FINNFOAM OY. Toiminnan tarkkailusuunnitelma RAPORTTI. Projektinumero: Jakelu: Finnfoam Oy Seppo Paasi

Transkriptio

1 RAPORTTI FINNFOAM OY Toiminnan tarkkailusuunnitelma Projektinumero: Jakelu: Finnfoam Oy Seppo Paasi

2 Sisällysluettelo 1.0 TEHTÄVÄN KUVAUS Johdanto KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Prosessin tarkkailu Lämpökeskuksen tarkkailu Käyttötarkkailu Savukaasujen tarkkailu Päästöarvot hiukkasille, typenoksideille ja rikkidioksidille Polttoaineen varastointi Tuhkan laatu Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Ympäristötarkkailu Päästöt veteen Päästöt maahan Päästöt ilmaan Melu Jätteet Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Raportointi ja raportin toimitustapa... 7 LIITTEET LIITE A Tarkkailusuunnitelma Projektinro i

3 1.0 TEHTÄVÄN KUVAUS 1.1 Johdanto Etelä-Suomen Aluehallintovirasto myönsi Finnfoam Oy:lle ympäristöluvan DNRO ESAVI/18/04.08/2012 nro 14/2013/ Ympäristöluvan määräyksessä numero 19 määrätään Finnfoam Oy laatimaan laitoksen toimintaa koskevan tarkkailusuunnitelman, joka tulee toimittaa viranomaisille mennessä. Finnfoam Oy on hakemassa ympäristölupaan muutosta tämän vuoden aikana, joka sisältää uuden PIR-tuotannon aloittamisen. Tässä suunnitelmassa esitetään Finnfoam Oy:n toiminnan tarkkailusuunnitelman. Tällä hetkellä tehtaalla on toiminnassa raskaalla polttoöljyllä toimiva lämmityskeskus. Lämmitystapa muutetaan kesän 2013 aikana pellettilämmitykseen, jonka jälkeen lämmitys ja prosessin vaatima vesihöyry tehdään puupelletillä. Tässä suunnitelmassa ei siten käsitellä käytöstä poistuvaa raskaalla polttoöljyllä toimivaa lämmitystapaa. Puupellettikattilan rinnalle on suunnitteilla varavoimalähteeksi polttoöljyllä toimiva järjestelmä. Varajärjestelmä on vasta suunnitteluvaiheessa. Tarkkailusuunnitelmaan päivitetään vastaamaan laitoksen tilannetta, sen jälkeen kun varavoimasuunnitelma on toteutunut. Finnfoam Oy:llä ei ole toiminnassa sertifioitua laatu tai ympäristöjärjestelmää. Yritys on mukana EcoStartympäristöohjelmassa, joka on kevennetty ympäristöjärjestelmä PKyrityksille. Liitteessä A on esitetty taulukoituna tässä tarkkailusuunnitelmassa esitetyt tarkkailtavat toiminnat ja niiden tarkkailutiheys sekä vastuuhenkilö. Projektinro

4 2.0 KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU 2.1 Prosessin tarkkailu Finnfoam Oy:llä laitoksen tilaa tarkkaillaan pääosin työntekijöiden kuten työnjohtajien tekemien havaintojen perusteella. Finnfoam Oy:n tuotteiden valmistusprosessia tarkkaillaan: Raaka-ainevaraston määrää ja laatua seurataan päivittäin työnjohtajan ja työntekijöiden tekemällä tarkkailulla. Tarkkailu pitää sisällään myös kemikaalien (etanoli, hiilidioksidi, poltto-öljyn tms) kulutuksen ja varastomäärien seurantaa. Finnfoam Oy käyttää prosessissa kemikaaleista eniten etanoli, joka varastoidaan kahdessa maan alla sijaitsevassa yksivaippaisessa lasikuitusäiliössä. Säiliöt on varustettu mekaanisella pintamittarilla, jota seurataan viikoittain. Prosessin vaatima hiilidioksidi on varastoitu 20 m 3 maanpäälliseen painesäiliöön. Säiliön omistaa ja myös huoltotoimenpiteistä vastaa Oy AGA Ab. Yrityksen tärkeimmistä huoltotoimista pidetään huoltopäiväkirjaa, mistä ilmenee tehdyt huollot ja tarkistukset sekä tehdyt korjaukset. Finnfoam Oy:llä seurataan vuositasolla sähkön ja veden kulutusta, kemikaalien kulutusta ja sen kehitystä suhteutettuna tuotantoon, jätteiden määrää ja sen kehitystä suhteutettuna tuotantoon, vaarallisten aineiden käsittelyä ja varastointia, energian (pelletin) kulutusta. 2.2 Lämpökeskuksen tarkkailu Lämpölaitoksen toiminnan tarkkailu tehdään asetuksen 445/2010 liitteessä 2 esitetyn mukaisesti sisältäen käyttö- ja päästötarkkailun. Finnfoam Oy on uusimassa lämmitystapaa raskaasta poltto-öljystä puupellettiin. Siirtyminen puupellettiin merkitsee uuden lämpökeskuksen rakentamista sisältäen mm. pellettisiilon rakentamisen. Uuden pellettikattilan malli on Aralsan ABR-KY S , jonka kattilateho 1,37 MW. Uusi pellettikattila otetaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Laitoksen toiminnasta vastaa lämpölaitoksen käytönvalvoja. Projektinro

5 2.2.1 Käyttötarkkailu Uuden pelletillä toimivan laitoksen toimintaa seurataan päivittäin ja toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään kattilan käyttötunnit, tiedot käynnistys- ja alasajotilanteista ja mahdolliset käyttöhäiriöt. Päivittäinen seuranta sisältää kattilan, pellettivaraston, pellettiruuvin, syöttölaitteen, mittalaitteiden toimivuuden varmistamisen. Raaka-aineesta (puupelletti) seurataan seuraavia laatuominaisuuksia, joista suurin osa on pellettitoimittajan antamia: alkuperä, kulutus, kosteus, lämpöarvo, raetai palakoko, rikkipitoisuus, raskasmetallit (Cr, Pb, Zn, Cd, As). Palamisolosuhteita seurataan mittaamalla jatkuvatoimisesti happea ja lämpötilaa. Lämpölaitoksen huoltotoimenpiteet noudattavat laitevalmistajan huoltoohjelmaa. Tehdyistä huolloista pidetään kirjaa. Nuohooja tarkastaa ja nuohoaa kattilan ja hormit vähintään kerran vuodessa nuohousasetuksen mukaisesti. Myös nuohoustyö merkitään käyttöpäiväkirjaan Savukaasujen tarkkailu Pellettikattilan savukaasuista mitataan jatkuvatoimisilla mittareilla lämpötilaa ja happipitoisuutta. Jatkuvatoimiset mittalaitteet huolletaan ja kalibroidaan vähintään vuosittain tai useammin mikäli siihen on tarvetta. Lisäksi savukaasuista määritetään joka toinen vuosi kertaluonteisesti typenoksidipäästöt ja hiukkaspäästöt. Mittaussuunnitelma toimitetaan viimeistään kuukautta ennen kertamittausta Varsinais-Suomen ELYkeskukselle hyväksyttäväksi. Hiukkasmittaus tehdään standardin SFS-EN mukaisesti kolmen mittauksen keskiarvona kussakin ajotilanteessa. Typenoksidit määritetään noudattaen standardia EN14792:2005. Rikkidioksidipäästöt arvioidaan laskennallisesti pelletin sisältämän rikkipitoisuuden ja päästökertoimien perusteella. Ensimmäinen mittaus esitetään tehtäväksi laitoksen takuumittauksen yhteydessä vuonna 2013 aikana. Savukaasumittauksen tehdään ulkoisen mittaajan toimesta, jolla on käytettyjen mittausmenetelmien akkreditointi. Tehdyistä mittauksista pidetään kirjaa. Mittausraporteissa esitetään mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet. Mittausraportit liitetään viranomaisille toimitettavaan vuosiraporttiin. Projektinro

6 2.2.3 Päästöarvot hiukkasille, typenoksideille ja rikkidioksidille Kattilaitokselle esitetään päästöarvoja, jotka noudattavat asetuksen 445/2010 liitteessä 1 esitettyjä raja-arvoja. Raja-arvot on annettu milligrammoina normaalikuutiometrissä (mg/m 3 n) 6 % happipitoisuudessa kiinteälle polttoaineelle. Hiukkasille raja-arvo on 200 mg/m 3 n, typen oksideille 375 mg/m 3 n ja rikkidioksidille 200 mg/m 3 n. Mikäli mittaukset alittavat edellä mainitut raja-arvot, kattilalaitos toimii asetuksen 445/2010 mukaisesti. Laitosten käynnistys- ja alasajojaksoja tai häiriötilanteita ei oteta huomioon tarkasteltaessa päästöraja-arvojen noudattamista Polttoaineen varastointi Puupelletti varastoidaan 160 m 3 terässiiloon. Puupelletin varastoinnin ympäristöhaitat ovat lähinnä pölyäminen täyttö ja/tai huoltotöiden aikana. Pölyäminen pyritään estämään työtapamenetellyllä Tuhkan laatu Syntyvää tuhkaa on tarkoitus ensisijaisesti hyödyntää. Tuhkan laatu määritetään ensisijaisesti noudattaen Valtioneuvoston asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisessä maanrakentamisessa 591/ Mikäli tuhka ei laadullisesti täytä em. asetuksen vaatimuksia, selvitetään tuhkan kaatopaikkakelpoisuus noudattaen asetusta Vna 202/2006. Mikäli tuhkaa käytetään lannoitteena, tulee tuhkan varastointi, säilytys ja kuljetus noudattaa lannoitevalmistuslain 539/2006 vaatimuksia. Ensimmäisen kerran tuhkan laatu selvitetään laajalla perusmäärittelyllä vuonna 2014, jonka jälkeen tehdään vuosittain suppeampi vastaavuustestaus. Joka viides vuosi tai mikäli polttoaineen laadussa tai polttoprosessissa tapahtuu muutoksia, tuhkasta tehdään laajempi perusmäärittely Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Poikkeuksellisiin tilanteisiin Finnfoam Oy on varautunut ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle laitoksella on saatavilla tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja sekä astioita talteen kerätyille aineille. Finnfoam Oy on kiinnittänyt erityistä huomioita palotorjuntaan varaamalla riittävän määrän palontorjuntavälineistöä laitoksen eri paikkoihin. Projektinro

7 Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä Varsinais-Suomen ELYkeskukseen ja Salon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. 2.3 Ympäristötarkkailu Päästöt veteen Finnfoam Oy:n prosesseissa käytetään vettä jäähdytyksessä: Jäähdytysjärjestelmä on suljettu järjestelmä. Tuotantoprosessista ei käytetä vettä ja siten valmistusprosessista ei synny vesipäästöjä. Alueen hulevedet imeytyvät suoraan maaperään ja asfaltoiduilla alueilla sadevedet kulkeutuvat sadevesiviemäreihin, joista osa on liitetty Salon kaupungin hulevesivesiverkkoon. Osa sadevesijärjestelmistä purkaa Finnfoam Oy:n pohjoispuolella kulkevaan ojaan. Saniteettivedet johdetaan kaupungin jätevesijärjestelmään. Jäteveden määrällinen tarkkailu perustuu käyttöveden määrän tarkkailuun. Teollisuushallit on varustettu öljynerottimilla. Öljynerottimet tullaan varustamaan näytteenotto- ja sulkukaivolla sekä ylitäytön hälyttimellä mennessä. Öljynerottimien toimintaa seurataan laitoksen muun huoltotoiminnan yhteydessä. Öljynerottimesta poistuvasta vedestä mitataan öljyhiilivetyjen pitoisuus ensimmäisen kerran vuonna 2018, jonka jälkeen vedestä analysoidaan öljyhiilivedyt joka kolmas vuosi Päästöt maahan Normaalitilanteessa toiminnasta ei synny päästöjä maaperään. Poikkeukselliset tilanteet on käsitelty kappaleessa Päästöt ilmaan Finnfoam Oy toiminnasta syntyy ilmapäästöjä lämpölaitoksen toiminnasta ja eristelevyjen valmistamisen yhteydessä. Lämpölaitoksesta syntyvät päästöt on esitetty kappaleessa 2.2. Tässä kappaleessa on esitetty prosessissa syntyvät ilmapäästöt. Laitoksen prosesseista vapautuu sisäilmaan hajapäästöinä pentaania ja etanolia. Sisäilman pentaani tai etanolipitoisuuksia ei mitata lukuun ottamatta PIR-tuotannon paisututustilaa, joka tullaan varustamaan jatkuvatoimisilla mittareilla. EPS-levyjen valmistuksen yhteydessä syntyy sisäilmaan hajapäästöinä pentaania. Pentaanimäärä arvioidaan käytetyn raaka-aineen mukaan siten että yhdestä tonnista raaka-ainetta syntyy 50 kg pentaani ilmapäästöjä. Projektinro

8 XPS-levyn valmistuksessa syntyy hajapäästöinä etanolia, jotka poistetaan rakennuksen sisältä normaalin ilmavaihdon kautta ulkoilmaan. XPS-levyjen valmistuksen yhteydessä seurataan jatkuvatoimisesti etanolin ja hiilidioksidin kulutusta, eikä päästömittauksia tehdä. XPS-tuotannon yhteydessä syntyvä ilmapäästö arvioidaan siten että yksi tonni käytettyä raaka-ainetta synnyttää 0,5-1.0 kg verran etanolia laitoksen sisäilmaan. Laitos on teettänyt leviämismallin etanoli- sekä pentaanipäästöihin liittyen ja mallinnuksen perusteella pitoisuudet ovat pieniä ja eivät ylittäneet hajukynnystä. PIR-levyjen valmistuksen yhteydessä eristelevyyn sitoutunutta pentaania vapautuu rakennuksen sisäilmaan. PIR- paisutustilaan, missä pentaanipitoisuuksien arvioidaan olevan korkeimmillaan, asennetaan jatkuvatoimiset mittarit sisäilman pentaanipitoisuuksien mittaukseen. Muut prosessissa syntyvät pentaanipäästöt ovat hajapäästöjä, jotka poistetaan ilmavaihdon kautta ulkoilmaan. PIR-tuotannosta syntyvä ilmapäästö per tuotetonni on 2,5 kg. Ulkoilman etanoli tai pentaanipitoisuuksia ei normaalin toiminnan yhteydessä mitata Melu Toiminnasta aiheutuva melu on selvitetty vuonna 2011 tutkimuksella. Meluselvitysten perusteella lähimpien asuinkiinteistöjen alueella äänitasot jäivät alle ohjearvojen (VPN993/1992). Mikäli toiminta muuttuu nykyisestä merkittävästi, Finnfoam Oy teettää uuden meluselvityksen melutilanteesta tehtaan ympäristössä vuoden sisällä muutoksesta. Melun kannalta uuden pellettikattilan toiminta ei merkittävästi poikkea käytössä olevasta raskaan polttoöljyn kattilan toiminnasta, joten uuden pellettilämpökattilan käyttöönoton yhteydessä ei tehdä uusia melumittauksia Jätteet Toiminnassa syntyy vähän jätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Jätteet pyritään ensisijaisesti hyötykäyttämään. XPS-valmistuksessa hukkamateriaali käytetään uudelleen. EPS:n valmistuksessa hukkamateriaali ei synny, koska EPS-tuotteet valmistetaan määrämittaan. Toiminnasta syntyy vähäisiä määriä seka-, paperi-, pahvi, puu-, vaarallista jätettä (jäteöljy) ja muovijätettä. Jätejakeet varastoidaan erikseen tehtaana alueella. Jätehuollosta vastaa Salon Jätehuolto Oy, joka toimittaa vuosittaiset jätemäärätiedon Finnfoam Oy:lle. Finnfoam toimittaa tiedot jäteluokittain vuosiraportoinnin yhteydessä. Jäteluokittelu tehdään asetuksen (Vna 179/2012) mukaisesti. Tarvittaessa syntyvistä jätteistä selvitään kaatopaikkakelpoisuus. Projektinro

9 2.4 Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Normaali toiminta laitoksessa ei aiheuta haittaa ympäristölle. Laitoksen normaaliin toimintaan kuuluvien laitteiden huoltotoimenpiteillä pyritään välttämään sellaiset poikkeavat tilanteet, jotka aiheuttavat prosessihäiriöitä ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. Kohteen toiminta aiheuttaa pääasiassa vähäisiä etanolia ja pentaania sisältäviä ilmapäästöjä. Tehtyjen selvitysten perusteella ilmapäästöjen osalta hajukynnys ei ylity. Mikäli aistinvaraisesti todetaan etanolin tai pentaanin hajua ts. hajukynnys ylittyy, aloitetaan välittömästi toimenpiteet hajupäästön päästölähteen selvittämiseksi ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Normaalissa tilanteessa toiminnasta ei synny merkittävää melua. Laiterikon tms. yhteydessä voi syntyä hetkellisesti normaalista poikkeavaa melua. Korjaavat toimenpiteet tehdään välittömästi. Finnfoam Oy on varustautunut mahdollisten kemikaalivahinkojen varalle ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on imeyttämismateriaalia trukkien tankkauspaikan välittömässä läheisyydessä. Kemikaalit on sijoitettu pinnoitetuille alueille. Laitoksella on myös alkusammutuskalustoa sijoitettuna eripuolille rakennuksia. Mahdollisista poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista häiriötilanteista ilmoitetaan viipymättä Varsinais-Suomen ELYkeskukseen ja Salon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon. 2.5 Raportointi ja raportin toimitustapa Finnfoam Oy toimittaa tarkkailuvuoden tulokset seuraavan vuoden helmikuuhun mennessä Salon kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon ja Varsinais-Suomen Varsinais-Suomen ELY:lle. Toimitettavat tiedot ovat: vuotuiset tuotantomäärät (t/a) ja tuotannon käyntiajat (h/a) ja kattiloiden käyntiajat (h/a) tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden, kierrätysraaka-aineiden, kemikaalien ja polttoaineiden määrät (t/a) päästöt ilmaan (VOC koostuen etanoli ja pentaanin päästöistä) päästökohteittain ja päästöjen laskentaperusteet sekä energiantuotantolaitoksen päästöt ilmaan veden käyttötiedot (m 3 /a) energian kulutus (GWh) ja vuoden aikana toteutetut energiansäästötoimenpiteet laitoksen toiminnassa syntyneiden jätteiden määrät, luokittelu ja toimituspaikat jätteistä (179/2012) liitteessä 4 esitettyä jaottelua. selvitys vuoden aikana toteutetuista tai suunnitteilla olevista muutoksista kemikaalien käytössä päästömittaustulokset ja -raportit Projektinro

10 yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja käyttöhäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) sekä ympäristön kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä. Yhteenveto kunkin vuoden kirjauksista tehdään ympäristörekisteriin Tyvi-VAHTI raportointina seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kerran toiminnasta raportoidaan talvella Vuoden aikana yrityksen toiminta ja prosessit ovat muuttuneet merkittävästi aikaisemmin harjoitetusta toiminnasta. Lisäksi yritys on hakemassa ympäristölupaan muutosta, joka mahdollistaa PIR-tuotannon aloittamisen. Tämän vuoksi tarkkailusuunnitelmaa muutetaan tarvittaessa vastaamaan laitoksen toimintaa Varsinais-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Projektinro

11 Raportti allekirjoitussivu GOLDER ASSOCIATES OY Marko Syrjänen QA: JRA FI (Helsinki, Suomi) Ruosilankuja 3 E, Helsinki, Suomi Toimitusjohtaja / Managing Director Kim Brander. g:\ x\ finnfoam salo satamakatu\toiminnan tarkkailusuunnitelma\ finnfoam oy toiminnan tarkkailusuunnitelma a3.docx Projektinro

12 LIITE A Tarkkailusuunnitelma Projektinro

13 Finnfoam Oy Salo Tarkkailusuunnitelma Laitos Tarkkailun kohde Ominaisuus Tiheys Lisätiedot ja laadunvarmistus Vastuuhenkilö Lämpölaitos Käytön seuranta Käyttötunnit, häiriötilanteet, tiedot käynnistys- ja alasajotilanteista Lämpölaitos Puupelletti Alkuperä, kulutus, kosteus, lämpöarvo, raetai palakoko, rikkipitoisuus, raskasmetallit (Cr, Pb, Zn, Cd, As). Päivittäin Kerran vuodessa Uuden pelletillä toimivan laitoksen toimintaa seurataan päivittäin ja toiminnasta pidetään Laitoksen käyttövalvoja käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään kattilan käyttötunnit ja mahdolliset käyttöhäiriöt. Tehdyt huollot kirjataan käyttöpäiväkirjaan. Lämpölaitoksen huoltotoimenpiteet noudattavat laitevalmistajan huolto-ohjelmaa. Nuohooja tarkastaa ja nuohoaa kattilan ja hormit vähintään kerran vuodessa nuohousasetuksen mukaisesti. Myös nuohoustyö merkitään käyttöpäiväkirjaan. Laatuominaisuudet toimittaa raaka-ainetoimittaja. Laitoksen käyttövalvoja seuraa raaka-aineen laatua aistinvaraisin havannoin. Laitoksen käyttövalvoja Lämpölaitos Palamistapahtuma: Happipitoisuus ja lämpötila Jatkuva mittaus Mittalaitteet huolletaan ja kalibroidaan vähintään vuosittain. Laitoksen käyttövalvoja Lämpölaitos Savukaasut: Lämpötila ja happipitoisuus Jatkuva mittaus Mittalaitteet huolletaan ja kalibroidaan vähintään vuosittain Laitoksen käyttövalvoja Lämpölaitos Savukaasut: Rikkidioksidi Kerran vuodessa Arvioidaan polttoaineen rikkipitoisuuden perusteella Laitoksen käyttövalvoja Lämpölaitos Savukaasut: Typen oksidit ja hiukkaspäästöt Kertamittaus joka toinen vuosi Ulkopuolinen FINAS akkreditoitu mittaaja. Hiukkasmittaus tehdään standardin SFS-EN mukaisesti kolmen mittauksen keskiarvona kussakin ajotilanteessa. Typenoksidit määritetään noudattaen standardia EN14792:2005. Mittaussuunnitelma toimitetaan viimeistään kuukautta ennen kertamittausta Varsinais-Suomen ELY- keskukselle hyväksyttäväksi. Laitoksen käyttövalvoja Lämpölaitos Tuhka Asetuksen 591/2006 mukainen hyötykäyttöselvitys (tai vastaavasti kaatopaikkakelpoisuus) Kertamittaus, joka vuosi Tuhkan perusmäärittely asetuksen asetuksen 591/2006 (ns. Mara-asetus) mukaisesti ensimmäisen kerran vuonna 2014, jonka jälkeen vastaavuustestaus vuosittain. Mikäli tuhkan laatu ei täytä Mara-asetuksen vaatimuksia, selvitetään tuhkan Vna202/2006 mukainen sijoituskelpoisuus (kaatopaikkakelpoisuus). Laitoksen käyttövalvoja Tuotanto EPS-valmistus Pentaanipitoisuus Kerran vuodessa Ei mitata. Tuotannon vuosittaiset ilmapäästöt arvioidaan raaka-aineiden kulutuksen perusteella. Yhdestä tonnista raaka-ainetta tulee 50 kg pentaantipäästöjä. Tuotanto XPS-valmistus Etanolipitoisuus Kerran vuodessa Ei mitata. Tuotannon vuosittaiset ilmapäästöt arvioidaan raaka-aineiden kulutuksen perusteella. Yhdestä tonnista raaka-ainetta tulee 0,5-1,0 kg etanolipäästöjä Seppo Paasi Seppo Paasi Tuotanto PIR-valmistus Pentaanipitoisuus Kerran vuodessa Ei mitata. Tuotannon vuosittaiset ilmapäästöt arvioidaan tuotetonnien perusteella. Yhdestä tonnista tuotetta tulee 2,5 kg pentaanipäästöjä. Paisutustunneli varustetaan jatkuvatoimisilla mittareilla ja tuuletusautomatiikalla. Seppo Paasi Tuotanto Etanoli Etanolin määrä Kerran viikossa Varastoitun kahdessa maan alla sijaitsevassa yksivaippaisessa lasikuitusäiliössä. Säiliöt on Seppo Paasi varustettu mekaanisella pintamittarilla, jota seurataan viikoittain. Tuotanto Raaka-aineiden määrä Varastomäärät Päivittäinen seuranta Työjohtajat ja työntekijät seuraavat varastotilannetta Seppo Paasi Tuotanto Öljynerottimet Öljyhiilivetyjen pitoisuus Kertamittaus, joka kolmas vuosi Ensimmäinen öljyhiilivetymääritys tehdään 2018, jonka jälkeen näyte otetaan joka kolmas vuosi. Seppo Paasi Öljynerottimiin tulee asentaa näytteenotto- ja sulkukaivo ja ylitäytönhälytin mennessä. Tuotanto Vesipäästöt Jätevesimäärät Kerran vuodessa Määrä perustuu käyttöveden määrään Seppo Paasi Tuotanto Jätteet Metalli-, seka-, paperi-, pahvi-, puu-, vaarallinen- ja muovijäte. Kerran vuodessa Jätehuoltoyhtiö toimittaa vuosittain yhteenvedon Finnfoam Oy:lle. Syntyvien jätteiden määrä on Seppo Paasi esitetty jäteluokittain asetuksen (Vna 179/2012) mukaisesti.

14 Golder Associates Oy Apilakatu 13 B Turku Suomi T: