Energian käytön tehostaminen ja uusiutuva energia
|
|
- Anneli Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Energian käytön tehostaminen ja uusiutuva energia Energian käytön tehostuminen voidaan saavuttaa esim. parantamalla tuotosta, panosten pysyessä ennallaan tai vähentämällä panosten käyttöä, tuotannon pysyessä ennallaan tai energiapanoksia lisäämällä, tuotoksen lisääntyessä suhteessa enemmän. On muistettava, että uusiutuvan energian käyttö ei aina tarkoita energiansäästöä, sillä energiankulutus voi jopa lisääntyä siirryttäessä fossiilisen energian käytöstä uusiutuvan energian käyttöön. Esimerkiksi puu vs. öljy. Uusiutuvan energian avulla on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja saada aikaan taloudellisia säästöjä. Energiaa ei tulisi tuhlata, vaikka se olisi halpaa bioenergiaa. Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät ole aina taloudellisesti järkeviä
2 Lypsykarjatilan energiapanokset ja tuotokset Suorat energiapanokset Epäsuorat energiapanokset Sähkö Polttoaineet Rehut Kuivikkeet Rakennukset Maito Liha Myydyt eläimet Lanta Tuotokset Ostetut eläimet Rehut ovat noin % maidontuotannon kokonaisenergiankulutuksesta (Agree 2012) Suora energiankulutus vuonna 2010 Lähde: Tike
3 Maidontuotannon suora energiankulutus Energiankulutus ilmoitetaan yleensä tuotettua maitokiloa/-litraa, eläinpaikkaa tai lehmää kohti. Navetan suorasta energiankulutuksesta suurin osa kuluu yleensä lypsyyn ja maidonkäsittelyyn sekä ruokintaan. Tilalla useimmiten tiedossa vain kokonaissähkönkulutus, jolloin navetan kulutus on vain arvio. kwh/kg-maitoa kwh/lehmä Lähde 0,128 0,207 1) Hörndahl ,16 ja 0, ja Johansson ,10 0,54 - Ek ) Maitolitrat muutettu kiloiksi tiheydellä 1,02 g/ml. HUOM. Erilaiset laskentatavat vaikuttavat energiankulutukseen Sähkönkulutus lypsykarjatiloilla kwh/maito-kg kwh/lehmä Lähde 0,18 0,16 1) ) TTS ,26 0,40 Schäfer ,09 2) 950 2) Esimerkkitila 1 0,11 0,14 3) Schäfer ) Tilat jotka ilmoittivat asumisen sähkönkäytön erikseen. Asumisen sähkönkäyttö vähennetty tuotannon sähkönkäytöstä. 2) Alustava kulutus laskettu esimerkkitilan kahden kuukauden sähkönkulutuksen perusteella, joten se voi vielä muuttua. 3) Energiankulutus virolaisilla mittaustiloilla
4 Suoran energiankulutuksen jakautuminen kwh/lehmä/vuosi 150 lehmää, lypsyasema, laakasiilo 220 lehmää, lypsyasema, laakasiilo 120 lehmää, robotti, tornisiilo 146 lehmää, robotti/lypsyasema, laakasiilo Lähde: Hörndahl Energiamittaukset Tila 1 Tila 2 Tila 3 Navettatyyppi Pihatto lypsyasemalla Pihatto robotilla Pihatto lypsyasemalla Eläimet Yhteensä 110, joista lypsyssä reilu 80. Yhteensä 84, joista robottilypsyssä vajaa 60. Mittaukset alkoivat Helmikuu 2013 Syyskuu 2011 Huhtikuu
5 Kolmivaihepistorasian ja laitteen väliin kytketty energiamittari Tällaisilla energiamittareilla mitataan mm. maitotankin energiankulutusta. Kuva: A-P. Vuorentola Sähkönkulutuksen jakautuminen (tila 1) Sähkönkulutuksen jakautuminen Rehunjako ei mukana kulutuksessa, koska se hoidetaan polttoainekäyttöisellä itsekulkevalla seosrehuvaunulla
6 Sähkönkulutus (tila 1) Sähkönkulutus aikavälillä yhteensä kwh ja yhteensä kwh. Kulutus keskimäärin kwh/kk ja 0,09 kwh/maitolitra Lypsy ja maidonkäsittely Rasmussen & Pedersen (2004) listasivat suurimmiksi energiankuluttajiksi tyhjiöpumpun, kompressorin, sähköllä toimivan veden lämmityksen ja automaattisen pesusysteemin. Taajuusmuuntajalla ohjattu tyhjiöpumppu vähentää energiankulutusta. Useimmiten puhutaan noin % energiansäästöstä. Tyhjiöpumpun oikea mitoitus. Ilmavuodot ja liian korkea paine lisäävät kompressorin energiankulutusta. Veden esilämmitys lämmön talteenoton avulla?
7 Lypsymenetelmä Robotti kuluttaa hieman enemmän energiaa kuin lypsyasema. Robottilypsy lisää yleensä maidontuotantoa 3-11 %, koska robottilypsy mahdollistaa lehmien käymisen lypsyllä tavanomaisen kahden kerran sijaan kolmesti. Energiankulutus vaihtelee myös robottimerkeittäin. Pesuveden kulutus. Onko käytössä taajuusmuuntajalla ohjattu tyhjiöpumppu. Sähköenergiankulutus vaihteli robottilypsyssä 14,8 85,5 kwh/tn maitoa (Rasmussen & Pedersen 2004). Sähköenergiankulutus 2 x 12 - kalanruotoasemalla (18,5 kwh/tn maitoa) ja 26-paikkaisella karuselliasemalla (20,9 kwh/tn maitoa) (Rasmussen & Pedersen 2004) Esimerkki robottilypsyn sähkönkulutuksesta (tila 2) Tilan 2 robotin (tyhjiöpumppu, maitopumppu ja autom. pesujärjestelmä sekä kompressori) sähkönkulutus 28 kwh/tn lypsettyä maitoa aikavälillä Tanskalaisessa tutkimuksessa (Rasmussen & Pedersen, 2004) robottilypsyn kulutus vaihteli 14,8-83,5 kwh/tn lypsettyä maitoa
8 Esimerkki kahden tilan maaliskuun robotti- ja lypsyasemalypsyn energiankulutuksista Lypsyasema Robotti Lypsyssä noin 82 lehmää. Energiankulutus 0,037 kwh/tuotettu maitolitra. Lypsyssä noin 57 lehmää. Energiankulutus 0,05 kwh/robotilla lypsetty maitokilo Maidon jäähdyttäminen Maito jäähdytetään noin asteesta vähintään +6 asteeseen (mieluiten alle +4 C). Miksi lämmitämme maitohuonetta? Sitä enemmän jäähdyttäminen kuluttaa energiaa, mitä lämpimämpi ympäristö on. Lämmön talteenotto maidosta. Perustuu jäähdytyksessä syntyvän lämmön talteenottoon. Juoma- ja käyttöveden lämmittäminen. Käyttövettä tarvitsee lämmittää vähemmän energiaa säästyy. Juomaveden lämmittäminen nostaa tuotosta? Ei lämmitetä maitohuonetta turhaan
9 Tankin energiankulutus (tila 2) Maidon jäähdytyksessä vapautuva lämpöenergia Tilalla on 50 lehmää, joiden keskituotos on kg/lehmä/vuosi. Oletetaan, että maidon ominaislämpökapasiteetti on 4,2 kj/kgk. Maito jäähdytetään noin +37 asteesta +4 asteeseen. Mikä on vuoden aikana maidon jäähdytyksessä vapautuva lämpöenergia ja lämmitysteho? = Q = Lämpöenergia (kj) c = Lämpökapasiteetti normaalipaineessa (kj/kgk) m = Kokonaismaitomäärä (kg) T = Lämpötilamuutos ( C) P = Lämmitysteho t = Aika Q = Lämpöenergia Lämpöenergia on tällöin: Lämmitysteho on tällöin: = 4, = Q = kj = MJ = kwh P = 2,19 kj/s = 2,19 KW Tämä vastaa noin yhden omakotitalon vuotuista energiankulutusta! Tätä lämpöenergiaa ei kuitenkaan saada talteen kokonaan
10 Lypsyn sähkönkulutus (tila 2) Lypsyrobotti sisältää tyhjiöpumpun, maitopumpun ja automaattisen pesujärjestelmän energiankulutukset Lypsy Pesuvesi Pesuvesien kierrätys. Käytetty vesimäärä vähenee. Levitettävä lietemäärä vähenee
11 Valaistus Valaistus vaikuttaa mm. nautojen tuotokseen, kasvuun, hyvinvointiin ja hedelmällisyyteen. Valaistusvaatimus tilan ja eläimen tarpeen mukaan. Kohde Ummessa olevilla lehmillä valontarve erilainen kuin tuotannossa olevilla lehmillä. Lypsyasemalla erilainen valontarve kuin eläintiloissa. Lux Eläintilan yleisvalaistus 150 1) Lypsyasema 250 2) Nuoren karjan tila 100 1) 1) Kahden metrin korkeudella, 2) Utarekorkeudella (MMMa 8/2012) Valaistuksen energiankulutus ja - säästö (1/2) 1. Lampputyyppi Energiatehokkuus lm/w ja lampun elinikä. Hehkulamput ovat eniten energiaa kuluttava valaistusvaihtoehto. 2. Luonnonvalon hyödyntäminen Himmentäminen/hämäräkytkin/aikakytkin. 3. Valaistusaika ja himmentäminen Valaistuksen ajastaminen. Sammuta turhat valot! Himmentäminen vähentää pääsääntöisesti energiankulutusta ja pidentää lampun elinikää. Himmentimiä käytetään yleisesti mm. broilerintuotannossa
12 Valaistuksen energiankulutus ja säästö (2/2) 1. Lamppujen sijainti 2. Navetan pintamateriaalit Vaaleat pinnat heijastavat paremmin valoa kuin tummat. Esim. sileä valkoinen pinta heijastaa siihen osuvaa valoa noin %, vaalean keltainen noin %, rapattu pinta noin % ja punatiilipinta noin %. 3. Lamppujen ja pintojen puhtaanapito Energiatehokkaita valaistusvaihtoehtoja (loisteputkivalaisin) Huomattavasti energiatehokkaampia kuin hehkulamput. Eliniässä melko paljon vaihtelua riippuen valmistajasta ja lampputyypistä. Taloudellinen polttoikä kaksikantaisella loistelampuilla noin tuntia. Valomäärä vähenee käyttöiän myötä. Lyhyt polttoaika sytytystä kohden lyhentää hieman polttoikää. Pienet jännitemuutokset ei juurikaan vaikuta polttoikään. Liitäntälaitteen ja sytyttimen ominaisuuksilla on asiaan suurempi vaikutus. Useimmat voidaan himmentää, mutta vaatii elektronisen liitäntälaitteen. Loistelamppujen valotehokkuus vaihtelee lm/w. Soveltuvuus kylmiin tiloihin. Ongelmajätettä Sisältää pienen määrän elohopeaa. Lähde: Halonen & Lehtovaara,
13 Energiatehokkaita valaistusvaihtoehtoja (LED-lamput) Energiatehokkaita ja pitkäikäisiä. Laadussa ja eliniässä suuria eroja. Polttoikä noin h. Huoltotarve vähäinen. Valoteho alenee käyttötuntien myötä. Kehittyvät koko ajan. Syttyvät heti. Eivät juurikaan lämpene. Kierrätettäviä. Ovat himmennettävissä. Kallis hankintahinta Energiatehokkaita valaistusvaihtoehtoja (Korkeapainenatriumlamput) Hyvin energiatehokkaita. Valotehokkuus lm/w. Lamppu kirkastuu hitaasti. Ei sovellu tiloihin, jossa tarvitaan heti täysi valaistusvoimakkuus. Ovat himmennettävissä tietyin rajoituksin. Toimivat hyvin kylmässäkin. Heikko värintoistokyky. Väri kelta-oranssi. Lähteet: ASAE 2010; Halonen & Lehtovaara,
14 Lannanpoisto Lannanpoistojärjestelmä vaikuttaa energiankulutukseen. Lantakoneen toimintatapa Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tarkoituksena on mm. alentaa haitallisten kaasujen pitoisuuksia, vähentää kosteutta ja tuoda tilalle raikasta korvausilmaa. Koneellisista ilmanvaihtoratkaisuista tyypillisin on alipaineilmanvaihto. Navetassa oltava riittävä ilmanvaihto. Lämpöstressi vähentää mm. kuiva-aineen syöntiä. Maitotuotos laskee
15 Esimerkki ilmanvaihdon energiankulutuksesta (tila 2) Lehmät laitumella osittain syyskuun puoleenväliin saakka. Katossa viisi poistoilmapuhallinta (teho 0,29 kw/puhallin) Ilmanvaihdon energiansäästö Ilmanvaihtotapa. Luonnollinen ilmanvaihto vs. koneellinen ilmanvaihto. Osittain luonnollinen ilmanvaihto vähentää energiankulutusta. Tasapaineilmanvaihto kuluttaa enemmän energiaa kuin alipaineilmanvaihto. Puhaltimen energiatehokkuus (W/1000 m 3 /h). Puhaltimien energiatehokkuudet vaihtelevat paljon. Ilmanvaihtohormin muotoilu. Sulavasti muotoiltu Puhaltimen säätö taajuusmuuntajalla. Puhaltimien huolto ja puhtaanapito
16 Ruokinta Ruokinnan energiankulutukseen vaikuttaa se, miten ruokinta on järjestetty. Energiankulutus pääsääntöisesti pienempi tiloilla, jotka käyttävät sähkökäyttöisiä rehunjakolaitteita kuin niillä, jotka käyttävät traktorikäyttöisiä laitteita. Sähkömoottorin hyötysuhde parempi kuin dieselmoottorin hyötysuhde. Hörndahlin (2008) tutkimuksessa energiaa kului eniten laakasiilo-traktori+apevaunu yhdistelmissä ja vähiten tornisiilo-kiskoruokkija yhdistelmissä. Ruokintakertojen määrä Ruokinta (väkirehu) Viljan ilmatiivis säilöntä tai murskesäilöntä Vähentää/poistaa kuivaustarpeen. Kuivurin eristäminen Energiansäästö noin 15 %. Väkirehun osuus ruokinnassa Niiden tuottamiseen kuluu enemmän energiaa kuin säilörehun tuottamiseen. Ohra (3900 kg/ha) 0,95 kwh/kg, vehnä (4200 kg/ha) 1,2 kwh/kg, rypsi (1500 kg/ha) 2,6 ja säilörehu (5300 kg ka/ha) 0,54 kwh/kg (Ahokas & Schäfer, 2012)
17 Ruokinta (säilörehu/laidun) Säilörehun korjuutekniikka Pyöröpaalaus 5 l/ha (ei sisällä käärimistä, eikä paalien kuljetusta), noukinvaunu 15 l/ha (ei sisällä auman tiivistämistä) (Jokiniemi ym., 2012). Rehunhakulogistiikka Tuodaanko pellolta yksi paali vai useampi kerrallaan. Rehun kuiva-ainepitoisuus. Kuljetetaanko pellolta turhaa vettä? Aperuokintaa käytettäessä energiankulutukseen vaikuttavat mm. säilörehusilpun pituus, kuiva-ainepitoisuus ja terien kunto. Typensitojakasvien käyttö. Vähennetään lannoitetypen käyttöä. Laiduntaminen? Apesekoittimen sähkönkulutus (tila 2) Pyöröpaalirehu Rehu laakasiilosta Lehmät laitumella Lehmät navetassa
18 Energiansäästöpotentiaalit maidontuotannossa (1/2) Ammattitaito tuotetaan kohtuullisilla energiapanoksilla hyvinvoivat eläimet ja mahdollisimman paljon maitoa. Lämmön talteenotto maidosta. Ruokinta Sähkötoimiset laitteet ruokinnassa. Viljan ilmatiivis- tai murskesäilöntä. Kuivurin eristäminen. Typensitojakasvien käyttö Energiansäästöpotentiaalit maidontuotannossa (2/2) Valaistus Energiatehokkaat lamput. Luonnonvalon hyödyntäminen. Valojen ajastaminen. Lamppujen puhtaanapito. Ilmanvaihto Puhaltimen energiatehokkuus. Luonnollinen ilmanvaihto. Toimintatavat Lypsytyö Turhien valojen sammuttaminen. Rehunhakulogistiikka
19 Lähteitä Agree State of the art on energy efficiency in agriculture, Country data on energy consumption in different agroproduction sectors in the European countries. Ahokas, J. & Schäfer, W Energiankäytön vertailu. Maatilojen energiankäyttö, ENPOS-hankkeen tulokset. Toim. Ahokas, J. Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja 15. ASAE Lighting systems for agricultural facilities. ASABE standards Ek, F Energy usage and savings on farm. Seminaarissa: Towards Smart Farm Energy Solutions Halonen, L. & Lehtovaara, J Valaistustekniikka. 456 s. Hörndahl, T Energy use in farm buildings a study of 16 farms with different enterprises. Swedish university of agricultural sciences. Report 2008:8. Johansson, C Saving energy on Swedish farms. Seminaarissa: Towards Smart Farm Energy Solutions Jokiniemi, T., Rossner, H. & Ahokas, J Simple and cost effective method for fuel consumption measurements of agricultural machinery. Agronomy Research. Biosystem engineering. Special issue 1, s MMMa 8/2012. Maa- ja metsätalousministeriön asetus tuettavaa rakentamista koskevista lypsykarjarakennusten rakennusteknisistä ja toiminnallisista vaatimuksista. Rasmussen, J. B. & Pedersen, J Electricity and water consumption at milking. Farm test-cattle nro 17. Schäfer, W Esimerkkejä seurannasta. Maatilojen energiankäyttö, ENPOS-hankkeen tulokset. Toim. Ahokas, J. Maataloustieteiden laitoksen julkaisuja 15. Tike Maa- ja puutarhatalouden energiankulutuksen jakautuminen tuotantosuunnittain ja energialähteittäin vuonna Maatalouden rakennetutkimus, Maatalouslaskenta TTS Maatilojen energiankäyttö. Maatilojen energiasuunnittelijakoulutuksen materiaali Lisätietoa
Lypsykarjatilojen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen
Lypsykarjatilojen energiankulutus ja energiankäytön tehostaminen Energiasuunnittelijakoulutus 10.12.2014 Järvenpää Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Lypsykarjatilan energiapanokset ja tuotokset
LisätiedotLypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen
Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus
LisätiedotEsimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta
Esimerkkejä broilerintuotannon energiankulutuksesta ja sen tehostamisesta Maatilojen energiasuunnittelijakoulutus 7.5.2013 Mari Rajaniemi mari.rajaniemi@helsinki.fi 1 Broilerintuotanto Suomessa (1/2) Pitkälti
LisätiedotMaatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa
Ainutlaatuinen energiaseminaari Hämeenlinna 11.12.2013 Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos 12.12.2013 1 Maatilan energiankulutus
LisätiedotBroilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi
Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön
LisätiedotEnergiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos
Energiatehokkaat maatalouskoneet Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos Kasvintuotanto Ruiskutus 1 % Kasvinsuojelu 5 % Puinti 6 % Kuljetus 0 % Kuivaus 11 % Kyntö 10 % Tasausäestys 2
LisätiedotMaatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO
Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotEnergiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotOman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?
Kohti energiaomavaraista maatilaa Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu? Hannu Mikkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Hannun Mikkola 25.11.2013 1 Maatilan energiankulutus Asuminen
LisätiedotMaatilojen energiatehokkuus. Oulu 22.11.2012 Mikko Posio
Maatilojen energiatehokkuus Oulu 22.11.2012 Mikko Posio Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian
LisätiedotEsimerkki broilerintuotannon energiankäytöstä
Esimerkki broilerintuotannon Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1.3.2011 1 Lähtötiedot 1. Mittauserä (syys-lokakuu) Untuvikot (kpl) 28
LisätiedotValaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen
Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.
LisätiedotMaatilojen energiankäyttö 17.11.2009
Maatilojen energiankäyttö 17.11.2009 Esityksen sisältö 1. Yleistä esityksestä Käytetyt jaottelut 2. Energiankäyttö karjatiloilla 1. Taustatiedot 2. Kokonaiskulutus 3. Sähköenergia 4. Lämmitysenergia 5.
LisätiedotValaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa
Valaistukseen kuluva energia tuotantorakennuksissa Sakari Alasuutari, TTS Vantaa, 9.2.2011 Sähkönkulutuksen jakaantuminen kotieläinten tuotantorakennuksissa ( Bionova engineering 2007 ) 100 % 90 % 80 %
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotLAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS. www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED
LAMPPUOPAS Kuinka säästät energiaa LED-lampuilla LAMPPUOPAS www.startrading.com DECORATION LED ILLUMINATION LED SPOTLIGHT LED - tämän päivän valaistusta LED - tämän päivän valaistusta LED Säästää energiaa
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotMaatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia
Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia Miten säästää maatilan energialaskussa Juva 16.4.2012 Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo Energiaohjelman tavoitteet Lisätä tilojen energiatehokkuutta
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus
LisätiedotMaatalousrakennusten energiatehokkuus. Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011
Maatalousrakennusten energiatehokkuus Kjell Brännäs, maa- ja metsätalousministeriö 28.2.2011 MMM:n rakentamissäädökset, tuettava rakentaminen MMM:n RMO C2.2, maatalouden tuotantorakennusten lämpöhuolto
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotMikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi
Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi
LisätiedotVaraavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään
Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla
LisätiedotEnergiankulutuksen mittaaminen Viikin koetilan navetasta
Energiankulutuksen mittaaminen Viikin koetilan navetasta Ari-Pekka Vuorentola Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Maatalouden ympäristöteknologia 2012 1 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotEnergiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy
Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen
LisätiedotEnergiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto
Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala.7 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus vesikiertoinen patterilämmitys, kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotValaistus. Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta,
Valaistus Valaistus voi kuluttaa miltei 30% normaalin toimistorakennuksen sähköenergiankulutuksesta, koulurakennuksissa valaistus voi kattaa jopa 40%. Valaistusta tulisi käyttää ainoastaan tarpeeseen ja
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 564 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoiset radiaattorit 60/0 C Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEsimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö
Esimerkkejä yksittäisten maatilojen energiankäytöstä - lähtötilanteen muodostaa tilan nykyinen energiankäyttö Viljatila 80 hehtaaria, etelä-suomi vehnää, ohraa, kauraa, rypsi Hakelämpökeskus 1970 luvulta.
LisätiedotEnergia-alan keskeisiä termejä. 1. Energiatase (energy balance)
Energia-alan keskeisiä termejä 1. Energiatase (energy balance) Energiataseet perustuvat energian häviämättömyyden lakiin. Systeemi rajataan ja siihen meneviä ja sieltä tulevia energiavirtoja tarkastellaan.
LisätiedotRuokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn
Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy
Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------
Lisätiedot0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY
0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa
LisätiedotENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA. Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013
ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Helsingin Kaupungin energiansäästötapahtuma 9.10.2013 1 MIKSI SÄÄSTÄÄ ENERGIAA? NOPEIN JA TEHOKKAIN TAPA HILLITÄ ILMASTON- MUUTOSTA. SE SÄÄSTÄÄ RAHAA. UUSIUTUMATTOMIEN ENERGIANLÄHTEIDEN
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 08 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotHankkeen tavoitteet ja tulokset. Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto
Hankkeen tavoitteet ja tulokset Maaseudun energia-akatemia Jukka Ahokas Helsingin yliopisto Yhteistyötahot Maataloustieteiden laitos Agroteknologia - Jukka Ahokas - Hannu Mikkola - Mari Rajaniemi - Tapani
LisätiedotENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE
ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 600 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotEnergiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu)
Energiantuotannon ja -käytön tulevaisuus maatiloilla (etu) Hankkeen ydinajatuksena on kehittää uusiutuvan energiantuotantoa ja -käyttöä ohjaavia järjestelmiä, joilla maatilalla, puutarhalla voidaan saavuttaa
LisätiedotKasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014
Kasvinviljelyn energiankulutus Tapani Jokiniemi 10.12.2014 Maataloustieteiden laitos / Tapani Jokiniemi / www.helsinki.fi/yliopisto 10.5.2012 Energia ja maatalous Energiasuhde kuvaa tuotteiden sisältämän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 590 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / kaukolämpö
LisätiedotNäin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun. Opas myyjille
Näin autat asiakasta löytämään energiatehokkaan lampun Opas myyjille Copyright Motiva Oy, 2014 2009 Valaistus kuluttaa energiaa viisas säästää Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä noin 10 % kuluu valaistukseen.
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 690 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Öljykattila/vesiradiaattori Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatehokkuuden mittaaminen käytännön työkaluja energiantuotannon ja -käytön arviointiin tilatasolla. Jyrki Kataja, JAMK
Webinaari Energiatehokkuus 22.11.2018 Energiatehokkuuden mittaaminen 22.11.2018 torstai klo 12:30-13:30 Ravinne- ja energiatehokas maatilahankkeen yksi kahdeksasta teemasta on energiatehokkuuden mittaaminen.
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen radiaattorilämmitys, kaukolämpö /
LisätiedotEnergiatehokas ja omavarainen maatila
Energiatehokas ja omavarainen maatila 12.1.218 Maatilan energiaomavaraisuudella tarkoitetaan tilannetta, jossa maatila tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa. Energiaomavarainen maatila/ maatalous
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 8,8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotTuettu rakentaminen kaudella
Tuettu rakentaminen kaudella 2014-2020 Valion navettaseminaari 9.2.2017 sanna.koivumaki@mmm.fi 10.2.2017 1 Ohjelmakausi 2014-2020, yleistä Investointitukijärjestelmän tavoitteet Alkutuotanto säilyy vähintään
LisätiedotValitse sopiva lampputyyppi pendel med skærm. Valitse valaisimeesi sopiva lamppukanta E14. R7s GU5.3 GU4 GY6.35
Näin valitset lampun Valitse sopiva tyyppi pendel med skærm Yleisvalaistus STEP udendørslampe Ulkovalaistus Energian- säästö LED 1 spots på skinne Kohdevalaistus LED-kohde + Himmennettävät valaisimet Halogeeni-
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 958. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö.Vesikiertoiset lämmityspatterit. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotEnergiatietäjä-kilpailukysymyksiä
Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Vesiradiaattorit (eristetyt jakojohdot) Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 947 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku) Lämmitetty nettoala 7,9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Poistoilmalämpöpumppu,
LisätiedotSaving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies
Saving Your Energy- Energiatehokkuus liiketoimintana Matti Rae Director, New Technologies 12.10.2011 Matti Rae, Elinkeinoelämän Ympäristöfoorumi 1 Ensto Group on kansainvälinen perheyritys Henkilöstöä
LisätiedotVesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen
Lisätiedot3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala
3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE
LisätiedotABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013. Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen
ABB Oy, Harri Liukku 16.9.2013 Harri Liukku, ABB Oy 23.1.2014 Pitäjänmäen tehdashallin valaistusratkaisujen uudistus Älyä ja energiatehokkuutta kiinteistöihin Energiankäyttö aiheuttaa eniten ympäristökuormitusta
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 58 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotMaatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi
Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotEkotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö. 17.11.2014 Hannu Kauranen
Ekotehokas rakentaja Työmaan energian käyttö 17.11.2014 Hannu Kauranen Miksi työmaalla lämmitetään Rakennusvaihe Lämmitystarve Käytettävä kalusto Maarakennusvaihe Maan sulana pito Roudan sulatus Suojaus,
LisätiedotHehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan. Opas myyjille
Hehkulamput poistuvat markkinoilta Vinkit oikean lampun valintaan Opas myyjille EuP-direktiivin muutokset lamppumarkkinoille EU-asetukset tuovat muutoksia lamppumarkkinoille Valoteholtaan huonojen lamppujen
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 9 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö, vesikiertoinen lattialämmitys Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotJulkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut. Henri Juslén, Philips Oy
Julkisten tilojen vihreät valaistusratkaisut Henri Juslén, Philips Oy 2009 Aiheina... Hiukan valosta ja erilaisuudesta Valaistus, energia ja lainsäädäntö Energiatehokasta sisävalaistusta Kaikki lähtee
LisätiedotENERGIATODISTUS. Asunto Oy Helsingin Arabianrinne A-talo Kokkosaarenkatu 6, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Helsingin Arabianrinne Atalo Kokkosaarenkatu 6, 56 Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 45967 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:
LisätiedotValaistuksen tulevaisuus
Valaistuksen tulevaisuus Aika: 17.11.2010, Oulu Jari Säkkinen Yksikön Päällikkö Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy VALAISTUKSEN ASIANTUNTIJA PALVELUKSESSASI Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n urakointiyksikkö
LisätiedotTaloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria
Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille Koulutuspaketti Hämeenlinna 11.12.2013 Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria Historiaa Kasvihuonekaasupäästöjen päälähteet maataloudessa Typen oksidit;
LisätiedotLED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT
LED -VALOT JA KORVAUSPOLTTIMOT SYYSKUU 2007 Emme varastoi läheskään kaikia tuotteita. Osa tuotteistamme on ns. tehdastoimituksena. Toimitusaika tyypillisesti noin 1 viikko (varastotavara). Ei varastoitavissa
LisätiedotRakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy
Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET
LisätiedotENERGIATODISTUS. As Oy Maakirjantie 2 E-D Maakirjantie Espoo. Asuinrakennus (Asuinkerrostalot) Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: As Oy Maakirjantie ED Maakirjantie 000 Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 044/ 0 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinrakennus (Asuinkerrostalot)
LisätiedotLife cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia
Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotENERGIATODISTUS. Kahilanniementie 9-11 TALO 1 Kahilanniementie Lappeenranta Uudisrakennusten.
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kahilanniementie 9 TALO Kahilanniementie 9 5 Lappeenranta Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: 457574 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Asuinkerrostalo
LisätiedotENERGIATODISTUS. Taubenkuja , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asokodit Taubenkuja 4 A Taubenkuja 4 00870, HELSINKI Rakennustunnus: 9-49-75-0 Rakennuksen valmistumisvuosi: 06 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 89 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö / Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskennallinen ostoenergiankulutus ja energiatehokkuuden vertailuluku (Eluku) Lämmitetty nettoala 8 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kaukolämpö Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotRakennusten energiatehokkuus 2.0
Rakennusten energiatehokkuus 2.0 Rakennusten energiaseminaari 4.10.2017 Tutkimusprofessori Miimu Airaksinen, VTT Johtava tutkija, Pekka Tuomaala, VTT Rakennukset ovat keskeisessä roolissa Ihmiset viettävät
LisätiedotEnergiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja
Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan
LisätiedotYHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA
YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 18 m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Kevytöljykattila / Käyttövesivaraaja Ilmanvaihtojärjestelmän
LisätiedotSÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tarvittava materiaali: Laskimia. Lähde: Adato Energia. Sivu 1/6
SÄHKÖLLÄ ON VÄLIÄ! Tavoite: Laskea eri sähkölaitteiden energiankulutuksia. Ymmärtää käsite kilowattitunti (kwh) ja kuinka se lasketaan. Ryhtyä toimeen sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Tehtävä: Käytämme
LisätiedotJäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili
Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet
LisätiedotLUONNOS ENERGIATODISTUS. kwh E /(m 2 vuosi) energiatehokkuuden vertailuluku eli E-luku
LUONNOS 6.9.07 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Energiatehokkuusluokka A B C D E F G Rakennuksen
LisätiedotMaatalouskoneiden energiankulutus. Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi
Maatalouskoneiden energiankulutus Energian käyttö ja säästö maataloudessa Tapani Jokiniemi Kasvinviljelyn energiankulutus Valtaosa kasvinviljelyn käyttämästä energiasta (~ 50 % tai yli) kuluu lannoitteiden
LisätiedotENERGIATODISTUS. Pasteurinkatu , HELSINKI. Uudisrakennusten määräystaso Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: 68 Pasteurinkatu A Pasteurinkatu 00790, HELSINKI Rakennustunnus: 09-06-09-000-- Rakennuksen valmistumisvuosi: 00 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot
Lisätiedot