YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS. Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehdas

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS Stora Enso Oyj, Veitsiluodon tehdas Stora Enso Oyj Domicile: Helsinki Veitsiluodon tehdas VAT no: FI FI Kemi Business ID:

2 1 (52) Sisällys BAT 6 1. Tarkemmin avattuna tuotannon mittauksen ja laskennan toteuttaminen ja sen epävarmuudet 6 2. Esitys prosessien ylös- ja alasajotilanteiden, joita päätelmien päästötasot eivät koskisi, määrittelystä Päästöt ilmaan Päästöt vesistöön Mitkä ovat hakijan näkemyksen mukaan sellaisia puhdistinlaitekokonaisuuksien häiriötilanteita, joita päätelmien päästötasot eivät koske Soodakattila Meesauuni Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo Yhteenveto tällaisten häiriötilanteiden kestosta sekä puhdistinlaitteiden käyttö asteista viime vuosien aikana Soodakattila - Hiukkaspäästöt ilmaan Meesauuni - Hiukkaspäästöt ilmaan Jätevedenpuhdistamot Varaosat Hakijan näkemys päästömittauksiin liittyvistä mittausepävarmuuksista ja niiden merkityksestä tulkittaessa raja-arvojen alittumista Perustelut BAT-poikkeamille Päivitys siitä, mikä on soodakattilan jatkuvatoimisen NO x -mittauksen asentamisen tilanne Tarkennus, millä tavoin kiintoaineen, kokonaistypen ja AOX-päästöjen BAT:n mukaisuutta (BAT19) on tarkoitus tarkastella vuosiraportoinnin yhteydessä Tarkennus, millä tavoin soodakattilan ja meesauunin rikkidioksidipäästöjen BAT:n mukaisuutta on tarkoitus tarkastella vuosiraportoinnin yhteydessä (BAT 21, 22, 26) Vesistöön viime vuosina johdetun glaubersuolan määrä, hakijan näkemys mahdollisuuksista vähentää natriumin ja rikin päästöjä vesiin sekä arvio siitä, voiko soodakattilan sähkösuotimien tuhkaa varastoida raaka-aineena ja palauttaa kemikaalikiertoon myöhemmin tai toimittaa muualle hyödynnettäväksi (BAT 30) TOIMINTA JA HAKEMUS YLEENSÄ Hakijan näkemys siitä, ovatko tehdasalueella sijaitsevat kolme jakeluasemaa osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa Onko tehdasalueella sijaitseva PCC-laitos osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa Vastaako tehdasalueella olevan sataman ympäristölupa olemassa olevaa toimintaa vai onko tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaa olisi tarkistettava

3 2 (52) 13. Tiedot ruskean massan pesun investointitilanteesta Tiedot hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista luparajojen ylityksistä sekä häiriötilanteista ja niiden syistä Biologisen puhdistamon sähkökatko toukokuussa Soodakattilan SO 2 /TRS-mittauksen uusiminen heinäkuussa Fosforin luparajan ylitys elokuussa Fosforin luparajan ylitys marraskuussa Vuoden 2015 päästö- ja vaikutustarkkailuraportit sekä vuoden 2015 tulosten päivittäminen hakemukseen Onko sellutonnin vuosikapasiteetti saavutettavissa Ominaispäästöt laskettuna vuoden 2015 toteutuneilla vuosipäästöillä sekä tuotannolla Puhdistamolle PCC-laitokselta tulevien teollisuusjätevesien laatu ja määrätiedot sekä mahdolliset asetetut ehdot vesien vastaanottamiselle Hakijan arvio vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen muutoksen merkityksestä tehtaan päästöjen vaikutusten arvioinnissa Arvio siitä, mikä on päivitettyjen vesien- ja merienhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta Lupapäätöksen 82/08/2 lupamääräyksen 2 mukainen selvitys Sellun viemärin jätevesien laatu ja laadunvaihtelut Puhdasvesilaitoksen huuhteluvedet ja flokki Kattila K7 ja lattiakaivovedet Kuorimon ja kiertovesialtaan ylite Puhdistamon ohi johdettavien jätevesipäästöjen pienentäminen Tarkempi selvitys vesiin johdettujen päästöjen kasvun syistä, niiden johdosta jo tehdyistä toimenpiteistä sekä suunnitelluista toimenpiteistä Selvitys myrskyvaikutusten estämisestä jälkiselkeytysaltaalla Miten hakija on varautunut sähkökatkoihin jäteveden puhdistamolla ja kuinka todennäköisiä sähkökatkot ovat? Päästöt ilmaan TRS-päästöt Selvitys soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöistä Miten häiriötilanteiden TRS-päästöjä on tarkoitus edelleen vähentää Meesasuotimeen suunnitellun parannusinvestoinnin sekä meesauunin polttoainemuutoksen tilanne Hajutunnit Yhteenveto yhtiön tiedotusmenettelyistä hajupäästöjä aiheuttavista häiriö- ja poikkeustilanteista sekä tehtaan ylös- ja alasajoista

4 3 (52) 27. Tarkempi selvitys soodakattilan hiukkas- ja SO 2 -päästöjen sekä meesauunin hiukkaspäästöjen kasvun syistä Soodakattilan SO 2 - päästöjen kehitys lupakaudella Soodakattilan ja meesauunin hiukkaspäästöjen kasvun syyt lupakaudella Varavoimakoneiden polttoainetehot Miten jätteiden loppusijoittamisessa omalle kaatopaikalle on otettu huomioon kaatopaikkaasetuksen (VNA 331/2013) voimaantullut säännös jätteen orgaanisen aineen pitoisuuden selvittämisestä ja rajoittamisesta? Ulkopuolisen tahon tekemä päivitetty laskelma kaatopaikkojen vakuuksista Oulun tehtaiden kaatopaikkakelpoinen jäte Kemikaalit, melu- ja hajupäästöt, riskien hallinta, energian kulutus Tiedot kemikaalien lastaus- ja purkupaikkojen suojajärjestelyistä paikkakohtaisesti ja kullekin suunnitellut parannustoimenpiteet tai muutokset. (VNA 876/2012) Arvio, kuinka moni prosessin lämmönvaihdin on sellainen, jossa on suoraan vastakkain jäähdytysvesi ja pilaantumista aiheuttava jäähdytettävä neste. Miten on varauduttu mahdollisiin lämmönvaihtimen rikkoutumisiin Arvio rakennettujen ja käytössä olevien öljynerotusaltaiden ja -kaivojen tehokkuudesta verrattuna standardin (SFS-EN mukainen I luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l) mukaisiin öljynerotuslaitteisiin ja esitettynä näihin järjestelmiin liittyvät suunnitellut parannustoimenpiteet... 50

5 4 (52) LIITTEET Liite 1. Päivitetty BAT-selvitys, Linnunmaa 2016 Liite 2. Veitsiluodon tehtaan ympäristönsuojelun vuosiraportti 2015 Liite 3. Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet sekä vesien ja merienhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta, Pöyry 2016 Liite 4. Ulkopuolisen tahon tekemä päivitetty laskelma kaatopaikkojen vakuuksista, Ahma Ympäristö Oy, 2016 (Liite sisältää luottamuksellista tietoa ja se pyydetään ottamaan erilleen kuulutettavasta versiosta.) Liite 5. Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikkakelpoisuustestin tulokset 2015 Liite 6. Lausunto Veitsiluodon tehtaan öljynerotusaltaiden ja kaivojen toimivuudesta, Pöyry 2016

6 5 (52) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Asia Viite Hakija Täydennys hakemukseen Veitsiluodon tehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Kemi Dnro PSAVI/2599/2015 Stora Enso Oyj Kotipaikka: Helsinki Toimiala: Paperin valmistus (17120), sellumassan valmistus 17110, raakamäntyöljyn ja -tärpätin tuotanto (20140) Yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Ympäristöpäällikkö Pipsa Maikkula Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehdas KEMI puh Postiosoite: Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehdas FI Kemi Laskutusosoite: Stora Enso Oyj Veitsiluoto Mill FE 1001, SE Östersund Sweden Verkkolaskutus: OVT-tunnus Y-tunnus Operaattori: Logica

7 6 (52) BAT 1. Tarkemmin avattuna tuotannon mittauksen ja laskennan toteuttaminen ja sen epävarmuudet Tarkemmin avattuna tuotannon mittauksen ja laskennan toteuttaminen ja sen epävarmuudet, koska ADt on BAT-vertailussa keskeinen sellutehtailla ja nettotuotanto paperipuolella. Sellutehtaan virallinen tuotannon laskenta tehdään kuukausittaiseen tuotantoraporttiin. Laskenta perustuu pumpattavan massan virtauksiin ja sakeuksiin. Laskennassa huomioidaan massatornien muutokset kuukauden alussa ja lopussa. Sakeuden vertailumittauksia laboratoriossa tehdään säännöllisesti. Tarvittaessa mittauksia kalibroidaan. Laskettua tuotantoa verrataan tehtaan online tuotannon laskentaan (perustuu hakeruuviin). Keittämön hakeruuvin tuotannon laskentaan vaikuttaa hakkeen ominaisuudet, sen pakkaustiheys ruuville eli täyttöaste. Lisäksi tuotetun paperin selluosuutta lasketaan kuukausitasolla. Lasketut tuotannot ilmoitetaan vakiintuneen käytännön mukaisesti ilmakuivina tonneina (massa 90 %:na) Paperin nettotuotanto määritetään suoraan pakkaamon vaa alta. Jokainen rulla punnitaan erikseen ja tuloksesta vähennetään hylsyn paino. Vaaka tarkastetaan säännöllisesti ulkopuolisen toimijan (Inspecta) toimesta. Epävarmuus on siis hyvin pieni. Tämän vaa an näytön perusteella tehdään myös asiakkaiden laskutus. 2. Esitys prosessien ylös- ja alasajotilanteiden, joita päätelmien päästötasot eivät koskisi, määrittelystä 2.1. Päästöt ilmaan Ylös- ja alasajotilanteissa sellutehtaalla hajukaasujen käsittelyjärjestelmä ei välttämättä kykene käsittelemään muodostuneita hajukaasuja täydellisesti. Hajukaasujen syntypaikoilla (keitto, haihduttamo) esiintyvät ajohäiriöt voivat aiheuttaa heilahteluja hajukaasujärjestelmässä eikä hajukaasujen poltto tällöin välttämättä onnistu tai ole turvallista. Soodakattila on ylös- tai alasajotilanteessa kun kattilan poltto on alle 1250 tka/d. Päästöjen hyvä hallinta (TRS, SO 2, NO x, hiukkaset) vaatii soodakattilan ajo-olosuhteiden tasoittumisen. Hajukaasujen poltto (väkevät hajukaasut, superin hajukaasut, laihat hajukaasut), edellyttää että soodakattilan höyryn tuotanto on vähintään 35 kg/s. Varapolttopaikkana hajukaasuille käytetään soihtua. Meesauuni on ylös- tai alasajotilanteessa, kun uunin tuotanto on alle 165 t CaO/d. Päästöjen hyvä hallinta (TRS, SO 2, NO x, hiukkaset) vaatii uunin ajo-olosuhteiden tasoittumisen.

8 7 (52) 2.2. Päästöt vesistöön Sellutehtaan jätevesilaitos on käynnissä, kun etuselkeyttimien laahat on pyörimässä ja hapetusilman syöttö on päällä. Jätevesilaitoksen esiselkeyttimien, ilmastusaltaiden ja jälkiselkeyttimien huollon yhteydessä altaan tyhjennyksen ajan kiintoaine- ja COD-päästöt ovat koholla. Tyhjän laitoksen tai sen osan käynnistyksessä biomassan konsentraatio ilmastuksessa on saatava 4 g/l tasolle ennen kuin puhdistusteho on normaali. Tähän kuluu aikaa noin 2 viikkoa. Paperitehtaan jätevedenpuhdistamon osalta laitos on käynnissä kun etuselkeytin ja kaksi flotaatioallasta toimivat normaalisti ja kemikaaliannostelut ovat toiminnassa. 3. Mitkä ovat hakijan näkemyksen mukaan sellaisia puhdistinlaitekokonaisuuksien häiriötilanteita, joita päätelmien päästötasot eivät koske a.) Yhteenveto tällaisten häiriötilanteiden kestosta sekä puhdistinlaitteiden käyttöasteista viime vuosien aikana. b.) Tarkempi tieto puhdistinlaitteiden kapasiteeteista, kunnossapidosta (mukaan lukien varaosatilanne) sekä siitä, mitä tietty puhdistinlaitteiden häiriö aiheuttaa päästötasolle Seuraavissa kappaleissa on esitetty hakijan näkemys niille puhdistinlaitekokonaisuuksien häiriötilanteille, joita päätelmien päästötasot eivät koskisi. Lisäksi hakija esittää, että häiriö jätevesien johtamisessa niin sellu- kuin paperitehtaan puhdistamolle ennakoimattomasta syystä johtuen (sähkökatkokset, laiterikot yms.) ei johtaisi automaattisesti luparikkomukseen. Tässä esitettyjen lisäksi tehdas haluaa päästörajojen ylitystilanteissa huomioitavan Kemijoen veden laadun, sillä jokiveden aiheuttama taustakuormitus on merkittävässä roolissa Soodakattila Soodakattilan ollessa alas/ylösajotilanteessa jätetään pitoisuusmittaukset pois laskennasta. Soodakattila on alas/ylösajotilanteessa kun kattilan poltto on alle 1250 tka/d (normaalisti polttotaso 2000 tka/d). Nykyisen käytännön mukaan soodakattilan TRS vuorokausikeskiarvo jätetään pois ylitystarkastelusta (> 20 mg/nm 3 ), jos soodakattila on ollut vähintään 3 tuntia alas/ylösajotilanteessa kyseisen vuorokauden aikana. Soodakattila on pääpolttopaikka väkeville hajukaasuille, superin hajukaasuille ja laihoille hajukaasuille. Mikäli soodakattilan höyryntuotanto on alle 35 kg/s, ei hajukaasuja voida polttaa soodakattilassa. Mikäli hajukaasuja ei voida polttaa soodakattilassa, toimii varapolttopaikkana kyseisille hajukaasuille soihtupoltin. Käsittely voi olla tällöin riittämätön. Kaikissa olosuhteissa hajukaasujen poltto edellyttää, että turvallisuusasiat ovat kunnossa. Sähkösuotimen tai suotimien äkillinen toimintahäiriö

9 8 (52) 3.2. Meesauuni Meesauunin ollessa alas/ylösajotilanteessa jätetään pitoisuusmittaukset pois laskennasta. Meesauuni on alas/ylösajotilanteessa kun poltto on alle 165 t CaO/d (normaali polttotaso 270 t CaO/d). Nykyisen käytännön mukaan meesauunin TRS vuorokausikeskiarvo jätetään pois ylitystarkastelusta (> 40 mg/nm 3 ), jos meesauunia on ollut vähintään 3 tuntia alas- tai ylösajotilanteessa kyseisen vuorokauden aikana. Sähkösuotimen tai suotimien äkillinen toimintahäiriö käsittelykatkot huoltoseisokkien yhteydessä etuselkeyttimen toiminnan pysähtyminen esim. laahavian johdosta ohjausjärjestelmäviat (prosessiasemavika, ohjauskaapin tuhoutuminen) sähkökatkokset ennakoimattomat sähköiset ja mekaaniset viat, automaatioviat sekä häiriöt biologisessa toiminnassa, joita ei hyvän toimintatavan mukaisella ennakkohuollolla ja suunnittelulla voida estää syntymästä muut tehtaasta riippumattomat seikat, esim. kemikaalien ja tarveaineiden toimitusvaikeudet 3.3. Paperitehtaan jätevedenpuhdistamo käsittelykatkot huoltoseisokkien yhteydessä etuselkeyttimen toiminnan pysähtyminen esim. laahavian johdosta yksi tai molemmat flotaatioaltaat huollossa ohjausjärjestelmäviat (prosessiasemavika, ohjauskaapin tuhoutuminen) sähkökatkokset ennakoimattomat sähköiset ja mekaaniset viat sekä automaatioviat, joita ei hyvän toimintatavan mukaisella ennakkohuollolla ja suunnittelulla voida estää syntymästä muut tehtaasta riippumattomat tekijät, esim. kemikaalien ja tarveaineiden toimitusvaikeudet

10 9 (52) 3.4. Yhteenveto tällaisten häiriötilanteiden kestosta sekä puhdistinlaitteiden käyttö asteista viime vuosien aikana Soodakattila - Hiukkaspäästöt ilmaan Soodakattilalla on kolme sähkösuodinta. Sähkösuotimissa 1 ja 2 on kaksi kenttää ja sähkösuotimessa 3 kolme kenttää. Sähkösuotimien jälkeen savukaasut johdetaan savukaasupesurille. Nykyisessä ympäristöluvassa mustalipeän poltossa soodakattilan savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriönkesto saa olla enintään 200 tuntia vuodessa. Soodakattilan sähkösuotimien häiriöitä seurataan kenttäkohtaisesti. Ohessa on esitetty soodakattilan sähkösuotimien kenttien häiriöajat ja arvioidut häiriöpäästöt. Savukaasupesurilla häiriöt ovat harvinaisempia. Taulukko 1. Soodakattilan sähkösuotimien häiriöajat ja arvioidut häiriöpäästöt Soodakattilan sähkösuotimien eri häiriötilanteissa käytetään seuraavia arvoja hiukkasten häiriöpäästöjen laskentaan: jos 1 tai 2 sähkösuotimessa toinen kenttä pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 45mg/m 3. Tätä aikaa ei lasketa 200h summaan. jos 1 tai 2 sähkösuodin on pois päältä niin käytetään hiukkaspitoisuutta 1040 mg/m 3. jos 1 tai 2 sähkösuotimesta toinen suodin kokonaan ja toisesta yksi kenttä on pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta2020 mg/m 3. jos 3 yksi kenttä on pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 128 mg/m 3. jos 3 kaksi kenttää on pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 1640 mg/m 3. jos 3 on pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 5910 mg/m 3.

11 10 (52) jos 1 ja 2 yhtä aikaa pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 2500 mg/nm 3 jos 1 ja 2 toinen kenttä pois yhtäaikaa niin käytetään hiukkaspitoisuutta 1040 mg/nm 3 jos 1 tai 2 toinen kenttä pois ja 3 yksi kenttä pois niin käytetään pitoisuutta1040 mg/nm 3 jos 1 tai 2 toinen kenttä pois ja 3 kaksi kenttä pois niin käytetään pitoisuutta 2020 mg/nm 3 jos 1 tai 2 pois ja 3 yksi kenttä pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 3500 mg/nm 3 jos 1 tai 2 pois ja 3 kaksi kenttää pois niin käytetään hiukkaspitoisuutta 5900 mg/nm 3 Soodakattilan polttokapasiteetti on 2100 tka/d. Sähkösuotimien kapasiteetti on riittävä kyseiselle polttomäärälle normaalitilanteessa. BAT-asiakirjan mukaan käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuotimilla varustettujen soodakattiloiden päästötasot voivat nousta enimmillään arvoon 50 mg/nm 3 (6% O 2 ). Tämän mukaan sähkösuotimesta 1 tai 2 voi olla toinen kenttä pois ajolta ilman että häiriöpäästöjä syntyy. Useampien kenttien häiriötapauksissa päästötasoon vaikutetaan kattilan polttoa rajoittamalla ja epäselvissä tilanteissa turvaudutaan hiukkaspäästömittauksiin. Sellutehtaan soodakattilan sähkösuotimelle 1 tehtiin peruskorjaus vuonna 2007 ja sähkösuotimelle 2 vuonna Soodakattilan sähkösuotimille uusittiin korkeajännitetasasuuntaajat vuonna Samalla uusittiin ja lisättiin kapasiteettia savukaasupuhaltimille. Suurimmat kunnostus- ja muutostyöt tehdään tehtaan vuosihuoltoseisokkien aikana. Kiireellisissä tapauksissa järjestetään erillinen huoltoseisokki Meesauuni - Hiukkaspäästöt ilmaan Meesauunilla savukaasut puhdistetaan yhdellä kaksikenttäisellä sähkösuotimella. Noin 65 % savukaasuista johdetaan viereiselle PCC-laitokselle saostetun kalsiumkarbonaatin valmistukseen. PCC-laitos hyödyntää savukaasuissa olevan hiilidioksidin. Nykyisessä ympäristöluvassa meesauunin poltossa meesauunin savukaasujen puhdistinlaitteiden häiriönkesto saa olla enintään 200 tuntia vuodessa. Taulukko 2. Sellutehtaan meesauunin sähkösuotimen häiriöajat ja arvioidut häiriöpäästöt SELLUTEHTAAN SÄHKÖSUOTIMIEN HÄIRIÖT tuntia/vuodessa ja häiriöpäästöt t/vuodessa MEESAUUNI Sähkösuodin 1A h Sähkösuodin 1B h HÄIRIÖPÄÄSTÖT Hiukkaset t 0,1 0,2 0,2 0,5 0,2 1,4 0,1 0,1

12 11 (52) Meesauunin kapasiteetti on 390 t CaO/d. Sähkösuotimen kapasiteetti on riittävä normaalitilanteessa. Meesauunin sähkösuotimen toisen kentän ollessa pois käytöstä käytetään tällä hetkellä häiriöpäästölaskennassa hiukkaspitoisuutta 87 mg/nm 3 (6 % O 2 ). BAT-asiakirjan mukaan käyttöikänsä loppua lähestyvillä sähkösuotimilla varustettujen meesauunien päästötasot voivat nousta enimmillään arvoon 50 mg/nm 3 (6% O 2 ). Sähkösuodattimelle tehdään isoimmat huoltotyöt tehtaan vuosihuoltoseisokin aikana. Kiireellisissä tapauksissa järjestetään erillinen huoltoseisokki Jätevedenpuhdistamot Sellutehtaan biologisella jätevedenpuhdistamolla käsittelykatkoja pidetään tarpeen mukaan sellutehtaan huoltoseisokkien yhteydessä. Käsittelykatkoja pidetään puhdistamon laiterikkojen, huoltoja kunnossapitotöiden sekä uusinta- ja korvausinvestointien vuoksi. Käsittelykatkoissa lähes aina yksi tai useampia puhdistamon altaista tyhjennetään. Paperitehtaalla flotaatioaltailla on suunniteltu huoltoväli kerran puolessa vuodessa, etuselkeyttimellä harvemmin. Flotaatioaltaat käytetään kerran puolessa vuodessa tyhjänä, tarkastetaan ja huolletaan. Jos jonkin laiterikon tai muun syyn vuoksi allas käytetään tyhjänä, määräaikaishuolto pyritään tekemään samalla. Viimeisin etuselkeyttimen tyhjennys ja huolto on ollut syksyllä 2015, jolloin myös flotaatioaltaat jouduttiin tyhjentämään ja huoltamaan. Flotaatioaltaita 1 ja 2 huolletaan säännöllisesti Varaosat Soodakattilan sähkösuodattimet 1, 2, 3 ja meesauunin sähkösuodatin Soodakattilan sähkösuodattimet ovat luokiteltu kriittisyysluokkaan B. Meesauunin sähkösuodatin on luokiteltu kriittisyysluokkaan A. Suodattimet kuuluvat viikoittaisen tarkastuskierrokseen. Vuosiseisokeissa suodattimet tarkistetaan huoltosuunnitelman mukaan ja korjataan havaitut viat. Samalla tehdään edellisen vuoden tarkastuksen perusteella tehdyt huoltotarpeet. Huollon yhteydessä kartoitetaan myös tulevia huoltotarpeita. Soodakattilan sähkösuodattimien 1 ja 2 varaosat Emmisiokentän kannatineristin, ravistinlaitteiston eristinakseli ja ravistinlaitteiston käyttövaihde. Soodakattilan sähkösuodattimen 3 varaosat Tasasuuntaaja, emmisiokentän kannatineristin, laahakuljettimen käyttövaihde ja ravistinlaitteiston käyttövaihde

13 12 (52) Meesauunin sähkösuodattimen varaosat Muuntajatasasuuntaaja on yhteinen varaosa Varkauden tehtaiden kanssa. Emissio kentän kannatineristin, emissio järjestelmän ravistin akseli ja ravistinlaitteiston käyttövaihde. Lisäksi suodattimiin tarvittavia varaosia on suodattimen huoltoja tekevällä Eforan alihankkijalla Kokkolassa. 4. Hakijan näkemys päästömittauksiin liittyvistä mittausepävarmuuksista ja niiden merkityksestä tulkittaessa raja-arvojen alittumista Tehdas on esittänyt vesistöpäästöjä koskevien raja-arvojen osalta, että ne sisältävät myös mittausepävarmuuden. Esitys pitää sisällään kuitenkin vain normaalin mittausvaihtelun. Mikäli on syytä epäillä, että mittauksessa on jotain poikkeavaa, joka ei mene normaalin mittausvaihtelun sisään, on tuloksen luvanmukaisuus tarkasteltava tapauskohtaisesti. Ilmapäästöjen osalta mittausepävarmuus ei sisälly esitettyihin raja-arvoihin. Mahdollisten rajaarvojen ylitysten osalta on tapauskohtaisesti tarkasteltava mittausepävarmuuden suuruus ja sen vaikutus päästörajan ylittymiseen. 5. Perustelut BAT-poikkeamille Esitettävä paremmat perustelut kaikille BAT-poikkeamille tekniikoiden käytön tai päästötason saavuttamisen osalta. Hakijan on täsmennettävä niitä kohtia, joissa mainitaan, että BAT-tekniikka ei toteudu tai ei ole tarpeen. a.) Esitettävä haetaanko BAT-päätelmien päästötasoja lievempiä raja-arvoja (YSL 78 ) vai lisäaikaa tekniikan käyttöönottoon (YSL 81 ) Tehdas ei esitä BAT-päätelmien päästötasoja lievempiä raja-arvoja tehtaan lupaehtorajoiksi. Tehdas on esittänyt kaikki lupaehtorajat asetettavan BAT-päätelmien mukaisesti. Raja-arvot on asetettu BAT-ylärajan mukaisesti tehtaan ikä huomioiden. Vesistöpäästöjen osalta tehdas hakee yhteisiä lupaehtorajoja koko tehdasintegraatille BATpäästötasojen laskentaperiaatteiden mukaisesti. BAT-päätelmien mukaan integroiduissa ja useita tuotteita valmistavissa massa- ja paperitehtaissa yksittäisille prosesseille (massan- tai paperinvalmistus) ja/tai tuotteille määritellyt BAT-päästötasot on yhdistettävä eri prosessien tai tuotteiden kumulatiivisiin päästöosuuksiin perustuen. Integroitu ja integroimaton massa- ja paperitehdas on määritelty BREF-dokumentin kappaleessa Määritelmän mukaisella integroidulla tehtaalla massan ja paperin valmistus tapahtuu samalla tehdasalueella, ilman sellun välikuivausta. Veitsiluodon tehdas on määritelmän mukainen integroitu massa- ja paperitehdas. Lisäksi sellutehtaan ja merkittävä osa paperitehtaan vesistä käsitellään biologisella puhdistamolla eikä päästöjä voida täysin eritellä sellu- ja paperitehtaalle. Myös nykyiset

14 13 (52) tehtaan päästöraja-arvot on asetettu yhteisesti koko tehdasintegraatille, joten hakemuksen mukaiset raja-arvot eivät muuta tilannetta nykyiseen verrattuna. Hakija täydentää hakemukseen sisältynyttä esitystä jätevesipäästöjen raja-arvoiksi. Esitys COD- ja fosforipäästöjen kuukausikeskiarvoja koskeviksi päästöraja-arvoiksi säilyy hakemuksen mukaisina, mutta COD-päästölle esitetään lisäksi BAT-päästötasoihin perustuvaa vuosikeskiarvotavoitetta 32 t/d. Vuosikeskiarvotavoite ei koskisi mahdollisia häiriötilanteiden aikaisia päästöjä. Vertailu esitettyjen päästöraja-arvojen ja maksimituotantomäärien mukaan laskettujen BATpäästötasojen välillä on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3. Vertailu päästöraja-arvojen ja maksimituotantomäärien mukaan laskettujen BATpäästötasojen välillä COD Tuotanto t/a Nykyinen BAT-päästötason yläraja päästörajaarvo t/d vuosikeskiarvona t/d kk-keskiarvona 1 t/d kkkeskiarvona Esitys päästöraja-arvoksi Sellu ,0 27,6 Hienopaperi ,3 2,8 Painopaperi ,1 7,4 Yhteensä 31,5 37, Kokonaisfosfori Sellu ,035 0,045 Hienopaperi ,019 0,024 Painopaperi ,008 0,010 Yhteensä 0,061 0,073 0,045 0,045-1 määritetty vuosikeskiarvona annetusta BAT-päästötasosta laskennallisesti kertoimella 1,2. t/d kkkeskiarvona t/d vuosikeskiarvona 2 mekaanisen massan ja siitä valmistettavan paperin valmistuksen BAT-päästötason ylärajana on käytetty 8 kg/t, sillä mekaaninen massa on korkealle vaaleusasteelle valkaistua. 3 häiriöpäästöjä ei huomioida. Kuten taulukosta nähdään, on COD-päästölle esitettävä kuukausikeskiarvoraja hieman laskennallista BAT-päästötasoa korkeampi, joten BAT-päästötason toteutuminen on esitetty varmistettavaksi erillisellä BAT-päästötason ylärajan mukaisella vuosikeskiarvotavoitteella. Tavoitteen saavuttaminen tarkastellaan vuosittain vuosiraportoinnin yhteydessä. Jätevesipäästöjen BAT-päästötasot on annettu vain vuosikeskiarvoille, joten kuukausikeskiarvoa koskevan raja-arvon ei tarvitse olla laskennallisen BAT-päästötason mukainen. Toisaalta kuukausikeskiarvorajaan verrattavissa päästöissä huomioitaisiin myös BAT-päästötasoihin kuulumattomat häiriöpäästöt, joten myös kuukausiraja on hyvin lähellä BAT-päästötasoa. Vuosikeskiarvon laskennassa ei sen sijaan häiriöpäästöjä huomioitaisi, jotta arvo olisi suoraan verrattavissa BATpäästötasoon. YSL 527/ :n 1 momentin mukaan päästöille on ympäristöluvassa määrättävä päästöraja-arvot siten, että päätelmien päästötasoja ei ylitetä laitoksen normaaleissa toimintaolosuhteissa.

15 14 (52) Liitteessä 1 on esitetty päivitetty BAT-selvitys, missä on tarkennettu niitä kohtia, joissa mainitaan, että BAT-tekniikka ei toteudu tai ei ole tarpeen. Liite 1. Päivitetty BAT-selvitys, Linnunmaa Päivitys siitä, mikä on soodakattilan jatkuvatoimisen NO x -mittauksen asentamisen tilanne. NO x -mittalaite soodakattilaan asennetaan ja otetaan käyttöön touko-kesäkuussa Tarkennus, millä tavoin kiintoaineen, kokonaistypen ja AOX-päästöjen BAT:n mukaisuutta (BAT19) on tarkoitus tarkastella vuosiraportoinnin yhteydessä Tehdas esittää, että kiintoaineen, kokonaistypen ja AOX-päästöjen BAT:n mukaisuus tarkastellaan vuosiraportin yhteydessä, jossa raportoidaan ko. päästöjen ominaispäästöjen vuosikeskiarvo BATrajaan verrattuna. Mikäli vuosikeskiarvo ei sellaisenaan ole BAT:n mukainen, selvitetään erikseen mahdollisten häiriötilanteiden vaikutus vuosikeskiarvoon. 8. Tarkennus, millä tavoin soodakattilan ja meesauunin rikkidioksidipäästöjen BAT:n mukaisuutta on tarkoitus tarkastella vuosiraportoinnin yhteydessä (BAT 21, 22, 26) Tehdas esittää, että soodakattilan ja meesauunin rikkidioksidipäästöjen ja meesauunin NO x - päästöjen BAT:n mukaisuus tarkastellaan vuosiraportissa, jossa raportoidaan ko. päästöjen ominaispäästöjen vuosikeskiarvo BAT-rajaan verrattuna. Mikäli vuosikeskiarvo ylittää BAT-rajan, selvitetään erikseen mahdollisten häiriötilanteiden sekä ylös- ja alasajojaksojen vaikutus vuosikeskiarvoon. 9. Vesistöön viime vuosina johdetun glaubersuolan määrä, hakijan näkemys mahdollisuuksista vähentää natriumin ja rikin päästöjä vesiin sekä arvio siitä, voiko soodakattilan sähkösuotimien tuhkaa varastoida raaka-aineena ja palauttaa kemikaalikiertoon myöhemmin tai toimittaa muualle hyödynnettäväksi (BAT 30) a.) Prosessijätevesiviemäröintiä kuvaavan kartan päivittäminen tiedolla, onko suora yhteys lipeälinjalta jätevedenpuhdistamon jälkiselkeytysaltaaseen edelleen olemassa ja käytössä Natriumin ja rikin poistoa vesistöön voidaan vähentää merkittävästi ruskeamassan pesua parantamalla. Kun ruskeamassan pesua parannetaan, poistuu valkaisun jätevesien mukana vähemmän rikkiä ja natriumia sellutahtaan aktiivilietelaitoksen kautta vesistöön. Sellutehdas on tehnyt investointiesityksen ruskeamassan pesun kehittämiseksi. Investoinnin avulla olisi mahdollista pienentää myös natriumhydroksidin käyttöä itse valkaisuprosessissa. Natriumia ja rikkiä poistetaan sellutehtaalla ajoittain soodakattilalta, kun sähkösuodintuhkaa liuotetaan ja liuos johdetaan vesistöön. Tällä hetkellä liuos johdetaan aktiivilietelaitoksen ohi (Saapaslahden kautta) maapohja-altaalle ja määrät näkyvät siten sellutehtaan pääviemärin tuloksissa. Liuoksen ajo aktiivilietelaitoksen kautta ei pienentäisi natriumin ja rikin vesistöön johdettavaa määrää. Liuotus tehdään rikki-natriumtaseen ja/tai lipeävarannon hallitsemiseksi ja vierasaineiden (ka-

16 15 (52) lium ja kloridi) poistamiseksi. Karkean arvion mukaan liuotettava sähkösuodintuhkamäärä vuositasolla on noin 1000 t vuodessa. Kun natriumin ja rikin poistoa ruskeamassan pesuhäviön mukana valkaisun jätevesiin vähennetään, voi ajoittain olla tarvetta poistaa ylijäämärikkiä liuottamalla enemmän soodakattilan sähkösuodintuhkaa vesistöön. Sähkösuodintuhkan mahdollista hyötykäyttöä on tutkittu metsäteollisuuden yhteistutkimuksissa viime vuosina, mutta sille ei ole toistaiseksi löydetty selkeää hyötykäyttöä. Tuhkalle ei ole varastointi- eikä palautusmahdollisuutta prosessiin kiinteänä. Sellutehtaalla klooridioksin (valkaisukemikaali) valmistusprosessin HPA sivutuotteena syntyy jätehappoa, joka sisältää pääosin rikkihappoa (26 p-%), natriumsulfaattia (27 p-%) ja vettä. Vuorokauden aikana jätehappoa syntyy noin 70 m 3. Tämä jätehappo käytetään hyödyksi suureksi osaksi mäntyöljyn palstoituksessa, make-up kemikaalina sekä valkaisun ph-säädössä. Ajoittain jätehapposäiliö kaataa yli ja tämä ylikaato johdetaan aktiivilietelaitoksen ohi (Saapaslahden kautta) maapohja-altaalle ja määrät ovat siten mukana sellutehtaan pääviemärin tuloksissa.

17 16 (52) TOIMINTA JA HAKEMUS YLEENSÄ 10. Hakijan näkemys siitä, ovatko tehdasalueella sijaitsevat kolme jakeluasemaa osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa Hakijan näkemys siitä, ovatko tehdasalueella sijaitsevat kolme jakeluasemaa osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa ja jos ovat niin, a.) Onko toiminnassa tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaa olisi tarkistettava ja b.) ovatko käytössä olevat öljynerotusaltaat ja kaivot tehokkuudeltaan standardin SFS-EN mukaisia I luokan öljynerottimia, joista poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l Tehdasalueella sijaitsevat jakeluasemat ovat hakijan hallinnoimia ja niiden hoidosta vastaa Neste Oy. Säiliöillä on tarkastuslaitoksen (Tukes) hyväksyntä ja niille on tehty vaaditut rakennetarkastukset ja testaukset. Säiliöt ovat maanpäällisiä kaksoisvaippasäiliöitä ja ne on varustettu betonipinnoitteisella valumakaukalolla siten, että ajoneuvon tankkauksessa mahdollisesti muodostuvat polttoainevalumat kerätään öljynerotuskaivoon. Säiliöt on uusittu ja kunnostettu vuonna 1997 ja öljynerottimet ovat sen hetken määräysten mukaisia erottelukyvyltään ja muita ominaisuuksiltaan. Säiliöille on suoritettu asianmukainen tarkastus ja puhdistus vuonna 2012 ja seuraava tarkastus suositellaan tehtäväksi vuonna Öljynerotuskaivot tyhjennetään 3 kuukauden välein. 11. Onko tehdasalueella sijaitseva PCC-laitos osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa Hakijan näkemys siitä, onko tehdasalueella sijaitseva PCC-laitos osa kyseessä olevan direktiivilaitoksen toimintaa ja jos on, niin onko toiminnassa tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaa olisi tarkistettava. Tehdasalueella toimivan PCC-laitoksen toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. PCClaitokselle on myönnetty oma ympäristölupa vuonna 2007 ja lupaa on tarkistettava vuonna Hakijan näkemyksen mukaan se ei ole pätevä arvioimaan ulkopuolisen yrityksen ympäristöluvan tai sen päivityksen tarvetta vaikka yritys sijaitseekin tehdasalueella. 12. Vastaako tehdasalueella olevan sataman ympäristölupa olemassa olevaa toimintaa vai onko tapahtunut sellaisia muutoksia, että lupaa olisi tarkistettava. Tehdasalueella toimivan sataman toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Hakijan näkemyksen mukaan se ei ole pätevä arvioimaan ulkopuolisen yrityksen ympäristöluvan tai sen päivityksen tarvetta vaikka yritys sijaitseekin tehdasalueella.

18 17 (52) 13. Tiedot ruskean massan pesun investointitilanteesta Ruskean massan pesun kehittämisen investointia on valmisteltu vuodesta 2013 alkaen. Vuonna 2014 ja 2015 on laadittu laajat pesutasemäärittelyt sekä havu- että koivuajolla. Kolmen eri laitetoimittajan kanssa on valmisteltu teknistä konseptia pesun tehostamiseksi. Paperidivisioonan investointiryhmälle hanke esiteltiin ja konsernin investointiryhmälle Tarkennettu esitys konsernin investointiryhmälle tullaan esittämään Tavoitteena on toteuttaa pesun tehostaminen joko vuonna 2017 tai viimeistään 2018 niin, että asennukset ja kytkentätyöt sopivat vuosihuoltoseisokkien normaaliin aikatauluun. 14. Tiedot hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista luparajojen ylityksistä sekä häiriötilanteista ja niiden syistä Biologisen puhdistamon sähkökatko toukokuussa 2015 Veitsiluodon tehtaan biologisen puhdistamon sähkötilaan tulvi vettä , hälytys laitokselta tuli noin klo Sähkökeskuksen kastuminen pysäytti kaikki jätevesilaitoksen toiminnot (ml. pumppauksen varoaltaalle) lukuun ottamatta uutta ilmastusallasta, jonka sähköt on vedetty eri kautta. Veden tulvimisen sähkötilaan aiheutti ruuvipumppujen altaan pinnan nousu. Ruuvipumppujen altaan pinta on hälyttänyt (hälytysraja 95 %) ja pinnan ollessa 98 % lukituksesta pysähtyivät tulopumput 1 ja 2 sekä ilmastusaltaan 1 venttiili sulkeutui. Venttiilin ollessa kiinni vesi ohjautui ohitusputkia myöten jakokaivolle ja myös ruuvipumput pumppasivat vettä jakokaivoon. Tästä syystä jakokaivo kaatoi yli ja jätevettä pääsi sähkökeskukseen. Sähkökeskuksessa jätevettä oli n. 0,5m. Ruuvipumppaamon pinnan nousuun on vaikuttanut korkea virtausmäärä puhdistuslaitoksella ja yleensä kun ruuvipumput eivät vedä, niin vaahtokerros vanhalla ilmastusaltaalla voi aiheuttaa vastaavan ilmiön. Valkaisusta tulevat kuiduttomat jätevedet voidaan ohjata myös 3-pumppaamoon ja puskurialtaalle Saapaslahden päässä olevan välikaivon kautta (normaaliajossa kaivon johtokykyä seurataan ja johtokyky kääntää vedet suoraan puskurialtaalle). Ko. kaivon ylikaato kaataa vedet suoraan Saapaslahteen, mikäli 2-pumppaamo on pois käytöstä. Tässä tapauksessa 3-pumppaamokin oli virrattomana ja kaivo kaatoi yli Saapaslahteen ja maapohja-altaan kautta mereen Soodakattilan SO 2 /TRS-mittauksen uusiminen heinäkuussa 2015 Soodakattilan vanha jatkuvatoiminen SO2/TRS-mittaus alkoi vaikuttaa epäluotettavalta eikä varaosia ole enää saatavilla. Mittaus päätettiin kytkeä pois päältä ja tilata uusi mittalaite. Uusi analysaattori asennettiin eli mittaamaton jakso oli Analysaattorin malli vaihtui 43C:stä 43i:ksi. Uudessa analysaattorissa käytetty analyyttinen osa (UV-lamppu+ ohjaus+ mittakammio+ ilmaisinputki) on tismalleen sama kuin aiemmassa mallissa 43C. Asennuksen suoritti toimittaja, Kontram Oy.

19 18 (52) Fosforin luparajan ylitys elokuussa 2015 Veitsiluodon tehtaan fosforipäästö oli elokuussa 2015 yhteensä 64 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna (luparaja 45 kg/d). Mereen menevän jäteveden fosforiarvo oli elokuun alusta 19. päivään saakka keskimäärin tasolla 33 kg/d. Tämän jälkeen kuormitus nousi seuraavan viikon aikana n. tasolle 65 kg/d. Elokuun 28.8 klo 06 saakka keskimääräinen kokonaisfosfori mereen menevässä jätevedessä oli 43,5 kg/d. Tämän jälkeen fosforipäästö kuitenkin nousi jyrkästi jopa tasolle 180 kg/d. Fosforin nousu selittyy kiintoaineen määrän rajuna kasvuna mereen menevässä jätevedessä kuukauden lopussa. Tehdas pysäytettiin viikon seisokkiin elokuun lopussa ja fosforikuormitus saatiin heti hallintaan. Kuormitus oli syyskuussa, tehtaan taas käynnistyttyä, palautunut normaalille tasolle. Seuraavassa on listattu syyt fosforipäästön kasvuun ja luparajan ylitykseen. - Sellutehtaan pesutulos oli heikentynyt korkean tuotantotason vuoksi. Samanaikaisesti pesulinjan laimennuskerroin oli alentunut, koska tehtaan lipeävaranto oli korkealla. Haihduttamon ajoa jouduttiin pienentämään, koska soodakattilan lipeän poltto oli rajoitettu. Massan pesulaitteet olivat kuitenkin koko ajan käytössä normaalisti. - Puhdistamon tulokuorma oli keskimäärin elokuussa 66 t COD/d, puhdistamon mitoituskapasiteetti on 130 t COD/d. Tulokuorma oli elokuun alussa n. 100 t COD/d. - Jätevesilaitoksen kapasiteetti oli alentunut, koska laitoksen biomassa oli päässyt liian alas. Lietteen laskeutuvuus oli huono ja lietettä karkasi normaalia suurempi määrä jälkiselkeyttimiltä maapohja-altaaseen. - Meesasäiliö 2:sen meesa ajettiin ennen tehtaan vuosihuoltoseisokkia (vko 36) tyhjäksi prosessiin. Syynä poikkeukselliselle säiliön tyhjennykselle oli korkea lipeävaranto ennen seisokkia. Säiliö pestiin ja pesunesteet ohjattiin viemäriin. Lipeälinjan tyhjennykset menevät kanaaliviemäriin, jonka vedet ohjataan osittain puhdistamon ohi. Normaalisti lipeälinjan vedet ovat puhtaita. Fosforipitoista meesaa oli ilmeisesti kuitenkin jäänyt säiliön pohjalle ja seinille luultua enemmän, aiheuttaen fosforikuormituksen rajun kasvun Fosforin luparajan ylitys marraskuussa 2015 Veitsiluodon tehtaan fosforipäästö oli marraskuussa 2015 yhteensä 47,3 kg/d kuukausikeskiarvona laskettuna (luparaja 45 kg/d). Marraskuun alkupuolella biologisella jätevedenpuhdistamolla lietteen laskeutuvuus oli huono (lietteessä paljon rihmaa), minkä seurauksena kiintoainetta karkasi jätevedenpuhdistamon jälkiselkeyttimiltä nostaen fosforikuormitusta. Marraskuun puolivälissä puhdistamon toimintaan tehtiin muutoksia, laitoksen ajo-ohjetta tarkennettiin ja puhdistamolla tehtiin toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi. Tehtyjen toimenpiteiden uskottiin parantavan tilannetta niin, että kuormitus pysyy alle luparajan. Suunnittelematon seisokki pysäytti koko tehtaan useaksi vuorokaudeksi, minkä seurauksena puhdistamon toiminta häiriintyi ja ilmastusaltaissa lämpötila laski liian alas (n.20 C). Lämpötilan laskun seurauksena biologisen puhdistamon bakteeritoiminta heikentyi ja ravinteiden puut-

20 19 (52) teessa mikrobit alkoivat vapauttaa fosforia. Seisokin jälkeen tilannetta yritettiin korjata ohjaamalla biologiselle puhdistamolle paperitehtaan vesiä mahdollisimman paljon lämpötilan tasaamiseksi. Toiminnan häiriintyminen näkyi jätevedenpuhdistamon jälkiselkeyttimiltä lähtevässä vedessä liuenneen fosforin korkeina pitoisuuksina ja kohonneena fosforikuormituksena mereen. Fosforihapon syöttö puhdistamolle keskeytettiin seisokin ajaksi. Tehtaan puhdistamolle tuleva kuormitus on ollut normaalilla tasolla ja pesulinja toiminut moitteettomasti koko marraskuun ajan seisokkiin saakka 15. Vuoden 2015 päästö- ja vaikutustarkkailuraportit sekä vuoden 2015 tulosten päivittäminen hakemukseen Vuoden 2015 päästö- ja vaikutustarkkailuraportit sekä vuoden 2015 tulosten päivittäminen hakemukseen kuviin 10, 11, 12, 13, 16 ja 20 Vuosiyhteenveto Veitsiluodon tehtaan päästö- ja kuormitustarkkailusta vuonna 2015 on esitetty liitteessä 2. Liite 2. Veitsiluodon tehtaan ympäristönsuojelun vuosiraportti 2015 Alla on esitetty alkuperäisen lupahakemuksen kuvat 10,11,12,13,16 ja päivitettynä vuoden 2015 tiedoilla. Kuva 10. Sellutehtaan kokonaispäästöt lupakaudella.

21 20 (52) Kuva 11. Soodakattilan kokonaispäästöt lupakaudella. Kuva 12. Meesauunin päästöt lupakaudella.

22 21 (52) Kuva 13. Hajapäästöt lupakaudella. Kuva 16. Voimalaitoksen päästöt ilmaan lupakautena.

23 22 (52) Kuva 20. Jätevesipäästöt lupakaudella. 16. Onko sellutonnin vuosikapasiteetti saavutettavissa Onko sellutonnin vuosikapasiteetti saavutettavissa mihin perustuu esitys päästörajaarvojen laskennasta ja määrittämisestä maksimikapasiteeteilla häiriöt mukaan lukien. Veitsiluodon sellutehtaan vuosituotantoennätys on t/v. Tuotannon määrään vaikuttaa suuresti koivusellun osuus, koska päivätuotantokapasiteetti koivulla on noin 31 % suurempi kuin havulla (1275 vs, 975 t/d). Koivuosuuden määrittelee vuosittain kaksi tekijää: koivupuun saatavuus puunhankinnassa ja koivukuidun osuus hienopaperituotteiden resepteissä. Viime vuosina osuus on vaihdellut alueella % ja pitkän aikavälin tavoitteena on pitää koivuosuus mahdollisimman korkealla, %.

24 23 (52) Vuonna 1977 startanneelle sellutehtaalle tehdään jatkuvasti investointeja ja kunnossapidollisia suurkorjauksia, joilla tavoitellaan joko työturvallisuus- tai ympäristönsuojelunäkökohtia, kapasiteetin nostoa, lopputuotteen laadun kehittämistä tai energiatehokkuuden parantamista. Viime vuosina useita valkaisun pesureita on uusittu, soodakattilan painerunkoa on merkittävästi modernisoitu ja lukuisia haihduttamon vahvan pään yksiköitä on uusittu kapasiteetiltaan suurempiin. Loppuvuonna 2013 valmistunut uusi 3000 m 3 :n valkolipeäsäiliö ja sen jälkeen toteutettu viherlipeäselkeytyksen kapasiteetin nosto avarsivat lipeälinjaa. Toukokuussa 2016 käyttöönotettu hakeseulomo vähentää merkittävästi keittohäiriöitä ja nostaa kuitulinjan kapasiteettia. Kun lähivuosille suunniteltu ruskean massan pesun kehittämisinvestointi toteutuu, on vuosituotantotavoite t/v realistinen. Mahdollinen pullonkaula on silloin soodakattila, jota voidaan avartaa ilmajakomuutoksilla ja puhaltimia suurentamalla. Esim. Veitsiluodon soodakattilan sisarkattila Piteåssa ajaa 10 % suuremmalla kapasiteetilla. Stora Enson Sunilan sellutehtaalla on tehtaan kapasiteettia nostettu ligniinin erotuksella ennen soodakattiloita. Tekniset ratkaisut ovat siis olemassa tuotannon nostamiseksi tasolle t/d. Paperikoneilla PK2 ja PK3 on valmisteltu investointiesitykset, jotka toteutuessaan mahdollistavat koneiden nopeuden noston ja tuotannon kasvun tulevaisuudessa. Toinen suunniteltu investointi mahdollistaa paperikone PK2:sen nopeuden noston muuttamalla viiraosan, kuivatusosan ja konekalanterin vaihdelaatikoiden välitystä sekä hankkimalla suurempi peränsyöttöpumppu. Toinen on paperikone PK3:sen ajettavuuden parantaminen muuttamalla 3. kuivatusryhmän kuivatussylinterit Vac-imuteloiksi ja samalla 3. kuivatusryhmä muuttuu yksiviiravienniksi. Ajettavuuden parantaminen mahdollistaa nopeuden nostamisen. 17. Ominaispäästöt laskettuna vuoden 2015 toteutuneilla vuosipäästöillä sekä tuotannolla Mitkä taulukossa 22 esitetyt ominaispäästöt ovat, jos laskennassa käytetään vuonna 2015 toteutuneita vuosipäästöjä sekä toteutunutta tuotantoa. Taulukossa 4 on esitetty vuoden 2015 ominaispäästöt sekä vuosipäästöt ja laskennalliset luparajat laskettuna vuoden 2015 tuotannolla sekä BAT:in mukaisella ominaispäästöllä. Lisäksi taulukkoon on korjattu painopaperitehtaan BAT-ominaispäästöluku (ylä), sillä mekaanisen massan ja siitä valmistettavan paperin valmistuksen BAT-päästötason ylärajana on käytetty 8 kg/t, sillä mekaaninen massa on korkealle vaaleusasteelle valkaistua. Taulukko 4. Vesipäästöluparajojen laskenta kuukausikeskiarvoina (kk-ka) Laskennallinen kk-luparaja (kerroin 1,2) Laskennallinen kk-luparaja (kerroin 1,3) Tuotanto Ominaispäästö (BAT ala) Ominaispäästö (BAT ylä) Ominaiskuormitus 2015 Vuosipäästö ka Nykyinen luparaja t kg/t kg/t kg/t t/a t/d t/d (kk-ka) t/d (kk-ka) t/d t/d COD Sellu , ,6 29,4 Hienopaperi ,15 1,5 6, ,9 2,3 3,0 Painopaperi ,9 8 6, ,0 6,0 7,7 Yhteensä Kokonaisfosfori Sellu ,01 0,03 0,028 10,3 0,03 0,034 0,044 Hienopaperi ,003 0,012 0,004 5,6 0,02 0,018 0,024 Painopaperi ,001 0,01 0,004 2,3 0,01 0,007 0,010 Yhteensä 18,2 0,05 0,060 0,078 0,045 0,045 Esitys lupaehtorajaksi

25 24 (52) 18. Puhdistamolle PCC-laitokselta tulevien teollisuusjätevesien laatu ja määrätiedot sekä mahdolliset asetetut ehdot vesien vastaanottamiselle. PCC-laitoksen vesien vastaanottamiselle ei ole asetettu erillisiä ehtoja. Kuvassa 1 on esitetty PCClaitokselta jätevedenpuhdistamolle johdetun veden määrä vuosina /2016. Jäteveden virtausmäärä puhdistamolle on pienentynyt merkittävästi alkukesästä 2015 tehokkaamman kierrätyksen johdosta. Kuva 1. Jätevedet PCC-laitokselta jätevedenpuhdistamolle Kuvassa 2 on esitetty PCC-laitokselta jätevedenpuhdistamolle johdetun veden kiintoainepitoisuudet vuosina /2016. Näytteenottoa ei kuitenkaan voida pitää edustavana ja siksi tulokset näyttävät todellista suurempaa kuormitusta.

26 25 (52) Kuva 2. PCC-laitokselta jätevedenpuhdistamolle johdetun veden kiintoainepitoisuus 19. Hakijan arvio vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen muutoksen merkityksestä tehtaan päästöjen vaikutusten arvioinnissa. Hakijan arvio vesiympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita koskevan asetuksen muutoksen merkityksestä tehtaan päästöjen vaikutusten arvioinnissa. Metallien osalta laatunormissa tarkastellaan biosaatavaa osuutta. a.) analyysitulokset sellutehtaan pääviemärin raskasmetallipitoisuuksista (kokonaispitoisuus, liukoinen pitoisuus sekä laskennallinen biosaatava osuus) Liitteessä 3 on esitetty Pöyryn laatima raportti vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista. Liite 3. Vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet sekä vesien ja merienhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta, Pöyry Arvio siitä, mikä on päivitettyjen vesien- ja merienhoitosuunnitelmien merkitys toiminnan kannalta. Liitteessä 2 on esitetty Pöyryn laatima raportti vesien- ja merienhoitosuunnitelmien merkityksestä toiminnan kannalta.

27 26 (52) 21. Lupapäätöksen 82/08/2 lupamääräyksen 2 mukainen selvitys. Lupapäätöksen 82/08/2 lupamääräyksen 2 mukaan lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä on esitettävä selvitys suoraan aktiivilietelaitoksen jälkiselkeytysaltaalle johdettavien vesien määrästä, laadusta ja niiden vaihtelusta sekä vesien vaikutuksesta ympäristössä. Selvitykseen on liitettävä teknis-taloudellinen tarkastelu toimenpide-esityksineen näiden vesien sekä mahdollisissa häiriötilanteissa aiheutuvien päästöjen käsittelyn ja hallinnan parantamisesta. Alla olevassa kuvassa on esitetty Saapaslahteen ja sieltä suoraan maapohja-altaalle johdettavien jätevesien syntypaikat. Nämä jätevedet kulkeutuvat siis ohi aktiivilietelaitoksen, mutta ovat mukana sellutehtaan pääviemärin analyysituloksissa. sellun viemäri puhdasvesilaitoksen huuhteluvedet ja flokki K7 lattiakaivon vedet kuorimon kiertovesialtaan ylite Kuvaan on merkitty sellun viemärin näytteenottopaikka ja arvioitu virtaama ( m 3 /d). Kyseisen näytepisteen jäteveden laatu ja laadunvaihtelut on esitetty jäljempänä COD, BHK 7, kiintoaineen ja natriumin osalta. Varsinkin osa esitetystä kiintoaineesta saadaan todennäköisesti talteen Saapaslahdessa/maapohja-altaalla. Kuva 3. Saapaslahteen ja sieltä suoraan maapohja-altaalle johdettavien jätevesien syntypaikat

28 27 (52) Sellun viemärin jätevesien laatu ja laadunvaihtelut Alla olevissa kuvissa 4 ja 5 on esitetty sellutehtaan viemärin laatu ja laadunvaihtelut vuosina Kuva 4. COD- ja Kiintoainepitoisuudet, mg/l, vuosina (COD keskiarvo 140 mg/l, kiintoaine 100 mg/l) (COD arviolta 1,4 t/d, kiintoaine arviolta 1 t/d) Kuva 5. BHK 7 - ja Na-pitoisuudet, mg/l, vuosina (BHK 7 -keskiarvo 28 mg/l, natrium 225 mg/l)(bhk 7 arviolta 0,28 t/d, natrium arviolta 2,25 t/d)

29 28 (52) Puhdasvesilaitoksen huuhteluvedet ja flokki Puhdasvesilaitoksen huuhteluvedet ja flokki johdetaan myös Saapaslahteen. Tehtaalla selvitettiin vuonna 2005 huuhteluvesien ja flokin johtamista suoraan aktiivilietelaitokselle. Muutosta ei päätetty toteuttaa, sillä kustannukset olivat liian suuret suhteessa saavutettuun hyötyyn. Vesilaitokselta Saapaslahteen ohjattava vesimäärä on yhteensä vuodenajasta riippuen noin m 3 /d (virtausmäärä ei ole tasainen vaan pulssimainen). Kiintoaine vesilaitoksen jätevesissä koostuu pääosin PAC:sta peräisin olevasta alumiinista, sekä raudasta ja rikistä. Keskimääräinen kiintoainepitoisuus on noin 110 mg/l ja COD-pitoisuus 20 mg/l. Virtaaman ollessa keskimäärin 55 l/s, vuorokautinen kiintoainekuormitus on noin 0,5 t/d ja COD-kuormitus noin 0,1 t/d Kattila K7 ja lattiakaivovedet Saapaslahteen johdettavien K7 lattiakaivovesien laadusta ei ole esittää mitattua tietoa. Ajoittain vesissä saattaa olla turvetta, roskaa ja muuta kiintoainetta. Vedet ohjataan saapaslahteen/maapohja-altaalle öljynerotuskaivon kautta. Myös maapohja-allas on varustettu kiinteällä öljypuomilla Kuorimon ja kiertovesialtaan ylite Kuorimon kiertovesialtaan kaataessa yli voi mereen aiheutua ylimääräistä päästöä. Päästöä tätä kautta syntyy nykyään hyvin harvoin, vain häiriötilanteissa. Ongelmia on saattanut aiheuttaa mm. vikaantunut pinnankorkeusmittari. Kiertovesialtaan ylitys tapahtuu lankkupadon yli ja vedenpinnan noustessa padon harjan tasalle, tulee valvomoon hälytys. Kiertovesialtaan mahdollinen ylite ohjautuu saapaslahden ja maapohja-altaan väliseen putkeen josta se virtaa maapohja-altaaseen. Kuorimon kiertovesialtaan ylite on laadultaan samanlaista jätevettä kuin kuorimolta normaalisti aktiivilietelaitokselle johdettava jae. Talvella kuorimolta tulee aktiivilietelaitokselle kuormaa enemmän (COD 15 t/d, kiintoaine 5 t/d) kuin kesällä (COD 5 t/d, kiintoaine 4 t/d) Puhdistamon ohi johdettavien jätevesipäästöjen pienentäminen Aktiivilietelaitoksen ohi johdettavien jätevesien päästöjä voidaan vähentää tehokkaimmin kiinnittämällä huomio sellutehtaalta peräisin olevien ns. sellun viemärin kautta saapaslahteen/maapohja-altaalle johdettujen päästöjen/häiriöpäästöjen määrään. Keinoja päästöjen pienentämiseksi ovat esimerkiksi koulutus, häiriöpäästöjen välttäminen ja/tai talteenottomahdollisuuksien kehittäminen/selvittäminen, toimintaohjeiden tarkentaminen häiriötilanteisiin sekä alas- ja ylösajoihin, huomioinnit kenttäkierroksilla, kunnossapidolliset ennakkohuolto- ja tarkastustoimenpiteet jne. Tehtaalla ei ole ollut suunnitelmissa ottaa uusia, edellä mainittuja vesijakeita aktiivilietelaitokselle, ainakaan jatkuvana virtana. Laimeiden vesien ottaminen jatkuvana virtana aktiivilietelaitokselle todennäköisesti huonontaisi laitoksen puhdistustehokkuutta.

30 29 (52) 22. Tarkempi selvitys vesiin johdettujen päästöjen kasvun syistä, niiden johdosta jo tehdyistä toimenpiteistä sekä suunnitelluista toimenpiteistä. Kuvassa 6 on esitetty päästöjen kehitys vesistöön osastoittain lupakaudella Kuva 6. Veitsiluodon päästöt vesistöön

31 30 (52) Merkittävimmät syyt päästöjen ajoittaiseen kasvuun ovat olleet puhdistamolle tulevan COD-kuorman (t/d) suuruus ja vaihtelu sekä aktiivilietelaitoksen lietteen huono laskeutuvuus. Erityisesti marraskuun 2011 ja toukokuun 2013 välisenä aikana puhdistamolle tuleva COD-kuorma oli liian korkea, yli aktiivilietelaitoksen kapasiteetin (kuva 7). Syynä suuriin COD-kuormiin oli ruskeamassan pesun ja haihduttamon huono toiminta. Kuva 7. Puhdistamolle tuleva COD-kuorma Alla on lueteltu tehdyt ja suunnitellut toimenpiteet puhdistamolle tulevan COD-kuorman pienentämiseksi - keväällä 2013 otettiin käyttöön uusi mustalipeän haihdutusyksikkö 2 - keväällä 2013 uusittiin haihduttamon superväkevöittimen sisäputkisto - keväällä 2013 uusittiin ruskeamassan pesudiffusöörin sihtipaketti - syksyllä 2015 otettiin käyttöön uusi mustalipeän haihdutusyksikkö 1B - vuosina OPE-yhteistyöprojekti Andritzin kanssa keiton, ruskeamassan pesun ja haihduttamon toiminnan parantamiseksi - keväällä 2016 otettiin käyttöön hakkeen seulontainvestointi - ruskeamassan pesun tehostamiseksi jätettiin investointiesitys keväällä 2016 Edellisten lisäksi on tehostettu useiden erilaisten investointien avulla jätevesien lämmönvaihtimien ja tiivistämön suotonauhapuristimien (lietteenpoisto) toimintaa. Vuosina lisättiin urean syöttöä puhdistamolle mikrobiologin suosituksesta. Käytössä on edelleen aikaisempaa korkeampi urea-annostus ja optimointia urean käytön suhteen jatketaan typpipäästöjen minimoimiseksi. Kun puhdistamolle tuleva kuorma on saatu paremmin hallintaan, on lietteen laskeutuvuusominaisuudetkin parantuneet. Lietteen huono laskeutuvuus näkyi etenkin kiintoainepäästöjen ja fosforin