LEMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivistyslautakunta

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 3/2013 Sivistyslautakunta Käsiteltävät asiat 26. Saapuneet kirjeet Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Sivistystoimen taloudellinen osavuosikatsaus Lemin kirjaston liittyminen Etelä-Karjalan kirjastojen Heili -yhteisjärjestelmään Perhepäivähoidon kustannuskorvaus alkaen Esiopetuksen järjestämispaikat lukuvuonna Koululaisten iltapäivätoiminta lukuvuonna Kuukanniemen koulun 6. luokan leirikoulu Helsingissä Lemin Eskon valinta vuosiksi Tiedoksi saatettavia asioita...58

2 Viranomainen Pöytäkirja 3/2013 LEMIN KUNTA 43 Sivistyslautakunta KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkitä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Iitiän päiväkoti (Tuomelankankaantie 1) Kohonen Tarja puheenjohtaja Rings Mervi varapuheenjohtaja Värtö Marja jäsen Helen Ilkka jäsen Karhu Anu jäsen, poistuneena klo Hakonen Hannu jäsen, poistuneena klo Haiko Matti jäsen Puranen Leila varajäsen MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Vainikka Petri Liljander Sirkka Parviainen Päivi Seppälä Tarja Pietiläinen Risto Sinkko Eija Tielinen Sirpa esittelijä, Lemin koulukeskuksen rehtori asiantuntija, vapaa-aikasihteeri, läsnä pykälissä 26 28, 32, asiantuntija, Lappeenrannan maakuntakirjaston kirjastotoimenjohtaja, läsnä pykälissä 26 29, poistui klo asiantuntija, varhaiskasvatuspäällikkö, läsnä pykälissä 26 28, 30 31, poistui klo kunnanhallituksen edustaja kunnanhallituksen puheenjohtaja sihteeri, sivistystoimen kanslisti LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKATUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VARMENNUS Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Hannu Hakonen :ssä ja 35, Mervi Rings :ssä 34 ja Matti Haiko :ssä Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Tarja Kohonen Tarkastusaika Lemillä Allekirjoitukset Sirpa Tielinen Hannu Hakonen Mervi Rings Matti Haiko PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Lemillä Virka-asema kanslisti Sirpa Tielinen

3 Sivistyslautakunta Saapuneet kirjeet Sivistyslautakunta 26 Esitys Sivistyslautakunta merkitsee saapuneet kirjeet tiedoksi (liite 1). (valm. ST) Hyväksyttiin.

4 Sivistyslautakunta Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 2013 Sivistyslautakunta 27 Kunnanhallitus on hyväksynyt talousarvion täytäntöönpanoohjeet vuodeksi 2013 seuraavasti: LEMIN KUNTA Kunnanhallitus Toimielimille ja hyväksyjille TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 2013 Tämän ohjeen tarkoitus Tällä ohjeella annetaan kaikkia toimielimiä koskevat ohjeet talousarvion täytäntöönpanosta sekä talouden ja toiminnan seurannasta ja raportoinnista. Toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen seuranta Talousarviossa asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava. Seurantavastuu on kullakin toimielimellä ja tarkastuslautakunnalla. Käytännössä toteutumista seuraavat tulosalueittain tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat. Talouden seuranta on jatkuvaa ja siitä raportoidaan kahden kuukauden välein tarkastuslautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Raportit julkaistaan myös kunnan nettisivuilla. Tilivelvollisille toteutumaraportit toimitetaan koneellisesti päivittäin. Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen raportoidaan tarkastuslautakunnalle ja ao. toimielimille vähintään kolme kertaa vuoden aikana. Talousarvion sitovuus ja käyttösuunnitelma Määräykset talousarvion sitovuudesta sisältyvät talousarvion yleisperusteluihin. Toimielimet vastaavat entiseen tapaan talousarvioon merkittyjen määrärahojen riittävyydestä. Määrärahojen käytön seuranta tässä tarkoituksessa on mahdollista käytössä olevien raportointityökalujen avulla. Hallintosäännön mukaan toimielinten on hyväksyttävä talousarvioon perustuva käyttösuunnitelma. Käyttösuunnitelmassa määritellään tulosalueiden määrärahan tarkempi jako ja vastuu määrärahan käytöstä ja toiminnasta. Käyttösuunnitelmassaan toimielimet voivat tehdä määrärahasiirtoja tulosyksiköiden välillä tulosalueen määrärahaa ylittämättä. Toimielinten tulee määrätä ne viranhaltijat, jotka ovat vastuussa meno- ja tulolajien välisistä siirroista tulosyksiköiden sisällä. Lisäksi käyttösuunnitelman yhteydessä

5 Sivistyslautakunta toimielimen on asetettava tulosyksiköille tulosalueen tavoitteista johdetut tarkemmat tavoitteet, joiden toteutumista seurataan edellä esitetyllä tavalla ja joilla toteutetaan kunnan strategiaa. Näistä tavoitteista johdetaan yksittäisten työntekijöiden henkilökohtaiset tavoitteet ja näin jalkautetaan strategia työntekijätasolle. Tositteiden hyväksyjät ja tilinkäyttäjät määrää kunnanjohtaja. Hyväksyjänä ja tarkastajana ei saa olla sama henkilö. Tarkastaja tarkastaa, että lasku on muodollisesti ja asiallisesti oikea, tavara, työsuoritus tai muu palvelus on vastaanotettu ja lasku ja toimitettu tavara tai palvelu vastaa tilausta. Epäselvissä tapauksissa tarkastaja ottaa yhteyttä laskuttajaan/toimittajaan. Tarkastaja tiliöi laskun (=merkitsee tilin, kustannuspaikan ja alvkoodin). Hyväksyjä hyväksyy laskun maksatusta varten ja tarkastaa, että lasku on oikein tiliöity ja että menon suorittamiseen on käytettävissä määräraha ja tarvittaessa päätös. Hyväksyjän on huolehdittava siitä, että käytettävissä oleva määräraha riittää. Vuoden 2012 tilinpäätös jäi noin euroa alijäämäiseksi. Kunnan taseen kertynyt ylijäämä muuttui alijäämäksi, jota on noin euroa. Kuntalain tasapainotusvelvoite koskee nyt Lemin kuntaakin. Sen lisäksi, että uutta alijäämää ei enää saa syntyä, on tärkeää saada ainakin osa vanhoista alijäämistä katetuksi vuoden 2013 aikana. Määrärahojen, tuloarvioiden ja toiminnallisten tavoitteiden muuttaminen vuoden aikana Toimielin vastaa siitä, että talousarvioon merkitty määräraha riittää koko vuodeksi ja toiminnalliset tavoitteet ja tuloarviot toteutuvat. Mikäli toimielin toimialansa taloutta seuratessaan tai hyväksyjä laskua hyväksyessään havaitsee, että määräraha ei tule riittämään valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen loppuvuoden aikana, on meneteltävä seuraavasti: - toimielimen/hyväksyjän on selvitettävä, voidaanko toimintoja sopeuttamalla selvitä jäljellä olevalla määrärahalla - jos sopeuttaminen ei ole mahdollista on selvitettävä, voidaanko saman tulosalueen muista määrärahoista tarvittaessa edellisessä kohdassa mainitulla tavalla sopeuttaen siirtää tarvittava määräraha vajaalle kohdalle - jos siirtäminenkään ei ole mahdollista, on toimielimen tehtävä ehdotus kunnanvaltuustolle määrärahan korottamisesta tai toiminnallisten tavoitteiden muuttamisesta niin, että määräraha riittää niihin. Määrärahan korottamisen katteeksi on osoitettava säästö toimielimen muista määrärahoista. Määrärahan korotusesitystä ilman, että sille osoitetaan realistinen kate muiden menojen säästöstä tai tulojen lisäyksestä, ei valtuustolle tulla esittämään. Valtuustolla on valta hyväksyä tai hylätä määrärahan korotusesitys kokonaan tai osittain. Tämä tulee ottaa huomioon määrärahojen käytössä vuoden alusta alkaen.

6 Sivistyslautakunta Jos toimielin vastaavasti havaitsee, että valtuuston asettamat tavoitteet voidaan toteuttaa talousarvioon merkittyä pienemmällä määrärahalla, tulee toimielimen tehdä valtuustolle esitys määrärahan alentamisesta tai tavoitteiden muuttamisesta. Menojen ajoittaminen Koska tulot kertyvät tasaisesti vuoden aikana, on myös menot pyrittävä jakamaan tasaisesti. Budjetoitujen menojen tasaamiseksi ja tuloksen pitämiseksi ylijäämäisenä menojen kehitystä tulee rajoittaa siten, että käyttötalouden tulosalueiden määrärahoista saa seuraavina ajankohtina olla käytettynä enintään alla mainittu osuus budjetoiduista määrärahoista. Näissä menoissa ei ole otettu huomioon Eksoten maksuosuuksia, joihin ei enää tänä vuonna voida vaikuttaa. Budjetoiduista menoista tulee siis säästää 3 %. Ajankohta Menojen toteutuma, % Hankinnat Yksittäisiä tarvike- ja kalustohankintoja ja urakoiden hyväksymisiä koskevat hankintarajat on määritelty talousarviossa. Tarjousmenettelyssä on tarjousten tekijöitä kohdeltava tasapuolisesti ottaen huomioon hankintaohjeiden määräykset. Tarjouspyynnössä on mainittava tarjousten vertailussa käytettävät perusteet. Tarjouspyynnön lähettämisen jälkeen ei uusien perusteiden käyttöönotto enää ole mahdollista. Tämän vuoksi tarjouspyynnön valmisteluun kaikissa tilanteissa on paneuduttava huolellisesti. Hankinnoissa on lisäksi noudatettava soveltuvin osin Etelä-Karjalan hankintapalvelujen laatimaa hankintaohjetta ja hankintastrategiaa. Hankintapäätösten perusteluissa on aina erikseen selvitettävä, miksi hankintalakia ei ole noudatettu, jos ei ole noudatettu. Jos hankintalakia on noudatettu, on mainittava minkä hankintalain pykälän mukaan hankinta toteutetaan. Samoin on mainittava, milloin tarjouspyyntö on ollut Hilmassa, jos se on ollut.

7 Sivistyslautakunta Kokouspalkkiot Kokoustiedot palkkioiden maksatusta varten on toimielimen sihteerin toimitettava palkkasihteerille huhti-, heinä-, loka- ja joulukuun 5. päivään mennessä. Palkkiot maksetaan mainittujen kuukausien loppuun mennessä. Henkilöstön koulutus Matka koulutustilaisuuteen on tehtävä niin vähin kokonaiskustannuksin kuin matkan tarkoituksenmukaisen tekemisen kannalta on mahdollista. Kunta maksaa koulutustilaisuuteen määräämänsä henkilön matkakorvaukset yleisten kulkuneuvojen taksojen tai muulla tavalla edullisimmaksi osoitetun vaihtoehdon mukaan sekä päivärahan koulutuspäiviltä virka- ja työehtosopimusten mukaan, mikäli siitä on maininta koulutuspäätöksessä. Talousarvion yleisperustelujen mukaan koulutukseen osallistumisesta päättävät määrärahojen puitteissa kunnanjohtaja tai ao. osastopäällikkö. Valtionavut ja osuudet Toimielinten tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan valtionosuus- ja -korvaushakemukset toimitetaan ajoissa yleiseen toimistoon allekirjoitettaviksi ja lähetettäviksi valtionosuusviranomaiselle. Saatavien laskutus ja perintä Saatavien laskutus ja perintä hoidetaan entiseen tapaan. Laskutus on suoritettava laskutusjaksoa seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä. Tätä aikarajaa on ehdottomasti noudatettava ainakin verollisessa laskutuksessa, koska arvonlisäverotilitysten laadinnalle on säädetty kuukausittainen määräaika. LEMIN KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Simo Luukkanen Markku Peutere Esitys Sivistyslautakunta merkitsee kunnanhallituksen antamat talousarvion täytäntöönpano-ohjeet 2013 tiedoksi. Hyväksyttiin.

8 Sivistyslautakunta Sivistystoimen taloudellinen osavuosikatsaus Sivistyslautakunta 28 Sivistystoimen tehtävien hoitamiseen on käytetty määrärahoja vuoden 2013 alusta lukien seuraavasti (oheismateriaali): - sivistystoimen hallinto 26,6 % - perusopetus 27,9 % - muut opetuspalvelut (kansalaisopisto, taiteen perusopetus) 23,9 % - kirjasto- ja kulttuuripalvelut 29,1 % - yhteiset tehtävät (vapaa-aikatoimen hallinto) 28,2 % - liikuntapalvelut 44,2 % - nuorisotyö 18,7 % varhaiskasvatus - hallinto 28 % - päiväkotihoito 27,5 % - esiopetus 15,7 % - lasten päivähoito 27,7 % Investointeja on toteutunut sivistystoimen osalta seuraavasti (oheismateriaali): - Koulukeskuksen irtaimisto 0 % - Kuukanniemen koulun irtaimisto 3,6 % - Kirjaston irtaimisto 0 % - Vapaa-aikatoimen irtaimisto 0 % (valm. PV) Esitys Sivistyslautakunta merkitsee taloudellisen osavuosikatsauksen tiedoksi. Hyväksyttiin.

9 Sivistyslautakunta Lemin kirjaston liittyminen Etelä-Karjalan kirjastojen Heili -yhteisjärjestelmään Sivistyslautakunta 29 Etelä-Karjalan kahdeksan kunnan kirjastot ovat valmistelleet jo pitkään yhteistä kirjastojärjestelmää. Yhteisjärjestelmän nimi on Heili -kirjastot, ja mukaan lähtevät yhteisjärjestelmää koordinoiva Lappeenranta, Lemi, Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti, Parikkala, Taipalsaari ja Savitaipale. Yhteisjärjestelmä valmistuu ja otetaan käyttöön vuoden 2013 lopulla. Etelä-Karjalan Heili -kirjastoilla on järjestelmän käyttöönoton jälkeen yhteinen asiakas- ja aineistorekisteri, yhteinen kirjastokortti, ja aineistokuljetukset kirjastojen välillä. Yhteisjärjestelmän käynnistykseen on myönnetty opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustusta. Järjestelmästä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin järjestelmässä mukana oleva kunta omalta osaltaan. Yhteisjärjestelmä tuo Heili -kirjastojen asiakkaiden ulottuville kaikkien Heili -kirjastojen kokoelmat yhteisen rekisterin ja aineistokuljetusten myötä. Sopimuksella Heili -kirjastojen yhteisjärjestelmästä sovitaan yhteisjärjestelmän päätöksenteosta, sopimuksista, kustannusten jakamisesta, tietorekistereiden omistuksesta ja käytöstä, yhteisjärjestelmään liittymisestä ja irtisanoutumisesta. Kirjasto/kunta liittyy Lappeenrannan maakuntakirjaston koordinoimaan Etelä-Karjalan kirjastojen yhteiseen Heili -järjestelmään allekirjoittamalla sopimuksen. Liitteenä sopimus Heili Etelä-Karjalan kirjastojen yhteisjärjestelmästä. (valm. PLP) Lemin kunnanhallitus on sitoutunut lähtemään mukaan maakunnalliseen kirjastojärjestelmään päätöksellään Kyseisen sitoumuksen perusteella Etelä-Karjalan kirjastojen yhteisjärjestelmää on valmisteltu siltä pohjalta, että myös Lemi on mukana, ja Lemin investointibudjetissa on huomioitu järjestelmän hankkimiseen tarvittavat rahat. Valmistelutyöt ovat jo pitkällä, uusi järjestelmä on asennettu Lemille, tekninen yhteensopivuus on näin ollen todettu, ja konversiotyöt ajoittuvat alkukesään. Tällä sopimuksella ei siis enää päätetä yhteisjärjestelmään mukaan lähtemisestä, vaan yhteisjärjestelmäkimpan käytännön asioista, kimpan johtamisjärjestelyistä ja kustannusten jaosta. Kustannusvaikutuksiltaan liittyminen yhteisjärjestelmään ei tuo juurikaan muutosta nykyiseen. Lemi osallistuu kimpan vuotuisiin käyttökustannuksiin 2,41 %:n osuudellaan, eivätkä vuotuiset käyttökustannukset muutu merkittävästi nykyisestä. Järjestelmän myötä aloitetaan yhteiset kuljetukset kirjastojen välillä, ja aluksi kustannukset katetaan

10 Sivistyslautakunta valtionavustuksella. Jatkossa kaikki kunnat osallistuvat niihin kustannuksiin omalla panoksellaan, joten tämä menoerä on Leminkin kirjastolle uusi. Sen suuruutta ei tässä vaiheessa pysty sanomaan, ja suuruuteen voi jatkossa vaikuttaa viikoittaisten kuljetuskäyntikertojen määrällä. Kuljetuskustannukset tuovat hyödyn nykyistä ratkaisevasti laajemman aineistovalikoiman muodossa. Koko yhteisen järjestelmän tarkoituksena on edistää kirjastoyhteistyötä ja tuoda koko kimpan aineistovarastot vaivattomasti kaikkien - myös lemiläisten - kirjastonkäyttäjien ulottuville. Muualla Suomessa toimivissa kirjastokimpoissa kokemukset aineistokuljetuksista ovat erittäin hyviä. Pelot siitä, että pienet kirjastot joutuisivat luopumaan esimerkiksi uutuusaineistoistaan suurempien hyväksi, on osoittautunut turhaksi. Hyötyjiä ovat kaikki osapuolet, niin suuremmat kuin pienemmätkin. Yksikään kunta, varsinkaan pienempi, ei pysty omin resurssein hankkimaan sitä aineistomäärää, jonka yhteinen kimppa tuo. Luumäen poisjäämisen syistä ei ole tietoa. Jokainen kunta on tehnyt päätöksensä ja solmii sopimuksensa itsenäisesti." (valm. PLP ja PV) Esitys Sivistyslautakunta päättää 1. hyväksyä liitteenä 2 olevan kirjaston Heili -sopimuksen kirjastotoimenjohtajan ehdotuksen mukaisesti. 2. että kirjastotoimenjohtaja oikeutetaan solmimaan sopimus palvelun tuottajan kanssa. Hyväksyttiin. Kirjastotoimenjohtaja poistui kokouksesta klo

11 Sivistyslautakunta Perhepäivähoidon kustannuskorvaus alkaen Sivistyslautakunta 30 Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lapsen hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen KVTES ( ) perhepäivähoitajia koskevan liitteen 12 13:n mukaan Suomen Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen mukaisesti. Suomen Kuntaliiton Yleiskirje 4/80/2013 on antanut suositukset vuoden 2013 kustannuskorvauksista. Liitteenä olevasta taulukosta ilmenee kustannuskorvauksen suuruus eri hoitopäivien mukaan. (valm. TS) Esitys Lautakunta päättää hyväksyä perhepäivähoidon kustannuskorvaukset suosituksen mukaisesti alkaen. Kustannuskorvauksen suuruus eri hoitopäivien mukaan on esitetty liitteessä 3. Hyväksyttiin.

12 Sivistyslautakunta Esiopetuksen järjestämispaikat lukuvuonna Sivistyslautakunta 31 Esiopetusta annetaan päiväkodeissa osana päiväkotien toimintaa. Esiopetuspaikkoja ovat olleet aiemmin Kirkonkylässä ja Kuukanniemessä. Iitiän päiväkodin esiopetusikäisten opetus on järjestetty kuluvana lukuvuotena Kuukanniemen päiväkoti Oravanpesässä. Sinne on järjestetty koulukuljetus esiopetusoppilaille. Lukuvuodelle on ilmoittautunut 48 lasta esiopetukseen, joista ensisijaisesti haki Kirkonkylään 15, Kuukanniemeen 21 ja Iitiään 12 lasta. Esiopetukseen lukuvuodeksi hakuaika päättyi Suuresta lapsilukumäärästä sekä lasten asuinpaikoista ja koulukuljetusreiteistä johtuvista syistä on tarkoituksenmukaista, että esiopetusta järjestettäisiin kaikissa kunnan kolmessa päiväkodissa joko erillisinä ryhminä tai muissa lapsiryhmissä, joissa on 5-6 -vuotiaita lapsia ( viskarit ). (valm. PV) Esitys Sivistyslautakunta päättää, että lukuvuonna esiopetusta järjestetään kolmessa päiväkodissa: Kuukanniemessä sekä Iitiässä ja Kirkonkylässä. Esiopetus voidaan järjestää erillisissä esiopetusryhmissä tai viskariryhmissä. Hyväksyttiin. Varhaiskasvatuspäällikkö poistui kokouksesta klo

13 Sivistyslautakunta Koululaisten iltapäivätoiminta lukuvuonna Sivistyslautakunta 32 Opetushallituksen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalle annettujen perusteiden mukaisesti kunnan tulee hyväksyä aamu- ja iltapäivätoimintaa varten toimintasuunnitelma ja toimipistekohtainen suunnitelma laaditaan ennen toimintavuoden alkua. Toiminnassa otetaan huomioon koulun opetussuunnitelma ja painopistealueet. Lemillä ip-toimintaa on järjestetty 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille ja erityisoppilaille molemmissa taajamissa. Erityisoppilaiden osalta kunta päättää ip-toiminnan järjestämispaikan. Kuukanniemen iltapäivätoiminnassa lukuvuonna oli 1 -luokkalaisia 8 ja 2 -luokkalaisia 9 sekä kaksi ohjaajaa koko toimintavuoden ajan. Kirkolla toiminnassa lukuvuonna oli 1 -luokkalaisia 12, 2 -luokkalaisia 2 ja 2 erityisoppilasta sekä kaksi ohjaajaa. Alustavien tietojen mukaan Kirkonkylän ip-toimintaan on ilmoitettu 1 -luokkalaisia 7 ja 2 -luokkalaisia 9 sekä 2 erityisoppilasta, yhteensä 18. Kuukanniemen 1 -luokkaisia on ilmoitettu 13 ja 2 -luokkalaisia 3, yhteensä 16. Tilanne saattaa muuttua vielä vähän kesäloman aikana. Kuukanniemen ip -toiminta on hankittu ostopalveluna Lemin seurakunnalta. Seurakunta on saanut puolet kunnan saamasta valtionavusta ao. toimintaan ja Kuukanniemen toimintaan osallistuvien lasten kuukausimaksut. Määrärahavaraus on vapaa-aikatoimen iltapäivätoiminnan kustannuspaikalla. Kirkonkylän ip -toiminnasta vastaa kunta ja kuukausimaksut tuloutuvat vapaa-aikatoimelle. Toimintaperiaatteissa on lukuvuonna se, että iltapäivätoimintaan ilmoittaminen on sitovaa lukukauden ajaksi. Tämä siksi, että kustannukset ovat kiinteitä mm. palkka- ja kiinteistökulujen osalta ja kuluja ei vähennä oikeastaan kuin välipalojen osuus. Oppilas voidaan ilmoittaa toimintaan osa-aikaiseksi (10 päivää tai vähemmän), jolloin etukäteen tehtyä ilmoitusta vastaan maksu voidaan alentaa 40 euroon. Perittävää maksua voidaan alentaa myös sairauden takia 40 euroon. Elo- ja joulukuun maksut ovat kaikille osallistujille 40 euroa. Liitteenä 4 lukuvuoden toimintasuunnitelma ja liitteenä 5 Sopimus iltapäivätoiminnan palvelun tuottamisesta. (valm. SL)

14 Sivistyslautakunta Esitys Sivistyslautakunta päättää 1. järjestää koululaisten iltapäivätoimintaa lukuvuonna Kuukanniemessä ja Kirkonkylässä. 2. Ensimmäisen luokan oppilaat ovat etusijalla iltapäivätoimintapaikkojen saannissa ip -ryhmissä. 3. Iltapäivätoimintaan ilmoittautuminen on sitovaa lukukaudeksi kerrallaan. 4. Ryhmän koko on enintään 20 lasta/toimintapiste. Ryhmän täyttyessä ip-toiminta voidaan järjestää varhaiskasvatuksen toimipisteissä. 5. päättää, että kuukausimaksu elo- ja joulukuussa on 40 /kk, muina toimintakuukausina 80 /kk, osa-aikaisessa toiminnassa tai sairauden takia yli 10 päivän poissaolo alentaa kuukausimaksun 40 euroon. Sisaralennus on 20 toisesta sisaruksesta, jos kummatkin ip-toiminnassa mukana kokonaismaksun mukaan. Ei koske elo-joulukuun maksuja. 6. Lautakunta hyväksyy Lemin kunnan perusopetuksen iltapäivätoimintaan toimintasuunnitelman lukuvuodelle (liite 4). 7. Lautakunta tekee sopimuksen Lemin seurakunnan kanssa Kuukanniemen iltapäivätoiminnan järjestämisestä lukuvuonna Sopimus liitteenä 5. Hyväksyttiin. Anu Karhu ilmoitti esteellisyydestä ja poistui kokouksesta tämän pykälän ajaksi klo Hän on Lemin seurakunnan lapsi- ja nuorisotyön johtokunnan jäsen.

15 Sivistyslautakunta Kuukanniemen koulun 6. luokan leirikoulu Helsingissä Sivistyslautakunta 33 Kuukanniemen koulun 6. luokka on suunnitellut kolmen päivän leirikoulua kevääksi Ohjelmaan on suunniteltu opetuskohteita, joissa voidaan syventää opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita ja sisältöjä. Leirikoulu koulun työtapana toimii lisäksi erinomaisena yhteisöllisyyden kehittäjänä. Sen suunnittelussa ja toteutuksessa kodin ja koulun yhteistyö tiivistyy. Leirikoulu on sekä oppilaille että opettajille vapaaehtoinen työtapa. Opettajien vastuu leirikoulun järjestelyissä, sisällöissä ja turvallisuuden huolehtimisessa on jakamaton. Perusopetusasetuksen 9 :n mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, josta määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta ja työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Lemin kunnan hallintosäännön , liitteen 2 (4/7) mukaisesti koulujen lukuvuosisuunnitelmien hyväksyminen kuuluu sivistyslautakunnan ratkaisuvaltaan. Työsuunnitelmasta on käytetty lukuvuoden alusta alkaen nimitystä lukuvuosisuunnitelma. (valm. PV) Esitys Hyväksytään Kuukanniemen koulun 6. luokan leirikoulusuunnitelma (liite 6). Suunnitelma liitetään Kuukanniemen koulun lukuvuosisuunnitelmaan osaksi koulun toimintaa. Hyväksyttiin.

16 Sivistyslautakunta Lemin Eskon valinta vuosiksi Nimi salainen asti Sivistyslautakunta 34 Esittelijän ehdotus Vuodesta 1988 alkaen Lemin kulttuuri- ja sittemmin sivistyslautakunta on valinnut parin vuoden välein ansioituneen kuntalaisen Lemin Eskoksi. Lemin Eskon tulee olla lemiläinen, työssä tai harrastuksissaan ansioitunut ja hänen on suostuttava tehtävään vapaaehtoisesti. Lemin Eskon tehtävänä on edustaa ja markkinoida Lemiä eri tilaisuuksissa. Toimintakausi on 2 -vuotinen. Valinta on julkistamiseen saakka salainen. Julistaminen tapahtuu jonkin kesätapahtuman yhteydessä, tänä vuonna Uimin Wanhan ajan kisat Lemin Eskolle on teetetty pellavanvärinen paita punosvyöllä. Aikaisemmat Lemin Eskot ovat Mauri Kuitto, Riitta Järvinen, Raija Buuri, Pentti Pekkanen, Veli-Pekka Järvinen, Leena Halme, Juha Junnonen, Irma Hietamies, Anneli Lattu ja Matti Huttunen ja Pirjo Nykänen. Titteliä kantaa tällä hetkellä Kaija Lankia. Liitteenä 7 yhteenveto aikaisemmista Lemin Eskoista. Esityksiä Lemin Eskoksi on pyydetty järjestöparlamentin kokouksessa. Tulleet ehdotukset esitetään kokouksessa. (valm. SL) Lautakunta valitsee Lemin Eskon ja päättää julkistamisajankohdan. Lemin Esko julkaistaan Uimin kesäkisoissa. Loppuosan päätöksestä lautakunta päätti julistaa salaiseksi asti (liite 7).

17 Sivistyslautakunta Tiedoksi saatettavia asioita Sivistyslautakunta 35 Lautakunnan puheenjohtaja tiedotti ajankohtaisista asioista liittyen nuorisotalkoisiin ja -takuuseen.