TAITEEN MAISTERIN TUTKINON OPINNÄYTETYÖ 40 op (tk0086)

Transkriptio

1 Virta-koulutus Lopputyö TAITEEN MAISTERIN TUTKINON OPINNÄYTETYÖ 40 op (tk0086) koulutuksessa suoritetaan kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa taiteen maisterin tutkinto, johon sisältyy 40 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Ohjeistuksissa opinnäytteestä käytetään lyhyempää käsitettä lopputyö, koska se on yleisesti käytetty TaiKin arkikielessä ja ohjeissa. Lopputyön tavoite on, että opiskelija syventää taidekasvatuksen teoreettista ja käytännöllistä tuntemustaan sekä osoittaa valmiutta tieteelliseen ja taiteelliseen ajatteluun ja näihin liittyvään viestintään. koulutuksessa lopputyön tekemistä tukee erityisesti taidekasvatuksen tutkimus (I ja II) kurssit, lopputyöseminaari ja henkilökohtainen lopputyönohjaus. Seuraavassa on jaoteltu lopputyöt kolmeen ryhmään. Jaottelun avulla voi jäsentää erilaisia näkökulmia työn suunnitteluun ja toteuttamiseen. Jaottelu on vain viitteellinen ja se ilmaisee lähinnä erilaiset töiden painotuksen. Useissa tapauksissa lopputyö on yhdistelmä eikä tarkkarajaisuus ole sellaisenaan tavoiteltava ominaisuus. Olennaista on, mitä ja miten tutkitaan. 1. KÄYTÄNNÖN PEDAGOGIIKKAAN LIITTYVÄ LOPPUTYÖ Käytännön pedagogiikkaan liittyvä lopputyö voi (a) Perustua opetustilanteiden osallistuvaan havainnointiin ja/tai haastatteluihin ja/tai kyselyaineistoon. Osallistuva havainnointi ja muu aineiston hankinta suunnitellaan tutkimuskysymyksen mukaisesti. (b) Muodostua opetusohjelmasta, jonka opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja dokumentoi sekä esittelee ja arvioi kirjallisesti ja kuvallisesti. Opetusohjelman suunnittelun ja kokeilun lähtökohtana voivat olla oppilaitos- tai opettajakohtaiset tavoitteet ja opetussuunnitelmat. Kysymyksenasettelu ja käytännön toteutus: Lopputyön kysymyksenasettelu rakennetaan teoreettisen pohdiskelun perustalta, aihealueen kirjallisuutta ja aiempaa tutkimusta hyödyntäen. Käytännön toteutuksen lähtökohtana on molemmissa tapauksissa (a, b) jokin taidekasvatuksen ympäristö, jossa opiskelijalla on mahdollisuus tehdä lopputyönsä ja toteuttaa opetuskokeilunsa tai taidekasvatusprojektinsa. Tällaisia ympäristöjä voivat olla peruskoulu, lukio, päiväkoti, kuvataidekoulu, käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, työväenopisto, museo, sosiaali- tai hoitoalan laitos tai jokin yhteisö tai järjestö.

2 Opetusohjelmasta muodostuva lopputyö (b) Opetusohjelman rakenne: Opetusohjelma voi rakentua suppeasti rajatusta aihekokonaisuudesta tai laajasta taiteiden välisestä ja oppiainerajoja ylittävästä teemakokonaisuudesta. Opetusohjelma voi myös olla selkeästi kokeileva. Se voi olla suunnattu tarkasti rajatulle ikäryhmälle tai oppilaitoksen kaikille ikäluokille. Lopputyön rakennetta selkeyttää kysymyksenasettelu, johon työssä etsitään vastausta. Lopputyöhön sisältyy: 1. Opetusohjelman suunnittelun taustaa (henkilökohtainen sitoutuminen) 2. Tavoitteen asettelu ja ongelmat, yhteydet opetussuunnitelmaan 3. Opetusohjelman sisältö 4. Ohjelman toteuttaminen, kirjallinen ja kuvallinen raportointi 5. Tavoitteiden toteutuminen, ohjelman opetuksellinen arviointi. Opetusohjelmasta muodostuvaan pedagogiseen lopputyöhön voi sisältyä pohdintaa mm. teorian ja käytännön yhdistämisestä, koulumuodon tai taidekasvatuksen ympäristön erityisvaatimuksista, työn velvoitteista, merkityksestä, kehitysmahdollisuuksista, kehityksen esteistä, koulun sosiaalisesta ilmapiiristä, opettajan roolista, opiskelijan henkilökohtaisista resursseista, koulutuksen riittävyydestä. Lopputyön osana voi myös olla tutkiva oppilastyönäyttely, videotaltiointi, julkaisu tai muu raportointi. Arviointi Opetusohjelmasta muodostuvaa lopputyötä arvioitaessa kiinnitetään huomiota tavoitteen asetteluun, suunnitelman sisältöön ja toteutukseen sekä opiskelijan itsensä tuloksista ja työstä tekemään arviointiin. Käytännön pedagogiikkaan liittyvää lopputyötä arvioitaessa kiinnitetään huomiota tavoitteen asetteluun, suunnitelman sisältöön ja toteutukseen sekä opiskelijan itsensä tuloksista ja työstä tekemään arviointiin. 2. TAITEELLISEEN TYÖHÖN SUUNTAUTUNUT LOPPUTYÖ Lopputyö sisältää taiteellisen produktion ja siihen kirjallisen osuuden. Lähtökohtana on taiteellisen toiminta- ja oppimisprosessin tutkiminen oman työskentelyn perusteella. Kirjallisessa osuudessa: esitellään lopputyön henkilökohtaiset ja yleiset lähtökohdat sekä se, millä tavoin työ rakentuu kuvallisista, esineellisistä, suullisista ja kirjallisista aineistoista esitellään taiteellisesti suuntautuneen lopputyön tavoitteet; ne on ilmaistava jo taiteellisen osuuden esittelyn, näyttelyn tms. yhteydessä kuvataan työn vaiheita ja käytettyjä työmenetelmiä eritellään ja perustellaan työskentelyyn ja lopputulokseen vaikuttaneita ratkaisuja; tähän sisältyy yhtä hyvin ulkoisen toiminnan kuin sisäisen

3 prosessin kuvausta arvioidaan työprosessia ja valmista produktiota kokonaisuutena esitellään lopputyön menetelmällinen lähestymistapa Lopputyön tekijän odotetaan pitävän työpäiväkirjaa, johon hän eri menetelmin tallentaa työskentelyn vaiheita ja työn etenemiseen vaikuttaneita tekijöitä. Arviointi Taiteellisen lopputyön arviointi tapahtuu kirjallisessa osuudessa esiteltyjen tavoitteiden pohjalta. Tämä koskee myös lopputyöhön liittyvää taiteellista osuutta. Tämän takia lopputyön tavoitteet on ilmaistava jo taiteellisen osuuden esittelyn, näyttelyn tms. yhteydessä. Myös itse tavoitteenasettelun mielekkyyteen kiinnitetään huomiota. Koko lopputyön arviointi perustuu kolmijakoon: 1. taiteellinen produktio 2. kirjallinen osuus 3. edellisten välinen yhteys Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten nämä osuudet tukevat toisiaan. Taiteellinen lopputyö edellyttää myös menetelmällistä lähestymistapaa, menetelmien hallintaa ja arviointia. 3. TEOREETTINEN TUTKIELMA LOPPUTYÖNÄ Tavoitteena on tarkastella lopputyöksi asetettua tehtävää teoreettisen ajattelun avulla ja sen lähdeaineistona on erityisesti alan kirjallisuudessa käyty keskustelu. Teoreettisesti painottunut lopputyö edellyttää teoreettisessa ajattelussa tarvittavien tutkimusmenetelmien hallintaa, taidekasvatusteorioiden ja tutkielman aihepiirin hyvää tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen viestintään. Tutkielmassa esitellään lopputyön tehtävänasettelu, sen merkitys taidekasvatuksen kannalta sekä käytetty metodi. Työn keskeisen osan muodostaa valitun tehtävän johdonmukainen ja kattava käsittely sekä johtopäätösten esittely ja tulkinta. Arviointi Lopputyön muodostuessa teoreettisesta tutkielmasta, nousee arvioinnissa huomion kohteeksi tutkimusongelman merkittävyys ammatilliselta ja tieteelliseltä kannalta ja sen vaikeusaste työn laajuus tutkielman muodollisen ja teknisen toteuttamisen taso taustatietojen ja oman osuuden suhde ja niveltyminen toisiinsa ongelmien ja tulosten perustelu ja niiden kehittelytaso tulosten tulkinnan taso.

4 LOPPUTYÖN KÄSITTELYPROSESSI 1. Lopputyön ohjaus Opiskelija voi saada lopputyönsä tekemiseen henkilökohtaista ohjausta enintään 20 tuntia. Erityistapauksissa työllä voi olla kaksi ohjaajaa, jolloin ohjaustuntien (20) jakamisesta sovitaan etukäteen. Taidekasvatuksen osaston arvosteluryhmä päättää lopputöiden ohjaajat lopputyöseminaarin opettajien esityksestä. Opiskelija voi itse ehdottaa ohjaaja ja keskustella erilaista vaihtoehdoista lopputyöseminaarinsa vetäjän kanssa. 2. Lopputyön jättäminen tarkastettavaksi Lopputyön voi jättää tarkastettavaksi, kun työn ohjaaja katsoo sen tarkastuskelpoiseksi. Lopputyön voi jättää tarkastettavaksi koska tahansa lukuvuoden aikana. Mikäli opiskelija haluaa saada tutkintotodistuksensa todistustenjakopäivänä, joulukuun publiikissa, on työ jätettävä tarkastukseen viimeistään , ja kevään publiikkia varten viimeistään Lopputyö, jossa on mukana tiivistelmä, ja mahdolliset liitteet (esim. dia- tai video-ohjelma) jätetään kahtena kappaleena taidekasvatuksen osaston osastosihteerille, Sirpa Salolle. Lopputyöhön liittyy tiivistelmä, joka on kirjoitettava opinnäytetiivistelmälomakkeelle, joka täytetään sähköisessä muodossa sekä suomen- että englanninkielisenä. Lomakkeen verkko-osoite on: Sähköisesti lähetetty tiivistelmä näkyy Aralis-kirjaston sivuilla: Aralis etusivu >Taideteollisen korkeakoulun kirjasto >kokoelmat >opinnäytteet. Ennen tiivistelmän lähettämistä sähköisessä muodossa siitä tulostetaan 3 paperiversiota, jotka sidotaan lopputyöraportteihin (2 kpl) ja lisäksi yksi irrallinen kopio toimitetaan lopputyökappaleiden jättämisen yhteydessä osastolle, osastosihteeri Sirpa Salolle. Mikäli lopputyön kirjallisen osan taiton on tehnyt joku muu kuin lopputyön tekijä, taittajan nimi on mainittava lopputyön nimiölehdellä (kansisivun jälkeen tuleva lehti, jossa on mainittu tekijä, työn otsikko, osasto ja vuosi). Jos lopputyöhön liittyy jokin ainutkertainen, sellaisenaan toistumaton tapahtuma (esim. taidenäyttely, performanssi, pedagoginen kokeilu), joka on osa arvioitavaa työtä ja johon työn tarkastajat tutustuvat, on lopputyön kirjallinen osa jätettävä tarkastettavaksi viimeistään vuoden kuluttua tuosta tapahtumasta. Taidekasvatuksen osaston arvosteluryhmä määrää lopputyölle kaksi tarkastajaa. Päätös perustuu eleensä työn ohjaan kuulemiseen. Kun

5 kysymyksessä on taiteelliseen työskentelyyn suuntautunut lopputyö, johon liittyy arvioitava näyttely, esitys tms. tapahtuma, tarkastajat on määrättävä jo ennen tätä. Siksi opiskelijan on huolehdittava siitä, että työn ohjaaja ja tarkastajat saavat hyvissä ajoin tietoonsa näyttelyn, esityksen tai taidepedagogisen kokeilun ajankohdan. Osastosihteeri Sirpa Salo toimittaa lopputyön ja tarvittaessa tarkastusohjeet tarkastajille. Lopputyön arviointiin, tarkastuslausunnon ja arvosanaehdotuksen antamiseen sekä lopputyön esittelytilaisuuden järjestämiseen varataan aikaa kaksi kuukautta. Mikäli toinen tai molemmat tarkastajat katsovat lopputyön sellaiseksi, ettei sitä voida hyväksyä, asiasta on syytä ilmoittaa välittömästi ja lopputyöprosessi tulee keskeyttää. 2. Kypsyyskoe - äidinkielen kirjallinen koe Kun opiskelija jättää valmiin lopputyönsä tarkastukseen, ilmoittautuu hän samalla kypsyyskokeeseen. Ilmoittautuminen tehdään tenttikuorella osastosihteeri Sirpa Salolle. Kypsyyskoekysymyksiä on yleensä kaksi, joista vain toiseen vastataan. Kypsyyskoe on ainekirjoitustilaisuus, ei tentti. Kypsyyskokeen kysymysten laatija tarkastaa koevastauksen sisällön osalta ja äidinkielen tarkastaja kielen osalta. Arvostelu: hyväksytty/hylätty. Kypsyyskoe on suoritettava hyväksytysti ennen lopputyön arvosanan päättämistä osaston arvosteluryhmässä. 3. Lopputyön esittely Lopputyön esittelyn ajankohta sovitaan ensisijaisesti Virt@ koulutuksen johtajan, tarkastajien ja osastosihteeri Sirpa Salo kesken. Sirpa vastaa esittelyaikataulun laatimisesta. Esittelyaikataulu lähetetään tiedoksi kaikille osapuolille ja siitä tiedotetaan myös sähköpostitse ja osaston kotisivuilla. Esittelytilaisuus kestää yhden tunnin ja sen tehtävänä on kertoa lopputyöstä olennainen. Opiskelija käyttää ensin puoli tuntia työnsä keskeisten tavoitteiden, sisällön ja tulosten esittelyyn. Esitystä voi havainnollistaa eri tavoin ja tarvittaessa voit pyytää teknistä tukea (hyvissä ajoin) osaston harjoitusmestarilta tai lehtori Esa Salmiolta. Opiskelijan osuuden jälkeen tarkastajat esittävät perustellut kommenttinsa lopputyöstä. Kommentoinnin tulisi olla keskustelevaa, kyselevää ja pohdiskelevaa. Tarkastajat eivät esitä arvosanaehdotustaan vielä esittelytilaisuudessa. Tarkastajien lisäksi esittelytilaisuuteen osallistuvat osaston arvosteluryhmän jäsenet tai heidän varahenkilönsä. Esittelytilaisuudet ovat avoimia kaikille asiasta kiinnostuneille. Taidekasvatuksen osaston lopputöiden esittelyt pyritään järjestämään

6 lukukauden lopulla niin, että mahdollisimman monella opiskelijalla on mahdollisuus niihin osallistua. koulutuksen esittelyt sijoittuvat pääosin tiiviiseen 2-3 viikon jaksoon huhti-toukokuun vaihteessa Oman työsi esittelyn lisäksi sinun on osallistuttava vähintään kuuden (6) muun lopputyön esittelytilaisuuteen. Tämä on osa Taidekasvatuksen tutkimus II kurssin suoritusta koulutuksessa. Jos jätät lopputyösi tarkastukseen ennen kevättä 2010, voit tehdä em. suorituksen osallistumalla taidekasvatuksen osaston muiden lopputöiden esittelytilaisuuksiin keväällä ja syksyllä Lopputyön arviointi Lopputyön arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5: 0 hylätty 1 tyydyttävä 2 hyvin tyydyttävä 3 hyvä 4 hyvin hyvä 5 erinomainen Tarkastajat merkitsevät ehdottamansa arvosanan tarkastuslausuntoonsa ja vahvistavat sen allekirjoituksellaan. Tarkastaja merkitsee lausuntoonsa myös ammattinsa ja tutkintonsa, koska tämä selkeyttää opiskelijan ja arvosteluryhmän tulkintaa arvostelun näkökulmasta. Lausunnon maksimipituus on kolme liuskaa ja se jätetään viimeistään viikon kuluessa esittelystä, jos muusta ei ole erikseen sovittu. Tarkastajat voivat neuvotella lopputyöstä keskenään ennen lausunnon jättämistä. Jättäessään tarkastuslausuntonsa tarkastajat palauttavat myös lopputyökappaleet arvosteluryhmän sihteerille, Sirpa Salolle, joka toimittaa ne TaiK:n ja osaston kirjastoihin säilytettäväksi. Tarkastuslausunnot toimitetaan kirjastoihin lopputöiden mukana. Taidekasvatuksen osaston osastoneuvoston nimeämä arvosteluryhmä antaa lopputyölle arvosanan tarkastuslausuntojen pohjalta. Arvosteluryhmä ei kuitenkaan ole sidottu tarkastajien arvosanaehdotuksiin. Arvosteluryhmän viimeisimmät pöytäkirjat, joista ilmenee annetut arvosanat, ovat nähtävissä 6. kerroksen käytävällä arvosteluryhmälle varatulla ilmoitustaululla. Lopputyön arvosteluun tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen kirjallisesti oikaisua korkeakoulun tutkintolautakunnalta (asetus 1291/91). Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan henkilökohtaisesti tietoonsa.

7 5. Lopputyön vaatima työmäärä Taiteen maisterin tutkintoon sisältyvän opinnäytetyön (lopputyö) laajuus on 40 opintopistettä. Tämä tarkoittaa yli puolen vuoden päätoimista työskentelyä - pohtimista, aineiston kokoamista, kokeiluja, dokumentointia, kirjoittamista tms. - johon sisältyy yrityksiä ja erehdyksiä, oivalluksia ja suunnitelman muutoksia. Jokaisella on oma työtapansa ja nopeutensa, mutta kaikissa tapauksissa lopputyön tekeminen vaatii aikaa, paneutumista ja keskittymisrauhaa. Tämän takia on ensiarvoisen tärkeää, että otat lopputyön tekemisen huomioon syyslukukauden 2009 ja kevätlukukauden 2010 töiden suunnittelussa. Jokaisen kannattaa varata vähintään yksi pitempi jakso (2-3 kk), jolloin voi keskittyä päätoimisesti lopputyön tekemiseen.