi. muulla kie- 1 lellä. Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. m iesopettajia. Hamina : ylempi kansakoulu i i OQÛ alempi j- oo Hankoniemi : ylempi kansakoulu j, ; alempi Heinola: ylempi kansakoulu ) 71 alempi / Helsinki : ylempi kansakoulu ,150 1,185 ] , alempi,, U Q9R , koulu laiminlyödyille lapsille J Hämeenlinna : ylem pi kansakoulu alempi j Joensuu: ylempi kansakoulu alempi,, l iltakoulu f _ Jyväskylä: seminaarin mallikoulut ja lastentarha *) Kajaani: ylempi kansakoulu \ alempi I Kaskinen : ylempi kansakoulu _ 2 Kemi: ylempi kansakoulu Kokkola: ylempi kansakoulu \ alempi Kotka : i ylempi kansakoulu 5 4» l 4-1 ^ : j 35 j 23 alempi ! Kristiinankaupunki : ylempi kansakoulu V 1 < H i alempi i 66 j _ Siirto ,146 3,146 6, ,651 3,285 2,575 ' *) Opettajakokelaita lukuun o tta m a tta.

17 2 j K a u p n n k i. Luvultaan j m iesopettajia. nais- opettajia. Yhteensä.! poikia. Luvultaan oppilaita : 1 tyttöjä, j Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kiiluessa kävivät koulussa [korkeintaan päivää, enemmän kuin 150 N iistä lapsista, jotka oppilaina olivat 1 p:nä Toukokuuta opetettiin suomeksi. Imuulla kie- lellä. 1 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. 1 j Siirto ,146 6, ,651 3,285 2, i Kuopio: \ ylempi kansakoulu I ; alempi,, koulu laiminlyödyille 9 11 lapsille. ) Käkisalmi : ylempi kansakoulu 2 2 4*) A 2 1 _ alempi,, f ' Lappeenranta ' ylempi kansakoulu alempi,, V Lovisa: ylempi kansakoulu l i a a _ 5 alempi _ Maarianhamina : ylempi kansakoulu ! -Î alempi ,ÎS Mikkeli: ; ylempi kansakoulu i \ 1(Vi i _ _ 9 alempi, > i v o i Naantali: ylempi kansakoulu : Nikolainkaupimki : 1 ylempi kansakoulu _ 201 _ 53 1 i alempi ] yhdistetty ylempi _ ; ja alempi kansakoulu j Oulu: ylempi kansakoulu i «V-ÎA alempi,, Pietarsaari: ylempi kansakoulu QQ 9 _ 1 47 _ 50 6 alempi,, j «7* ' Pori: ylempi kansakoulu _ 57 alempi koulu laiminlyödyille lapsille , Räpsiön yhdistetty ylempi ja alempi kansakoulu.. ' Porvoo: ylempi kansakoulu ; i i il _ alempi jj- «aoä _ Siirto l e i» 5,366 5,445 10, ,538 6,166 3, *) Tähän lukuun on myös pantu kaksi tuntiopettajaa, toinen kreikkalais-venäläistä uskontoa varten, toinen venäjän kieltä varten.

18 8 K a u p u n k i. i Luvultaan Yhteensä. poikia. Luvultaan oppilaita: m iesopettajia. naisopettajia. tyttöjä.- Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa korkeintaan 90 kävivät koulussa ! enem m än kuin 150 Niistä lapsista, jotka oppilaina olivat 1 p:nä Toukokuuta 1890, opetettiin suomeksi. muulla kielellä. Lukuvuoden lopussa pääs- ; tötodistuksen saaneet. Siirto Raahe : ,366 5,445 10, ,538 6,166 3, ylempi kansakoulu 3 1 i J alempi,. 6! _ Rauma: ylempi kansakoulu j alempi Savonlinna: yhdistetty ylempi ja alempi kansakoulu ; Sortavala : seminaarin mallikoulut ja lastentarha j «* ) Tammisaari: a) kaupungin kansakoulut: ylempi kansakoulu 2! alempi b) seminaarin mal- 219 likoulu ja lasteni tarha *) Tampere : ylempi kansakoulu alempi,, k _ r iltakoulu r, i _ Tornio : ylempi kansakoulu V alempi / Turku : ylempi kansakoulu _ 138 alempi koulu laiminlyö 2, , dyille lapsille _ iltakoulu.... t ) Uusikaarlebyy: a) kaupungin ylem pi kansakoulu b) seminaarin mal- \ 125 likoulu *) i Uusikaupunki : ylempi kansakoulu _ 14 alempi Wiipiiri :, ylempi kansakoulu ) 25 : alempi >1, ! ; jatkokoulu ; 52 f Yhteensä ,052 8,998 18, ,022 15,630 11,575 5, ,041! *) Opettajakokelaita lukuun ottam atta. *v) Iltakoulun opettajista oli 8:11a virka kaupungin varsinaisissa kansakouluissa, t ) Iltakoulussa opetti 8 Turun varsinaisten kansakoulujen palveluksessa olevaa opettajaa.

19 4 Taulu II. Kansakoululaitos maalaiskunnissa lukuvuonna : koulut, opettajat ja oppilaat. Lääni, kunta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin! suomeksi. : suomeksi ja Yhteensä ylempiä kansakouluja. Luvultaan m iesopettajia. naisopettajia.! poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan , enemmänkuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. I. Uudenmaan lääni. Anjala, Korvenkylä, yhteisk Takamaa ja W ärrälä Ummeljoki, Artjärvi,...poikak. 1 _ » Askola, Kirkonkylä, yhteisk Särkijärvi, Bromarv, Degerbyy, Elimäki, Filppula, Hämeenkylä,,, 1 _ Moisio, X Peippola-Mixstila, poikak. 1 ~ _ 1 J » tyttok W illikkala, yhteisk Espoo,... poikak tyttök ,, Järvenpää,. yhteisk Herttonainen, Helsin Kirkonkylä, poikak gin pi- tyttök täjä, Königstedt, yhteisk Nordsjö,.,, Iitti, Haapakimola Kirkonkylä,.. poikak ( tyttök Kuusankoski,. yhteisk Inkoo, Fagervik, Wuolenkoski, Ingarskila, Jaala, Karja, Kihla, Mustio, Karjalohja, Kirkkonummi, Hindersbv ,, Kirkonkylä, Häggesböle, !5 Lappböle, Maiby, n Lapträski, Kappelik., poikak tyttök Forlammi, yhteisk }} Liljendal. Pukaro, poikak tyttök _ Huomanink., yhteisk. 1 1 : Siirto! ,77» ,

20 5 Lääni, kuuta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. j suomeksi ja j Y hteensä y le m p iä j k a n sa k o u lu ja. Luvultaan miesopettajia. [naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä: tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan p ä iv ä ä p ä iv ä ä. enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. Siirto ! Lohja, Jönsböle(Lutla)jrhteisk Lohjankylä,. poikak tyttök yhteisk Myrskylä, Hallila,.,, 1 _ Kirkonkylä 1 1 _ l j»» * > _ 20 Mäntsälä, Ebnroos in ; koulu Levantoo, N u m m i,...poikak tyttök _ 30 3 Nurmijärvi, Hyvinkää, yhteisk Kirkonkylä, Kytöjä, Kaala, Uotila,.. poikak ,,.. tyttök. 1 <> Orimattila, Heinämaa, yhteisk Kuivanne, Kirkonkylä, Niinikoski, Pakaa, W iljaniemi, 1 1 _ ,, Wähämallus, 11 7 X Pernaja, Fasarby, H addom, Härkäpää,. 1 _ -t Kirkonkylä, Koskenkylä, Köpbacka, Sarlahti, Tervajoki ja.- Tyysterinkylä,,, Pohja, Billnäs, Fiskars,.. poikak tyttök Kirkonkylä,. yhteisk P orneesi,... poikak. 1 i tyttök Porvoon maaseurak., 1 Gammelbacka, yhteisk , Pappilanmäki, poikak tyttök Pentinkylä,. yhteisk. -- li ! Tuorla, Pukkila, K antele, Kirkonkylä, 1 _ i Pusula, A rim a, ' Kirkonkylä, ! j P y h ä jä r v i, S Siirto 48 as ,947 1,776 3, ,

21 6 Lääni, kunta ja koulu. Siirto Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. 00 suomeksi ja ' 00-1 CO I 1 Yhteensä ylempiä kansakouluja. Luvultaan miesopettajia. naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan jenemmän kuin i 150 1Lukuvuoden lopussa pääs- ; tötodistuksen saaueet ,947 1,776 3, , Euotsin Pyhtää, Ruukki,.. yhteisk Euotsin kylä Tesjoki, _ ,, Wirböle,. 1 4 _ ! 28 4 Sammatti _ 2 Sipoo, Hangelbv,.. _ _ 40 Kirkonkylä,. poikak _ _ 27 _ M&rtensby,.. tyttök _ 1 1 ^ 27 4 Paipinen,.. yhteisk : 24 _ Östersundom,. 1 5 _ _ 2 _ 31 _ Siuntio, Fredriksberg, _ W ikarfall,.,, 1 2 _ _ Snappertuna, Tammisaaren maaseur.. Skåldö, 1 _ _ Tvärminne, 1 2 _ T en h o la,... 1 _ 1 _ _ 36 7 Tuusula, Kellokoski, K erava, _ Kirkonkylä, poikak. _ «n tyttök _ W ihti, Niuhala, Pietilä,..,, Yhteensä n e ,352 2,132 4, CS ^ II. Turuu ja Porin lääni.! Alilainen, Kellahti,. yhteisk. 1 i 1 _ Alastaro, Männistö,. poikak _ tyttök W irtsanoja, yhteisk. 1 _ _ Angelniemi, Kalfsnäs, Kokkila, _ 3 38 _ Brändöö, Lappo, _ Dragsfjärd, Skinnarvik, _ 32 4 Ytterkulla. poikak tyttök ! / 8 i E k k erö ö,... yhteisk fi ; Eurajoki, Kaunissaari,' 1 I _ 17 Kirkonkylä _ Euran kappeli...,, Euran pitäjä, F i n b y y,... ~ _ 14 2 Finström, Emkarby, Markusböle, S F ö g l ö ö,... n _ Siirto 1 0 ' io 311; ' ;

22 7 Lääni, kunta ja konin. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. suomeksi ja Yhteensä ylempiä I kansakouluja. Luvultaan miesopettajia. naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä : tv ttöj ä. Y hteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan , enemmän kuin 150 i Lukuvuoden lopussa pääs- ' i tötodistuksen saaneet. Siirto Geeta,.... yhteisk Halikko... poikak n.... tyttök Hammarland... yhteisk H arjavalta, Hiittinen, _ 23 Honkajoki,... n H uittinen,... poikak ; tyttök K eikyä,. yhteisk Hämeenkyrö, Kirkon kylä, poikak tyttök Kyröskoski yhteisk Ikaalinen,... poikak ! _»... tyttök Osara,. yhteisk Jomala. Dalkarby. n W estansunda > ! _ Jäm ijärvi, ; Kaarina, Kirkonkylä ] Ylikylä, 5? Kakskerta, Kankaanpää, Karinainen,... > Karkku, Aluskylä, Kärppälä, Karuna, _ Karvia,.... _ Kauvatsa _ _ 28 5 Kemiö,.... poikak tyttök Kiikala,.... yhteisk Kiikka, Kisko, ' Kiukainen,... )) : Kokemäki, Forsby, ,, Tulkki la, poikak ? >5 tyttök Korppoo UtÖ,.. yhteisk ! Koski,.... V) Kullaa, _ Kumlinge, Enklinge, n _ 16 _ Kumlingen kylä, Kuusjoki, K ö y l i ö, L a i t i l a,... poikak tyttök L a p p i,... yhteisk Lavia, Lemland, _ Lieto, Siirto ' 25 1, , , «

23 8 Lääni, kunta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. suomeksi ja Yhteensä ylempiä kansakouluja. Luvultaan jmiesopettajia. naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. lähteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan " *, enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. Siirto 50 ' , ,416 J Loimij oki, Koenkulma, yhteisk. 1 _ 1 22 ' 6 28 i ; 1 - ' 26 3 Peränkulma.,, ,. W esikoski, Lumparland, L u v i a, M arttila M a s k u, Merikarvia,....,, Metsämaa, Mouhijärvi... poikak ,.... tyttök M u u rla,...yhteisk Mynämäki.... poikak tyttök Nakkila...poikak ,,.... tyttök Navo, Koumhy,.. yhteisk ,, Käldinge, Normarkku, Nousiainen... poikak. 1 _ tyttök P a im io,... yhteisk Parainen, Parkano, Perniö, Kirjakkala,.., :,, Kirkonkylä, poikak i ' tyttök Koski,.. yhteisk Teijo,...,, Pertteli, Kaivola, i ; P iik k iö,..., ! Poomarkku, ! Porin maa- 1 Rauma, seurak., \ Ruosniemi, _ Punkalaitio, Moisio,, Sarkkila, Pyhämaa, Rohdais, i ! P ö y ty ä,... poikak i 28 I ,,... tyttök. 1 2 ; 1 21! ! R a i s i o,...yhteisk i Rym ättylä j Räntämäki, Hirvensalo,, t i I Kärsämäki,, i 55 31! j Saltvik, Bertby, i i i ,, N ääs, i Sauvo ; Siikainen,...., i ! Sund, Björby, i 25 1C Finby,... j 1! s 3E i Suodenniemi, i : f! 27 i 26 1 Suomusjärvi,... 1j _! i C)] Siiito 91! 27! ,462 1,841 14, ,595j 46Ç

24 9 ] Lääni, kunta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. J ruotsiksi, j suomeksi ja! YThteensä ylempiä i kansakouluja. Luvultaan miesopettajia. naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan enemmän kuin i 150! Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. Siirto ,841 4, Suoniemi,.... yhteisk _ 1 1 ' 46 5 S ä k y lä,... ' Taivassalo,....., -- 1 _ T y rv ä ä,... poikak tyttök U l v i l a,... poikak l ~ 2... tyttök U s k e la,... poikak tyttök Uusikirkko,... poikak. L tyttök. - 2 _ Wampula,.... yhteisk W ehmaa... _ : W estanfjärd,...,. 1 1 _ W iljakkala,...., 1 1 _ _ 34 6 W ordöö : Yhteensä ' ,783 2,097 4, , III. Hämeen lääni. Akaa, Kylmäkoski,. yhteisk. _ ,, Toijala,..,, _ ,, W iiala,..., Asikkala,Kalkkisten kylä,,, , Kurhila,., Urajärvi,.») Eräjärvi,....., 1_ H attula, H urttala,.,, _ Pelkola,.,. 1 2 _ Hauho, Alvettula,... _ ,, Kirkonkylä,., Hausjärvi, Erkylä, ~ Kirkonkylä, poikak ,, tyttök ,, Ridasjärvi. yhteisk. _ Riihimäki, Hollola, Hälvälä,.,, _ Lahden kylä, ,, asema,, _ 61 2 Uskila,..,, 4 _ Humppila, Hämeenlinnan maaseurak., Janakkala, Hamppula, poikak _ Leppäkoski, yhteisk Löyttymäki, _ 1 46 Tarinmaa,. tyttök , W ähikkälä, yhteisk Siirto , , *

25 10 Lääni, kunta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin suomeksi. suomeksi ja ; Yhteensä ylempiä 1 kansakouluja. Luvultaan miesopettajia. naisopettajia poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. Siirto , Jokioinen,.... yhteisk Jämsä, Koskenpää, Seppola,.. poikak ,,.... tyttök Kaivola... yhteisk K angasala... poikak tyttök Korpilahti, Kirkonk., poikak n tyttök. -- _ Muurame, yhteisk. i Rutalahti, K o s k i, Kuhmalahti, _ Kuhmoinen,... poikak tyttök Kuorehvesi..... yhteisk K u ru,...poikak tyttök Kärkölä, Kirkonkylä, poikak tyttök M arttila,. yhteisk. ~ Lampi... poikak. _ tyttök Lempäälä, K u ljn,.. yhteisk Lempoinen, poikak ,, tyttök L o p p i,...poikak tyttök Luopioinen,.... poikak ,,.... tyttök Längelmäki,... yhteisk Messukylä,.... poikak ,,.... tyttök Nastola, Kirkonkylä, yhteisk. _ Koiskala, Siesta, Orihvesi, Juupa, Kirkonkylä, poikak tyttök Padasjoki, Auttoinen, yhteisk Jokioinen, Pirkkala, Harju,..,, Tanila, Pälkäne...poikak. 1 V tyttök / R e n k o,...yhteisk. _ Ruovesi, Pekkala, Ritoniemi, poikak tyttök i Sahalahti,.... yhteisk Somerniemi,... l i Siiïto i 76] 2 : ,705 1,459 3, ,

26 11 Lääui, kunta ja koulu. Ylempiä kansakouluja, joissa opetettiin 1 suomeksi. suomeksi ja j Yhteensä ylempiä kansakouluja. Luvultaan miesopettajia. naisopettajia. poikia. Oppilasten lukumäärä : tyttöjä. Yhteensä oppilaita. Oppilaita, jotka lukuvuoden kuluessa olivat koulussa korkeintaan enemmän kuin 150 Lukuvuoden lopussa päästötodistuksen saaneet. Siirto ,705 1,459 3, , S o m ero,...poikak. 1 1 _ tyttök. 1 2 _ 1 _ Sääksmäki, Kirkonk., yhteisk. 1 1 _ Metsäkansa, Tarttila,.,, 1 _ W alkeakoski,., 1 _ Tammela...poikak tyttök. 1 z 1 j Forssa,.. poikak. 1 l 42.. tyttök T e i s k o,... vhteisk ' Tottijärvi,...., T u u lo s, _ Tyrväntö. Lalidentaka. 1 1 _ ,, Mälkiäinen, 1 2 _ Urjala, Laukeela,. poikak. 1 1 _ tyttök. 1 _ ,, Nuutajärvi,. yhteisk _ AVanaja, _ AVesilahti, Kirkonkylä, Narva, Ylöjärvi,.... 1_ Yhteensä ,238 1,889 4, , IV. W iip u rin lään i. Antrea, Hatula,.. poikak ,,. tyttök Korpilahti,. yhteisk Heinjoki, _ H iit o la,... poikak. 1 1 _ 26 _ tyttök Im pilahti, Kitelä,. poikak. 1 _ Kirkonkylä, 1 1 _ tyttök Pitkäranta, poikak. 1 2 _ 46 _ ,, tyttök Jaakkim a... poikak. 1 ; 2 _ ,,.... tyttök. 1 2 _ 44 H T,, ( Kaiiala.. yhteisk. 1 1 _ Johannek-I ] _ sen pit., W aahtola.! i V ' ' Joutseno, _ J ä ä s k i,... poikak. 1 J 1 _ tyttök. 1 : _! 2 _ Kaukola,.... poikak. 1 _ ' _ 1 _ tyttök. 1 1_ ; _ : 2 _ > 25! K i r v u,... poikak. 1 ' 1 _ ,... tyttök. 1 i 2 i Siirto 23 1 _ j ; j 5c