Uudenmaan väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä vaihtoehtoiset taustaskenaariot

Transkriptio

1 Tulevaisuuspäivä Uudenmaan liitto Uusimaa-kaava 25 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Uudenmaan väestö- ja työpaikkaprojektiot sekä vaihtoehtoiset taustaskenaariot

2 TAUSTAA ALUETALOUDEN ILMIÖISTÄ JA VAIKUTUSSUHTEISTA

3 Tulevaisuuteen varautuminen ennakointi epävarmuus Aluetalouden ilmiöt määrittävät aluekehitystä Väestö, asuminen, työllisyys, tulot, työpaikat, yritykset, tuotanto Toimintojen ja toimijoiden sijainti Aluetaloudella tiivis yhteys ihmisten hyvinvointiin, ympäristöön, liikkumiseen Väestö- ja työpaikkakehityksen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja demografiset prosessit, joiden ennustaminen on väistämättä epävarmaa Silti tulevaisuuden ennakointi on perusteltua (vai mikä on vaihtoehto?) Varautuminen erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin Pitkävaikutteisten investointien suunnittelu: perusrakenne, palveluverkostot

4 Tulevaisuuteen varautuminen ennakointi epävarmuus Väestö- ja työpaikkaprojektiot perustuvat yleensä oletuksiin likimäärin samanlaisena jatkuvasta kehityksestä Tai oletuksiin tietyistä mahdolliseksi ja tärkeiksi tunnistetuista muutoksista Suurten käänteiden ennakoiminen ei ole yleensä onnistunut Ruotsiin muutto luvuilla Maahanmuutto 199-luvun alusta lukien Talouden lamat ja taantumat: , 29- Väestön ja työpaikkojen/työllisyyden kehitys ovat poliittisesti sensitiivisiä asioita Väestön kasvu elinvoima ja dynaamisuus Työpaikkojen kasvu, työpaikkaomavaraisuus taloudellinen vahvuus ja riippumattomuus

5 Aluetalouden vaikutusmekanismeja

6 VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAKEHTIYS UUDELLAMAALLA

7 Indeksi 198=1 Indeksi 198=1 Toteutunut väestö- ja työpaikkakehitys Uusimaa ja koko maa Väestö Uudellamaalla ja koko maassa Indeksi 198=1 Uudenmaan väestö on kasvanut 45 % ja työpaikat 55 % vuodesta 198 vuoteen 215 Koko maan väestö kasvanut 15 % samana aikana Koko maan työpaikkamäärä samalla tasolla v. 215 kuin 198 Väestökehityksessä vakaa trendi, vaikka muuttoliike on vaihdellut vuosittain Työpaikkakehityksessä voimakkaat vaihtelut talouden suhdanteiden mukaan 199-luvun lama 2-luvun alun ICT-kriisi Finanssikriisistä alkanut taantuma v. 29 alkaen Työpaikat Uudellamaalla ja koko maassa Indeksi 198= Uusimaa Koko maa Uusimaa Koko maa

8 Osuus, % Uudenmaan kasvulla on suuri valtakunnallinen merkitys Uudenmaan osuus koko maasta 215 väestöosuus 29 % Työpaikkaosuus 32 % Bkt-osuus 38 % Uudenmaan osuudet ovat kasvaneet vakaasti myös taantuma-aikoina Uudenmaan osuus (%) koko maan työpaikoista ja väestöstä Työpaikat Väestö

9 Indeks 1995=1 Väestökehityksen perusteella Uusimaa jakautuu vyöhykkeisiin Helsingin seutu (PKS + Kuuma) nopea kasvu vuosikymmeniä 21-luvulla PKS:n kasvu kiihtynyt ja KUUMA-seudun hidastunut 13 Väestö seuduittain Uudellamaalla sekä koko maassa (Indeksi) Porvoo ja Lohja kasvava ulompi vyöhyke Trendit erkaantuneet 21-luvulla Raasepori ja Loviisa väestön suhteen supistuvat reuna-alueet Raaseporin kasvu 2-luvulla kääntyi laskuksi 21-luvulla Pääkaupunkiseutu Kuuma Uusimaa Porvoon seutukunta Lohjan seutu Suomi Raaseporin seutukunta Loviisan seutukunta 8

10 Indeksi 198=1 Osuus, % Uudenmaan toimialarakenne on palveluvaltaistunut Teollisuuden ja alkutuotannon työpaikat vähentyneet 198-luvulta alkaen Erityisesti informaatio- ja liike-elämän palvelut kasvaneet nopeasti Siirtymät vanhoilta toimialoilta Yhteydet teollisuuteen Työpaikkojen toimialajakauma Uudellamaalla Muu tai tunt. Muut palvelut Julk. hallinto ja peruspalv.. Inform.- ja liike-eläm. palv. Kuljetus Kauppa ja MaRa-ala Rakentaminen Teollisuus Alkutuotanto Työpaikat toimialoittain Helsingin seudulla Indeksi 198= Inform.- ja liike-eläm. palv. Muut palvelut Julk. hallinto ja peruspalv.. Kaikki toimialat Kauppa ja MaRa-ala Rakentaminen Kuljetus Teollisuus Alkutuotanto

11 Indeksi 198=1 Uudenmaan työpaikoista 4/5 pääkaupunkiseudulla Vantaan ja Espoon (Kehä I-IIIvyöhyke) työpaikat 2,5- kertaistuneet vuodesta 198 Helsingin osuus supistunut, mutta edelleen puolet Uudenmaan työpaikoista Alkutuotannon ja teollisuuden työpaikkojen väheneminen vaikuttaa erityisesti Raaseporin, Loviisan ja Lohjan seuduilla Työpaikat Uudellamaalla alueittain Loviisa Porvoon seutu Raaseporin seutu Lohjan seutu KUUMA-seutu Vantaa Espoo+Kaun. Helsinki 3, Työpaikat Uudellamaalla alueittain , 2, 15, 1, 5, Vantaa Espoo+Kaun. KUUMA-seutu Uusimaa Helsinki Porvoon seutu Lohjan seutu Raaseporin seutu Loviisa

12 KESTÄVÄ KASVU TAVOITTEENA?

13 Uudenmaan aluetalouden vaihtoehtoiset skenaariot Lähtökohta: Eurooppa 22 älykäs, kaikkia hyödyttävä, kestävä kasvu EU:n Eurooppa 22 -strategian mukaan Euroopan alueiden ja koko EU:n taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä kasvu perustuu kolmeen prioriteettiin: Älykäs kasvu tietoon ja innovatiivisuuteen perustuva kilpailukyky ja talous Kasvu kaikille kasvun tulee johtaa korkeaan työllisyyteen ja edistää sosiaalista tasapainoa Kestävä kasvu kasvun tulee johtaa resurssitehokkuuteen ja päästöjen vähenemiseen Strategian tavoitteet voivat toteutua vain, jos niitä toteutetaan alueilla (kunnissa, maakunnissa) Aloite Uudenmaan tavoitteeksi Tuotannon, työllisyyden ja väestön kasvu perustuen älykkään kasvun perustekijöihin Vahva, tasapainoinen kasvu, joka suuntautuu kaikille seuduille Kasvu johtaa korkeaan työllisyyteen ja sosiaaliseen tasapainoon kaikilla seuduilla Työllisyysaste yli 8 % (2-64-v.) kaikilla Ei suuria alueellisia eroja eikä työttömyyden ja huono-osaisuuden keskittymiä Kasvu toteutuu hiilipäästöjä vähentävästi ja resurssitehokkaasti Päästötavoitteet saavutetaan Resurssitehokkuustavoitteet saavutetaan Ympäristö ja viherrakenne muuttuvat paremmiksi

14 Uudenmaan skenaariot EU:n Eurooppa 22 strategian kehikkoon sovitettuna Skenaario- Vaihtoehdot Kasvu keskim./v. (216-5) Alueellinen suunta Valittuja plussia / miinuksia / kysymysmerkkejä; edellytyksiä / rajoitteita Kilpailukyky Työllisyys ja sosiaalinen tasapaino Ympäristö, energia, resurssitehokkuus Vahva Kasvu ytimeen Bkt > 2% Väes > 1% Työp > 1% Kasvu suuntautuu vahvimmin pääkaupunkiseudulle (kuten viime vuosina) + Kasautumiseduilla tuottavuutta ja kilpailukyky - Asumisen hinnan nousu PKS:lla + Korkea työllisyys mahdollista - Alueellinen eriytyminen + Autoriippuvuus PKS:n ulkopuolella - Paine ympäristöä kohtaan PKS:lla 1 Vahva kasvu kaikkialle Bkt > 2% Väes > 1% Työp > 1% Kasvu suuntautuu laajasti Helsingin seudulle ja seutukeskuksiin + Tuottavuus ja kilpailukyky koko Uudellamaalla + Moninaisuus voi kukoistaa + Resursseja älykkäisiin liikkumis- ja ympäristöratkaisuihin? Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys 2 Keskittyvä kasvu Bkt 1-2% Väes,5-1% Työp,5-1% Kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle + Tuottavuus ja kilpailukyky - Reuna-alueiden taantuminen - Alueellinen eriytyminen? Maahanmuuttajien kotoutuminen + Maata säästyy PKS:n ulkopuolella 3 Hajautuva kasvu Bkt 1-2% Väes,5-1% Työp,5-1% Kasvu painottuu pääkaupunkiseudulle ulkopuolelle + Paikalliset palvelualat kehittyvät myös seutukeskuksissa + Seutukeskusten työmarkkinat - Pullonkaulat KUUMA- ja seutukeskuksissa? Yhdyskuntarakenteen hajautuminen 4 Ei kasvua Bkt <1% Väes <,5% Työp <,5% Kaikki alueet kasvavat hitaasti tai taantuvat - Elinvoima heikkenee + Niukkuus voi synnyttää innovaatioita -Alueellinen segregaatio - heikentyvä taloudellinen huoltosuhde +Uuden talouden mahdollisuudet + Vähemmän liikkumista ja kulutusta - Ei varaa suurinvestointeihin

15 VÄESTÖ- JA TYÖPAIKKAPROJEKTIOT

16 Projektioiden laadinta Tavoite Tuottaa Uudenmaan liiton aluetta koskevia vaihtoehtoisia laskelmia väestö- ja työllisyyskehityksestä sekä asuntotuotantotarpeesta maakuntakaavan ja Uusimaa-ohjelman laadinnan taustaksi ja tueksi. Aikajänne vuosittain Alueet Uusimaa kunnittain Seutujaottelu: Pääkaupunkiseutu (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) Kuuma-seutu (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) Lohjan seutu (Karkkila, Lohja, Siuntio) Loviisan seutu (Lapinjärvi, Loviisa) Porvoon seutu (Askola, Myrskylä, Porvoo, Pukkila) Raaseporin seutu (Hanko, Inkoo, Raasepori) Työssä käytettävä seutujaottelu maakunnan sisäisten alueellisten erojen tunnistamisen ja kuvaamisen väline Ei suunnittelun aluejako

17 Projektiovaihtoehdot Perustuvat vaihtoehtoisiin taustaskenaarioihin Projektiovaihtoehdot Vahva kasvu ytimeen (painottuu pääkaupunkiseudulle) Vahva kasvu kaikkialle (suuntautuu laajasti Helsingin seudulle ja seutukeskuksiin) MUTTA jos pääkaupunkiseudulla on kasvua rajoittavia pullonkauloja, suuntautuu myös seutukeskusten ulkopuolelle Keskittyvä kasvu (kohtalainen kasvu, joka painottuu pääkaupunkiseudulle) Hajautuva kasvu (kohtalainen kasvu painottuen PKS:n ulkopuolelle) Ei kasvua (kaikki alueet kasvavat hitaasti tai taantuvat)

18 VÄESTÖPROJEKTIOT

19 Asukkaita 2 25 Väestökehityksen vaihtoehdot maakunnan tasolla Projektiovaihtoehdot vuoteen 25 Uudenmaan maakunta TK: toteutunut ja ennuste Nykyinen trendi jatkuu 1a Vahva kasvu koko alueelle 1b Vahva kasvu ulospäin 2 Keskittyvä kasvu 3 Hajautuva kasvu 4 Ei kasvua Vahvan kasvun vaihtoehdot noudattelevat nykyistä trendiä koko mk:n tasolla Väestö kasvaa noin 2,16 miljoonaan 25 (1,62 milj. v. 216) Kasvu 54 (15 / vuosi) Keskittyvän tai hajauttavan kasvun vaihtoehdoissa kasvu hidastuu nykyisestä trendistä Väestö kasvaa 2,7 2,13 miljoonaan 25 Hajautuva kasvu on hitaampaa kuin keskittyvä, koska pääkeskuksen kasvu rajoittuu pullonkaulojen vuoksi Ei kasvua -vaihtoehdossa maakunnan muuttovoitto supistuu hyvin pieneksi ja luonnollinen kasvu hiipuu, kasvu lähes pysähtyy 23-luvulla

20 henkeä Nopeimmin kasvaa yli 75- vuotiaiden ikäryhmä suuret vaikutukset palveluihin, asumiseen, liikkumiseen ym vuotiaiden määrä kääntyy tilapäiseen laskuun 22-luvulla (suuret ikäluokat) 2-29-vuotiaiden määrä kääntyy tilapäiseen laskuun kuluvalla vuosikymmenellä vaikutukset asuntomarkkinoille, koulutukseen, työmarkkinoille Lasten ja nuorten (-9 ja 1-19) määrä kasvaa hitaasti, väestöosuus supistuu Väestön ikärakenteen muutos maakunnan tasolla 5 Uusimaa: valitut ikäryhmät VE : Nykyinen trendi jatkuu i_9 i1_19 i2_29 i65_74 i75_

21 Muutos, % v. 216 väestöstä Muutos, % v. 216 väestöstä Muutos, % v. 216 väestöstä Väestökehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut nopea kasvu Nopean kasvun vaihtoehdot eroavat erittäin paljon seutujen tasolla Nykyinen trendi on UM:n sisäistä kehitystä eriyttävää Laaja kasvu kaikille seuduille: kaikkien seutujen väestön kasvaa Vahva kasvu PKS:lla pullonkauloja: PKS:n kasvu hidastuu KUUMA-seudulle ja Porvooseen kova kasvupaine PKS-vetoinen nopea kasvu jatkuu Suhteellinen väestönmuutos Vahva kasvu kaikille seuduille Suhteellinen väestönmuutos Vahva ulos suuntautuva kasvu (PKS pullonkaulat) Suhteellinen väestönmuutos

22 Muutos, % v. 216 väestöstä Väestökehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut peruskasvu & ei kasvua Muutos, % v. 216 väestöstä Muutos, % v. 216 väestöstä Keskittyvä kasvu: vaikutukset kuten nykytrendin jatkuessa, mutta lievempinä Hajautuva kasvu: vaikutukset kuten vahvassa ulos suuntautuvassa kasvussa, mutta lievempinä Ei kasvua: PKS:lla kasvu jatkuu vaimeana, muualla elinvoima heikkenee Keskittyvä kasvu Suhteellinen väestönmuutos Ei kasvua Suhteellinen väestönmuutos Hajautuva kasvu Suhteellinen väestönmuutos

23 Muutos, asukasta Muutos, asukasta Muutos, asukasta Väestökehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut Pääkaupunkiseutu dominoi Uudenmaan määrällistä väestökehitystä lähes kaikissa vaihtoehdoissa PKS-vetoinen nopea kasvu jatkuu Väestönmuutos Vahva kasvu kaikille seuduille Väestönmuutos Ei kasvua Väestönmuutos

24 Uudenmaan alueiden väestökehitys johtopäätöksiä ja vaikutuksia 1/2 Väestökehityksellä vahva vaikutus suunnittelun kannalta keskeisiin ilmiöihin Väestörakenteen muutos Eläkeikäisten määrän kasvu kaikilla alueilla Palvelut, asuntomarkkinat Työikäisten kasvun pysähtyminen tai lasku Hgin seudun ulkopuolella Työvoiman tarjonta alueen vetovoiman yritystoiminnalle Lasten ja nuorten kasvun pysähtyminen tai lasku PKS lukuun ottamatta Palvelut, asuntomarkkinat Vieraskieliset Kasvun lähde jos ei maahanmuuttajia, niin ei väestönkasvua Työvoiman tarjonta Palvelut Vieraskieliset tuovat nuorta väestöä Voimakas vaikutus 199-luvun alusta lähtien pääkaupunkiseudulla, 21-luvulla Kuumaseudulla, Porvoossa, Lohjalla Työmarkkinat Muuttuneet entistä enemmän PKS-keskeiseksi Suuret yritykset v.s. paikalliset palvelut Raaseporissa ja Loviisassa ja myös Lohjalla työikäisen väestön väheneminen heikentää edellytyksiä synnyttää alueelle uusia työpaikkoja

25 Uudenmaan alueiden väestökehitys johtopäätöksiä ja vaikutuksia 2/2 Liikkuminen Työperäinen liikkuminen muuttuu mutta miten? Vaihtoehtojen välillä suuria eroja Pendelöinti, etätyö,.. Palveluihin ja vapaa-aikaan perustuva liikkuminen kasvanee Väestön ikääntymisen vaikutus? Asuminen Kysyntä kasvaa eläkeikäisten ja maahanmuuttajien asumisessa Perheasumisen kysyntä kasvaa vain vähän Nuorten aikuisten rooli asuntomarkkinoiden moottorina heikkenee ainakin 22-luvulle asti Vaikutukset ympäristöön Päästöt Rakentamisen sijoittuminen Viherrakenne Palvelut Vanhuspalveluiden tarve kasvaa kaikkialla Lasten ja nuorten palveluiden tarve kasvaa lähinnä PKS:lla ja vähän Kuumakunnissa ja Porvoossa Ruotsinkielisten palveluiden kysyntä ja alueellinen suuntautuminen muuttuvat

26 TYÖPAIKKAPROJEKTIOT

27 Työpaikkaa Työpaikkakehityksen vaihtoehdot maakunnan tasolla Nopean kasvun vaihtoehdot noudattelevat v trendiä koko mk:n tasolla Työpaikat kasvavat noin 1 5 :een v. 25 (76 v. 216) Kasvu 3 (8 5 / v.) Perusvaihtoehto jatkaa v trendiä Määrä 95 v. 25 Kasvu 19 (5 5 / v.) Ei kasvua vaihtoehto jatkaa v trendiä Määrä 8 v. 25 Kasvu 6 (1 7 / v.) Uusimaa: työpaikat ja projektiovaihtoehdot Nopea Perus 7 Ei kasvua Toteutunut 6 5 4

28 Työpaikkojen kasvu perustuu palveluihin ja rakentamiseen 35 3 Työpaikat Uudellamaalla toimialoittain ja ennuste vuoteen 25 (perusvaihtoehto) Laskelmien perustana VATT:n valtakunnalliset ja alueelliset toimialaennusteet (215) Vahvimmin kasvavat informaatio- ja liikeelämän palvelut Muita kasvualoja Hyvinvointipalvelut (julk. hall. & palvelut) Kotitalouksien palvelut Rakentaminen Pysyvät suunnilleen nykytasolla (perus-ve) Kauppa Teollisuus Kuljetus Alkutuotanto Info- &liike-el.palv. Julk,hall.&palv. Kauppa & MaRa Teollisuus Rakentaminen Muut palv. Kuljetus Alkutuotanto

29 Muutos % Muutos % Muutos % Työpaikkakehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut: nopea kasvu Nopean kasvun vaihtoehdot eroavat erittäin paljon seutujen tasolla Nykyinen trendi on voimakkaasti UM:n sisäistä kehitystä eriyttävää Laaja kasvu kaikille seuduille: kaikkien seutujen työpaikat kasvavat (pl. Loviisa) Vahva kasvu PKS:lla pullonkauloja: PKS:n kasvu hidastuu, KUUMA-seudulle ja Porvooseen kova kasvupaine PKS-vetoinen nopea kasvu jatkuu Työpaikkojen muutos Vahva kasvu kaikille seuduille Työpaikkojen muutos Vahva ulos suuntatuva kasvu (PKS pullonkaula) Työpaikkojen muutos

30 Muutos % Muutos % Muutos % Työpaikkakehityksen vaihtoehdot Uudenmaan seudut: peruskasvu ja ei kasvua Keskittyvä kasvu: vaikutukset kuten nykytrendin jatkuessa, mutta lievempinä Hajautuva kasvu: vaikutukset kuten vahvassa ulos suuntautuvassa kasvussa, mutta lievempinä Ei kasvua: PKS:lla kasvu jatkuu vaimeana, muualla elinvoima heikkenee voimakkaasti Keskittyvä kasvu Työpaikkojen muutos Ei kasvua Työpaikkojen muutos Hajautuva kasvu Työpaikkojen muutos

31 Osuus väestöstä (%) Osuus (%) väestöstä Kasvulla on erittäin suuri vaikutus alueiden elinvoimaan ja taloudelliseen huoltosuhteeseen 5 45 Työllisten osuus (%) väestöstä alueilla v. 216 ja 25 Vahva kasvu kaikille seuduille Ei kasvua vaihtoehdossa elinvoima ja taloudellinen huoltosuhde heikkenevät rajusti kaikilla seuduilla Vahvan kasvun oloissa työllisten osuus väestöstä pysyy nykytasolla koko maakunnassa, kasvaa vähän PK-seutulla ja heikkenee vähän muilla seuduilla Työllisten osuus (%) väestöstä v. 216 ja 25 Ei kasvua

32 Johtopäätöksiä työpaikkakehityksestä eri vaihtoehdoissa Väestönkasvu tuo alueelle työpaikkoja, erityisesti paikalliset palvelualat Vaihtoehtojen väliset erot työpaikkakehityksessä selittyvät suurelta osin väestökehityksen eroista Pendelöinnin muutos tasapainottaa kehitystä PK-seutukeskeisissä vaihtoehdoissa pendelöinti PK-seudulle kasvaa muilta alueilta, jolloin työllisysaste ei välttämättä laske Työikäisten suhde koko väestöön (tai taloudellinen huoltosuhde) Nopea kasvu joka suuntautuu kaikille seuduille säilyttää kohtuullisen tasapainon hidas kasvu johtaa useimpien seutujen taantumiseen ja julkistalouden ongelmiin Silti työllisyysaste ei muutu dramaattisesti missään vaihtoehdossa, koska työpaikat ja työikäinen väestö muuttuvat yleensä samansuuntaisesti Automaattinen tasapainotus Kestävä nopea kasvu luo parhaat edellytykset maakunnan elinvoimalle, korkealle työllisyysasteelle ja sen aikaansaamille hyvinvointivaikutuksille

33 KIITOS!