P I H T I P U D A S. Rapeikon luontopolku. Saarijärven Viitasaaren seutukunta. Opetuskäyttö. Opasteet ja retkipalvelut. Saavutettavuus ja varusteet

Transkriptio

1 Rapeikon luontopolku Luontopolku esittelee metsä- ja suoluontoa sekä alueen kulttuurihistoriaa. ihtiputaan keskustan tuntumassa sijaitseva kolmekilometrinen polku kulkee metsien ja soiden kautta. olulla pääsee tutustumaan myös niittyalueeseen, Rapeikon vanhaan pientilaan sekä ihtiputaalle aikoinaan tärkeään elinkeinoon, tervanpolttoon. olun varrella on lähde, laavu ja nuotiopaikka sekä opastetauluja. Luontopolulle pääsee ajamalla ihtiputaalta nelostietä noin kaksi kilometriä etelään ja kääntymällä oikealle Rapeikkoon. Lähtöpiste on noin kilometrin päässä tien oikealla puolella. aavutettavuus ja varusteet olku on helppokulkuinen, kosteilla osuuksilla on pitkospuut. Märkään aikaan on syytä varustautua kumisaappailla. asp?contentid=140332&lan=fi#a0 eme=2:209:215&kieli=fn iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

2 Louhuranta Kohde on luonnonsuojelualue, johon kuuluu lehtomaista metsää ja rantalouhikkoa. Louhurannan luonnonsuojelualue sijaitsee noin viisi kilometriä ihtiputaan kirkonkylän eteläpuolella. uoreen lehdon tärkeimpiä lajeja ovat mustakonnanmarja, kevätlinnunherne ja valkolehdokki. Louhurannassa on myös maisemallisesti merkittävä rantalouhikko. lueella on opastauluja. lueelle pääsee kulkemalla ihtiputaan keskustasta Kolimantien jatkeena olevaa metsätietä pitkin noin neljä kilometriä. Metsätieltä luonnonsuojelualueelle johtavan polun pituus on noin 250 metriä. aavutettavuus ja varusteet Luonnonsuojelualueelle johtavaa metsätietä ei tulisi käyttää kelirikkoaikaan. asp?contentid=140332&lan=fi#a1 iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

3 Rillankivi Rillankiven luonnonsuojelualue on perustettu historiallisen rajakiven ympärille. Lähistöllä on myös harjumuodostuma sekä lähde. Rillankivi on vanha rajankäyntipaikka, jonne johtaa noin viisi kilometriä pitkä ulkoilureitti. Lähellä Rillankiveä sijaitsee Varisvuoren harjumuodostuma, ja neljän kilometrin päässä Keiteleen kunnan puolella on rauhoitettu aukonlähde. Kivi on ihtiputaan, ielaveden ja yhäjärven kuntien rajapisteessä sekä kolmen historiallisen maakunnan (avon, ämeen ja ohjanmaan) ja kolmen nykyisen maakunnan (ohjois-avon, Keski-uomen ja ohjois-ohjanmaan) rajalla. Rillankivessä on useita erilaisia hakkauksia, joista selvimpiä ovat vuosiluku 1814, Ruotsin valtion rajasymboli sekä useat nimikirjaimet. Vuonna 1964 kivi suojeltiin todennäköisenä ähkinäsaaren rauhan rajakivenä. Rillankivi sijaitsee noin 40 kilometrin päässä ihtiputaan keskustasta. Rillankiven luona on kuntien infotaulut, WC, jäteastia, laavu nuotiopaikkoineen sekä vieraskirja. aija ilén: Kulttuurin polkuja. Kulttuurimatkaajan opas ohjoiseen Keski-uomeen asp?contentid=140332&lan=fi#a2 eme=2:209:215&kieli=fn iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

4 aapavuoren lintutorni Lintutorni. oveltuu erityisesti kevätmuuton tarkkailuun. aapavuoren lintutorni sijaitsee Kolima-järven pohjoisrannalla. Koliman selkävedet kuuluvat Natura verkostoon sekä rantojensuojeluohjelmaan. aapavuori kohoaa noin 70 metriä järvenpinnan yläpuolelle, ja lintutornista onkin hyvä näkyvyys Koliman saaristoon ja lähialueille. ornista voi havaita muuttavia hanhia, joutsenia, kurkia sekä merikotkia ja muita petolintuja. Järven pesimälinnustoon kuuluvat mm. kuikka, kaakkuri, sääksi ja selkälokki. aapavuorella on parkkipaikka, josta on opasteet lintutornille johtavalle polulle. aavutettavuus ja varusteet Kelirikkoaikana on noudatettava teiden käytöstä annettuja ohjeita. Lintujen havainnointia varten on syytä ottaa mukaan kiikarit. fi#a4 iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

5 Kortteisen lintutorni Lintutorni ja aukeaa maisemaa lintujen tarkkailuun. Keski-uomen parhaita muuttavien hanhien levähdyspaikkoja. ikoinaan Elämäjärven vedet laskivat Kortteinen-järven kautta aanijärveen. Vuonna hehtaarista Kortteista alettiin kuivattaa, ja nykyään paikalla on luonnonheinää kasvava niitty. Kevättulvien aikaan Kortteinen muuttuu tulvajärveksi, jossa linnut lepäävät ja ruokailevat. Kortteinen on hyvä paikka havaita muuttavia ja levähtäviä lintuja. Erityisesti hanhet, kurjet, joutsenet ja petolinnut suosivat seutua, ja pikkukuovi sekä suopöllö pesivät alueella. arvinaisempia havaintoja edustavat arosuohaukka, keräkurmitsa ja lyhytnokkahanhi. arkat ajo-ohjeet löytyvät Keski-uomen Lintutieteellisen Yhdistyksen sivuilta. arkkipaikan läheltä lähtee 400-metrinen opastettu polku lintutornille. aavutettavuus ja varusteet Märkään aikaan on hyvä varustautua kumisaappailla. Kiikarit auttavat lintujen havainnoinnissa. fi#a5 iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

6 utaanlahden lintutorni Lintutorni. oveltuu erityisesti vesilintujen tarkkailuun. utaanlahti on luontaisesti rehevä Kolimajärven lahti, joka sijaitsee aivan nelostien tuntumassa ihtiputaan keskustassa. Linnustoon kuuluu vesilintuja sekä kahlaajia. lueella on tavattu myös mm. härkälintu ja liejukana. Laulujoutsenia voi nähdä alkukeväästä syksyyn saakka, ja ihtiputaalla onkin Keski-uomen runsain joutsenkanta. Myös pikkulokit ovat lahden vakituisia vieraita. uton voi jättää jätevedenpuhdistamon pihaan, jonne torni näkyy. aavutettavuus ja varusteet Mukaan kannattaa ottaa kiikarit lintujen havainnointia varten. fi#a6 iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

7 uuhkaisvuoren lehto Kohde on luonnonsuojelualue, jossa on kuusivaltaista puronvarsilehtoa. 1,2 hehtaarin kokoinen uuhkaisvuoren luonnonsuojelualue sijaitsee noin kilometriä ihtiputaan keskustasta etelään nelostien varressa. Lehdossa kasvaa mm. mustakonnanmarjaa sekä suuria saniaisia, kuten hiirenporrasta ja kotkansiipeä. lueen laidalla on lehdon luonnonarvoista kertova opastaulu. aavutettavuus ja varusteet Etenkin märkään aikaan kannattaa varustautua kumisaappailla. asp?contentid=140332&lan=fi#a3 iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

8 einäjoen luontopolku Luontopolku sijaitsee kosteikkomaastossa einäjoen tuntumassa. einäjoen Luonto ry:n rakentama luontopolku kulkee kosteikkomaisemissa vain puolentoista kilometrin päässä kirkonkylän ytimestä. 1,4 kilometrin mittainen pitkospuureitti antaa mahdollisuuden tutustua einäjoen nykytilaan. einäjoen lvajärven puoleinen suu tukittiin 1950-luvulla rautatien rakentamisen yhteydessä, minkä jälkeen joen yläjuoksu rupesi kuivumaan. Luontopolku alkaa Karjasillantien kohdalta, toiseen päähän voi rantautua veneellä einäjoen puolelta. olulla on pitkospuut. Lisäksi polun varrella on laavu, lintutorni, puucee ja jätepiste. Ryhmät voivat tilata opastuksen. aavutettavuus ja varusteet itkospuut voivat olla liukkaita, joten on syytä varustautua asianmukaisilla jalkineilla. iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

9 Kivimäen kierros Metsässä kulkeva luontopolku, jonka varrella on näkötorni. Korppisen seudun kyläseuran rakentama 4,5 kilometrin mittainen luontopolku sijaitsee kirkonkylältä Rillankivelle menevän pyöräilyreitin varressa. Kivimäen huipulla olevasta näkötornista voi ihailla soista metsämaisemaa Koliman suuntaan. ornista voi myös tarkkailla muuttavia lintuja ja metsien peruslajeja. Läheisen Lepuusuon yli on kulkenut vanha kirkkotie. uon kautta on kuljetettu ruumiita armaalanrantaan ja edelleen ihtiputaan kirkolle. Kivimäen laavun vieressä olevasta männystä puolestaan voi löytää kaadetun hirven - tuolloin harvinaisen - muistoksi veistetyn karsikkomerkin. Männyn kylkeen on kaiverrettu vuosiluku 1919 ja nimikirjaimia. Reitti on merkitty maastoon. olun varrella on näkötorni ja laavu. aavutettavuus ja varusteet olku on raivattu maastoon kahden metrin alalta, joten sitä voi kulkea myös suksilla. Reitillä on korkeuseroja. eme=2:209:215&kieli=fn iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

10 Makkaran niityn perinnebiotooppi erinnemaisemiin kuuluva niitty, joka on myös maakunnallisesti arvokas luonnonsuojelualue. Makkaran vanha tila sijaitsee metsien keskellä Elämäjärven kylän länsipuolella. Rakennuksista on jäljellä enää huonokuntoisia hirsirakennuksia, itse talo on purettu pois. lue on kauan käyttämättömänä ollutta vanhaa peltoa, jossa kasvaa tuoretta pienruoho- ja suurruohoniittyä. Niittyä halkovat sarkaojat kasvavat uudistusikäistä puuta. Niityn käytön loppuminen näkyy niittykasvillisuuden umpeutumisessa. arhaiten ovat säilyneet niityn eteläosat. Makkaran niitty on lajistollisesti erittäin edustava, harvinaisuuksia ovat mm. nurmikaunokki, ahdekaunokki, keltamatara ja Bromus intermedia. Niitty on ollut luonnonsuojelualueena kymmenisen vuotta. iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

11 Keihäsmuseo Museo esittelee suomalaisen keihäänheiton historiaa ja suuria hetkiä. Keihäsmuseon kokoelmiin kuuluu mm. keihäs, jolla on heitetty maailman pisin keihäskaari, sekä useita arvokisamitaleita aina 1930-luvulta lähtien. Museoon on vapaa pääsy. Keihäsmuseo sijaitsee utaanportin alueella Kultakeramiikan myymälän yläkerrassa. aija ilén: Kulttuurin polkuja. Kulttuurimatkaajan opas ohjoiseen Keski-uomeen iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

12 olku pyyntömiesten pyhille paikoille Reitti on yhdistelmä luontoa, esihistoriaa, tarinaperinnettä ja paikallista rakennushistoriaa. Muurasjärveltä lähtevä polku yhdistää euran olun ja uurijärven vaellusreitit 15 kilometrin matkalla, reitistä voi kulkea lyhyempiäkin osia. olun varrelta löytyvät mm. Muurasjärven uhri-/karhupetäjä, eurakallio eli pyyntömiesten pyhä paikka, kalajumalan uhripaikkana tunnettu aarijärven itkäniemi sekä Luotosen karhunpääkivi. olku kulkee arjuntakasen suojelualueen kautta Jääkoluun tai Kirves-eikin kanavalle. Lähtöpiste on Muurasjärvellä Kaitalan kylätalolla. aavutettavuus ja varusteet Maasto on vaihtelevaa, ja jalkineet on syytä valita kuljettavan osuuden mukaan. aija ilén: Kulttuurin polkuja. Kulttuurimatkaajan opas ohjoiseen Keski-uomeen iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

13 Kuva: Mr. Filnland ihtiputaan kirkko Kohde on puinen ristikirkko vuodelta Yli 200-vuotias puukirkko on vanhin Keski-uomen yhä käytössä olevista kirkoista. lun perin rakennusmestarina toimi kalajokelainen imon ilvén, ja 1874 tehdyt muutostyöt suunnitteli haapajärveläinen kirkonrakentaja Mikko Karjalahti. Viimeksi kirkkoa kunnostettiin vuonna Kirkon viereen pystytettiin vuonna 1813 uusi tapuli vanhan pukkitapulin tilalle. autausmaalla on useita muistomerkkejä, kuten pronssinen sankaripatsas (1957) ja ihtiputaan poliisisurmien muistomerkki (1970). Kumpikin on taiteilija Esko Kanasen valmistama. aija ilén: Kulttuurin polkuja. Kulttuurimatkaajan opas ohjoiseen Keski-uomeen iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto

14 einäjoen silta Museosilta, joka on valmistunut vuonna Osittain pula-ajan hätäaputöinä rakennettu kaksiaukkoinen särkykivisilta on tehty holvaamalla. Rakentaminen aloitettiin vuonna 1919, jolloin talollisille jaettiin manttaalin mukaiset kivien kuljetusosuudet. Kiviä ajettiin työmaalle kolmena talvena, ja samaan aikaan rakennettiin siltapenkereitä. Valtatie 4 kulki einäjoen sillan kautta vuoteen 1962 asti. ilta on säilynyt vanhassa asussaan, ja vuonna 1982 se hyväksyttiin museosillaksi. ilta sijaitsee ihtiputaan kirkonkylässä Myllynsuon paikallistiellä. aija ilén: Kulttuurin polkuja. Kulttuurimatkaajan opas ohjoiseen Keski-uomeen Kuva: Mr. Filnland iispalan nuorisokeskus, Eija yrjälä ja Jao, Jämsän ammattiopisto