Hevostalouden perustutkinto. Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

Transkriptio

1 Hevostalouden perustutkinto Ammatillisen peruskoulutuksen peruste

2 Hevostalouden perustutkinto: Ammatillisen peruskoulutuksen peruste Hevostenhoitajan työ sisältää hevosten hoitamisen lisäksi entistä enemmän asiakaspalvelua. Ratsastuksenohjaajilla on usein vastuullaan tallin toiminnan ja hevosten hoidon organisointi ja tallityöt. Alalla voi erikoistua hevosten kengittämiseen, varusteiden valmistamiseen ja huoltoon, monipuolisiin hevospalvelujen tarjoamiseen tai hevoskasvatukseen. Hevostenhoitajat hoitavat hevosia esimerkiksi ratsu- ja ravitalleilla. Ratsastuksenohjaajat toimivat ratsastuksenopettajien apuna ratsastuskouluissa ja usein myös yrittäjänä. Perusteen nimi Määräyksen diaarinumero 42/011/2014 Korvattavat määräykset Hevostalouden perustutkinto Ei asetettu Koulutuskoodit Hevostalouden perustutkinto (361104) Osaamisalat Ei asetettu Tutkintonimikkeet Hevostenhoitaja (10075) Ratsastuksenohjaaja (10076) Voimaantulo Voimassaolon päättyminen Ei asetettu

3 Sisällys 1. Tutkinnon muodostuminen Ammattialan kuvaus Ammattialan arvoperusta Tutkinnon tavoitteet Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Liite 2 Kouluratsastusohjelmat Liite 3 Esteradat Tutkinnon osat Peruskengityksen tekeminen, 10 osp Ajovälineiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp Eri-ikäisten ravihevosten valmentaminen, 15 osp Erikoistuminen ratsuhevosen peruskouluttamiseen, 20 osp Erityisryhmien hevospalvelujen avustaminen, 15 osp Hevosajotöiden tekeminen, 15 osp Hevosen kanssa luonnossa liikkuminen, 15 osp Hevosen kengitystarpeen arvioiminen, 20 osp Hevosen rehun tuottaminen, 15 osp Hevosharrastajan ohjaaminen, 20 osp Hevosharrasteohjaajan työskenteleminen ajo- ja ratsuhevosten kanssa, 15 osp Hevosharrastepalvelujen tuottaminen, 15 osp Hevosjalostus ja siitoshevosten hoitaminen, 15 osp Hevoskasvattajana toimiminen, 15 osp Hevosklinikka-avustajana toimiminen, 15 osp Hevossiittolassa työskenteleminen, 20 osp Hevostapahtumien järjestäminen, 15 osp Hevosten hoitaminen ja ruokinta, 15 osp Hevostenhoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 15 osp Hevosurheilun lajeissa toimiminen, 15 osp Hevosvarusteiden huoltaminen ja valmistaminen, 15 osp Hevosvarusteiden korjaaminen ja valmistaminen, 15 osp Hevosvarusteiden valmistaminen ja alan palvelujen tuottaminen, 20 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Kengittäminen, 15 osp Kengitysmateriaalin työstäminen ja kengittäjänä toimiminen, 15 osp Kilpahevosten hoitaminen ja ravitallilla työskenteleminen, 20 osp Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp Näyttely- ja kilpahevosten hoitaminen, 15 osp Ratsastaminen ja ajaminen, 25 osp Ratsastaminen ja raviurheilu, 25 osp Ratsastuksen ohjaaminen, 20 osp Ratsastuksenohjaajan ratsastaminen, 15 osp Ratsastustaidon kehittäminen, 15 osp Ratsuhevosten hoitaminen, 15 osp Ratsuhevosten kouluttaminen ja ratsastuskoulussa työskenteleminen, 15 osp Ratsun peruskouluttaminen, 15 osp Ravihevosen ajaminen, 15 osp Ravihevosten hoitaminen, 15 osp Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp iii

4 Hevostalouden perustutkinto Tallin ja talliympäristön hoitaminen, 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Työskenteleminen siitos- ja urheiluhevosten kanssa, 15 osp Varusteiden huollon ja valmistamisen perusosaaminen, 15 osp Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp Yrittäminen hevostalousalalla, 20 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp iv

5 1. Tutkinnon muodostuminen Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Hevostalouden perustutkinnon tutkintonimikkeet ovat hevostenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja. Pakolliset tutkinnon osat AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 135 OSP Hevostenhoitaja 75 osp Hevostenhoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 15 osp, P Yrittäminen hevostalousalalla, 20 osp, P Tallin ja talliympäristön hoitaminen, 15 osp, P Ratsastaminen ja raviurheilu, 25 osp, P Ratsastuksenohjaaja 110 osp Hevostenhoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 15 osp, P Yrittäminen hevostalousalalla, 20 osp, P Ratsastaminen ja ajaminen, 25 osp, P Ratsastuksenohjaajan ratsastaminen, 15 osp, P Ratsuhevosten kouluttaminen ja ratsastuskoulussa työskenteleminen, 15 osp, P Ratsastuksen ohjaaminen, 20 osp, P Valinnaiset tutkinnon osat Hevostenhoitaja 60 osp Valitaan 60 osp seuraavista tutkinnon osista. Ravihevosten hoitaminen, 15 osp Eri-ikäisten ravihevosten valmentaminen, 15 osp Kilpahevosten hoitaminen ja ravitallilla työskenteleminen, 20 osp Ratsuhevosten hoitaminen, 15 osp Ratsun peruskouluttaminen, 15 osp Erikoistuminen ratsuhevosen peruskouluttamiseen, 20 osp 1

6 Tutkinnon muodostuminen Hevossiittolassa työskenteleminen, 20 osp Hevoskasvattajana toimiminen, 15 osp Työskenteleminen siitos- ja urheiluhevosten kanssa, 15 osp Hevosharrasteohjaajan työskenteleminen ajo- ja ratsuhevosten kanssa, 15 osp Hevosharrastajan ohjaaminen, 20 osp Hevosharrastepalvelujen tuottaminen, 15 osp Hevosen kengitystarpeen arvioiminen, 20 osp Kengittäminen, 15 osp Kengitysmateriaalin työstäminen ja kengittäjänä toimiminen, 15 osp Hevosvarusteiden huoltaminen ja valmistaminen, 15 osp Hevosvarusteiden korjaaminen ja valmistaminen, 15 osp Hevosvarusteiden valmistaminen ja alan palvelujen tuottaminen, 20 osp Erityisryhmien hevospalvelujen avustaminen, 15 osp Näyttely- ja kilpahevosten hoitaminen, 15 osp Peruskengityksen tekeminen, 10 osp Varusteiden huollon ja valmistamisen perusosaaminen, 15 osp Ratsastustaidon kehittäminen, 15 osp Hevosen kanssa luonnossa liikkuminen, 15 osp Hevosurheilun lajeissa toimiminen, 15 osp Hevosten hoitaminen ja ruokinta, 15 osp Hevosajotöiden tekeminen, 15 osp Ajovälineiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp Ravihevosen ajaminen, 15 osp Hevosjalostus ja siitoshevosten hoitaminen, 15 osp Hevostapahtumien järjestäminen, 15 osp Hevosklinikka-avustajana toimiminen, 15 osp Hevosen rehun tuottaminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta osp 2

7 Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp Ratsastuksenohjaaja 25 osp Valitaan 20 osp seuraavista tutkinnon osista. Tallin ja talliympäristön hoitaminen, 15 osp Erityisryhmien hevospalvelujen avustaminen, 15 osp Näyttely- ja kilpahevosten hoitaminen, 15 osp Peruskengityksen tekeminen, 10 osp Varusteiden huollon ja valmistamisen perusosaaminen, 15 osp Ratsastustaidon kehittäminen, 15 osp Hevosen kanssa luonnossa liikkuminen, 15 osp Hevosurheilun lajeissa toimiminen, 15 osp Hevosten hoitaminen ja ruokinta, 15 osp Hevosajotöiden tekeminen, 15 osp Ajovälineiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp Ravihevosen ajaminen, 15 osp Hevosjalostus ja siitoshevosten hoitaminen, 15 osp Hevostapahtumien järjestäminen, 15 osp Hevosklinikka-avustajana toimiminen, 15 osp Hevosen rehun tuottaminen, 15 osp Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta osp Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta 3

8 Tutkinnon muodostuminen Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Yrityksessä toimiminen, 15 osp Huippuosaajana toimiminen, 15 osp Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 5-15 osp Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5-15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista 5-15 osp YHTEISET TUTKINNON OSAT 35 OSP Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp, P Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp, P Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp, P Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp, P VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT 10 OSP Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) tukevat tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita ja ne voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia: Ammatillisia tutkinnon osia 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 10 osp 4

9 Tutkinnon muodostuminen Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten ja opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita tai lukio-opintoja 10 osp Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osa-alueita tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 10 osp Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 10 osp Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1- K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/2014) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa. TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. 5

10 2. Ammattialan kuvaus Hevosala on kasvava ala, joka pitää sisällään monipuolisia elinkeinoja ja yritystoimintaa. Alalle on investoitu voimakkaasti viime vuosina, ja uusia yrityksiä syntyy jatkuvasti koko maassa. Alan perustehtäviä ovat hevosten kasvatus, hoito, valmennus ja hevosten käyttö erilaisiin urheilun ja vapaa-ajanvieton muotoihin. Tulevaisuudessa yritykset erikoistuvat yhä enemmän. Alalla toimiminen edellyttää hevosen ja talliympäristön hoidon perusteiden tuntemista. Ammattimainen hevosten hoito ja käsittely edellyttää taitojen kehittymistä, mikä vaatii pitkäaikaista harjaantumista. Kiinnostus hevosalaan kasvaa jatkuvasti, ja alalle tulee uusia harrastajia, joista osa siirtyy edelleen alan ammattilaisiksi. Alalla työskentely edellyttää vastuuta omasta työstä ja työturvallisuudesta, hoidettavista eläimistä, yrityksen ympäristöstä sekä asiakkaiden turvallisuudesta ja palveluiden laadusta. Työ vaatii sitoutumista ja kykyä itsenäiseen työskentelyyn. Hevostenhoitajana tai ratsastuksenohjaajana toimiminen omassa tai työnantajan yrityksessä vaatii tiettyjä ammatillisia taitoja sekä sisäistä yrittäjyyttä. Alan ammattilaiselta edellytetään hyvää peruskuntoa sekä asiakaspalvelussa tarvittavia sosiaalisia taitoja. Hevosyritykset tarvitsevat toimintansa tueksi monipuolisen palveluverkoston, mm. rehuntuottajia, kengitysseppiä, terveydenhoidon ja eläinlääkinnän palvelujen tuottajia sekä varustevalmistajia ja -myyjiä. Hevosyrityksissä ja oheispalvelujen tuotannossa työllistyy kymmeniätuhansia henkilöitä, ja työvoiman tarve kasvaa koko ajan. Hevostaloutta harjoitetaan sekä maaseudulla että taajamissa. Hevoskasvatus, rehuntuotanto ja pääosin hevosten valmennus tapahtuu maaseudulla, ratsastuspalvelut ja ravikilpailutoiminta taajamissa. Hevonen ja siihen keskittyvä toiminta onkin nykyään merkittävä maaseutu- ja kaupunkiväestöä yhdistävä tekijä. Hevosalan yrittäminen on monimuotoista, ja kysyttyjen palvelujen kirjo kasvaa koko ajan. Merkittävimmät hevostalouden tuotantomuodot ovat raviurheilu ja ratsastuspalvelujen tuottaminen. Raviurheilu on Suomessa toiseksi suurin yleisölaji, ja se pyörittää vuosittain 2,5 miljardin euron suuruista pelivaihtoa. Hevosten kasvatus on hevosurheilun perusedellytys. Kilpailevista ravihevosistamme runsaat 80 % on kotimaassa syntyneitä. Kasvatus tapahtuu pääosin 1-2 tamman yksiköissä muun hevostoiminnan ohessa. Ratsastusurheilussa ja harrastuksessa käytetään lisääntyvässä määrin kotimaisia hevosia. Hevosenomistajien lisääntyessä myös hevosten täyshoitopalvelujen kysyntä kasvaa. Talliyrittäjät tarjoavat tallipaikkojen lisäksi entistä monipuolisempia palveluja hevosille ja niiden omistajille. Suomalaisessa hevostaloudessa on omaleimaisia piirteitä, joita voidaan hyödyntää alaa kehitettäessä. Muun muassa suomenhevonen, suomalainen lämminverijuoksija sekä raviurheilun ja ratsastuksen kansainvälinen huippuosaaminen ovat menestystuotteita. Suomalainen hevosalan osaaminen on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua. Hevosalan ammattilaiset ovat harjoittamastaan elinkeinon muodosta riippumatta aina palvelujen tuottajia, alan harrastajat palvelujen käyttäjiä. Lisääntyvä hevosten kasvattaminen ja urheiluhevosten valmentaminen sekä harrastehevosten hoito tarjoavat yrittäjille uusia elinkeinomahdollisuuksia. Tuloksellisen toiminnan edellytys on verkottuminen alan toimijoiden kesken. Hevostalous on tänä päivänä asiakaspalvelua, jonka laatuvaatimus kasvaa ja korostuu jatkuvasti. Perinteisellä suomalaisella hevoskulttuurilla on kasvava rooli osana alan palvelutuotantoa. Lisääntyvä kansainvälinen yhteistyö edistää parhaimmillaan myös suomalaisen hevostalouden kehitystä. 6

11 3. Ammattialan arvoperusta Hevostalous tuottaa monipuolisia palveluja, jotka tarjoavat ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia, sosiaalista harrastamista sekä kontaktin eläimiin ja luontoon. Eläinten hyvinvointi, kestävä kehitys ja ympäristön huomioiminen ja hoito ovat hevostalouden perusarvoja ja välttämätön edellytys laadukkaalle toiminnalle. Hyvinvoivat hevoset ovat talliyrityksen taloudellisen tuottavuuden perusta, samoin turvallinen ja viihtyisä toimintaympäristö. 7

12 4. Tutkinnon tavoitteet Hevostalouden ammattilaisen tärkein tehtävä on hevosten hyvinvoinnista huolehtiminen erilaisissa olosuhteissa ja käyttötarkoituksissa. Hänelle kehittyy taito lukea hevosta, sen ulkoista olemusta ja käyttäytymistä, joiden perusteella hän pystyy soveltamaan oppimiaan tietoja ja taitoja hevoskohtaisesti. Hevostaitojen kehittymisen edellytyksenä on hevosen hyvinvoinnin biologisten perusteiden tuntemus. Hevososaamisen lisäksi ammattilaiselta odotetaan monia yrittäjyyteen ja asiakaspalveluun liittyviä taitoja. Hevosalan ammattilainen on luotettava, oma-aloitteinen, laatutietoinen ja yhteistyökykyinen. Hän pystyy toimimaan nopeasti vaihtuvissa tilanteissa tuloksekkaasti sekä hevosten että ihmisten kanssa. Hänellä on riittävät suullisen ja kirjallisen viestinnän taidot sekä tietotekniikan osaaminen. Kielitaito on välttämätön, koska hevostalous on nykyisin hyvin kansainvälinen ala. Hevosalan ammattilainen kiinnittää huomiota myös alan esteettisyyden vaatimuksiin esitellessään hevosia, tallia ja talliympäristöä sekä edustaessaan yritystään eri tilanteissa. Hevosalan ammattilainen on kustannustietoinen, ja hän on sisäistänyt kestävän kehityksen periaatteet toimintansa lähtökohdaksi. Ammattilaisen pitää seurata alan uusinta tietoa, sillä kehittyvällä alalla on jatkuvasti uusia suosituksia ja lainsäädäntöön perustuvia muutoksia. Säädösten tunteminen on välttämätöntä tallin töissä. Erityisesti tallien ympäristönsuojelu-, maankäyttö-, lanta- ja jätehuoltoasiat vaativat huolellista suunnittelua ja toteutusta, sillä juuri tällä alueella hevostalouden säädöspohja muuttuu ja kehittyy. Hevostalouden kehityksen edellytys on yhteiskunnan vaatimuksiin vastaaminen kaikessa toiminnassa, ja jokaisen alan ammattilaisen toiminta edesauttaa myönteistä kehitystä. Hevosalan ammattilainen suunnittelee työnsä ja toimii työturvallisuutta noudattaen. Hän ottaa huomioon myös työyhteisön turvallisuuden toimiessaan. Hän ylläpitää sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä ja työkykyä. Alan perusvalmiuksien lisäksi perustutkinnon suorittaneella on erikoistunut osaaminen joko hevostenhoitajana tai ratsastuksenohjaajana hevostalouden eri sektoreilla. Tutkinnon suorittanut osaa tehdä päivittäiset tallin ja hevosten hoidon työt sekä osaa tehdä keskeiset hevostenhoitoon liittyvät huoltotyöt kuten kavionhoidon ja varustehuollon. Hevostalouden perustutkinnon suorittanut hevostenhoitaja pystyy toimimaan valinnaisten tutkinnon osien mukaan itsenäisenä työntekijänä ravitallilla, ratsutallilla, hevoskasvatusta harjoittavalla tallilla tai hevospalveluja tuottavassa yrityksessä. Ravihevosten hoitamiseen erikoistavat valinnaiset tutkinnon osat suorittanut osaa hoitaa eri-ikäisiä ja erilaisissa valmennusvaiheissa olevia ravihevosia kotitallilla sekä kilpailumatkoilla ja kilpailupaikalla. Hänellä on C-ajoluvan edellyttämät tiedot ja taidot sekä käsitys raviurheilusta kokonaisuutena. Hänellä on perustiedot ravihevosten valmennuksesta, terveydenhoidosta ja lääkinnästä sekä hevosten ruokinnasta. Hän hoitaa hevosten rutiininomaisen lääkinnän ja osaa toimia antidopingin vaatimusten mukaan. Hän osaa käyttää valmennuksessa tarvittavia valjaita ja varusteita sekä pystyy ajamaan hevosia valmentajan ohjeiden mukaan. Hän osaa opettaa varsat ajolle yhdessä valmentajan kanssa. Hän tietää ravihevosten sukulinjoista, rekisteröinnistä, jalostuksesta ja näyttelytoiminnasta. Hän on asiakaspalveluhenkinen ja osaa kommunikoida tallin asiakkaiden ja hevosenomistajien kanssa. Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa hevostenvalmentajan ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Ratsuhevosten peruskouluttamiseen erikoistavat valinnaiset tutkinnon osat suorittanut osaa hoitaa itsenäisesti eri-ikäiset ratsuhevoset. Hän osaa tiedottamisen sekä hevoskohtaisen 8

13 Tutkinnon tavoitteet raportoinnin ja muun yhteydenpidon hevosenomistajille. Hänen ratsastustaitonsa on sillä tasolla, että hän pystyy sisäänratsastamaan nuoret hevoset, ja hän kehittää ratsastustaitoaan edelleen. Hän pystyy liikuttamaan kilpahevosia ja tekemään verryttelyratsastuksen sekä toimimaan hevosenhoitajana kilpailumatkoilla ja kilpailupaikalla. Hän osaa hoitaa kilpahevosen ennen ja jälkeen kilpailumatkan sekä valmistaa hevosia näyttelyyn ja esittää ne. Hän hoitaa hevosten rutiininomaisen lääkinnän ja osaa toimia antidopingin vaatimusten mukaan. Hän on selvillä Suomessa kasvatettavien ratsuhevosrotujen sukulinjoista, jalostuksen periaatteista ja näyttelytoiminnasta sekä ratsuhevoskasvatuksesta kokonaisuutena. Hänellä on edellytykset kehittyä alalla ja suorittaa hevostenvalmentajan ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Hevoskasvatukseen erikoistavat valinnaiset tutkinnon osat suorittanut osaa hoitaa ja käsitellä eri-ikäisiä varsoja sekä siitostammoja ja oriita talli- ja laidunolosuhteissa. Hän osaa opettaa maitovarsat ja vierotusvarsat käsittelyyn ja avustaa varsojen ajolle opettamisessa. Tutkinnon suorittaja pystyy hoitamaan itsenäisesti tallia sekä tallin asiakaspalvelua. Hän pystyy liikuttamaan siitoshevosia ratsain tai ajaen. Hän osaa käsitellä oriita ja tammoja niiden yksilöllisten ominaisuuksien ja siitostoiminnan erityisvaatimusten mukaisesti. Hän pystyy valvomaan varsomiset sekä osallistumaan oriaseman ja siittolatallin sesongin aikaisiin töihin. Hän on perillä Suomessa kasvatettavien hevosrotujen kantakirjoista, jalostusvalinnan periaatteista ja jalostuksen käytännön toiminnasta. Hän osaa valmistaa hevoset näyttelyyn ja esittää ne sekä hoitaa hevoset matkoilla ja näyttelypaikalla. Tutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittyä ja suorittaa tallimestarin erikoisammattitutkinto vähintään viiden vuoden työkokemuksen jälkeen. Hevosharrastepalvelujen tuottamiseen erikoistavat tutkinnon osat suorittanut pystyy työskentelemään hevosharrastepalveluja tarjoavassa talliyrityksessä vastuullisena tallin ja hevosten hoitajana. Hän kehittää tallin ja talliympäristön esteettisyyttä ja viihtyisyyttä. Hän osaa opastaa asiakkaita hevosten kanssa toimimisessa. Hän osaa valjastaa ja ajaa hevosta ja hänellä on hyvä perusratsastustaito. Hän pystyy toimimaan vaellus- ja maastoretkillä kärki- tai peräratsastajana sekä vastaamaan hevosten hoidosta retkien aikana. Hän on palveluhenkinen ja pystyy kommunikoimaan asiakkaiden kanssa myös toisella kotimaisella tai vieraalla kielellä. Hän tuntee paikallisen luonnon ja ympäristön erityispiirteitä sekä osaa hyödyntää reittien maisema-arvoja ja esitellä asiakkaille nähtävyyksiä. Hänellä on tilannekohtaista kekseliäisyyttä, ja hän osaa luoda ja ylläpitää myönteistä henkeä. Hän pystyy ideoimaan ja suunnittelemaan hevostoimintaan liittyviä palveluja sekä arvioimaan toiminnan kannattavuutta. Hän toimii hevosten kanssa liikkuessaan ympäristövastuullisesti sekä ottaa huomioon muut osapuolet ja toimintaympäristön. Kengittämiseen erikoistavat tutkinnon osat suorittanut osaa vuolla eri-ikäisten hevosten kaviot ja tehdä peruskengityksen. Hänellä on kattavat perustiedot hevosen jalan anatomiasta ja fysiologiasta. Hänellä on hyvä perustaito kengittämisessä ja siihen kuuluvassa metallinkäsittelyssä, ja hänen taitonsa kehittyy jatkuvasti. Hän pyrkii työssään toimimaan hevosen hyvinvoinnin parhaaksi ja osaa myös neuvoa asiakkaita oikeaoppiseen kavionhoitoon. Hän ymmärtää kengitysyrittäjänä toimimisen periaatteet ja on asiakaspalveluhenkinen. Hän voi työskennellä hevostenhoitajana ja kengittäjänä erilaisissa talliyrityksissä tai hän voi toimia itsenäisenä kengitysyrittäjänä, joka kiertää asiakastalleilla. Tutkinnon suorittaneella on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa kengityssepän ammattitutkinto työkokemusta saatuaan. Hevosvarusteiden valmistamiseen erikoistavat valinnaiset tutkinnon osat suorittanut osaa huoltaa, korjata ja valmistaa erilaisia hevosvarusteita (lukuun ottamatta satulan valmistusta). Hän hallitsee sekä käsin- että koneompelun. Hän tuntee varusteissa yleisesti käytettävät materiaalit ja niiden ominaisuudet ja osaa työstää eri materiaaleja. Hän osaa tehdä varusteita kaavojen mukaan sekä suunnitella ja tehdä varusteita hevoskohtaisesti. Hänellä on hyvä hevosen anatomian tuntemus ja hän tietää hevosen erilaiset käyttötavat, joten hän pystyy sovittamaan varusteet hevoskohtaisesti. Hän osaa arvioida varusteiden käyttöturvallisuuden. 9

14 Tutkinnon tavoitteet Hän osaa suunnitella ja hinnoitella korjaustyötä ja tuotteita sekä arvioida oman toimintansa kannattavuutta. Hän toimii yrittäjämäisesti ja asiakaslähtöisesti sekä osaa neuvoa asiakkaita ja hevosenomistajia varustevalinnoissa ja varusteturvallisuudessa. Tutkinnon suorittanut voi työskennellä hevostenhoitajana erilaisissa talliyrityksissä, jolloin hän pystyy hoitamaan yrityksen varustehuollon ja valmistamaan osan toiminnan vaatimista varusteista osana työtään. Hän voi myös työskennellä varustepajassa, tehtaassa tai varustemyymälässä, myös itsenäisenä alan yrittäjänä. Hänen käsityötaitonsa kehittyy jatkuvasti, ja hän osaa hyödyntää laadukkaan käsityön perinnettä toiminnassaan. Hevostalouden perustutkinnon suorittanut ratsastuksenohjaaja pystyy vastaamaan ratsastuskoulun hevosten hoidosta. Hän tuntee ratsastuskoulun työhön sopivan hevosen vaatimukset ja pystyy osallistumaan hevosten valintaan. Hänen ratsastustaitonsa on Helppo A tasolla, ja hän kehittää taitoaan jatkuvasti harjoittelemalla ja valmentautumalla. Hän pystyy peruskouluttamaan hevosen. Hän ohjaa ratsastuskoulun kerhotoimintaa ja toimii yhteistyössä paikallisen ratsastusseuran kanssa. Hän osaa suunnitella ratsastuskoulun toimintaa ja erilaisten asiakasryhmien opetusta sekä osaa opettaa ratsastusta ja hevostaitoja erilaisille asiakasryhmille. Hän osaa hinnoitella ratsastuskoulun palveluja ja arvioida yrityksen toiminnan kannattavuutta. Hänen asenteensa ja toimintansa on yrittäjämäistä ja asiakaslähtöistä. Hevostalouden perustutkinnon, hevostalouden koulutusohjelman suorittanut ratsastuksenohjaaja saa SRL:n myöntämän kansainvälisen ratsastuksenopettajan työpassin (kansainvälinen taso I). Hänellä on edellytykset kehittää itseään ja suorittaa ratsastuksenopettajan ammattitutkinto (kansainvälinen taso II) sekä myöhemmin suorittaa ratsastuksenopettajan erikoisammattitutkinto (kansainvälinen taso III). International Group for Equestrian Qualifications (IGEQ) on ratsastuksenopetuksen tutkinnoista vastaava kansainvälinen järjestö. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (L630/1998, 5 (muutos 787/2014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 10

15 5. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä ja/tai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimii taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen 11

16 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa media-aineistoja. Matematiikka ja luonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. Teknologia ja tietotekniikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa. 12

17 6. Liite 2 Kouluratsastusohjelmat OHJELMA I Taulu A X C HXF FV V VS SCM MXK KP P PR RCH H S SHCM M Radalle harjoitusravissa pysähdys liikkumatta tervehdys, harjoitusravia Vasemmalle Suunnanmuutos keskiravissa (keventäen) harjoitusravia Voltti harjoitusravissa, halk. 10 m avotaivutus (oikea) harjoitusravia Suunnanmuutos keskiravissa harjoitusravia Voltti harjoitusravissa, halk. 10 m avotaivutus (vasen) harjoitusravia käyntiä takaosakäännös vasemmalle, liikkeelle keskikäynnissä keskikäyntiä käyntiä 8 R takaosakäännös oikealle, liikkeelle harjoitusravissa 9 MCHEX harjoitusravia X B BMC C CS SEBEV V pysähdys peruutus 4-5 askelta, liikkeelle käynnin kautta harjoituslaukassa (vasen) Vasemmalle harjoituslaukkaa Voltti vasemmalle, halk. 10 m harjoituslaukkaa keskilaukkaa (ebe ympyrä halk. 20 m) harjoituslaukkaa 13 VF harjoituslaukkaa 13

18 Liite 2 Kouluratsastusohjelmat FXM MH HXF X K KXH HMR RBEBP PAL LG G 1 kaari laukkaa vaihtamatta harjoituslaukkaa Suunnanmuutos harjoituslaukassa Laukanvaihto käynnin kautta harjoituslaukkaa 1 kaari laukkaa vaihtamatta harjoituslaukkaa keskilaukkaa (BeB ympyrä halk. 20 m) harjoituslaukkaa harjoitusravia pysähdys liikkumatta tervehdys Radalta vapaassa käynnissä OHJELMA II Taulu A X C Radalle harjoitusravissa pysähdys liikkumatta tervehdys harjoitusravia Vasemmalle EX puoliympyrä vasemmalle, halk. 10 m XB BAK K KV VM M puoliympyrä oikealle, halk. 10 m harjoitusravia Voltti oikealle, halk. 10 m harjoitusravia keskiravia harjoitusravia 5 C pysähdys peruutus 4 6 askelta harjoitusravia 6 H HS Voltti vasemmalle, 10 m harjoitusravia 14

19 Liite 2 Kouluratsastusohjelmat 7 SF F keskiravia harjoitusravia 8 AC nelikaarinen kiemuraura harjoitusravissa 9 C HB BF keskikäyntiä Lisättyä käyntiä keskikäyntiä 10 Ennen A.TA harjoituslaukkaa OHJELMA III Taulu KS S C CM ME EV V K A FE ES SH H MP P F A X L I C ME E L ENNEN I:TÄ keskilaukkaa harjoituslaukkaa Voltti oikealle, halk. 10 m harjoituslaukkaa harjoituslaukkaa Vastalaukkaa harjoitusravia harjoituslaukkaa Voltti vasemmalle, halk. 10 m harjoituslaukkaa Vastalaukkaa harjoitusravia harjoituslaukkaa keskilaukkaa harjoituslaukkaa harjoitusravia keskihalkaisijalle pysähdys liikkumatta tervehdys Radalta vapaassa käynnissä Radalle harjoituslaukassa pysähdys tervehdys harjoitusravia oikealle keskiravia harjoitusravia keskihalkaisijalle pohkeenväistö pisteeseen m 15

20 Liite 2 Kouluratsastusohjelmat 4 C Voltti vasemmalle, halk. 10 m 5 6 HB B L ENNEN I:TÄ keskiravia harjoitusravia keskihalkaisijalle pohkeenväistö pisteeseen h 7 C Voltti oikealle, halk. 10 m 8 R I S oikealle pysähdys peruutus 4 askelta harjoitusravia Vasemmalle 9 L keskikäyntiä 10 B JA R VÄLILLÄ E JA S VÄLILLÄ kokoaminen täyskäännös takaosalla vasemmalle keskikäyntiä kokoaminen täyskäännös takaosalla vasemmalle keskikäyntiä 11 keskikäynti LBLeL L BH H C L RS S L C RS S C ME E L X G harjoituslaukkaa keskilaukkaa harjoitusravia harjoituslaukkaa kaarros puoliympyrä vastalaukkaa harjoitusravia uraa seuraten harjoituslaukkaa kaarros puoliympyrä vastalaukkaa harjoitusravia uraa seuraten harjoituslaukkaa keskilaukkaa harjoitusravia keskihalkaisijalle harjoituslaukkaa (oikea) pysähdys tervehdys Radalta vapaassa käynnissä OHJELMA IV 16

21 Liite 2 Kouluratsastusohjelmat Taulu L I C HIE BH H Radalle harjoitusravissa pysähdys tervehdys harjoitusravia Vasemmalle Loiva kiemura Lävistäjä keskiravia harjoitusravia 4 C Voltti oikealle, halk. 10 m 5 MIB Loiva kiemura 6 E (M) I M Lävistäjälle 3 askelta käyntiä harjoitusravia uraa seuraten 7 C Voltti vasemmalle, halk. 10 m 8 H käyntiä 9 S I R B Vasemmalle pysähdys 4 sek. käyntiä oikealle Siirtyminen harjoitusraviin 10 L harjoituslaukkaa (oikea) 11 LIL kierros pääty-ympyrällä EM M S I R Lävistäjä harjoituslaukkaa Siirtyminen raviin Vasemmalle harjoituslaukkaa (vasen) Vasemmalle (uraa seuraten) 14 CIC kierros pääty-ympyrällä 15 HB Lävistäjä harjoituslaukkaa 16 B Siirtyminen käyntiin 17 L I pituushalkaisijalle pysähdys tervehdys Radalta vapaassa käynnissä OHJELMA V Taulu A Radalle harjoitusravissa 17

22 Liite 2 Kouluratsastusohjelmat X C MXK KA A DB BR R RMCH HXF FA A DE ES S SHC pysähdys tervehdys harjoitusravia oikealle keskiravia harjoitusravia keskihalkaisijalle pohkeenväistö oikealle harjoitusravia Voltti vasemmalle, halk. 10 m harjoitusravia keskiravia harjoitusravia keskihalkaisijalle pohkeenväistö vasemmalle harjoitusravia Voltti oikealle, halk. 10 m harjoitusravia 8 C pysähdys peruutus 6 askelta keskikäyntiä 9 CMEVK keskikäyntiä 10 K harjoituslaukkaa (vasen) A AC CH HXF FA Voltti vasemmalle, halk. 10 m kolmikaarinen kiemuraura harjoituslaukkaa keskilaukkaa harjoitusravia 14 A harjoituslaukkaa (oikea) 15 A Voltti oikealle, halk. 10 m AC CM MXK KAL L G kolmikaarinen kiemuraura harjoituslaukkaa keskilaukkaa harjoitusravia harjoituslaukkaa (vasen) pysähdys tervehdys Radalta vapaassa käynnissä 18

23 7. Liite 3 Esteradat <img></img> Rata no ravipuomit 3 kpl, 1,2 m välein, kevyt istunta; 2. käyntiin siirtyminen keilojen välissä; 3. ravipuomit 3 kpl 1,3 m välein, kevyt istunta, pitkä myötääminen; 4. laukannosto kartioiden välissä, myötälaukka; 5. kavaletti, 50 cm, jossa maalinja, laukassa ympyrällä kolme kertaa, katse ja kevyt istunta; 6. raviin siirtyminen keilojen välissä; 7. ravilähestyminen maapuomi, 2,2 m, ristikko 50 cm, 5,5 m, pystyeste 60 cm, kevyt istunta, mukautuminen hyppyihin, pitkä myötääminen; 8. in and out kavaletit, 30 cm, 2,8 m välein, katse, kevyt istunta; 9. pystyeste 65 cm, 24 m, esteiden 9 ja 10 välissä lasketaan askeleet; 10. pystyeste 70 cm, ratsastajan tulee tietää montako askelta esteiden väliin tuli; 11. okseri 60 cm x 65 cm x 65 cm, katse, kevyt istunta, johtaminen; 12. maapuomi ympyrällä, katse, kevyt istunta, johtaminen Verryttelyesteet: Ravipuomisarjoja vapaasti, maapuomi (este 12) vapaasti, este 5 kolme kertaa, este 10 kaksi kertaa, este 11 kaksi kertaa, ennen suoritusta haluttaessa este 9 kerran. Verryttelyaika 15 min + hypyt. <img></img> Rata no maapuomi ympyrällä kolme kertaa vasemmassa laukassa, kevyt istunta; 2. maapuomi (2,5 m) ja ristikko 40 cm, ravissa; 3. maapuomi oikeassa laukassa (kerran), kevyt istunta; 4. pystyeste 70 cm; 5. maapuomi laukassa ympyrällä (kerran), myötälaukassa; 6. pystyeste 80 cm; 7. nousuokseri (etuseinä 70 cm, takaseinä 80 cm) pituus 80 cm, tie, mukautuminen, myötälaukka; 8. in and out ristikkosarja 40 cm (etäisyys 3,2 m), laukassa, kevyt istunta, mukautuminen hyppyihin; 9. maapuomi vasemmassa laukassa Verryttelyesteet: Maapuomeja vapaasti (esteet 1 ja 3), este 2 kaksi kertaa, este 4 kaksi kertaa, este 7 kaksi kertaa, ennen suoritusta esteet 6 ja 7 kerran. Verryttelyaika 15 min + hypyt. <img></img> Rata no kavaletti viisi kertaa; 2. kaksi kavalettia kaarevalla uralla, neljä laukka-askelta, 12 m suoralla linjalla; 3. pystyeste 70 cm, kaarevalla uralla; 4a-4c sarja, lähestyminen ravissa, puomi 4a = 2,3 m, 4a 4b = 5,5 m, 4b 4c = 9,5 m, ristikko 60 cm, pystyeste 80 cm, okseri 95 cm x 100 cm; 5. okseri 75 cm x 75 cm, laukanvaihto; 6. okseri 75 cm x 75 cm, laukanvaihto; 7. pystyeste 80 cm, vinosti, laukanvaihto; 8. pystyeste 80 cm, vinosti, laukanvaihto; 9. pystyeste 85 cm, laukkapuomi edessä 15,4 m, neljä laukka-askelta; 10. okseri 95 cm x 100 cm, pystyesteeltä 16,5 m, neljä laukka-askelta Maali, pysähdys suoralla linjalla ja seinää kohti Verryttelyesteet: kavalettia vapaasti, este 3 neljä kertaa, este 7 kerran, este 8 kerran, este 5 kerran, este 6 kerran. Verryttelyaika on 15 min + hypyt. <img></img> Rata no kavaletti, viisi kertaa; 2. pystyeste 65 cm, 12 m, kaarevalla uralla; 3. pystyeste 65 cm, kolme laukka-askelta; 4a-b sarja, lähestyminen ravissa, puomi 2,3 m, ristikko 60 cm, a-b 5,5 m, okseri 95 cm x 105 cm; 5. okseri 75 cm x 75 cm; 7. pystyeste 85 cm, 20 m, viisi laukka-askelta; 8. okseri 95 cm x 105 cm; 9. pystyeste 90 cm; 10. okseri 95 cm x 105 cm; II-vaihe, rytmi/tiet; 13. pystyeste 95 cm 19

24 Liite 3 Esteradat Verryttelyesteet: kavalettia vapaasti, este 3 neljä kertaa, este 6 kaksi kertaa, este 7 kaksi kertaa, verryttelyaika 15 min + hypyt. Ennen suoritusta saa hypätä esteet 9 ja 10 kerran. <img></img> Rata no kavaletti viisi kertaa; 2. pystyeste 65 cm, 13 m, kaarevalla uralla; 3. pystyeste 65 cm, neljä laukka-askelta; 4. pystyeste 80 cm, vino lähestyminen; 5. pystyeste 65 cm, 13 m; 6. pystyeste 80 cm, kolme laukka-askelta; 7. pystyeste 80 cm, vino lähestyminen; 8. pystyeste 90 cm, 21,5 m; 9. okseri 100 cm x 110 cm, kuusi laukka-askelta; 10. vesieste 90 cm, istunta liikkeen takana; 11a. pystyeste 80 cm, lyhyt myötääminen, 11a-11b = 6,1 m, 11b okseri 100 cm x 90 cm, pitkä myötääminen, 11b-11c = 6,9 m, 11c okseri 100 cm x 110 cm, pitkä myötääminen; 12a-b sarja, lähestyminen ravissa, puomi-12a = 2,3 m, ristikko 60 cm, okseri 105 cm x 110 cm; II-vaihe, rytmi/tiet; = 21,5 m, viisi laukka-askelta; 17. trippeli 105 cm x 130 cm; 18. kapea este 100 cm Verryttelyesteet: kavalettia vapaasti, este 6 neljä kertaa, este 7 kaksi kertaa, este 12 kolme kertaa (80, 90, 100). Verryttelyaika 15 min + hypyt. Ennen suoritusta saa hypätä esteet 7 ja 8 kerran. 20

25 8. Tutkinnon osat 8.1. Peruskengityksen tekeminen, 10 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa käyttää ja huoltaa kengitykseen tarvittavia työvälineitä valita turvallisen kengityspaikan irrottaa kengän, vuolla kavion sekä oikaista ja kiinnittää kengän arvioida työn jälkeä ylläpitää työhyvinvointia ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa vuolemalla kavioita ja lyömällä kiinni irtokenkiä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Kengitystyön kokonaisuuden hallinta ymmärtää kengitystyöhön sopivan tilan vaatimukset ja oikeiden työvälineiden merkityksen sekä osallistuu hevosen kengitysaikataulun suunnitteluun ja suoriutuu kengän irrottamisesta ja kavion raspaamisesta suunnittelee turvallisen kengitystilan ja työvälineet ohjeiden mukaan sekä suunnittelee hevosen kengitysaikataulun ja vastaa sen toteutumisesta suunnitelman mukaan suunnittelee itsenäisesti turvallisen kengitystilan ja hankkii työvälineet sekä suunnittelee hevosen kengitysaikataulun hevosen käytön perusteella itsenäisesti ja vastaa suunnitelman toteutumisesta sekä kehittää suunnitelmaa yhteistyössä hevosen käyttäjän kanssa 21

26 Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan suunnitteleminen (metalli- ja muu jätehuolto) selvittää kestävän kehityksen työskentelylleen asettamat vaatimukset. selvittää kestävän kehityksen työskentelylleen asettamat vaatimukset ja pyrkii minimoimaan ympäristökuormitusta. suunnittelee työskentelynsä kokonaisuuden kestävän kehityksen ja ympäristökuormituksen minimoinnin periaatteella. 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Työvälineiden ja pajan laitteiden käyttäminen käyttää kengitysvälineitä ohjattuna käyttää kengitysvälineitä ja pajan laitteita ja toimii turvallisesti ohjeita noudattaen käyttää kengitysvälineitä ja pajan laitteita itsenäisesti työturvallisuutta noudattaen Hevosen käsitteleminen suoriutuu rauhallisen hevosen käsittelystä käsittelee hevosia turvallisesti ohjeiden mukaan käsittelee hevosia itsenäisesti turvallisuutta noudattaen Irtokengän kiinnittäminen vuolee kavion sekä oikoo ja kiinnittää kengän ohjaajan avustuksella. vuolee kavion sekä oikoo ja kiinnittää kengän ohjeiden mukaan. vuolee kavion sekä kiinnittää kengän itsenäisesti. 3. TYÖN PERUSTANA OLEVAN TIEDON HALLINTA Hevosen kavion anatomian ja fysiologian huomioon ottaminen kengityksessä selvittää asiantuntijan avulla perusasiat hevosen jalan ja kavion anatomiasta ja fysiologiasta sekä ottaa työssään huomioon niiden vaikutuksen liikeratoihin selvittää keskeiset tekijät hevosen jalan ja kavion anatomiasta ja fysiologiasta sekä ottaa työssään huomioon niiden vaikutuksen liikeratoihin selvittää monipuolisesti hevosen jalan ja kavion anatomiaa ja fysiologiaa sekä ottaa työssään huomioon niiden vaikutuksen liikeratoihin 22

27 Erilaisten kenkätyyppien käyttäminen tunnistaa eri kenkätyypit pääpiirteittäin. tunnistaa eri kenkätyypit pääpiirteittäin ja ymmärtää niiden vaikutuksia. tunnistaa eri kenkätyypit pääpiirteittäin ja hyödyntää tietoa työssään. 4. ELINIKÄISEN OPPIMISEN AVAINTAIDOT Oppiminen ja ongelmanratkaisu hankkii tietoa kengittämisestä ohjatusti hankkii ja jäsentää tietoa kengittämisestä hankkii ja jäsentää tietoa kengittämisestä sekä soveltaa sitä työssään Vuorovaikutus ja yhteistyö kommunikoi työyhteisössä ja asiakkaiden kanssa asiallisesti kommunikoi ja toimii asiakaslähtöisesti ja on yhteistyökykyinen kommunikoi ja toimii asiakaslähtöisesti ja rakentavasti erilaisissa tilanteissa Ammattietiikka ymmärtää eettisen toiminnan ja eläinsuojelun periaatteet kengitystyössä ymmärtää eettisen toiminnan ja eläinsuojelun periaatteet ja noudattaa niitä kengitystyössä toimii eettisesti ja eläinsuojelun vaatimuksia noudattaen erilaisissa tilanteissa ja edistää eettistä toimintaa työpaikallaan Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa ohjattuna kengitystyön turvallisuussääntöjä ja välttää hevosen potkut erilaisissa hevosen käsittely- ja ohjaustilanteissa. noudattaa kengitystyön turvallisuussääntöjä ja ennakoi riskejä, kuten hevosen potkuja erilaisissa hevosen käsittely- ja ohjaustilanteissa. noudattaa kengitystyön turvallisuussääntöjä ja ennakoi riskejä, kuten hevosen potkuja, sekä kehittää työympäristönsä turvallisuutta erilaisissa hevosen käsittely- ja ohjaustilanteissa. 23

28 8.2. Ajovälineiden huoltaminen ja korjaaminen, 15 osp Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa tehdä yleisimpiä metalli- ja puutöitä huoltaa ja korjata yleisimpiä hevosajovälineitä ylläpitää työhyvinvointia ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden edistää kestävän kehityksen toimintatapoja. Ammattitaidon osoittamistavat Arviointi Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa korjaamalla ja huoltamalla ajovälineitä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Ajovälineiden huollon ja korjaamisen suunnitteleminen ja toteuttaminen ymmärtää puu- ja metallityöhön sopivan tilan vaatimukset ja oikeiden työvälineiden merkityksen sekä osallistuu ajovälineiden huollon ja korjaamisen suunnitteluun ja suoriutuu yksinkertaisista huoltotöistä suunnittelee turvallisen työskentelytilan ja työvälineiden käytön ohjeiden mukaan sekä suunnittelee ajovälineiden huollon ja korjauksen ja tekee yksinkertaiset huolto- ja korjaustyöt itsenäisesti ja vaivattomasti suunnittelee itsenäisesti turvallisen pajatyöskentelyn ja ajovälineiden huollon ja korjauksen ja tekee huolto- ja korjaustyöt suunnitelmien mukaan sekä kehittää pajatyöskentelyään ja ajovälinekulttuurin tuntemustaan asiantuntijoiden avustuksella 24

29 Kestävän kehityksen mukaisen pajatoiminnan suunnitteleminen (veden kulutuksen seuranta, jätteiden lajittelu, materiaalien valinta ja säilyttäminen) selvittää asiantuntijan avustuksella pajatyöskentelyä koskevat ympäristövaatimukset. selvittää pajatyötä koskevat ympäristövaatimukset ja suunnittelee pajan materiaalihallinnon ja jätehuollon ohjeiden mukaan kestävällä periaatteella. selvittää pajatyötä koskevat ympäristövaatimukset ja suunnittelee materiaalihallinnon ja jätehuollon itsenäisesti kestävällä ja ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavalla tavalla. 2. TYÖMENETELMIEN, -VÄLINEIDEN JA MATERIAALIN HALLINTA Puutyökoneen käyttäminen käyttää tavallisimpia puutyökoneita ohjattuna käyttää tavallisimpia puutyökoneita ohjeiden mukaan käyttää itsenäisesti tavallisimpia puutyökoneita Hitsaaminen tekee hitsaustyöt ohjattuna tekee hitsaustyöt ohjeiden mukaan tekee hitsaustyöt itsenäisesti Takominen takoo rautaa ohjattuna takoo rautaa ohjeiden mukaan tekee itsenäisesti taontatöitä Metallin työstäminen tekee metallitöitä ohjattuna tekee metallitöitä ohjeiden mukaan tekee itsenäisesti metallitöitä Pintakäsittelyn tekeminen tekee pintakäsittelytöitä ohjattuna tekee pintakäsittelytöitä ohjeiden mukaan tekee itsenäisesti pintakäsittelytöitä 25