Karhunahtaan retkipolku

Transkriptio

1 Karhunahtaan retkipolku Karhunahas on jylhä aarnialue Töysänperällä Petäjäveden ja Multian rajamailla. Karhunahtaassa puro muodostaa altaan jylhään kalliorotkoon ja ympäristö on edelleen varsin luonnontilaista. Kohde on saanut nimensä muinaisilta karhunmetsästäjiltä, jotka ajoivat karhut kanjonissa olevaan kallionkoloon saalistaen karhun sieltä. Kulttuurihistoriallista arvoa paikalle antaa 1700-luvulta peräisin olevat myllyn jäänteet. Karhunahtaalle on rakennettu laavu, nuotiopaikka ja puucee. Alueen luontoon voi tutustua opastetulla, n. 700 metrin pituisella opastetulla Karhunpolulla, joka kiertää Karhunahtaan kanjonin ympäri. Ajo-ohje: Ajetaan Jyväskylä-Keuruu valtatietä nro 23, Petäjäveden kohdalta käännytään Multian tielle (Vaasan valtatie), jota ajetaan n. 3 km. Käännytään oikealle Kuivasmäentielle ja ajetaan n. 17 km suoraan, käännytään vasemmalle (viitta Karhunahas ), jonka jälkeen ajetaan n. 900 m metsäautotietä parkkipaikalle. Parkkipaikalta on 600 metrin kävelymatka Karhunahtaan lähtöpaikalle.

2 Tampinkierros Tampinkierroksella voi kokea luonnonrauhaa, erämaatunnelmia sekä kiireettömiä hetkiä Teerijärvensuon luonnonsuojelualueella. Luontopolku kiertelee varsin helppokulkuisessa kangasmaastossa ja soilla on pitkospuita. Nelikilometrisen polun varrella on lukuisia opastauluja, joissa kerrotaan alueen luonnosta sekä riistan- ja metsänhoidosta. Teerijärvellä on myös nuotiopaikka. Tampinkierrokselle pääsee ajamalla Petäjävedeltä ensin tietä nro 23 Keuruun suuntaan 1,3 km, kääntymällä vasempaan tielle nro 606 ja ajamalla sitä 7,1 km, jonka jälkeen käännytään oikealle Metsä-Piesalantielle. Kolmen kilometrin päästä on opastus vasempaan, kierroksen lähtöpaikalle.

3 Syrjäharjun luontopolku Syrjäharjuun on rakennettu vuonna 2003 noin neljä kilometriä pitkä opastettu retkipolku. Polun lähtöpisteessä on informaatiotaulu ja matkan varrella on opastauluja mm. asutuksesta, tervanpoltosta ja harjun olemuksesta. Reitti on helppokulkuinen ja kulkee paikallistietä maalaismaiseman läpi Syrjäharjun päälle. Harjun rinteet ovat noustessa ja sieltä laskeutuessa jyrkähköt, mikä antaakin hyvän kokemuksen sen luonteesta. Polku on kauttaaltaan kuivaa kangasmaata. Reitistä on noin yksi kilometri Metsähallituksen omistamaa vanhojen metsien suojelualuetta, jossa puusto on iältään noin vuotta. Luontopolulle ajetaan Petäjävedeltä Multian tietä n. 8 km, jonka jälkeen kääntyy vasemmalle Penkkalantie. Heti risteyksen jälkeen vasemmalla on opastustaulu luontopolulle. Samalta paikalta on opastus myös Pien-Hetteen lintutornille, jonne matkaa n. 300 m.

4 Töllin taival Töllin Taival on Petäjäveden keskustasta lähtevä noin 12 km pitkä kävely tai polkupyöräreitti Jämsänveden ympäri. Järven länsipuolella reitti kulkee pienempiä tietä ja soveltuu hyvin kävelyreitiksi Ramin töllille ja takaisin, kun taas reitin itäpuolen tiet sujuvat mukavasti pyöräillen. Reitille voi lähteä joko Verkkalantietä pitkin tai Rukoilantietä paloaseman kohdalta. Kummastakin suunnasta on viitoitus merkittävimmissä risteyksissä. Verkkalantien läheisyydessä, Tervalammesta laskevan puron varressa on lähde, jolle on opasteviitta. Järvenpäänkankaalla, noin 5 km kylältä on Ramin Tölli, taukopaikka. Töllillä on ympärivuotinen tulentekomahdollisuus, polttopuita on valmiiksi pilkottuina töllin sisällä. Läheisyydessä on myös kuivakäymälä

5 Piesalankylän lintutorni Piesalankylän laajat peltoaukeat sulavat varhain keväällä ja vetävät puoleensa runsaasti muuttolintuja levähtämään alueelle. Vuonna 2005 paikalle rakennettiin korkea ja tukeva katettu torni, josta on hyvä näkyvyys keskeisille pelloille. Paikalla on tavattu mm. lyhytnokkahanhia, merihanhi, Lapinsirri, tylli ja mustakurkku-uikku. Jyväskylä-Keuruu -tieltä (vt. 23) käännytään etelään Jämsän ja Jämsänkosken suuntaan Kelantielle. Noin 3 km kohdalla käännytään vasemmalle Korpilahden suuntaan Piesaskyläntielle. Tie kulkee läpi Piesalankylän. Lintutornille pääsee kääntymällä Piesalankylältä itään Honkaniementielle (risteyksessä kyltti Lintutorni 800 m). Ajetaan 600 m ja käännytään oikealle Mataraniementielle (kyltti Lintutorni 200 m). Jatketaan ajokieltomerkin ohi tornin parkkipaikalle. Torni näkyy metsän reunassa vasemmalla.

6 Pien-Hetteen lintutorni Vuonna 1994 rakennettu torni sijaitsee metsän ja pellon ympäröimän lammen rannalla, josta pääsee seuraamaan vesi- ja kahlaajalintuja. Lammella pesii myös laulujoutsen. Lintutornin varustuksiin kuuluu mm. lintukuvastot, lintukirjat ja tutkimusaineistoa. Torniin mahtuu vain yksi kaukoputki jalustoineen. Jyväskylä-Keuruu-tieltä (23) käännytään Multian suuntaan tielle (18), jota ajetaan 8 km. Juuri ennen Pengerjokea kääntyy oikealle Murtolantie, jota ajetaan 300 m. Pieni-Hete on oikealla. Polku on merkitty viitalla, ja matkaa tornille on noin 50 m. Lahnajärven lintutorni Harjumuodostumien väliin syntynyt hetteinen Lahnajärvi sai lintutornin rannalleen Järvellä viihtyvät mm. telkkä, tukkasotka, joutsen, sinisorsa, tavi sekä useat kahlaajalajit. Muuttoaikaan lajisto on varsin runsas. Jyväskylä-Keuruu (23) valtatieltä käännytään Multiantielle. 3 km:n jälkeen käännytään oikealle Kuivasmäentie, jota ajetaan 10,5 km suoraan, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Kuitulantie, sitä ajetaan 500m (viitta lintutorni) kääntyy oikealle 70m tornille (viitta lintutorni) Viitoitus Kuivasmäentieltä 500 m vasemmalle ja sitten 70 m oikealle.

7 Sallistensuon lintutorni Alueelle on rakennettu lintutorni Sieltä voi seurata mm. kurkien, lokkien, haukkojen, pöllöjen ja pienlinnuston pesimistä ja ruokailua. Alueelle on rakennettu myös metsäautotie. Sallistensuo sijaitsee Jyväskylän maalaiskunnan ja Petäjäveden rajalla ja on pääosin Metsähallituksen omistuksessa. Tornille ajetaan Jyväskylä-Keuruu -tietä nro 23, käännytään Kintauden kohdalta oikealle kohti Uuraista ja ajetaan tietä n. 13 km. Käännytään vasemmalle Sakarintielle, jota kuljetaan n. 300 m. Oikealla näkyy opaste lintutornille. Metsäautotietä kuljetaan n. 600 m, jonka jälkeen kävelymatkaa tornille on n. 300 m.

8 Könkköjoki Maisemallisesti viehättävä, pienimuotoinen Könkköjoki on Keski-Suomen maakunnan ensimmäinen yleinen puhdas pyydä ja päästä -kalastuskohde. Joen taimenpoikastuotanto on poikkeuksellisen hyvää tasoa. Kintausjärvien vedet laskevat Huhtiajärven kautta Könkköjokeen ja edelleen meteoriittijärvenä tunnettuun Karikkoselkään. Joki on varsin vuolas, sillä se laskee puolentoista kilometrin matkalla 16 m. Joki mutkittelee metsäisessä maisemassa koukaten välillä peltojen reunamille. Rannat ovat peitteiset ja kahluuvarusteita kaipaavat etenkin perhomiehet. Joen taimenkanta on luonnonvaraista. Istutuksia on tehty erittäin vähän eikä viime vuosina lainkaan (paitsi harjus). Könkköjoki on ollut intensiivisen tutkimuksen kohteena jo vuosia, ja taimenkanta tunnetaan hyvin. Tutkimus on tehostunut entisestään, kun Konneveden kalatutkimus ry vuokrasi kosken muodostaen siitä pyydystä ja päästä - kohteen. Tämä on kaksivuotinen kokeilu, johon kalastajien toivotaan ottavan kantaa palauttamalla saalisilmoituksen (luvanmyynnin yhteydessä annettu esite) ja vastaavan myöhemmin mahdollisesti tehtävään postikyselyyn. Pienikokoista taimenta joessa on melko runsaasti, mutta myös kilon kahden taimenia on saatu viime vuosina. Keväisin jokeen noussee myös Karikkoselästä suurempaa kalaa. Könkköjoelle myydään vain vuorokauden mittaisia lupia. Kalastajakiintiö 5 vapaa/vrk Luvanmyyjät: Huoltoasema Kyläseppä Pyöräliike Virtanen

9 Wanhan Witosen melontareitti Wanha Witonen on melontareitti Petäjävedeltä Jämsään. Sen kapeat järvi- ja jokiosuudet sekä kosket antavat monipuolisen kuvan Keski-Suomen kauneimmasta luonnosta. Reitin varrella voi halutessa laskea vauhdikkaita koskia - tai ohittaa ne maitse lyhyttä ja helppoa kantoreittiä pitkin. Koskien luonne vaihtelee paljon vedenkorkeuden mukaan. Tulva-aikana ne ovat vauhdikkaita, mutta kesäaikaan lähinnä rauhallisia virtapaikkoja, joista löytyy laskureitti matalammankin veden aikana. Wanha Witonen alkaa Petäjävedeltä maailmanperintöluettelokohteen Vanhan kirkon maisemista. Reitti johdattelee kulkijansa Petäjäveden vehmaiden kulttuurimaisemien Jämsänkosken karuille ja erämaisille seuduille. Ohitettuaan Jämsän kaupungin reitti päättyy Kaipolaan Päijänteen rannalle. Reitin kokonaispituus on 64 km. Mukavia vaihtoehtoja löytyy runsaasti myös lyhyemmistä osuuksista. Melontareitin varrella useita rantautumispaikkoja, joissa yöpymis- ja tulenteko mahdollisuus. Wanha Witonen soveltuu kaiken ikäisille ja kuntoisille melojille ja soutajille. Reitin palveluista tarkemmin: /melontareitti/ Reittikarttoja Huoltoasema Kyläsepästä puh

10 1. Karhunahtaan retkipolku 2. Tampinkierros 3. Syrjäharjun luontopolku 4. Töllin taival