OULUN INNOVAATIOALLIANSSI Teollisuus 2026

Transkriptio

1 OULUN INNOVAATIOALLIANSSI Teollisuus 2026 Missio Kansainvälinen Oulu on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkiseutu ja huippupaikka liiketoiminnan kasvulle ja uusille avauksille KEHITTÄMISSUUNNITELMA OULU CEE, Centre for Environment and Energy Bisneksestä vihreää - vihreästä bisnestä 1

2 Sisällysluettelo 1. Tausta ja toiminta-ajatus 3 2. Missio, visio, strategia 7 3. Tavoitetila 2020 ja yhteiset tulosmittarit- ja tavoitteet 8 4. Johtaminen 9 5. Toimintamalli Toimiala- ja markkinakuvaus Sopimuskumppanit Rahoitussuunnitelma Viestintäsuunnitelma Strateginen innovaatioagenda Toiminnan ja tulosten arviointi Riskit 64 2

3 1. Tausta ja toiminta-ajatus CEE:n tausta ja toiminta-ajatus Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammatikorkeakoulu Oy (Oamk), VTT Technical Research Centre of Finland (VTT) ja Technopolis Oyj ovat sopineet vuonna 2009 Oulun Innovaatiokeskittymän (OIA) perustamisesta. Allianssisopimuksen mukaan innovaatiokeskukset muodostetaan alkuvaiheessa neljälle alalle, joista yksi on Ympäristö- ja energia-alan innovaatiokeskittymä (CEE, Centre for Environment and Energy). Allianssisopimuksen mukaisesti osapuolet profiloivat toimintaansa, koulutustaan sekä tutkimus- ja kehitystyötään näille alueille. Lisäksi ne investoivat yhteisesti tärkeiksi koettujen infrastruktuurien kehittämiseen. Vuoden 2011 alussa valmistui suunnitelma CEE:n painoaloista ja toimintamallista. Tämän pohjalta laadittiin suunnitelma toiminnan käynnistämishankkeesta , jonka OIA:n johtoryhmä hyväksyi Päätös CEE:n johtajan rekrytoimisesta tehtiin Suunnitelman mukaisesti toiminta käynnistettiin ja samalla keskittymän johtajan paikka avattiin haettavaksi. Haku sulkeutui ja keskittymän ohjausryhmä kokoontui ensimmäiseen kokoukseensa Johtaja valittiin joulukuussa 2011 ja hän aloitti työnsä Suomen ympäristökeskus (SYKE) liittyi OIA:n ja CEE:n sopimuskumppaniksi marraskuussa CEE:n jatkosopimus on tehty asti. CEE:n keskeinen toiminnan viitekehys on kestävä kehitys, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä ilmastomuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen. Viitekehyksen painopisteet ovat ilma, vesi, energia, resurssitehokkuus sekä poikkileikkaavana mittaustekniikka. Osaamisanalyysin pohjalta painopisteille on määritelty osaamisen pääteemat. Määrittelyssä on otettu huomioon tutkimusvalmiudet ja yritysten aktiviteetti sekä markkinoilla vallitseva potentiaali tulevaisuutta ajatellen. Yhteisiä teema-alueita ovat ekoinnovaatiot, green-ict:n mahdollisuudet, automaatio, mikro- ja nanotekniikka, hyvinvoinnin edistäminen, ilmastomuutoksen torjuminen ja sopeutuminen, ekosysteemipalvelut. CEE:n painopisteet ovat seuraavat: Ilma: Teollisuuden, energiatuotannon ja liikenteen päästöjen hallinta (erityisesti katalyyttiset menetelmät), päästömittaukset ja mallintaminen, päästöjen ympäristö- ja terveysvaikutukset, hiilidioksidin ja muiden kierto/savukaasujen kemiallinen hyötykäyttö, edistyneiden materiaalien tutkimus uusien ja tehokkaampien katalyyttien ja adsorbenttien kehittämiseksi. Vesi: Juomaveden ja jätevesien käsittely (veden jakelu, vedenpuhdistusmateriaalit ja kemikaalit, käsittelymenetelmät, arvokkaiden yhdisteiden talteenotto ja niiden hyödyntäminen, automaatio- ja optimointiratkaisut vesilaitoksissa ja jätevedenpuhdistamoissa sekä mittaustekniikka), vesivarat ja niiden hallinta sekä seuranta, prosessiveden kierrot. Energia: Bioenergiatuotanto, aurinkoenergia, tuulivoima, hajautettu energiantuotanto, energiatuotannon automaatio- ja optimointiratkaisut, 3

4 älykkäät energiaverkot, tulevaisuuden polttolaitokset, kestävät energianlähteet, energiapalveluinnovaatiot. Resurssitehokkuus: Prosessien optimointi, energia- ja materiaalivirtojen pienentäminen, älykkäät ja resurssitehokkaat rakennukset, jätteiden ja teollisuuden sivutuotteiden hyödyntäminen, energia- ja luonnonvaratalous, hukkaenergian hyödyntäminen, biojalostamot. Mittaustekniikka: Jatkuvatoimiset, langattomat, pienikokoiset ja siirrettävät mittausratkaisut ja mittausasemat, on-line mittaus, mittaustiedon prosessointi, kuvantavat mittaukset, printattavat sensorit, älykkäät multisensorit. CEE:n keskeisimmät toimijat ovat OIA:n sopimuskumppanit Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oamk, VTT, SYKE ja Technopolis sekä yhteistyökumppaneina muut tutkimusyhteisöt mm LYNET-verkosto Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä ja alan yrittäjät. OIA:n osapuolet osallistuvat työhön omien tavoitteidensa ja ydintoimintojensa pohjalta. CEE:n päävastuutaho on Oulun yliopisto. CEE:n toiminalliseen tiimiin osallistuvat alan asiantuntijat Oulun innovaatioallianssin osapuolilta ja elinkeinoelämän edustajat. Oulun Innovaatioallianssi uusi kausi Oulun Innovaatioallianssin perustamisvuoden jälkeen on tapahtunut todella paljon Oulussa, Suomessa ja koko maapallolla. Vuonna 2015 OIA on tullut uuteen vaiheeseen, jossa yhteistyö on edelleen voimaa, mutta toimintaan tarvitaan uutta suuntaa ja uusia toimintatapoja. OIA:n idean ydin on edelleen eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tämän myötä syntyvissä innovaatioissa, jotka profiloivat Oulua ja siellä toimivia yrityksiä ja tutkimusosaajia. OIA:n uusi kausi kutsuu nykyiset ja uudet toimijat yhteisen pöydän ääreen viiden uuden sisältöpohjaisen ekosysteemin kautta. Uudella kaudella sitoudutaan yhteisellä asialla prosessiin, jossa tehdään porukalla korkeasta osaamisesta innovaatioita ja näistä edelleen sellaisia tuotteita ja palveluita, joita kasvuhakuiset yritykset osaavat myydä ja asiakkaat ympäri maailman haluavat ostaa. Yksin ei tähän pysty kukaan, mutta yhdessä se on mahdollista. (kuva 1) Kuva 1. OIA:n ekosysteemit

5 OIA on parhaimmillaan yksi niistä vipusimista, joilla pohjoisen kaupunki Oulu luo nahkansa uudelleen niin, että se on jälleen kansallisen ja kansainvälisen mielenkiinnon kohteena. Oulun Innovaatioallianssin uuteen strategiseen sopimuksessa ovat mukana alkuperäiset toimijat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu, VTT ja Technopolis) sekä uudet sopimuskumppanit Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/oulun yliopistollinen sairaala (OYS), Luonnonvarakeskus (LUKE) ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk). OIA:n uuden kauden kehittämissuunnitelma on valmisteltu prosessissa, joka käynnistyi OIA:n laajennetun johtoryhmän työpajalla. Helmi- ja maaliskuun aikana toteutettiin nykyisen OIA-kauden toiminnan ja tulosten arviointi, joka käsiteltiin työvaliokunnassa ja OIA:n johtoryhmässä. Osana arviointia sekä tulevan OIA-kauden toiminnan kehittämisehdotusten valmistelua toteutettiin OIA-partnereiden ja innovaatiokeskusten johtajien kahdenvälisiä haastatteluita. Kevään 2015 kuluessa pidettiin kaksi työpajaa, joissa kummassakin oli osallistujaa ideoimassa uuden OIA-kauden sisältöteemoja ja painopisteitä. Työpajojen tuotosten pohjalta OIA:n työvaliokunta on valmistellut OIA:n kehittämissuunnitelman eri osa-alueita työkokouksissa kevään ja alkusyksyn aikana. Broad Scope Oy on toiminut OIA:n kehittämissuunnitelman valmistelussa fasilitoijana ja asiantuntijatukena. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on toimia uuden OIA-kauden toiminnan suuntaamista, OIA:n johtamis- ja toimintamallia sekä resursointia koskevan päätöksenteon tukena. Tässä kehittämissuunnitelmassa keskitytään Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittämissuunnitelmaan. Uuden kauden painopisteet Uuden sopimuskauden myötä OIA tekee uusia avauksia ja muuttaa entisiä toimintamallejaan. Keskeisimpänä muutoksena innovaatiotoiminnan painopistealueita hahmotetaan tulevaisuudessa ekosysteemeinä, joiden kasvuun ja kehittymiseen sitoudutaan. Ekosysteemisyydellä korostetaan yhteistyön, kumppanuuden ja verkostojen roolia toiminnassa. OIA:n nykyisen kauden innovaatiokeskusten tehtävänä on ollut toimia ao. sisältöalueen toiminnallisena aktivaattorina, verkottajana sekä ohjelmien ja projektien kokoonjuoksijana ja tukena. OIA:n nykyisen toimintakauden innovaatiokeskukset eivät jatka samanmuotoisina uudella kaudella. Voimassa olevat sopimukset päivitetään vastaamaan uuden OIAkauden toiminta- ja johtamismallia erikseen määritettävän siirtymäajan puitteissa Eri toimijoiden verkottajan rooli yhdessä yritysten aktiivisen kontaktoimisen sekä ekosysteemien markkinoinnin ja myymisen kanssa tulevat olemaan keskeisiä ekosysteemipohjaisen yhteistyön tehtäviä. OIA:n uuden sopimuskauden painopistealueilla keskitytään konkreettisen yhteistyön rakentamiseen sekä yritysten että TKI-toimijoiden välillä. Uudella kaudella toimivien ekosysteemit ovat seuraavat: 1) Vetovoimainen pohjoinen kaupunki, 2) Teollisuus 2026, 3) OuluHealth, 4) ICT ja Digitalisaatio ja 5) Ketterä kaupallistaminen. (kuva 2) 5

6 Kuva 2. OIA-ekosysteemit Uusina toimintatapoihin liittyvinä painotuksina nostetaan lisäksi esiin kolme asiaa. Ensimmäiseksi, korkealaatuinen tutkimus ja hienot ideat sekä tuote- ja palveluaihiot on saatava kaupallistettua eli markkinoitua ja myytyä tavalla, joka saavuttaa asiakkaat paitsi Suomessa niin myös maailmalla Toiseksi, innovaatioiden tulee johtaa uuden liiketoiminnan syntymiseen ja kasvuun, oli kyse kokonaan uusista spinoff tai start-up yrityksistä, jo toimivien PK-yritysten uusista avauksista tai veturiyritysten luomista mahdollisuuksista. Kolmanneksi, asiakkaiden ja asukkaiden tulee olla aikaisempaa merkittävästi enemmän aktiivisina toimijoina mukana OIAverkostossa testaajina, kokeilijoina, tuotteiden ja palveluiden kehittäjinä ja tekijöinä. Teollisuus 2026 ekosysteemi CEE toteuttajana Oulun Innovaatioallianssin toimintamalli on suunnitelmallisesti ohjelmoitu ja ohjattu tavoitteellinen ekosysteemi, mutta myös yllättävien ideoiden, kokeiluiden ja törmäytysten kautta kehkeytyvä ja itseohjautuva ekosysteemi. Ekosysteemin perustehtävä on törmäyttää ao. sisältöalueen eri toimijat tarjoamaan omaa osaamistaan sekä saamaan hyötyä toisten osaamisesta yhteisissä tekemisen kohteissa. OIA:n uudelle kaudelle perustettavat ekosysteemit ovat valittujen sisältöteemojen ympärille rakentuvia verkostoja, joissa on mukana yrityksiä, tutkimus- ja koulutusosaajia, opiskelijoita, julkisen hallinnon toimijoita sekä asiakkaita. Ekosysteemissä tutkitaan, innovoidaan, kokeillaan, markkinoidaan ja luodaan palveluita ja tuotteita yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tärkeä osa vuorovaikutteista prosessia ovat kokeilut ja testaukset sekä asiakkailta hankittavat palautteet. Ohjelmat ja projektit ovat keskeinen ekosysteemin toimintamuoto. Ekosysteemissä kukaan ei ole yksin. PK-yritykset ovat yhteistyössä sekä keskenään että eri sisältöalueilla toimivien veturiyritysten kanssa. Isompien ja ainakin osin jo kansainvälistyneiden veturiyritysten kokemus, koko ja markkina-asema tarjoavat mahdollisuuksia myös PK-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen. Veturiyritykset hyötyvät PK-yritysten ennakkoluulottomuudesta, ketteryydestä ja onnistumisen nälästä, mikä voi puolestaan vauhdittaa veturiyritysten omaa kasvukehitystä. Tutkijoille ja kehittäjille tarjoutuu mahdollisuus sekä jo hankitun tutkimustiedon 6

7 testaamiseen, soveltamiseen ja uudistamiseen, mutta myös aivan uudenlaisten tutkimusteemojen ja kohteiden löytämiseen ja hyödyntämiseen uuden tiedon tuottamiseksi. Tämä kehittämissuunnitelma kohdistuu Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittämiseen. Ekosysteemin kehittäjänä toimii CEE, jonka nykyiset strategisen innovaatioagendan painopistealueet ovat samat kuin Teollisuus 2026 ekosysteemissä: Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju, Korkean arvolisän biotaloustuotteet, Energian ja ympäristön resurssitehokkuus. 2 Missio, visio, strategia Teollisuus 2026 ekosysteemin painopisteet ovat Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju, Korkean arvolisän biotaloustuotteet, Energian ja ympäristön resurssitehokkuus. Strategisen osaamisen ja tekemisen fokus on ollut metalliteollisuudessa, resurssitehokkuudessa, biotaloudessa ja arktisuudessa. Teollisuus ekosysteemin keskeinen missio Kansainvälinen Oulu on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkiseutu ja huippupaikka liiketoiminnan kasvulle ja uusille avauksille! Vuoteen 2020 Oulu on tunnustettu tki- ja yritysosaaja valituilla Teollisuus ekosysteemien osa-alueilla. Teollisuus ekosysteemin visio on olla metalli- ja konepajateollisuuden ja ekoinnovatiivisten ratkaisujen halutuin yhteistyökumppani vertaistensa joukossa! Vuoteen 2020 Teollisuus ekosysteemit on tunnustettu tki- ja yritysosaaja valituilla osa-alueilla. Teollisuus ekosysteemin strategia on olla metalli- ja konepajateollisuuden sekä ympäristö- ja energia-alaa yhdistävä osaamisekosysteemi, joka yhdistää nopeasti alan huippuosaamisen tkihankkeisiin, yhteistyöekosysteemit ja rahoituskanavat. Vuoteen 2020 Teollisuus 2020 ekosysteemit on tunnustettu tki- ja yritysosaaja valituilla osa-alueilla. - Teollisuus 2026 ekosysteemin osa-alueiden strategisena tavoitteena on yhdistää läpinäkyvästi valittu alan korkeatasoinen tutkimus ja osaaminen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. - Tämä luo kestävän pohjan tki- ja yritysyhteistyölle. - Toimintafilosofia on ohjelmapohjainen verkostoekosysteemi, mikä mahdollistaa nopean ja proaktiivisen tutkimusyhteisöjen, yritysten ja rahoittajien yhteistyön sekä mahdollistaa opiskelijoiden, asiakkaiden ja asukkaiden ja muiden aktiivisten toimijoiden mukanaolon ekosysteemissä. - Tämä yhteistyö ja yhteiset hankkeet tuottavat uutta ekoinnovatiivista osaamista ja liiketoimintaa maailman markkinoille. 7

8 3 Tavoitetila 2020 ja yhteiset tulosmittarit- ja tavoitteet Uuden OIA kauden tavoitteet (taulukko 1): Oulun vetovoimaisuutta lisäävä innovaatioekosysteemi, joka tehostaa korkeaan osaamiseen pohjautuvien yritysten syntymistä, kehittymistä ja kansainvälistymistä. Arktisuuteen ja pohjoisuuteen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen. Taulukko 1. OIA:n vaikuttavuuden suuntaamisen ja arvioinnin näkökulmat Ohessa Teollisuus 2026 ekosysteemin sopimuskumppanuuden keskeiset menestystekijät ja mittarit: Keskeiset menestystekijät OIA-sopimuskumppaneiden sitoutuminen yhdessä saadaan enemmän Oulun tapa toimia = aidon poikkitieteellisen ja monialaisen yhteistyön syntyminen ja arvoekosysteemien rakentaminen KISS = Keep It Short and Simple avoin innovaatioekosysteemi Projektien kokoaminen yhteisiksi strategisiksi kokonaisuuksiksi Yritysten syntyminen ja kaupallistaminen Kovan kasvun yritykset Kansainvälistyminen Kansainvälisten yritysten etabloituminen Pohjois-Suomeen 8

9 Mittarit Strategisesti merkittävät kansalliset ja kansainväliset tki-ekosysteemit Yhteinen strateginen tki-hankesalkku o hankkeet: kpl, keur, työpaikat, vaikuttavuus o yritykset: kpl, liikevaihto, työpaikat, kasvu, kansainvälistyminen Infrastruktuurien ajanmukaisuus ja käyttöaste Innovaatioekosysteemin tuloksellisuus o kts. edellinen, sisäiset läpimenomittarit, asiakastyytyväisyys, BM, valittujen toimialojen kehitys 4 Johtaminen OIA:n uuden kauden tavoitteita toteutetaan uudistettavalla johtamis- ja toimintamallilla, joka perustuu valittuihin teemapohjaisiin ekosysteemeihin ja kumppanuuspohjaisiin toimintamalleihin, joissa on selkeästi määritetyt roolit, vastuut ja oikeudet. OIA:n johtamismalli sisältää seuraavat toimijat: OIA:n strateginen johtoryhmä, operatiivinen johtoryhmä ja ekosysteemit. OIA:n strateginen johtoryhmä Koko OIA:n toimintaa ohjaa strateginen johtoryhmä, jonka jäseniä ovat OIA:n sopimusosapuolet. OIA:n strategisen johtoryhmän kokoonpano: OIA sopimuspartnerit, 1-2 liiketoiminnan asiantuntijaa (valituilla sisältöalueilla), käsiteltävien asioiden mukaan asiantuntijoita. Strateginen johtoryhmä päättää OIA:n strategisista tavoitteista, toimintamallista, perusrahoituksesta sekä toiminnallisten ekosysteemien painopisteistä. OIA:n strateginen johtoryhmä päättää OIA:n toimintaa suuntaavista strategisista tavoitteista ja linjauksista. Strategisen johtoryhmän tehtävät: Päättää perustettavista ja lakkautettavista ekosysteemeistä. Päättää ekosysteemejä koskevasta perusrahoituksesta ja erityisrahoituksesta (esim.. OIA stipendit start up yrityksille ja ekosysteemien innovaatio- ja onnistumispalkkiot) osalta huomioiden OIA:n sekä ekosysteemien toiminnan painopisteet, kehitys ja tulokset. Seuraa ekosysteemien toimintaa valittujen tavoitteiden mukaisesti sekä arvioi säännöllisesti OIA:n ja siihen kuuluvien ekosysteemien tuottamaa lisäarvoa. Nimittää OIA-sopimuskumppaneiden esityksestä OIA:n operatiivisen johtoryhmän ja puheenjohtajan. Nimittää operatiivisen ohjausryhmän esityksestä ekosysteemin ohjausryhmän ja puheenjohtajan. Nimittää ekosysteemin ohjausryhmän ehdotuksesta verkostojohtajan. OIA:n operatiivinen johtoryhmä OIA:n operatiivinen johtoryhmä vastaa koko OIA:n toiminnan ohjauksesta ja tukemisesta. Operatiivisen johtoryhmän kokoonpano: Strategisen johtoryhmän 9

10 nimittämät OIA-sopimuskumppaneiden jäsenet, joista yksi toimii johtoryhmän puheenjohtajana, asiantuntijajäseninä ekosysteemien verkostojohtajat, käsiteltävien asioiden asiantuntijoita. Operatiivinen johtoryhmä vastaa ekosysteemien toiminnan kehittymisen ja tavoitteiden toteutumisen katselmoinnista, ekosysteemien toiminnan tukemisesta ja operatiiviseen toimintaan liittyvien asioiden käsittelystä. Operatiivinen johtoryhmä valmistelee strategisen johtoryhmän käsittelyyn ja päätöksentekoon tulevat asiat. Operatiivinen johtoryhmä korvaa aiemman OIA-työvaliokunnan ja innovaatiokeskusten johtajien kokouksen. Operatiivisen johtoryhmän tehtävät: Toimeenpanee strategisen johtoryhmän tekemät päätökset ja linjaukset Katselmoi OIA sopimuskumppaneiden ja ekosysteemien hanke- ja kehittämisideoita sekä tuloksia. Seuraa ja ennakoi kehitystrendejä ja tekee strategiselle johtoryhmälle ehdotuksia uusiksi OIA-avauksiksi Valmistelee strategiselle johtoryhmälle vuositason yhteenvedon ekosysteemien toiminnassa aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista sekä ekosysteemien toimijoiden saamasta lisäarvosta. Käsittelee ekosysteemien toiminnassa esille tulevia erityiskysymyksiä Ekosysteemit Ekosysteemit ovat OIA:n toiminnallinen sydän: OIA elää, liikkuu, kokeilee, onnistuu, epäonnistuu ja yrittää uudelleen yritysten, tki-toimijoiden, kaupungin ja asiakkaiden yhteisenä tekemisenä. Jokaisella ekosysteemillä on ohjausryhmä ja verkostojohtaja. Ekosysteemien ohjausryhmien kokoonpano: Strategisen johtoryhmän nimeämänä jäsenet ja puheenjohtaja, 1-2 liiketoiminnan/yritysten asiantuntijaa (valituilla sisältöalueilla) ekosysteemin painopisteiden mukaisesti, BusinessOulun ao. sisältöalueen asiakkuuspäällikkö. Ohjausryhmä ja verkostojohtaja vastaavat ekosysteemien käytännön toiminnasta, verkostojen ja kumppanuuksien rakentamisesta sekä projektien ja hankkeiden koordinoinnista. Ekosysteemin puheenjohtajuus on kiertävä. Ekosysteemin ohjausryhmän tehtävät: Päättää strategiselle johtoryhmälle esiteltävän ekosysteemin budjettiesityksen sekä ekosysteemin sisällölliset painopisteet ja ekosysteemikohtaiset tavoitteet huomioiden strategisen johtoryhmän tekemät linjaukset. Tekee ehdotuksen ekosysteemin verkostojohtajasta strategiselle johtoryhmälle. Vastaa siitä, että ekosysteemin hanke- ja projektihakemukset ja toteutukset tukevat OIA:n tavoitteiden toteutumista. Seuraa ja ennakoi kehitystrendejä ja tekee operatiiviselle johtoryhmälle ehdotuksia uusiksi OIA-avauksiksi. Käsittelee ja hyväksyy ekosysteemin toimintaa koskevat raportit. Hyväksyy uudet kumppanit ja heidän sopimukset OIA:n strategisen johtoryhmän päättämien linjausten mukaisesti. 10

11 Ekosysteemin verkostojohtaja Ekosysteemin verkostojohtajan tehtävät: Vastaa ekosysteemin yhteistyömahdollisuuksien ja lisäarvon markkinoinnista, myynnistä ja kehittämisestä. Toimii yhteistyön mahdollistajana ja yritystarpeiden tunnistajana. Vastaa ekosysteemin toiminnan koordinoinnista ja kehittämisestä yhdessä ohjausryhmän kanssa. Toimii (tarvittaessa) rahoitushakujen projektipäällikkönä tki-rahoituksen hankkimisessa tutkimusryhmille ja yrityksille. Koordinoi ekosysteemin ja ekosysteemien yhteisiä ohjelma- ja rahoitushakuja. Vastaa ekosysteemin toiminnan seurannasta ja raportoinnista sekä toimii esittelijänä ohjausryhmän kokouksissa. Toimii OIA:n operatiivisen johtoryhmän asiantuntijajäsenenä Teollisuus 2026 ekosysteemi Teollisuus ekosysteemin vetovastuu toiminnan alussa on Oulun yliopistolla. Teollisuus 2026 ekosysteemiä johtaa nimetty ekosysteemin johtaja verkostojohtaja. Johtaja on yliopiston resurssoima ja ekosysteemin rahaliikenne hallinnoidaan yliopiston kautta. Muut resurssit käsitellään rahoitussuunnitelmassa ja lisäpalvelut ostetaan sieltä missä osaaminen parhainta. Teollisuus 2026 ekosysteemin hankkeet ovat projekteja, joihin osallistuu toimijoita eri organisaatioista ja nämä toimijat ovat omien organisaatioidensa palveluksessa. Ekosysteemi toimii ohjelmapohjaisena verkostomallilla, joten ekosysteemin henkilöstö ja organisaatio pidetään pienenä ja kiinteä kulurakenne siten matalana. Ekosysteemissä on myös projektihenkilöstöä, jotka palkataan projekteihin. Projektihenkilöstön vastuulla on projektivalmistelujen tekeminen, projektien tarvitsemien yhteiskumppaneiden löytäminen johtajan apuna, projekteihin osallistuminen projektipäällikköinä ja - tutkijoina. Johtajan yleistehtäviä ovat strateginen verkottuminen, rahoituksen hankkiminen, ekosysteemin markkinointi ja vaikuttaminen kansallisesti ja kansainvälisesti. Johtaja laatii strategian mukaisen budjetin ja toimintasuunnitelman, suunnittelee perusrahoituksen ja muun resurssoinnin tarpeen, strategisten projektien rahoituksen ja miten OIA-osapuolten ja muiden yhteistyökumppaneiden työpanoksia käytetään. Johtaja on vastuussa hankkeiden käynnistämisestä kartoittamalla olemassa olevan projektiportfolion ja suunnittelemalla uusia hankkeita yhdessä OIA-osapuolten ja muiden yhteistyökumppaneiden toimijoiden kanssa sekä etsii hankkeille sopivia rahoituslähteitä ja yhteistyöyrityksiä. Teollisuus 2026 ekosysteemille nimetään perustamisvaiheessa perustajajäsenet. Perustajajäsenet osallistuvat ekosysteemin perusrahoitukseen tai osallistuttavat työpanoksella tai muulla sovitulla kontribuutiolla ekosysteemin toimintaan. Vaihtoehdot tähän tarkastellaan rahoitussuunnitelman yhteydessä. Perustajajäsenet ovat ekosysteemin pysyviä toimijoita sopimuskaudella. Kokonaistoimijaverkko on 11

12 kuitenkin muuttuva, koska ekosysteemi on projektiperustainen ja toimijaverkko riippuu siten projekteista, tarpeista ja fokuksen kehityksestä. Teollisuus 2026 ekosysteemin päävastuutaho on Oulun yliopisto. Muut OIA:n osapuolet osallistuvat työhön omien tavoitteidensa ja ydintoimintojensa pohjalta. Ekosysteemin johtaja johtaa ja kehittää toimintaa OIA:n strategisen ja operatiivisen ohjausryhmän sekä Teollisuus 2026 ekosysteemin ohjausryhmän linjausten mukaisesti. Ohjausryhmän jäseninä ovat OIA-osapuolten edustajat, yritysten edustajia sekä muiden rahoittajien ja intressitahojen edustajia. Ohjausryhmän jäsenet koostuvat alan hyvän näkemyksen omaavista henkilöistä. OIA:n strategisen ja operatiivisen ohjausryhmien tehtävänä on strateginen ohjaus ja tukea ekosysteemin johtajaa strategian toteuttamisessa. Ekosysteemin johtajan työtä tukee ja toteuttaa ekosysteemin ohjausryhmä, johon kuuluvat OIA-osapuolten nimetyt alan asiantuntijat ja tarpeen mukaan vaihtuvia asiantuntijajäseniä. Laajemmat osaamiseen perustuvat taustatiimit kokoontuvat tarpeen mukaan laajennettuna vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kuvassa 3 on kuvattu OIA:n johtamisen toimintamalli: Kuva 3. OIA:n johtamisen toimintamalli 5 Toimintamalli OIA-ekosysteemit toimivat verkostoina, joissa mukana yrityksiä, tutkijoita, julkisorganisaatioita sekä kehitettävissä ja kokeiltavissa tuote- ja palvelu-caseissa myös asiakkaita ja asukkaita. Teollisuus 2026 ekosysteemiin kutsutaan tai niihin voivat hakeutua mukaan toimijat, jotka osoittavat kiinnostusta ja sitoutumista ekosysteemissä toimimiseen. Ekosysteemin ohjausryhmä vahvistaa osallistujat. Osallistujat voivat olla maksavia jäseniä (raha/muu yksilöity panostus) tai sponsoroituja jäseniä (esim. OIA johtoryhmän tai ekosysteemin ohjausryhmän start up/pk-yritykselle myöntämä OIA -stipendi ). Ekosysteemin toimintaa markkinoidaan ja myydään aktiiviset potentiaalisille hanke- ja projektikumppaneille eli yrityksille (erityisesti PK-yritykset ja nk. veturiyritykset) ja tutkijoille. Hankkeiden ja projektien 12

13 suunnittelu ja rahoitushaut toteutetaan yhteistyössä osallistuvien toimijoiden kesken. Hankkeisiin osallistuvat toimijat ovat maksavia toimijoita (raha/muu yksilöity panostus), joiden kanssa tehdään ekosysteemissä määritetyn mukainen sopimus. Ekosysteemin toimintaan voivat osallistua oma-aloitteisesti tai kutsusta järjestöt, yhteisöt, kuntalaiset, opiskelijat ja muut aktiiviset tahot. OIA:n sopimuspartnerit ja ekosysteemikumppanit voivat tarjota erikseen sovittavalla tavalla omat palvelu-, tki- ja rakenneinfransa OIA:n ekosysteemien sekä hankkeiden ja projektien kehitysalustaksi. Kullakin ekosysteemillä on verkostojohtaja, jonka vastuulla on aktiivisesti kontaktoida, markkinoida ja myydä ekosysteemipohjaista toimintamallia ja ekosysteemien lisäarvoa yrityksille, tutkijoille ja tutkimusryhmille. Ketterä kaupallistaminen ekosysteemi sijoittuu ekosysteemien palvelukeskuksena sekä yliopistokampukselle Linnanmaalle (yliopistolle perustettava Innovaatioareena ) että kaupungin keskustaan keskeiselle paikalle, jossa on fyysisesti paikalla mm Business Kitchen ja BusinessOulu sekä virtuaalisesti kaikki ekosysteemien ja niissä toimivien yritysten uuden liiketoiminnan kehittymisen, kansainvälistymisen ja kasvun kaupallistamispalvelut. Ekosysteemeillä on määräaikainen mandaatti ja niiden toimivuutta, suorituskykyä ja tuloksia arvioidaan säännöllisesti. Ekosysteemitoimijoiden (erityisesti yritykset) kokema lisäarvo ja todennetut positiiviset tulokset ja vaikutukset ovat jatkuvuuden edellytys. Poikkitieteellisyyden hyödyntäminen vihreän talouden tuote- ja palveluratkaisuissa on suuri mahdollisuus tulevaisuudessa. Monitieteinen ja -alainen tutkimus mahdollistaa vihreän talouden muutokseen osallistumisen ja Teollisuus 2026 ekosysteemi yhteistyön koordinaattorina mahdollistaa puolestaan entistä vaikuttavimpien yhteistyömahdollisuuksien rakentamisen. Teollisuus 2026 ekosysteemi vastaa suunnitelmallisesta täydentävän rahoituksen hakemisesta ja kokoaa erialojen osaajat saman teeman ympärille. Tavoitteena on yhdistää onnistuneesti toisiinsa metalli- ja konepajateollisuuden sekä ympäristö- ja energia-alan ja cleantechin tki-toiminta sekä yritystoiminta. Teollisuus 2026 ekosysteemin tavoitteena on rakentaa vahva kansallinen ja kansainvälinen tki-ohjelma edistämään alueen metalli- ja konepajateollisuuteen sekä vihreään talouteen liittyvän ekosysteemin rakentamista yhteistyössä akateemisen maailman ja soveltavan tutkimuksen ja elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on saada alueelle selkeä profiili ja houkutteleva tki-kokonaisuus, johon voidaan hakea suurta rahoitusosuutta kansallisista ja kansainvälisiltä tki-rahoittajilta. Teollisuus 2026 ekosysteemi rakentaa merkittävät kansalliset ja kansainväliset verkostot tukemaan tätä kehittämistyötä. Teollisuus 2026 ekosysteemi toimii tki:n ja elinkeinoelämän yhdistävänä työkaluna ja tunnistaa elinkeinoelämän tarpeet ja linkittää uusimman osaamisen yritysten tarpeisiin. Teollisuus 2026 ekosysteemin toimintafilosofiaksi on ohjelmapohjainen ekosysteemimalli (kuva 4). Toimintamalli perustuu valittuihin toiminnan painopisteisiin (strateginen innovaatioagenda) ja yhteiseen tki-ohjelmaan (Teollisuus 2026 ekosysteemin tki-hankesalkku). tki-ohjelma muodostuu OIA-osapuolten strategisesti merkittävistä hankkeista liittyen Teollisuus 2026 ekosysteemin painopistealueisiin ja hankkeilla on tiivis yhteys muihin tki-ohjelmiin. tki-ohjelman kokoamisen elementteinä ovat OIA-osapuolten ja yritysten hanketoiminta. 13

14 Kuva 4. Teollisuus 2026 ohjelmapohjainen ekosysteemimalli Teollisuus 2026 ekosysteemi muodostaa metalli- ja konepajateollisuuden sekä ympäristö- ja energia-alaa yhdistävän osaamiskeskittymän, joka yhdistää innovaatioprosessissaan nopeasti alan korkeatasoisen tutkimuksen, yritysosaamisen ja rahoituskanavat tki-hankkeisiin (kuva 5). Teollisuus 2026 ekosysteemissä tehdään ratkaisut innovaatioiden hankkeistuksesta kahdessa viikossa. Teollisuus 2026 ekosysteemin toimintatavan vahvuus on yksi asiakasrajapinta ja tehokas arvoketju. Innovaatioprosessiin voi tulla mukaan mihin kohtaan hyvänsä. Kuva 5. Teollisuus 2026 ekosysteemin innovaatioprosessi Kaiken tekemisen ja hankkeiden tähtäin on innovaatioiden synnyttämisessä sekä keksintöjen, tutkimustulosten ja tuote- ja palvelukonseptien kaupallistamisessa. Hankkeiden suunnittelussa ja muodostamisessa otetaan huomioon potentiaalisten asiakkaiden ja hyödyntäjien näkökulmat ja ideat. Ideoiden perusteella suunnataan 14

15 hankkeissa tehtävää perus- ja soveltavaa tutkimusta. Asiakas ja hyödyntäjä pyritään pitämään mukana projektien kaikissa vaiheissa arvioivana, neuvovana ja pilotoivana osapuolena. Kaupallistamisen arviointiin ja tuotteistamiseen käytetään ulkopuolista asiantuntija-apua asiakkaiden ja hyödyntäjien näkökulmien lisäksi, jotta keksinnöt ja tutkimustulokset päätyisivät markkinoille innovatiivisina tuotteina tai palveluina mahdollisimman nopeasti tai lisensoitaisiin Oulussa toimiville tai kansainvälisille yrityksille mahdollisimman tehokkaasti. Teollisuus 2026 ekosysteemin tehtävänä on luoda innovaatioista liiketoimintaa valituilla painoaloilla. (kuva 6) Tutkimuksen tekevät yliopistolla tiedekunnat ja muut tutkimusyhteisöt. Kuva 6. Teollisuus 2026 ekosysteemin innovaatiovastuu Teollisuus 2026 ekosysteemissä rakennetaan valituille painoalueille toimivat ekosysteemit. CEE on jo rakentanut painopistealueille ilma, vesi, energia, resurssitehokkuus ja mittaustekniikka alan yritysosaamisen verkostot (kuva 7). Teollisuus 2026 ekosysteemin tehtävä tässä toimintamallissa on toimia metalli- ja konepajateollisuuden sekä ympäristö- ja energia-alaa yhdistävänä osaamiskeskittymänä, jonka kautta yritys- ja tutkimusorganisaatioiden tarpeet kohtaavat proaktiivisesti, nopeasti ja läpinäkyvästi. Kuva 7. CEE:n Cleantechin tki-verkostoja 15

16 Tavoitteena Teollisuus 2026 ekosysteemissä on rakentaa valituille tki-alueille toimivat arvoketjut esimerkkinä Oulun alueelle jo perustettu metallurgiaan keskittyvä SME-MET IMCEE ekosysteemi, jossa paikalliset pienet ja keskisuuret yritykset (mittaus- ja ympäristötekniikka sekä teollisuuspalvelut), metallurgian alan suuryritykset, kunnalliset toimijat ja tutkimuslaitokset toimivat yhdessä (kuva 8). Kuva 8. SME-MET IMCEE ekosysteemi Oulussa on paljon korkealaatuista metallurgian osaamista ja tämä pohjautuu vahvaan suuryritysten paikalliseen läsnäoloon lähipaikkakunnilla. Oululainen metallurgia-osaaminen on keskittynyt useaan pk-yritykseen ja nyt toimintaa halutaan kehittää lisääntyvän yhteistyön avulla. Tavoitteena yrityksillä on kansainvälistyminen yhteistyössä toistensa ja yliopiston kanssa. IMCEE-hankkeen taustalla oleva SME- MET (pk-yritykset metallurgiasektorilla) yhteisö on syntynyt Oulun yliopiston alaisuudessa toimivan CEE:n koordinaation tuloksena. Hankkeessa tavoitteena on ollut terästää oululaista keihäänkärkiosaamista entistä enemmän painottumaan pksektorin tarpeisiin joilla on asiakaskuntanaan metallurginen teollisuus. Kokonaisuus sisältää ryhmän pk-yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä metallurgian suuryritysten sekä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. IMCEE-hankkeessa mukana olevien pkyritysten; Sapotech, Luxmet, SFTec, SR-Instruments, Oulu Water Alliance, Bet-Ker sekä Blastman Robotics tavoitteena on uuden luominen, kansainvälistyminen ja kasvu. Ekosysteemiä täydentää BusinessOulun ja FIMECCin asiantuntijoiden osallistuminen projektiin. Yksittäisen pk-yrityksen on vaikea päästä murtautumaan kilpailluille aloille, kuten metallurgiseen teollisuuteen. SME-MET-hankkeessa on kehitetty toimiva ja tavoitteellinen ekosysteemimalli, joka auttaa yrityksiä kilpailemaan suurten toimijoiden kanssa yhteistyön ja erikoistumisen kautta. Toimintamalli on luotu tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja sitä voidaan soveltaa myös muille sektoreille. Yhteistyöekosysteemit ja sitä kautta pk-yritysten kansainvälistyminen on yksi lääke meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Samalla saadaan uusia ratkaisuja teollisuuteen sekä tuotteistettua tutkimustuloksia. Juuri nyt yhteiskuntamme tarvitsee nopeasti kansainvälistyviä pk-yrityksiä ja uusia osaamisklustereita. Näiden avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja kehittää 16

17 suomalaisen osaamisen kilpailukykyä kansainvälisessä mittakaavassa. IMCEEekosysteemi on malliesimerkki tällaisesta toiminnasta. Paikallisten tehokkaasti toimivien ekosysteemien on myös helpompi tehdä yhteistyötä vastaavien kansainvälisten ekosysteemien kanssa. (kuva 9) Kuva 9. Ekosysteemikoheesio 6 Toimiala- ja markkinakuvaus Tämä kehittämissuunnitelma kohdistuu Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittämiseen. Tässä toimia-ala ja markkinakuvauksessa tarkastellaan Teollisuus 2026 ekosysteemin painoalueita globaalisti, Suomen tasolla ja alueellisesti: Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju, Korkean arvolisän biotaloustuotteet, Energian ja ympäristön resurssitehokkuus. Hallituksen tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden, kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä ja vaikuttaa siten positiivisesti Suomen vientiin, työllisyyteen ja omavaraisuuteen. Hallituksen tavoitetta tukevat viisi kärkihanketta, jotka keskittyvät puhtaaseen energiaan, puuhun ja vesistöihin, maatalouden investointeihin ja luontopolitiikkaan. Myös Oulun innovaatioallianssin Teollisuus ekosysteemin painopistealueet energian ja ympäristön resurssitehokkuus, korkean arvonlisän biotaloustuotteet ja alueellisesti vahva metallija konepajateollisuuden arvoketju vastaavat hyvin hallituksen tavoitteisiin ja kärkihankkeisiin. Tämän lisäksi Teollisuus 2026 ekosysteemin painopistealueet sopivat hyvin yhteen myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman ja biotaloustrategian kanssa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen perustuva biotalous ja monipuolinen energiantuotanto on valittu yhdeksi alueen kehittämisen painopisteistä. Kuvassa 10 on kuvattuna tutkimukseen panostamisesta Suomessa ja globaalisti. 17

18 Kuva 10. Tutkimukseen panostaminen globaalisti Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju Metalliteollisuus tarkoittaa metalleja jalostavia ja metallituotteita tuottavia tuotannollisen teollisuuden sektoreita. Metalliteollisuus jaetaan seitsemään eri alaan. Metalliteollisuutta ovat kaivostoiminta, metallien perusteollisuus, metallituoteteollisuus, koneteollisuus, sähkö- ja elektroniikkateollisuus sekä kulkuneuvoteollisuus. Kone- ja metallituoteteollisuuden menestystuotteita ovat mm. risteilijät, laivojen ja voimaloiden moottorit, massa- ja paperikoneet, kiven ja mineraalien käsittelylaitteet, hissit, nosturit ja nostimet sekä metsä- ja maatalouskoneet. Toimialan Suomessa sijaitsevissa yksiköissä työskentelee noin henkilöä. Näin mitattuna se on teknologiateollisuuden suurin toimiala. Toimialan yritysten liikevaihto Suomessa on 27 miljardia euroa. Metalli- ja konepajateollisuus globaalisti Metallien jalostuksella ja kone- ja metallituoteteollisuudella on suuri painoarvo maailmantaloudessa. Nämä teollisuuden toimialat tuottivat vuonna 2011 vajaan kolmanneksen noin miljardia dollaria maailman tehdasteollisuuden arvonlisäyksestä. Kuten monilla muillakin teollisuuden toimialoilla, myös näillä 18

19 toimialoilla arvonlisäyksen maantieteellinen jakauma on muuttunut merkittävästi Kiinan nousun myötä. Kiinan nousu näyttää kuitenkin tapahtuneen pääasiassa Yhdysvaltojen ja Japanin kustannuksella. Euroopan asema on säilynyt vahvana erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Vuonna 2011 Kiinan osuus metallien jalostuksen ja kone- ja metallituoteteollisuuden globaalista arvonlisäyksestä oli 21 prosenttia, kun se vielä vuosituhannen vaihteessa oli vain 6 prosenttia. Yhdysvaltojen osuus oli samanaikaisesti laskenut 26 prosentista 12 prosenttiin ja Japanin 19 prosentista 11 prosenttiin. Euroopan unionin alueella arvonlisäyksestä syntyi noin 27 prosenttia, mikä vastaa likimain EU:n 27 jäsenmaan osuutta vuonna 2000 se oli 28 prosenttia. Eurooppalainen koneteollisuus on Saksan johdolla säilyttänyt asemansa ja markkinaosuutensa globaalissa kilpailussa viimeisen 10 vuoden aikana. Kone- ja metallituoteteollisuudella on jatkossakin merkittävä rooli maailmalla väestön kasvun ja kaupungistumisen myötä, ja halutessaan suomalaisillakin yrityksillä on hyvät mahdollisuudet ottaa markkinoista osansa. Uusia koneita ja laitteita tarvitaan infrastruktuurin rakentamiseen ja teollisuuden kehittämiseen erityisesti kehittyvillä alueilla. Ympäristöteknologian, energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Metalli- ja konepajateollisuus Suomessa Vuonna 2013 tuotannon määrä supistui metalliteollisuudessa 7,3 prosenttia, kun se koko teollisuudessa supistui 3,1 prosenttia. Kun metalliteollisuuden tuotanto laski jo edellisenä vuonna 6,4 prosenttia, painui tuotanto jo selvästi kriisivuoden 2009 tason alle. Metalliteollisuus on teollisuuden päätoimialoista kaikilla mittareilla mitattuna suurin. Sen osuus koko teollisuuden jalostusarvosta oli 48 prosenttia vuonna Metalliteollisuuden toimialojen kehitys on ollut hyvin eritahtista viime vuosina. Vuonna 2013 vain muiden kulkuneuvojen (suurelta osin telakat) valmistuksen tuotanto kasvoi. Suurinta pudotus oli elektroniikkateollisuudessa, peräti 16 prosenttia. Huolestuttavaa on, että myös viime vuosina hyvin pärjännyt metalliteollisuuden suurin toimiala koneiden ja laitteiden valmistus supistui 8 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialojen suhteellisten osuuksien kehitykselle on ollut ominaista, että koneiden ja laitteiden valmistuksesta on tullut viime vuosina hallitseva toimiala. (kuva 11) 19

20 Kuva 11. Vienti tuoteluokittain 2015 (Lähde: Tulli) Metalliteollisuus työllisti vuonna 2013 noin palkansaajaa ja yrittäjää, missä oli vähennystä edellisvuoteen noin henkilöä eli noin kuusi prosenttia. Työllisiä oli ennen taantumaa noin , joten taantuman seurauksena metalliteollisuudesta oli vuoteen 2013 mennessä hävinnyt noin työpaikkaa eli noin viidennes työpaikoista. Metalliteollisuuden tavaraviennin arvo oli vuonna 2013 noin 24 miljardia euroa, mikä oli 6,7 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Metalliteollisuuden osuus Suomen koko teollisuuden tavaraviennistä oli viime vuonna noin 43 prosenttia. Tämä rakentui siten, että koneiden ja laitteiden osuus oli 13, metallien jalostuksen 12, sähkölaitteiden seitsemän, tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden viisi, kulkuneuvojen neljä ja metallituotteiden kolme prosenttia kaikesta tavaraviennistä. Suomen ulkomaan kaupalle tärkeiden koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen sekä sähkö- ja elektroniikkatuotteiden vienti laski viime vuonna ja veti kokonaistavaraviennin miinukselle. Metallin viennistä noin 66 prosenttia suuntautui Eurooppaan. Vienti euroalueelle kasvoi hieman, kun taas muualle Eurooppaan vienti väheni. (taulukko 2, 3) 20

21 Taulukko 2. Suomen tuonti ja vienti metalli- ja konepajateollisuuden osalta 2015 Tuonti ja vienti SITC-pääluokittain ja -pääryhmittäin Tuonti 2015 Vienti 2015 Heinäkuu Tammi-heinäkuu Heinäkuu Tammi-heinäkuu arvo arvo osuus muutos arvo arvo osuus 1000e 1000 e % % 1000e 1000e % Koko tuonti/vienti , ,0-2 Valmistetut tavarat valmistusaineen , ,8 +3 mukaan Rauta ja teräs , ,6 +3 Muut metallit , ,2 +12 Tuotteet epäjalosta metallista , ,9 +5 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,4 +6 Taulukko 3. Suomen tuonti ja vienti metalli- ja konepajateollisuuden osalta 2014 muutos % Tuonti ja vienti SITC-pääluokittain ja -pääryhmittäin Tuonti 2014 Vienti 2014 Joulukuu Tammi-joulukuu Joulukuu Tammi-joulukuu arvo arvo osuus muuutos arvo arvo osuus 1000e 1000e % % 1000e 1000e % Koko tuonti/vienti , ,0-0 Valmistetut tavarat valmistusaineen , ,2-0 mukaan Rauta ja teräs , ,0 +2 Muut metallit , ,9 +6 Tuotteet epäjalosta metallista , ,0-3 Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet , ,7 +6 Metalliteollisuuden työn tuottavuuden (kiinteähintainen arvonlisä työtuntia kohti) kehitys on 2000-luvulla ollut varsin vaihtelevaa. Vuosina metalliteollisuuden kiinteähintainen arvonlisäys pieneni, mutta koska työllisyys ei supistunut vastaavasti, tuottavuus laski. Vuonna 2013 metalliteollisuuden työllisyys laski kuudella prosentilla, mikä pysäytti tuottavuuden kaksi vuotta jatkuneen laskun. Metallien jalostuksessa tuottavuus kasvoi huomattavasti, 37 prosenttia. Myös elektroniikkateollisuuden 16 prosentin kasvua voi pitää hyvänä. Heikointa kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa tuottavuus laski 14 prosenttia. Metalliteollisuuden investointien suhde arvonlisäykseen eli investointiaste on vaihdellut 2000-luvulla melko voimakkaasti. Vaihteluun on vaikuttanut sekä investointien muutokset että arvonlisäyksen muutokset. Investointiaste on voinut nousta, vaikka investointeihin käytettäisiin edellisvuotta vähemmän rahaa. Näin kävi esimerkiksi vuonna Viime vuonna investointeihin käytetty raha supistui 19 prosenttia. Suurin syy laskuun olivat Outokummun suurinvestointien valmistuminen. Kun investoinnit nousivat ainoastaan moottoriajoneuvojen valmistuksessa, laski investointien määrä alemmaksi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Kun tähän vielä lisätään viimeaikoina tapahtunut tuotantokapasiteetin poistuminen käytöstä, voidaan katsoa metalliteollisuuden kapasiteetin olevan kutistumassa huolestuttavaa vauhtia. Investoinneilla uuteen teknologiaan voitaisiin varmistaa toiminnan jatkamisen 21 muutos %

22 edellytykset. Jos investoinnit jätetään tekemättä ja samalla lakkautetaan vanhaa kapasiteettia, tuhotaan menestymisen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Financial Times Limitedin vuonna 2015 tekemässä fdi Benchmark -vertailussa verrattiin Suomen kustannusrakennetta sekä korkean kustannusrakenteen että matalamman kustannusrakenteen Euroopan valtioihin konepajateollisuudessa (kuva 12). Tulokset olivat houkuttelevia. Suomen työn kustannusaste oli kohtuullinen ja kilpailukykyinen korkean kustannusrakenteen valtioihin verrattuna. Suomen veroaste, varsinkin yhteisövero, on kohtuullinen ja kilpailukykyinen kummassakin ryhmässä. Matalan kustannusrakenteen valtioihin verrattuna Suomen työn kustannusten ennustettavuus, työn tuottavuus sekä innovaatiokyky olivat huippuluokkaa. Koko vertailukannan mittapuulla Suomi oli paras tutkijoiden ja insinöörien saatavuudessa sekä infrastruktuurin ja elämisen laadussa. Myös omistusoikeuksien taso on erittäin hyvä Machinery, labor costs in selected European countries UK IRELAND FINLAND AUSTRIA FRANCE DENMARK SWEDEN GERMANY NORWAY Kuva 12. fdi Benchmark, a service from the Financial Times Limited All Rights Reserved. Metalli- ja konepajateollisuus Oulun seudulla Teollisuudessa investointien taso on ollut viimeisinä vuosina Pohjois-Pohjanmaalla alhaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Alan kasvun edellytyksenä on liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen ja sitä myöten myös teollisuuden omien investointien kasvu. Tärkeä ajuri teollisuuden kasvulle tulee olemaan Pohjois- Suomessa toteutettavat suuret investoinnit sekä kansainvälinen kilpailukyky. Tähän lukeutuvat ainakin ydinvoimalan rakentaminen, kaivosala ja sen kasvuinvestoinnit sekä uusiutuvan energian tuotannon investoinnit; tuulivoimapuistot ja biopohjaisen polttoaineen tuotanto. Oulun-, Raahen-, Ylivieskan ja Nivala-Haapajärven seutukuntien alueella on noin 380 metallialan pk-yritystä, jotka tuottavat lähes miljardin euron liikevaihdon vuosittain. Metalliteollisuuden yritykset ovat myös kansainvälistyneet joko suoraan tai päämiestensä kautta. Teräs- ja metalliteollisuuden palveluksessa on suoraan lähes 9000 työntekijää ja välillisesti ala työllistää arviolta henkilöä. 22

23 Oulussa on paljon korkealaatuista metallurgian osaamista ja tämä pohjautuu vahvaan suuryritysten paikalliseen läsnäoloon lähipaikkakunnilla. Oululainen metallurgia-osaaminen on keskittynyt useaan pk-yritykseen ja nyt toimintaa halutaan kehittää lisääntyvän yhteistyön avulla. Tavoitteena yrityksillä on kansainvälistyminen yhteistyössä toistensa ja yliopiston kanssa. IMCEE-hankkeen taustalla oleva SME-MET (pk-yritykset metallurgiasektorilla) yhteisö on syntynyt Oulun yliopiston alaisuudessa toimivan CEE:n koordinaation tuloksena. Hankkeessa tavoitteena on ollut terästää oululaista keihäänkärkiosaamista entistä enemmän painottumaan pk-sektorin tarpeisiin joilla on asiakaskuntanaan metallurginen teollisuus. Kokonaisuus sisältää ryhmän pkyrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä metallurgian suuryritysten sekä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. IMCEE-hankkeessa mukana olevien pk-yritysten; Sapotech, Luxmet, SFTec, SR-Instruments, Oulu Water Alliance, Bet-Ker sekä Blastman Robotics tavoitteena on uuden luominen, kansainvälistyminen ja kasvu. Ekosysteemiä täydentää BusinessOulun ja FIMECCin asiantuntijoiden osallistuminen projektiin. Jotta metalli- ja konepajateollisuuden tarpeisiin voidaan vastata tulevaisuudessa, tullaan innovaatiotoimintaa tukevaa perus- ja soveltavaa tutkimusta sekä tulevaisuuden teknologioihin liittyvää tutkimusta lisäämään, kuten myös tuotekehitystä liittyen uusiin terästuotteisiin, uusiin teräslaatuihin ja konepajakäytettävyyteen. Hankkeistuksella pyritään luomaan innovaatiotoimintaa tukevaa soveltavaa tutkimusta. Konepajaosaamista tullaan kehittämään esimerkiksi vaativien toimitusten valmisteluissa ja koehitsausten tarjoamisessa. Robotiikkaan, tuotantoautomaatioon, tietokoneavusteiseen suunnitteluun, simulointiin sekä erilaisiin mittausratkaisuihin liittyviä tuotantoprosesseja ja -teknologioita kehitetään. Tietoa markkinoista, asiakkaista, asiakastarpeista ja uusista materiaalista pyritään lisäämään. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen painopisteenä ovat esimerkiksi uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen, rahoituksen hankinta, verkostoituminen, innovaatioiden kehittäminen, start-up-palvelut ja invest in - aktiviteetit. Biotalous, energia ja ympäristö Suomen kasvun uudet kärkialat biotalous ja cleantech Valtioneuvoston 2014 toukokuun periaatepäätöksen tavoitteena on vauhdittaa Suomen elinkeinojen uudistumista ja talouden nousua kasvun uusilla kärkialoilla cleantechissä ja biotaloudessa. Periaatepäätöksellä valtionhallinto luo synergioita näille alueille laadittujen strategioiden toimenpiteiden välille ja ohjaa resurssejaan uuden kasvun aikaansaamiseksi. Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet tarjota ratkaisuja näiden alojen globaaleihin haasteisiin, kuten raaka-aineiden, ruoan ja puhtaan veden saatavuuteen ja niukkenevien luonnonvarojen nykyistä tehokkaampaan hyödyntämiseen. Suomi on jo nykyisellään merkittävä globaali osaaja niin cleantechin eli ympäristöä vähemmän kuormittavien tuotteiden, palveluiden ja teknologioiden aloilla, kuin myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käyttöön sekä biopohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin perustuvan biotalouden aloilla. 23

24 Kansantaloutemme ajankohtaisena haasteena on toisaalta vahvistaa vientituotteidemme kilpailukykyä ja Suomessa toimivien yritysten asemaa kansainvälisissä arvoketjuissa. On löydettävä keinoja lisätä tuotteisiin ja palveluihin sisältyvää arvoa ja vähentää tarvetta kilpailla tuotantokustannuksilla. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto (lukuun ottamatta energia- ja metsäteollisuutta) oli 25 miljardia euroa vuonna Biotalouden tuotoksen (biotalouden yritysten yhteenlasketun liikevaihdon) arvioidaan olevan yli 60 miljardia euroa vuodessa. Cleantech- ja biotalousstrategian tavoitteina on kasvattaa cleantech-yritysten liikevaihto 50 miljardiin euroon ja luoda vähintään uutta cleantech-työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, ja kasvattaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon ja luoda uutta biotaloustyöpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biotalous ei ole uusi toimiala, vaan se yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotaloudelle on ominaista uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen ja ympäristöä säästävän puhtaan teknologian käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Siirtymistä fossiilitaloudesta biotalouteen voidaan perustellusti kutsua talouden kehityksen uudeksi aalloksi. Kasvun uudet kärjet biotalous Biotalous yhdistää monia alkutuotannon ja jalostustoiminnan aloja sekä lopputuotteiden markkinoita. Biotaloudelle on ominaista ympäristöä säästävän puhtaan teknologian ja uusiutuvien biopohjaisten luonnonvarojen käyttö sekä materiaalien tehokas kierrätys. Erityisesti metsäsektorin merkitys Suomessa on ollut, ja tulee myös jatkossa olemaan suuri, sillä yli puolet Suomen nykyisestä biotaloudesta perustuu metsiin. Biotaloudessa perinteiset toimialojen väliset rajaaidat hälventyvät ja syntyy uudenlaista toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Tulevaisuudessa metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo teollisia symbiooseja esimerkiksi metsä-, energia-, teknologia-, kemian- ja rakennusalalla. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme sekä runsaat metsävaramme, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman, tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle. Nykyisen teollisuuden uudistuminen, uuden kasvuyritystoiminnan synnyttäminen ja markkinoiden määrätietoinen vahvistaminen sekä metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ratkaisevassa asemassa Suomen biotalouden kehittymiselle. Suomella on myös monia toistaiseksi 24

25 vähäiselle hyödyntämiselle jääneitä maatalouden ja yhdyskuntien biomassavaroja, joille on avautumassa uusia käyttötapoja ja -mahdollisuuksia. Suomen kansallisen biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Strategian johtoajatuksena on, että Suomessa luodaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin ja synnytetään sekä kotimaahan että kansainvälisille markkinoille uutta liiketoimintaa,joka tuo hyvinvointia koko Suomelle. Suomen biotalouden tuotos, yli 60 mrd euroa, vastaa noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta ja alan työllisten määrä on tällä hetkellä yli Luvut eivät sisällä teknologiateollisuuden biotaloudeksi katsottavaa osuutta. Suomen kansallisen biotalousstrategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: viennin kasvun ohella fossiiliraakaaineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Suomen biotalouden kehittämiseksi tarvitaan määrätietoista ja pitkäjänteistä panostamista. Suomesta tulee tehdä houkutteleva toimintaympäristö, joka kannustaa suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä investoimaan maahamme. Politiikkatoimilla voidaan merkittävästi vauhdittaa biotalouden kasvua ja poistaa sen kehittymisen esteitä. Panostamisen tuloksena kehittyy monipuolinen, korkean jalostusarvon dynaaminen biotalousala, jolle on ominaista kansainvälinen ja kasvava liiketoiminta. Ala koostuu globaaleista suuryrityksistä, kasvuhakuisista PK yrityksistä sekä innovatiivisista mikroyrityksistä. Suurten ja pienten yritysten väliset strategiset kumppanuudet ovat luonnollinen osa yritysten toimintaa ja tuovat kilpailuetua kaikille. Yrityskentässä on vilkasta dynamiikkaa, uusia yrityksiä syntyy ja toisaalta yritysjärjestelyjä tapahtuu, mikä lisää pääomasijoittajien kiinnostusta alaan. Biotalous globaalisti Maailman väestön nopea kasvu, ehtyvät luonnonvarat ja luonnon hupeneva monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kehittämistä. Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tämä globaali kehitys luo pohjan muutokselle kohti biotaloutta. Globaalin biotalouden nousu tulee lisäämään merkittävästi työpaikkoja ja liikevaihtoa eri teollisuudenaloilla. (kuva 13) 25

26 Kuva 13. Globaalit bioteknologiamarkkinat ja niiden kasvuennusteet (2012) Biotalouden operaatiot työllistivät jo vuonna 2013 Euroopassa yli 22 miljoonaa henkilöä, ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto oli arviolta 2 triljoonaa euroa. Biotalous on tärkeä moottori EU:n kasvustrategiassa. Myös YK ja OECD näkevät vihreän talouden mahdollisuudet vahvistaa kestävää kehitystä ja samalla taloutta. EU hyväksyi oman biotalousstrategiansa vuonna Siihen liittyvä Horisontti 2020 on EU:n tutkimuksen puiteohjelma vuosille Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksella parannetaan unionin kilpailukykyä ja kasvua sekä luodaan uusia työpaikkoja. Ohjelmasta rahoitetaan elintarviketurvallisuutta, kestävää maataloutta sekä merien, merenkulun ja sisävesien tutkimusta. Turvallinen, puhdas ja tehokas energiantuotanto, ilmastotoimet, resurssitehokkuus ja raaka-aineet ovat myös rahoituksen kohteina. EU ja moni teollisuusmaa Suomen ohella ovat jo toteuttamassa politiikkatoimia, joiden tavoitteena on vahvistaa maansa edellytyksiä hyödyntää biotalouden mahdollisuuksia. Biotalous Suomessa Suomi on jo nykyisellään merkittävä globaali osaaja niin cleantechin kuin myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön sekä biopohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin perustuvan biotalouden aloilla. Suomalaisten yritysten maailmanluokan osaaminen biomassojen jalostamisessa, vahva teollinen perustamme sekä runsaat metsävaramme, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman, tarjoavat hyvän lähtökohdan biotaloutemme kehittämiselle. Nykyisen teollisuuden uudistuminen, uuden kasvuyritystoiminnan synnyttäminen ja markkinoiden määrätietoinen vahvistaminen sekä metsien kasvusta ja monimuotoisuudesta huolehtiminen ovat ratkaisevassa asemassa Suomen biotalouden kehittymiselle. Suomen kansallisen biotalousstrategian visiona on, että vuonna 2025 biotalouden kestävät ratkaisut ovat Suomen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn perusta. Suomen nykyinen biotalouden tuotos, yli 60 miljardia euroa, vastaa noin 16 prosenttia bruttokansantuotteesta ja alan työllisten määrä on tällä hetkellä yli Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda uutta työpaikkaa. Biotalous tuottaa myös muita kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia hyötyjä: viennin kasvun ohella fossiiliraaka-aineiden korvaaminen kotimaisilla uusiutuvilla 26

27 luonnonvaroilla parantaa Suomen vaihtotasetta, vahvistaa huoltovarmuutta ja lisää energiaomavaraisuutta. Biotalousstrategian strategiset päämäärät ovat: 1 Kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, 2 Uutta liiketoimintaa biotaloudesta, 3 Vahva osaamisperusta biotaloudelle 4 Biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Kaupungeilla, kunnilla, alueilla sekä valtionhallinnolla on keskeinen rooli, kun biotalouden uusia ratkaisuja otetaan käyttöön. Kunnat ja niiden merkittävät investoinnit sekä julkiset hankinnat tarjoavat merkittäviä biotalouden kehittämisympäristöjä. Niissä voidaan kokeilla, testata ja kehittää kestäviä biotalouden ratkaisuja esimerkiksi rakentamiseen sekä energia-, vesi-, liikenne- ja jätehuoltoon. Biotalous Oulun seudulla Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma ja biotaloustrategia nostaa biotalouden lupaavaksi kehittämisalueeksi. Pohjois-Pohjanmaan näkökulmasta biotalouteen liittyy korkea odotusarvo: Alan kehityksen voidaan olettaa hyödyttävän maakuntaa monipuolisesti, sekä kasvukeskuksia että maaseutualueita. Lisäksi kehittämisen kynnys ja riskit ovat osin pienempiä kuin täysin uusilla aloilla. Pohjois-Pohjanmaan alueen kilpailukyky ja omavaraisuus tulevat riippumaan toimijoiden kyvystä uusiutua, fokusoida toimintaansa ja tehdä yhteistyötä. Uusiutuvilla luonnonvaroilla, niiden tuotannolla ja jalostuksella on ollut nykypäivään saakka varsin keskeinen rooli maakunnan elinkeinoelämässä. Biotaloutta ja vähähiilistä taloutta kehitetään lähivuosina voimakkaasti mm. aluekehittämisen rahoitusohjelmien kautta. Oulun yliopisto ja sen yhteyteen sijoittuvat luonnonvarakeskus sekä Suomen ympäristökeskus tarjoavat laaja-alaisen tutkimuspotentiaalin biotaloudelle. Yliopisto tukee osaltaan biotalouden kehittämistyötä tutkimuksensa kautta. Yhtenä tällaisena hankkeena biotalouden innovaatioiden saralta mainittakoon Oulun yliopistossa vireillä oleva HYÖBI-hanke. HYÖBI-hanke (hyödyntämättömien biomassojen materiaali- ja kustannustehokkaan arvoketjun kehittäminen) tähtää siihen, että saataisiin tietoa ja todellisia käytännön kokemuksia, jotka johtavat koko biomassan arvoketjun mukaiseen todelliseen liiketoimintaan. Oulun alueen biotalouden kilpailukyky on vahva: Oulussa on erittäin vahva biotalouden infrastruktuuri ja perinne, tieteellinen ja teknologinen osaaminen on kansainvälistä luokkaa, Oulussa on vahva liiketoimintaosaaminen, joukko globaaleilla markkinoilla menestyviä yrityksiä, Oulun alueella ja Pohjois-Suomessa nähdään valtava biotalouden kasvupotentiaali. Oulun alueen kärkiosaamisalat, etenkin ICT, biotieteet, cleantech, korkealuokkainen alkutuotanto sekä arktisen ympäristön tuntemus ovat avaintekijöitä alueellisen biotalouden kannalta. Näitä asioita voidaan käyttää erottumistekijöinä, joiden avulla rakennetaan uusia kumppanuuksia ja lisätään alueen houkuttelevuutta. 27

28 BusinessOulun kasaamassa Biotalous Oulu -raportissa on esitetty Oulun seudun biotalouden tärkeimpiä tunnuslukuja. Liikevaihto on yhteensä noin 599 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä Biotalous yrityksien lukumäärä on 460. (kuva 14) 28

29 Kuva 14. Biotalous Oulu BusinessOulu, TeollisuusForum 2013 Energian ja ympäristön resurssitehokkuus Työ- ja elinkeinoministeriön Cleantechin strateginen ohjelma määrittelee puhtaan teknologian seuraavasti: Cleantech on tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät samalla prosessien haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Cleantech on teollisuustoimialarajat ylittävää teknologiaa materiaali- ja energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vesien ja materiaalin kierrätykseen ja ympäristön hallintaan. Cleantechilla tarkoitetaan siis tuotteita, palveluja ja prosesseja, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät päästöjä ympäristöön. Samalla kun cleantech tarjoaa ratkaisuja globaaleihin ympäristöhaasteisiin kuten ympäristön pilaantumiseen, ilmaston muutokseen ja resurssien riittävyyteen, se parantaa teollisuuden ja palveluiden kilpailukykyä materiaalien ja energian tehokkaan käytön myötä. Luonnonvarojen rajallinen riittävyys sekä energian hinnan nousu aiheuttavat sen, että cleantechyritykset ovat maailmanmarkkinoilla kilpailukykyisempiä kuin muut yritykset. Yritykset, jotka eivät huomioi raaka-aineiden kestävää käyttöä, energiatehokkuutta, kierrätystä ja ympäristöpäästöjä eivät tulevaisuudessa tule pärjäämään globaalissa kilpailussa. Kasvun uudet kärjet cleantech Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa. Markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7 8 %. Suomessa cleantechliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2012 noin 25 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 %. Tavoitteena on nostaa cleantechliikevaihto 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. 75 % kasvusta tulee olla vientiä. Myös kotimarkkinoilla liikevaihdon tulee kasvaa. Lisäksi alalle tulee syntyä uutta cleantech-työpaikkaa. Suomen valtio on sijoittanut cleantech-tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan noin 200 miljoonaa euroa vuodessa Tekesin kautta. Yritykset ovat sijoittaneet sekä yhteisiin ohjelmiin että yritysten omaan tutkimukseen ainakin 800 miljoonaa euroa. Yhteensä sijoitukset ovat siten olleet yli miljardi euroa vuodessa jo pidemmän aikaa. 29

30 Tutkimuksen pohjalta on jo syntynyt uusia yrityksiä ja innovaatioputkissa on lisää uusia tuotteita joko nykyisten tai uusien yritysten kaupallistettavaksi. Cleantech globaalisti Globaali cleantech-liiketoiminta kasvaa vuosittain lähes kaksinumeroisella prosenttiyksiköllä. Globaali liikevaihto on 1600 miljardia euroa ja sen uskotaan kasvavan 2500 miljardiin euroon 2020 mennessä. Suomi ei ole ainoa maa, joka haluaa kakusta osuutensa. Ruotsin cleantech-liikevaihto oli 28 mrd, Norjan 23 mrd ja Tanskan 40 mrd euroa vuonna Vaikka olemme globaalia kärkitasoa, kilpailu cleantech-puolella on kovaa ja kiihtyy entisestään. Meidän on siis myös kiristettävä vauhtiamme kehityksessä. Maailmalla on tällä hetkellä erittäin kova kilpailu siitä, mikä maa pääsee maailmanlaajuiseksi johtajaksi Cleantechin alalla. Tutkimusrahoitusbudjetista vihreään teknologiaan on osoitettu Yhdysvalloissa 11,5 %, Kiinassa 34,3 %, Ranskassa 21 % ja Etelä-Koreassa 80,5 %. Lisäksi jo 2010 Etelä-Korea ilmoitti tuplaavansa rahoituksensa vihreään teknologiaan kahteen prosenttiin BKT:stä. Kiina asetti jo aikaa sitten kotimaiseksi tavoitteekseen huimat 20 GW aurinkoenergiaa ja 100 GW tuulivoimaa vuoteen 2015 mennessä sekä 1000 GW tuulivoimaa vuoteen 2050 mennessä. Panostukset näkyvät myös räjähdysmäisessä julkaisumäärien kasvussa etenkin aurinko-energian, biomassan ja tuulivoiman saralla viimeisen viiden vuoden aikana. Yksi trendi cleantechin saralla on myös kuluttajamarkkinoille suunnattujen cleantechtuotteiden esiinnousu. Luonnonresurssien niukkuuden, nousevien polttoainekulujen, digitaalisuuden ja käyttäjälähtöisyyden leikkauspisteessä on valtava uusi liiketoimintamahdollisuus. Suomalaisilla on kaikki mahdollisuudet tarttua niihin. Jo perinteisesti vahva cleantech-toimiala on jättänyt kuluttajapuolen lähes huomiotta. Kuluttajapuoli kuitenkin kasvaa cleantechissa globaalisti valtavaa vauhtia. Se voisi olla tapa uudistaa suomalaista cleantech-sektoria. Kuluttaja-cleantechilla viitataan tuotteisiin ja palveluihin, jotka vapauttavat meidät luonnonresurssien tuhlaavasta käytöstä. Syöminen, liikkuminen ja asuminen koostavat prosenttia kotitalouden päästöistä. Tämän vuoksi jokapäiväisillä käytännöillä on valtava merkitys päästöjen kannalta. Teknologinen kehitys ei välttämättä laske resurssien kokonaiskulutusta vaan suhteellista kulutusta talouden dynamiikasta johtuen, joten kuluttajamarkkinoiden Cleantech teknologioista arvokkaimpia ovat ne, jotka muuttavat käyttäytymistämme, kuten tapaamme asua, syödä ja liikkua. Yksityiset taloudet käyttävät suurimman osan tuloistaan edellä mainittuihin asioihin, joka tarkoittaa suurta mahdollisuutta ohjata näitä kulutusvirtoja uudelleen. Ympäristöteknologian painopiste on siirtynyt perinteisestä puhdistavasta teknologiasta resurssien käytön tehostamiseen. Vesi- ja jätehuollolla on ollut perinteikkäästi suurimmat cleantech-markkinat maailmalla, joita on seurannut laajat investoinnit maatuulivoimaan ja aurinkoenergiaan. Maatuulivoiman ja aurinkoenergian markkinoiden kasvu on pysähtynyt ja jopa laskenut niihin kohdistuneiden tukien vähentämisen myötä varsinkin Euroopassa. Tosin 30

31 aurinkoenergiassa on nähtävissä elpymisen merkkejä, sillä sen hinta on tullut alas 20 % joka vuosi neljän vuoden ajan. Vesiala tulee säilyttämään vielä vuosia asemansa suurimpana Cleantech-alueena, mutta tulevina vuosina eniten kasvavia alueita maailmalla ovat resurssitehokkuus erityisesti rakennuksien energiatehokkaat materiaalit, älykkäät sähköverkot ja energian varastointi sekä merituulivoima. 1 Vaikka Cleantech on kasvanut jatkuvasti hyvään tahtiin ei ole löytynyt teknologiaa energian tuottamiseen, joka olisi ylittänyt energiakustannus kuilun ja näin ollut kilpailukykyinen suhteessa kivihiileen, kaasuun ja öljyyn. Nämä teknologiat ovat kaiken lisäksi erittäin herkkiä muutoksille millainen taloudellinen tilanne on meneillään ja millainen on hallituksen tukipolitiikka. Fossiilisten polttoaineiden kulutusta tuetaan vuosittain maailmanlaajuisesti yli 500 miljardilla dollarilla, kun uusiutuvien energiantuotantomuotojen tuet ovat olleet miljardin dollarin välillä. 2 Jos fossiilisten polttoaineiden käytöstä aiheutuvat negatiiviset ulkoisvaikutukset otetaan huomioon, mittasuhteet muuttuvat vielä räikeämmiksi: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi, että jos mukaan lasketaan ulkoisvaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt, terveysvaikutukset ja niukkenevat luonnonvarat, koko maailman tuki fossiilisille polttoaineille - öljylle, kaasulle ja hiilelle - kohosi vuonna 2013 yli miljardiin euroon. Se on 2,5 prosenttia maapallon kansantuotteesta ja 8 prosenttia valtioiden tuloista. Uusiutuvan energian tuki jäi samalla laskutavalla 64 miljardiin euroon. 2 Energiakustannus kuilu on voitu ylittää älykkäillä sähköverkoilla ja energiatehokkuuden lisäämisellä esimerkiksi rakennuksissa. Nämä ratkaisut vähentävät vaihtoehtoisia investointeja infrastruktuurissa ja toiminnasta koituvia kustannuksia. Näin ollen painopiste ei ole enää uusiutuvan energian kehittämisessä vaan energiatehokkuuden lisäämisessä. Vihreään uudis- ja korjausrakentamiseen panostamisen uskotaan myös luovan miljoonia uusia työpaikkoja ja auttavan Euroopan talouden elvyttämisessä. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusten käytöstä ja rakennukset kuluttavat % maailman energiasta. Tämän lisäksi rakennussektori kuluttaa vuosittain noin kolme miljardia tonnia raaka-aineita, mikä vastaa noin % luonnonvarojen kulutuksesta. Carbon Tracker Initiative on arvioinut, että jopa 80 % maailman tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista on jätettävä hyödyntämättä, mikäli ilmaston lämpeneminen aiotaan pitää alle kansainvälisesti sovitun kahden asteen rajan. 3 Globaalia ja kattavaa ilmastosopimusta odotellaan jälleen allekirjoitettavaksi vuonna 2015 Pariisissa. Lukuisia maakohtaisia ilmastolakeja on kuitenkin valmisteilla jo nyt, kuten myös Suomessa. Jotkut puhtaan teknologian investoinnit, kuten aurinko-energia, ovat jo nyt tarpeeksi kannattavia ja menestyvät puuttuvista päästörajoituksista huolimatta. 1 Copenhagen CleanTech Cluster (2012) The Global ClenaTech Report report%202012%20assembled%20final3.pdf 2 Worldwatch: Fossiiliset polttoaineet porskuttavat jättituilla Kepa ry, [Kepan siteeraama Worldwatch raportti: df_0.pdf] 3 Unburnable Carbon Are the world s financial markets carrying a carbon bubble?. Carbon Tracker Initiative. 31

32 Monissa paikoissa kuten Yhdysvaltojen Californiassa, Saksassa ja Kiinassa, lainsäädäntövoima on luonut edellytykset investointeihin. Euroopan unionin komission teettämässä FINNOV: Finance, Innovation & Growth 4 tutkimuksessa Mazzucato toteaa Yhdysvaltojen paremman menestyksen innovoinnissa johtuvan sen tutkimusrahoituksen pienemmästä markkinaehtoisuudesta Eurooppaan verrattuna. Yhdysvaltojen tutkimusrahoitus on tehtävä orientoitunutta ja kohdistettu tietyn ongelman ratkaisemiseksi eli vahvemmin ohjattua. Markkinatalouden mallin ajatellaan usein toteutuvan Yhdysvalloissa kaikkialla, mutta todellisuudessa tutkimus- ja kehityspolitiikassa markkinoita käytetään kitsaasti ja pragmaattisesti. Lisäksi Yhdysvallat käyttää huomattavasti enemmän julkisia varoja tutkimukseen, 2.6% BKT:stä verrattuna 1.3% EU:n keskiarvoon. Suomessa tutkimukseen ja kehitykseen käytetään 3,5% BKT:stä, mutta tähän sisältyy myös yritysten T&K panostukset ja julkisen sektorin panostus onkin tästä vain noin 30 %. FINNOV-tutkimuksen mukaan EU:lta ei puutu tiedepuistoja tai koulutuksen ja yritysmaailman välistä vuorovaikutusta, kuten usein väitetään, vaan ongelma on heikompi tutkimusjärjestelmä ja vähemmän innovoivat yritykset. Näin ollen FINNOV tutkimus suosittelee EU:n tiedepolitiikkaan toimenpiteitä, joissa annetaan vähemmän painoarvoa verkostoitumiselle ja kohdennetaan voimavarat vahvistamaan kärkitutkimusta ja innovaatio-ekosysteemin laatua. Toisin sanoen, tutkimuksen politiikkasuosituksissa yhdytään Dosi et. al. (2006) löydökseen, jossa vaaditaan selkeämpää työnjakoa yliopistojen ja yritysten välillä, missä yliopistot keskittyvät korkeatasoiseen perustutkimukseen ja opetukseen, ja yrityksille jää teknologiakehityksen tehtävä. 5 Suositukset ohjeistavat EU:ta palaamaan vahvaan tiede- ja teollisuuspolitiikkaan. Täytyy tietysti muistaa, että FINNOV tutkimus käsitteli Eurooppaa yleisesti, jossa tarkempina kohdemaina tarkasteltiin Iso-Britanniaa ja Italiaa. Lisäksi on syytä todeta, että kumpikaan julkinen tai yksityinen sektori ei voi palata norsunluutorniin vaan omaan alueeseen fokusoidutaan jaettujen yhteiskunnallisten ongelmien ja yhteistyön kautta. Taloustieteilijä Mariana Mazzucato osoittaa kirjassaan The Entrepreneurial State 6, että julkisen sektorin rahoittama pitkäjänteinen perustutkimus on ollut edellytyksenä Applen, Googlen ja Nokian kaltaisten yritysten hyödyntämien avainteknologioiden kehittämisessä. Mazzucaton mukaan rohkeimmat riskit ja uraauurtavimmat läpimurrot tapahtuvat julkisella sektorilla, jonka jälkeen yksityinen sektori hyödyntää tutkimustyön tuloksia tuotteissaan ja palveluissaan. Mazzucato kysyykin oikeutetusti, saako julkinen sektori tarpeeksi vastinetta valtaville panostuksilleen nykyisen yritysten verosuunnittelun ja globaalin talouden aikakaudella? Mazzucaton mielestä tämä todellisuus tuntuu olevan osittain unohduksissa kun huomio keskittyy liiaksi 4 FINNOV: Finance, Innovation & Growth. EU FP Dosi G, Llerena P and Labini MS, The relationships between science, technologies and their industrial exploitation: an illustration through the myths and realities of the so-called European Paradox, Research Policy 35, The Entrepreneurial State: Debunking Public vs. Private Sector Myths. [Lyhempi versio kirjasta saatavilla ilmaiseksi osoitteesta: 32

33 start-up yrityksiin ja yksityisiin pääomasijoittajiin, jotka kuitenkin keskittyvät poimimaan lähinnä matalalla roikkuvia hedelmiä. Voidaan tietysti kysyä, onko meillä Suomessa matalalla roikkuvia hedelmiä valmiina poimittaviksi vai täytyisikö ennemmin istuttaa lisää puita? Cleantech Suomessa Globaalin cleantech-markkinan suuruus oli vuonna 2012 noin 1600 miljardia euroa. Markkina kasvaa vuosittain keskimäärin noin 7 8 %. Suomessa cleantechliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2013 noin 26 miljardia euroa ja kasvua edellisestä vuodesta oli n. 15 %. Tavoitteena on nostaa cleantechliikevaihto 50 miljardiin vuoteen 2020 mennessä. 75 % kasvusta tulee olla vientiä. Myös kotimarkkinoilla liikevaihdon tulee kasvaa. Lisäksi alalle tulee syntyä uutta cleantech-työpaikkaa. Tällä hetkellä noin puolet cleantech-liikevaihdosta saadaan teknologiateollisuuden tuotteista, joita ovat esimerkiksi bioenergian ja tuulivoiman laitteistot, biodieseliä ja biokaasua käyttävät moottorit, energiatehokkuutta parantavat taajuusmuuttajat ja kaivostekniikan tarvitsemat energiatehokkaat koneet. Loput cleantech-liikevaihdosta jakaantuu perinteisen ympäristöteknologialle ja muille teollisuuden haaroille. Suomen cleantech-liiketoiminnan hyvää kilpailukykyä kuvaavat monet mittarit. Suomen osuus globaalista BKT:sta on noin 0,4 %, mutta osuus globaaleista cleantech-markkinoista on yli 1 %. Suomen cleantech-yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 15 % vuonna miljardiin euroon, vaikka globaalisti ala kasvoi alle 10 %. Lisäksi vuoden 2012 EU:n Eco Innovation Observatoryn vertailussa Suomi valittiin EU:n jäsenmaiden parhaaksi ekoinnovaatiomaaksi. Vertailussa Tanska sijoittui toiseksi, Ruotsi kolmanneksi ja Saksa neljänneksi. Cleantech-teknologiat ovat toimialarajat ylittäviä, olipa kyse sitten rakennus-, energia-, kemian, metsä-, elintarvike-, lääke-, kaivannais- tai hyvinvointiteollisuudesta. Kaikilla toimialoilla tarvitaan materiaali- ja energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, kemikaaleja, uusia materiaaleja, vesien ja jätteiden kierrätystä ja hallintaa sekä kuljetuksia. Teknologiateollisuuden toimialoilla tuotetaan cleantech-liiketoiminnan kotimaankauppaan ja vientiin tarvittavat laitteet, laitokset ja suunnittelupalvelut. Suomen vahvuuksia cleantech-liiketoiminnassa ovat erityisesti teollisten prosessien resurssitehokkuus eli energian, materiaalien ja veden käytön tehokkuus. Yksi cleantechin strategisen ohjelman painopisteistä on kestävän kaivannaisteollisuuden edistäminen. Kyse ei ole vain mineraalien tuotannosta, vaan mineraalit ovat keskeisiä koko cleantech- tuotantoklusterissa. Liiketoimintapotentiaalin realisointi edellyttää sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta perusteiltaan kestävää toimintaa. Suuryritysten cleantech-tuotteiden menestys on erittäin tärkeää liikevaihtotavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikka pk-yritykset ja tutkimusputkesta syntyvät uudet yritykset eivät ehdi kasvattaa merkittävästi absoluuttista liikevaihtoa suhteessa tavoitteeseen koko vuoteen 2020 mennessä, ne tulevat auttamaan cleantech-työpaikkojen luomisessa. Myös tarvittavien uusien tuotantolaitosten perustaminen kaikkine toimijoineen tulee lisäämään työpaikkoja. 33

34 Cleantech-yhteistyön avulla voidaan luoda symbioottisia liiketoimintaketjuja ja yhdistää eri toimialojen liiketoimintaponnisteluja, mm. IT-ratkaisujen avulla. Suomen kannalta cleantech-liiketoimintaa voidaan parhaiten edistää yrityslähtöisten innovaatioiden ja näiden demonstroinnin edistämisen kautta. Uudet innovaatiot luovat uutta liiketoimintaa ja auttavat samalla muiden tavoitteiden, kuten EU:n energiapolitiikan toteutuksessa. Suuri kasvualue kansainvälisesti on sekä maalla että merellä tapahtuva LNG:n, maakaasun ja biokaasun energiakäyttö, joka luo selkeästi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomen olisi mahdollista lohkaista osaamisellaan oma osuutensa tästä kasvusta. Samaten mahdollisuuksia liittyy energiajärjestelmien kokonaistehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä edistäviin, uusiutuvia raaka-aineita käyttäviin ns. Smart Power Generation-konsepteihin. Suomella on vahva imago ympäristömaana. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi on sijoittunut maailman kärkimaihin. Suomi kuuluu jo nyt Cleantechin suurvaltoihin luonnonsuojelujärjestö WWF:n ja Cleantech Groupin mukaan. Vuonna 2014 Suomi pääsi järjestön Cleantech-innovatiivisuutta mittaavassa indeksissä toiselle sijalle. Indeksin mukaan innovatiivisuutta on ja julkinen tutkimus- ja kehitystyö on vahvaa Suomessa, mutta parannettavaa riittää ideoiden ja keksintöjen kaupallistamisessa ja maailman markkinoille pääsemisessä. (kuva 15, 16) Kuva 15. Cleantech-innovaatio indeksi (The Global Cleantech Innovation Index 2014, WWF ja Cleantech Group) 34

35 Kuva 16. Suomen maaprofiili (The Global Cleantech Innovation Index 2014, WWF ja Cleantech Group) T&K&I-toimintaan panostetaan Suomessa paljon, mutta mitä lähemmäs kansainvälistymistä ja markkinoille menoa päästään sitä heikommin rahoitusinstrumentteja on tarjolla. Suomessa innovaatiot halutaan viedä aivan loppuun ennen markkinoille vientiä ja tällöin markkinoille ei päästä tarpeeksi ajoissa. Kaikki suomalaiset yritykset eivät välttämättä edes halua kansainvälisille markkinoille, enimmäkseen näitä ovat mikroyritykset. Suomen ympäristöliiketoiminnan vetureina ovat muutamat vahvat, kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset. Alalla on myös laaja pienten ja keskisuurten yritysten joukko, joka luo jatkuvasti uusia teknologioita. Tämän pk-yrityksistä nousevan potentiaalin kaupallistaminen on kuitenkin edelleen suuri haaste, joka johtuu pkyrityskentän hajanaisuudesta, pienen koon aiheuttamasta uskottavuusvajeesta ja markkinoille pääsyn hitaudesta. Suomen kompastuskivenä on ollut ympäristö- ja energia-aloilla ulkomaiden markkinoille pääsyssä. Parantamisen varaa olisi etenkin asiakaskokeilujen rahoituksessa ja lainsäädännössä. Alan klusterointi on vasta alussa, ja julkisen sektorin sääntely ja kannusteet vaikuttavat markkinoihin merkittävästi. Siksi pienten ja suurten yritysten välillä tarvittaisiin enemmän yhteistyötä. Cleantechin tai puhtaan teknologian määritelmä ei ole vielä täysin vakiintunut. Cleantech Finlandin mukaan vuoden 2013 kymmenen suurinta Cleantech yritystä olivat Wärtsilä, Metso, Neste Oil, Outotec, Kemira, YIT, ABB, Kuusankoski, Outokumpu ja Cargotec. Nykyisin yritykset arvioivat itse puhtaan teknologian osuuden liikevaihdostaan, joka horjuttaa alan uskottavuutta. 7 Vaarana on, että oikean Cleantechin tarvitsemaa julkista tukea ohjautuu perinteisille yrityksille, jotka käyttävät sen vanhojen tuotteidensa parantamiseen ja näin entisestään vaikeuttavat parempien teknologioiden kehittymistä. 7 Cleantechin uskottavuus horjuu kriteerien puutteessa. Tekniikka&Talous utteessa/a

36 Ympäristöliiketoiminnan maailmanmarkkinoiden arvo on noin 600 miljardia euroa. Arvio markkinan suuruudesta painottuu perinteisiin ympäristöteknologioihin. Puhtaat teknologiat eivät ole vielä merkittävästi mukana tilastoissa. Markkinat kasvavat yli 10 prosentilla vuosittain. Kasvun ajurina on perinteisesti toiminut lainsäädäntö sekä energian ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen. Ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaittojen taloudelliset vaikutukset ovat nousemassa kasvun ajurina lainsäädännön rinnalle ja jopa sitä tärkeämmäksi. Suomessa alan liikevaihto kasvoi 15 prosenttia 25 miljardiin euroon vuonna 2012, ja vuoteen 2020 mennessä Suomi haluaa tuplata sen. 8 Julkisen sektorin hankintoihin käytetään Suomessa vuosittain yli 30 miljardia euroa. Tämän merkittävän investointipotentiaalin myötä julkisella sektorilla on mahdollisuus osaltaan luoda markkinoita tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutuksia minimoivalle puhtaalle teknologialle. Siten myös kunnilla on merkittävä rooli uusien Cleantech tuotteiden ja palvelujen syntymisessä. Tekesin Huippuostajat ja Innovatiiviset kaupungit ohjelmien on tarkoitus lisätä virkamiesten kykyä ottaa riskiä ja levittää kokeilukulttuuria julkisiin hankintoihin. Ernst & Youngin Renewable Energy Country Attractiveness tutkimuksessa Suomi sijoittui vuonna 2012 sijalle 26 pärjäten parhaiten biomassaan liittyvällä osa-alueella. Biomassaan liittyvä osaaminen ja erityisesti monipuolisten luonnonvarojen hyödyntäminen on vahvaa Suomessa. Ei olekaan sattumaa, että Suomella on monia vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia uusiutuvan energian sektorilla, kuten kehittynyt innovaatiojärjestelmä, metsäteollisuuden myötä syntynyttä bioenergia-alan huippuosaamista sekä monipuolista T&K-toimintaa. Voidaan kysyä, että onko Suomessa vieläkään investoitu tarpeeksi puhtaan teknologian tukemiseen? Valtion rooli on toteuttaa pitkäjänteistä systemaattista poliittista ohjausta, joka sisältää niin tarjonta- kuin kysyntäpuolen ohjauskeinoja. Puhtaan energian tapauksessa kysynnän ohjauskeinoja ovat esimerkiksi uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen, hiilidioksidin vähennystavoitteet, tiukemmat rakennusstandardit ja hiilivero. Tarjontapuolen ohjauskeinoja ovat esimerkiksi verohelpotukset, tuet, lainat, avustukset ja syöttötariffit. Hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen ohjausmekanismit esimerkiksi eivät vielä todellisuudessa juurikaan rajoita päästöjä, joten investoinneille ei ole välitöntä pakkoa. Kasvihuonekaasuille täytyy saada tuntuva ja ennustettava hinta, jotta yritykset pystyvät ennustamaan investointiensa hyödyllisyyden nykyistä paremmin. Cleantech Oulun seudulla Ympäristöteknologia on globaalisti nopeimmin kasvavia toimialoja. Oulussa sen kehittämiseen panostetaan vahvasti. Täkäläisiä Cleantech-tuotteita käytetään eri puolilla maailmaa: Meksikonlahden öljyonnettomuuden seuraamisessa ja puhdistustöiden ohjaamisessa, mitataan Venäjällä veden laatua, tuotetaan lämpöä resurssitehokkaasti Ruotsissa ja Norjassa, tuotetaan Aasiassa oljista ja 8 Sitra (2007) Cleantech Finland ympäristöstä liiketoimintaa, 23FA852E4C3A/0/Sitra_ymp%C3%A4rist%C3%B6raportti_LR.pdf 36

37 ruokokasveista biopolttoaineita ja biokemikaaleja, parannetaan elintarviketeollisuuden resurssitehokkuutta Bostonissa ja Hong Kongissa, tehostetaan rakennuksien energiatehokkuutta Japanissa, puhdistetaan pakokaasuja Hongkongissa ja jätevesiä Euroopan lomakohteissa, valaistaan huoltoasemia älykkäästi Suomessa, vähennetään kasvihuonekaasujen päästöjä Unkarissa ja tuotetaan vihreää sähköä Ranskassa, sekä monenlaisia ja erikokoisia oululaisia hirsitaloja ja ravintoloita jopa luostari löytyy yli 30 maasta. Cleantech-yritykset luovat ratkaisuja, joiden avulla pienennetään haitallisia ympäristövaikutuksia ja parannetaan ympäristön tilaa. Ratkaisut voivat olla teknologioita, tuotteita tai palveluja. Niiden päämääränä on ympäristön vähäinen kuormitus, energiatehokkuus ja raaka-aineiden säästävä käyttö. Alan vahvoja osaamisalueita Oulussa ovat: päästöjen hallinta, uusiutuva energia, materiaalivirrat ja energiatehokkuus sekä cleantech-ekosysteemi. Oulu pyrkii itse edistämään Cleantech-ratkaisujen käyttöä sekä ottamaan huomioon energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Oulun Cleantechin kehitykselle antaa monipuolisia sytykkeitä alueelle kertynyt vahva ICT-osaaminen. Sen ja ympäristöosaamisen yhdistäminen lupaa paljon. Etenkin langattoman teknologian luova hyödyntäminen mahdollistaa aivan uusien sovellusten luomisen. Alueen pkyritysten kasvupotentiaali on iso sekä liikevaihdolla että uusien työpaikkojen kasvulla mitattuna. Alan nopea kasvaminen edellyttää kuitenkin suurempia kokonaisuuksia sekä yritysklustereita ja kumppanuuksia että markkinakonsolidointia. Oulussa on muodostettu kolme yritysforumia; Bioenergia, Älykäs rakentaminen ja asuminen, sekä Teollisuuden Energiatehokkuus. Yritysten lisäksi cleantechin tutkimus- ja kehitystyötä tekevät vahvasti alaan panostavat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, VTT ja Suomen ympäristökeskus (sektoritutkimuslaitokset). Oulun cleantech-toimialan avainlukuja vuosi 2014: 279 yritystä, liikevaihto 1,6 mrd eur ja työpaikkoja noin 3 500, tutkijoita 300 ja tutkimushankkeita 160 MEUR. Yrityksien ja tutkimuksen yhteistöiden lisäämiseksi on muodostettu teollisuuden sivutuotteiden hyödyntämiseen CIRUplatform, metallurgisen alan resurssitehokkuuden lisäämiseksi SME-MET, ilmatutkimuksen ja ilmanpuhdistuksen osaamiskeskittymä SKYPRO-Oulu. Pohjois-Suomeen tehdään jatkuvasti suuria investointeja ja suurhankkeita. Tällä hetkellä tietoon tulleiden investointien arvo vuosien välillä on jopa 30 miljardia euroa. Jos tästä luvusta otetaan pois tuulivoiman ja ydinvoiman investoinnit, jää jäljelle 9 miljardia euroa. Koko potista cleantechin osuus arvioidaan olevan noin 18 miljardia euroa. (kuva 17) 37

38 Kuva mrd cleantech investoinnit tuovat uutta businesta pohjoiseen, Solved, CEE Oulu pyrkii itse edistämään cleantech-ratkaisujen käyttöä sekä ottamaan huomioon energiatehokkuus ja ympäristövaikutukset. Oulun cleantechin kehitykselle antaa monipuolisia sytykkeitä alueelle kertynyt vahva ICT-osaaminen. Sen ja ympäristöosaamisen yhdistäminen lupaa paljon. Etenkin langattoman teknologian luova hyödyntäminen mahdollistaa aivan uusien sovellusten luomisen. Alueen pkyritysten kasvupotentiaali on iso sekä liikevaihdolla että uusien työpaikkojen kasvulla mitattuna. Alan nopea kasvaminen edellyttää kuitenkin suurempia kokonaisuuksia sekä yritysklustereita ja kumppanuuksia että markkinakonsolidointia. Yritysten lisäksi cleantechin tutkimus- ja kehitystyötä tekevät vahvasti alaan panostavat Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja VTT ja Suomen ympäristökeskus (sektoritutkimuslaitokset). CEE:n tekemän selvityksen mukaan Pohjois-Suomalaiset cleantech-yritykset ovat olleet kovassa kasvussa viime vuosina. Selvitys on tehty ottamalla yritystietokannastamme pääpaikkaansa Pohjois-Suomessa pitäviä yrityksiä, joiden pääpaino tai merkittävä osa liikevaihdosta on cleantechiä. Selvityksessä tarkasteltiin 37 yrityksen liikevaihdon kehitystä vuodesta 2011 vuoteen 2014 saakka. Tuloksista on huomattavissa voimakasta kasvua, jotka vertautuvat hyvin aiemmin cleantechin kehityksestä tehtyihin laajempiin tutkimuksiin. Vuosien 2011 ja 2014 välillä yritysten kokonaisliikevaihto on noussut noin 57 %. Tilikausien välillä sen sijaan kasvua on ollut noin 21 %. Alan liikevaihto on kasvanut vuoden 2011 noin 87 miljoonasta eurosta vuoden 2014 noin 137 miljoonaan euroon. Selvityksessä tarkasteltiin vain pieniä ja keskisuuria yrityksiä. (kuva 18) 38

39 Kuva 18. Cleantech-alan liikevaihto Oulun yliopiston vaikutusalueella Oulun alueen cleantech-osaaminen on jakautunut useisiin eri sektorin pk-yrityksiin. Oulussa on vahvaa osaamista muun muassa energiatehokkaissa valaisuratkaisuissa, vesiteknologiassa, mittaustekniikassa sekä hajautetussa energiantuotannossa. Vahvuutena on yksittäisten yritysten kasvu ja tahtotila sekä yritysten määrä. Suurin ongelma on suuren veturiyrityksen puute, joka tarjoaisi pienemmille pk-toimijoille alihankintaketjuja ja ongelmia ratkaistavaksi. Cleantechtoiminnan ekosysteemin syntymistä tulisi edesauttaa yliopiston puolelta. CEE on ollut koordinoimassa useita cleantech-hankkeita. Alla muutama esimerkki: - InnoboostEU: Hankkeen tavoitteena on kehittää ja kokeilla uudenlaista, oululaisten korkeakoulujen yhteistä koulutusmallia, jolla valmennetaan tehokkaasti ja nopeasti Oulun seudun rakennemuutoksessa työmarkkinoille vapautuneista osaajista kehittämisvoimavara cleantech-alan kasvuhakuisiin yrityksiin - Life City: hankkeessa kehitetään CO2-neutraali aluerakentamisen kansainvälinen vientikonsepti Cleantechin saralla myös Solved kehittelee Arctic Sea Park Oulu goes cleantech hanketta, jossa kehitetään kiertotalouden ja cleantechin periaatteiden mukainen merikylpylä ja kasvihuone ja cleantechin showroom. 7 Sopimuskumppanit Kumppanuusmallit ja vastuut OIA:n kumppanuustoiminta on jaettu kolmeen erilaiseen malliin. Eri kumppanuusmalleissa vastuut ja oikeudet jakautuvat eri tavoin. (taulukko 2) Sopimuskumppanit ovat OIA:n kokonaistasoon ja/tai yksittäisiin ekosysteemeihin sitoutuneita avaintoimijoita, jotka osallistuvat toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen saaden vastaavasti oikeuksia painopisteistä päättämisessä. 39

40 Päättyvästä kaudesta poiketen OIA:n avaintoimijat voivat jatkossa sitoutua joko OIA:n kokonaistasoon, yksittäiseen ekosysteemiin tai molempiin riippuen sopimuksen tarkemmasta sisällöstä. OIA- ja ekosysteeminkumppanuuksien lisäksi on olemassa toiminnallisella tasolla ohjelma-/projektikumppanimalli, jonka tarkempi sisältö määritellään ohjelma- /projektikohtaisesti sekä toimijakohtaisesti sopimuksilla. Ekosysteemeillä on laajat vapausasteet päättää ohjelma- ja projektitason sopimusmalleista sekä niihin liittyvistä vastuista ja oikeuksista. Tämä mahdollistaa kunkin ekosysteemin kehittymistilanteeseen sekä eri toimijoiden (yritykset, tutkimusryhmät) tarpeisiin kohdentuvien sopimusmallien rakentamisen. Taulukko 4. OIA:n kumppanuusmallit OIA:n toiminnan selkeyden ja dynaamisuuden kannalta on tärkeää, että OIA:n ja sen ekosysteemien toimintaan voi osallistua joustavasti eri tavoin: OIA sopimuskumppanuus, ekosysteemi sopimuskumppanuus ja hanke- /projektikumppanuus jäsentävät kolme kumppanuusmallia, joihin sisältyy erilaisia rooleja, etuja ja velvollisuuksia. Kumppanit voivat valita yhden tai useamman mallin. Uudella toimintakaudella jokaiselle OIA-sopimuskumppaneille määritellään oman substanssitehtävänsä lisäksi OIA:n toimintaan välittömästi liittyvä rooli. Tämän mukaisesti jokainen OIA-tason sopimuskumppani saa vastuulleen yhden ekosysteemin tarkemmin sovittavalla tavalla. Uudella kaudella määritellään tarkemmin ekosysteemien sopimuskumppaneiden sekä toiminnallisten hanke-/projektikumppaneiden pelisäännöt ja käytännöt etujen ja velvollisuuksien osalta. OIA:n sopimuskumppaneiksi tulevia ovat lähtökohtaisesti Oulun kaupunki, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu sekä 2-4 muuta toimijaa. OIA-sopimuskumppanit Uuden OIA:n sopimuskumppaneiksi tulevia ovat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oamk, VTT, Luke, Osekk ja Technopolis. 40

41 Oulun kaupunki - ja innovaatiopolitiikan toteuttaminen, ml. yritysten neuvonta- ja kehityspalvelut Oulun yliopisto kyisen tutkimuksen tuottaminen, tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja ylläpito, tutkimuksen hyödyntämispolkujen rakentaminen sekä koulutustehtävä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Oulun seutua hyödyttäen. ää ja infrastruktuurin kehittäminen Oulun ammattikorkeakoulu Oy kehittäminen aamisen Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Osekk Tiedon soveltaminen ja välittäminen sekä ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja hyödyntäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää hyödyttäen. Luonnonvarakeskus LUKE sti kilpailukykyisen tutkimuksen tuottaminen ja asiantuntijapalvelut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Technopolis Oyj alvelujen tuottaminen Teollisuus 2026 ekosysteemin yhteistyökumppanit Teollisuus 2026 ekosysteemi on avoin innovaatioekosysteemi. Strategisia yhteistyökumppaneita ovat Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oamk, Luke, Osekk, VTT ja Technopolis. Tavoitteena kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen Pohjois- Suomea hyödyntäen. Muut toimijat Teollisuus 2026 ekosysteemi on avoin innovaatioekosysteemi. Muita keskeisiä yhteistyökumppaneita mm: SYKE Pohjois-Suomea hyödyntäen. 41

42 SITRA Suomen talouden määrällisen ja laadullisen kasvun edistäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja Pohjois-Suomea hyödyntäen. Oulun kauppakamari Elinkeinoelämän yhteisten toimintaedellytysten edistäminen sekä koulutus- ja kehittämispalveluiden tuottaminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja Pohjois-Suomea hyödyttäen. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Pk-yritysten toimintaedellytysten edistäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja Pohjois-Suomea hyödyntäen. AIC Arctic Innovation Community Pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun edistäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja Pohjois-Suomea hyödyntäen. FIMECC Finnish Metals and Engineering Competence Cluster Metalli- ja konepajateollisuuden kansainvälistymisen ja kasvun edistäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja ja Pohjois-Suomea hyödyntäen. Veturiyritykset Veturiyrityksien luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen TKI- ja yritysyhteistyössä elinkeinoelämää ja Pohjois-Suomea hyödyntäen. SME-yritykset Kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistäminen Sopimuskumppanuuden keskeiset menestystekijät Oulun Innovaatioallianssin tavoitteena on pitää Oulu maailmankartalla tunnettuna innovaatiokeskuksena. Oulu on kansainvälisillekin yrityksille juuri oikean kokoinen toiminta-alusta riittävän pieni ja samalla riittävän suuri, jotta siellä on helppo yhdistää eri osaamis- ja liiketoiminta-alueita. Oulun alueen tutkimusyhteisöillä on suuri vaikutus uuden liiketoiminnan synnyttämisessä. OIA puolestaan yhdistää nopeasti alan yritysosaamisen ja huippututkimuksen. Tämä ainutlaatuinen yhteistyö on Teollisuus 2026 ekosysteemin toiminnan ytimessä. CEE:n menestymisen taustalla on monitieteisen ja -alaisen osaamisen yhdistämiseen yritysosaamiseen uudella tavalla. CEE muodostaa ympäristö- ja energia-alaa yhdistävän osaamiskeskittymän, joka yhdistää nopeasti alan yritysosaamisen, alan korkeatasoisen tutkimuksen ja rahoituskanavat tki-hankkeisiin. CEE:ssä tehdään ratkaisut innovaatioiden hankkeistuksesta kahdessa viikossa. CEE:n toimintatavan vahvuus on yksi asiakasrajapinta ja tehokas arvoketju. CEE yhdistää läpinäkyvästi valitun alan huippututkimuksen ja yritysosaamisen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tämä luo kestävän pohjan tutkimus- ja yritysyhteistyölle. Toimintafilosofia on ohjelmapohjainen 42

43 ekosysteemimalli, mikä mahdollistaa nopean ja proaktiivisen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyön. Tämä yhteistyö ja yhteiset hankkeet tuottavat uutta osaamista ja liiketoimintaa maailman markkinoille. Tätä samaa konseptia tullaan käyttämään myös Teollisuus 2026 ekosysteemissä. Ohessa esitettynä Teollisuus 2026 ekosysteemin sopimuskumppanuuden keskeiset menestystekijät: Keskeiset menestystekijät OIA-sopimuskumppaneiden sitoutuminen yhdessä saadaan enemmän Oulun tapa toimia = aidon poikkitieteellisen ja monialaisen yhteistyön syntyminen ja arvoekosysteemien rakentaminen KISS = Keep It Short and Simple avoin innovaatioekosysteemi Projektien kokoaminen yhteisiksi strategisiksi kokonaisuuksiksi Yritysten syntyminen ja kaupallistaminen Kovan kasvun yritykset Kansainvälistyminen Kansainvälisten yritysten etabloituminen Pohjois-Suomeen 8 Rahoitussuunnitelma OIA:n johtoryhmä on valinnut tulevan OIA-kauden toiminnan resursoinnin ja rahoituksen osalta Vastuupartnerimallin, jonka sisältö seuraavassa: tavoitteena on, että OIA-sopimuskumppanit resursoivat yhdessä tarvittavia OIA-tason aktiviteettejä. Resursoinnin muoto tarkennetaan ekosysteemien suunnittelun aikana. ekosysteemit ovat yhteistyöverkostoja, jossa kaikki halukkaat ovat mukana tasa-arvoisina kumppaneina. Jokainen tuleva OIA-sopimuskumppani saa vastuulleen yhden viidestä ekosysteemistä. Vastuu sisältää seuraavaa: 1) ao. ekosysteemin verkostojohtajan palkkaaminen ekosysteemin operatiiviseen vetämiseen, ekosysteemin markkinointiin ja myyntiin, yritysten ja tutkimusryhmien aktivointiin, jne 2) muiden ekosysteemiin tulevien kumppaneiden kumppanikohtaisesti sovittavan rahoitusosuuden tai rahankaltaisten panostusten (esim. osaamispanos; tilat; tutkimusinfra tms.) hallinnointi ja johtaminen 3) ekosysteemin toiminnan tason hallinnointia sisältäen mm. ekosysteemin ohjelma- ja projektihaut, voitettujen hankkeiden ja projektien taloushallinto (hanke- ja projektisopimukset, raportoinnit, kirjanpito, jne..) 4) sitoutumisen ekosysteemin kaikkia kumppaneita hyödyttävän toiminnan ja tekemisen rakentamiseen ja toteuttamiseen nykyisten innovaatiokeskusten sopimukset sekä käynnissä olevat hankkeet ja projektit järjestellään uudelleen erikseen sovittavan määräajan puitteissa osaksi uuden OIA-kauden toiminta- ja johtamissysteemiä ja rahoitusmallia. 43

44 Yhteiset periaatteet: OIA-sopimuskumppanit sitoutuvat OIA:n toimintaan 3 vuoden ajalle niin, että kumppanuussopimus on lopetettavissa yhden (1) vuoden irtisanomisajalla Strateginen johtoryhmä päättää ekosysteemien toimintasuunnitelmasta ja budjetista ekosysteemien esitysten pohjalta perustuen OIA:n yhteisiin tavoitteisiin Strateginen johtoryhmä nimittää operatiivisen johtoryhmän, joka muiden tehtäviensä lisäksi valvoo allianssin yhteisen edun toteutumista ekosysteemien toiminnassa Ekosysteemin ohjausryhmä määrittelee ekosysteemin kumppanuusmallien sisällön sekä hanke- ja projektitoiminnan operatiivisen linjaukset. Ohjelmat ja projektit ovat keskeinen operatiivisen toiminnan muoto. Niistä tehdään erilliset sopimukset projektiin osallistuvien ja niitä rahoittavien kumppaneiden kanssa. Ohjelmien ja projektien rahoituksessa hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä TKI-rahoituslähteitä sekä yritysten ja TKItoimijoiden suoraa ohjelma-/projektirahoitusta. Ohessa esitetään Teollisuus 2026 ekosysteemille rahoitusvaihtoehtomalleja: Tausta Ekosysteemin toiminnan vaatiman rahoituksen arvioinnissa voidaan hyödyntää aiemman OIA-sopimuskauden aikana kertyneitä kokemuksia yhdistettynä asiantuntija-arvioihin uuden, toimialaltaan laajemman ekosysteemin vaatimiin panostuksiin. CEE:n toiminnasta kertyneiden toiminta- ja kustannustietojen mukaisesti, uuden Teollisuus 2026 ekosysteemin rahoitustarve koostuu kahdesta keskeisestä elementistä, henkilöstökustannuksista sekä ekosysteemin toimialan kehittämishankkeiden vaatimista omarahoitusosuuksista. Toiminnan skaalautuessa ylöspäin suunnitelmien mukaisesti erityisesti metalli- ja konepajateollisuuden arvoketjun kehittämisen osalta voidaan ekosysteemin vuotuisen rahoitustarpeen arvioida olevan euroa, joka jakautuu ekosysteemin yhteisen toiminnan henkilöstökustannuksiin ( euroa) sekä hanketoiminnan omarahoitusosuuksiin ( euroa). Rahoitusmalleiksi esitetään seuraavassa kaksi päälinjaa: suoraan hankerahoitukseen perustuva provisioperustainen malli ja toisena vaihtoehtona ekosysteemiin osallistuvien tahojen vahvaan sitoutumiseen pohjautuva resurssiallokaatiomalli. Rahoitusmalli I: Hankerahoitus provisiorahoitusmalli (Cosa Nostra) Tässä rahoitusmallissa ekosysteemin toimintaan sitoutuneet toimijat kohdentavat 5 % ekosysteemin toimialaan kuuluvien hankkeiden budjeteista ekosysteemiä koordinoivan organisaation (CEE tai muu vastaava) toimintaan. Käytännössä rahoitus voidaan kirjata hankkeiden kustannuksiksi, jolloin ekosysteemin koordinaattori kohdentaa vastaavasti työpanosta hankkeelle. Rahoitusteknisten syiden niin vaatiessa, on myös harkittava vaihtoehtoa, jossa ekosysteemiin osallistuvat tahot päättävät siirtää hankkeiden hallinnoinnin kokonaisuudessaan ekosysteemin koordinaattorille toisin sanoen, kaikkien ekosysteemiin kuuluvien hankkeiden päätoteuttajana toimii ekosysteemin koordinaattori (koordinaattorin isäntäorganisaatio). Hankerahoitukseen perustuvat maksuosuudet muodostavat 44

45 perustan budjetille, joka kattaa ekosysteemin koordinoinnin, strategisen kehittämisen, hankehallinnoinnin sekä hankkeiden edellyttämät omarahoitusosuudet. Rahoitusmalli II: Vahvan sitoutumisen resurssiallokaatio (United Nations) Tämä rahoitusmalli koostuu kahdesta elementistä: a) henkilöstöresurssista ja b) hanketoiminnan edellyttämästä rahoituksesta (omarahoitusosuudet). Näistä jälkimmäiseen kuvataan vielä kaksi vaihtoehtoista toteuttamistapaa (vaihtoehdot b1) tai b2)). a) b1) b2) Ekosysteemin mukaisen toiminnan edellyttämät henkilöstöresurssit rakentuvassa mallissa siten, että kukin ekosysteemiin osallistuva taho varaa ekosysteemin toimintaan puolikkaan (50 %) henkilötyöpanoksen kuitenkin siten, isäntäorganisaatio resursoi kokonaisen henkilötyöpanoksen. Henkilöiden työajan allokoinnista ja palkkakustannuksista vastaa kukin taustaorganisaatio omien käytäntöjensä mukaisesti. Ekosysteemiin kohdistettavan työpanoksen sisällöllisestä johtamista vastaa ekosysteemin koordinaattori. Ekosysteemin mukaisen kehittämistoiminnan keskiössä olevan hanketoiminnan mahdollistamiseksi ekosysteemiin osallistuvat organisaatiot kohdentavat osan omista budjeteistaan ekosysteemihankkeiden omarahoitusosuuksiin. Organisaatiokohtaiset rahoitusosuudet määritetään ekosysteemin toimijoiden erikseen sopimalla tavalla. Hankkeiden valmistelu ja omarahoitusosuuksien varaaminen tapahtuu ekosysteemin ohjausryhmän toimesta toisin sanoen, taustaorganisaatioiden tehtävänä on ainoastaan varata vuosittain budjettiosuus ekosysteemin hanketoimintaan ja valtuuttaa ekosysteemin ohjausryhmä tekemään hankkeisiin liittyvät päätökset. Vaihtoehtoinen tapa organisoida ekosysteemin hanketoiminnan edellyttämä rahoitus on jättää varsinaiset rahoituspäätökset kunkin taustaorganisaation tehtäväksi. Osallistuvien tahojen on tässä tapauksessa sitouduttava tarvittaessa rahoittamaan hankkeiden omarahoitusosuuksia omien budjettikehystensä puitteissa toisin sanoen, ekosysteemin ohjausryhmä tekee valmisteltaviin hankkeisiin liittyvät päätökset ja kukin taustaorganisaatio varaa omarahoitusosuudet ohjausryhmän päätösten mukaisesti. Rahoitusmallivaihtoehtojen arviointia Molempien rahoitusmallien arvioinnissa voidaan peilata vaihtoehtojen ominaisuuksia perinteiseen, kiinteän budjetoinnin malliin. Kiinteässä mallissa ekosysteemin taustayhteisöt kohdentaisivat ennakkoon sovitut rahoitusosuudet ekosysteemille vuosittain ja näistä osuuksista muodostuisi budjetti ekosysteemin toiminnalle. Tässä esitettyjen rahoitusmallien merkittävä etu on mallien sidonnaisuus toimintaan ja ainakin välillisesti toiminnan tuloksiin mikäli ekosysteemin mukainen 45

46 kehittämistoiminta ei etene hankkeistuksiin saakka, ei myöskään osallistuville organisaatioille synny rahoituskuormaa. Rahoitusmalli I saattaa olla haastava toteuttaa käytännössä. Ainoastaan keskittämällä hankkeiden hallinnointi ja päätoteuttajavastuut ekosysteemin koordinaattorille voidaan varmistaa rahoitusmallin mukainen rahoitusosuus toteutettavista hankkeista. Toinen merkittävä piirre rahoitusmalli I:ssä on todettavissa pahimman skenaarion avulla eli olettaen, että ekosysteemin toimialan hankkeistus jostain syystä epäonnistuu ja rahoitettavia hankkeita ei synny, mikä tarkoittaisi että ekosysteemiin ei tule rahoitusta muutoin kuin kenties ekosysteemin isäntäorganisaation resursoinnin turvin. Mikäli rahoitusmallissa päädytään I mallin mukaiseen toteutukseen, on syytä suunnitella varajärjestelmä rahoituksen järjestämiseksi pahimman skenaarion varalle. Rahoitusmalli II puolestaan muistuttaa henkilöstöresurssin osalta nykyistä CEE:n toimintamallin periaatteita. Malli edellyttää kuitenkin ekosysteemin osallistuvien organisaatioiden sitoutumisen vahvempaa eksplikointia myös työnjohdollisten järjestelyjen osalta. Rahoitusmalli II hankerahoituselementin a)-vaihtoehdossa merkittävä etu on päätöksenteon siirtyminen lähemmäksi ekosysteemin ydintä. Tämän mallin toteuttaminen edellyttää korkeaa asiantuntemusta ekosysteemin päätöksenteossa ja vahvaa luottamusta ekosysteemin toimijaosapuolten välillä. Hankerahoituselementin b)-vaihtoehto muistuttaa jokseenkin nykyistä mallia, joskin taustaorganisaatiot olisivat valmiita tässäkin mallissa siirtämään päätöksentekoroolia entistä voimakkaammin ekosysteemille. Tässä mallissa taustaorganisaatioiden päätökset pohjautuisivat lähinnä kunkin organisaation taloudellisen kokonaisuuden arviointiin, eivätkä niinkään ekosysteemiin liittyvien hankkeiden arviointiin tai arvottamiseen. Ekosysteemin mukaisen toiminnan rahoittamiseksi on tässä esitelty kaksi vaihtoehtoista mallikokonaisuutta niin sanotun kiinteän budjetoinnin rinnalle. Voidaan arvioida, että jokaisella esitetyllä mallilla voidaan turvata toiminnan kannalta riittävä rahoituksen taso erityisesti hankerahoituksen osalta on syytä todeta, että riittävän omarahoituksen turvin ekosysteemille voidaan saada hankittua moninkertainen kehittämisrahoitus panostukseen verrattuna. Rahoitusmallin valintaa tullee ohjaamaan mallin soveltuvuus taustaorganisaatioiden nykyisiin käytäntöihin, rahoituskanavien ehtoihin sekä ekosysteemikokonaisuuden tavoiteltuun toimintamalliin. Teollisuus 2026 ekosysteemissä tullaan soveltamaan rahoitusvaihtoehtomallia II Vahvan sitoutumisen resurssiallokaatiota ja omarahoitusvaihtoehtoa b2. Rahoitus-malli Kärpät kunnat mukaanteollisuus ekosysteemiin Myös kuntien liittyminen Teollisuus ekosysteemiin on mahdollista. Rahoitusosuudet peilataan kuntien väkimääriin ja suhteutetaan Ouluun, jonka rahoitusosuus on Ekosysteemiin liittyminen vahvistaa kunnan linkkejä alueen yrityksiin sekä tutkimuslaitoksiin ja mahdollistaa tehokkaamman yhteistyön ja vuorovaikutuksen. Kuntien on ekosysteemin kautta helpompi päästä mukaan innovaatiohankkeisiin ja konsortioihin, jotka luovat pitkän tähtäimen alueellista 46

47 hyvinvointia. Kuntien mukanaolo ekosysteemissä vahvistaa ja laajentaa ekosysteemin toimintasädettä tavoitteenaan käsittää koko Pohjois-Suomi. Tällä tavalla saataisiin koko Pohjois-Suomi mukaan teollisuuden kehittämiseen. Rahoitusvaikutus olisi yli 400 keur. 9 Viestintäsuunnitelma Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittäjänä toimii CEE, jonka nykyiset strategisen innovaatioagendan painopistealueet ovat samat kuin Teollisuus 2026 ekosysteemissä: Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju, Korkean arvolisän biotaloustuotteet, Energian ja ympäristön resurssitehokkuus. Teollisuus 2026 ekosysteemin viestintä voidaan integroida osaksi CEE-viestintää. Viestinnän nykytila: CEE:n toiminta käynnistetty 2012 tammikuussa, jonka jälkeen toimintatavat ja käytännöt muodostettu. Aktiivinen viestintä sisältää ajantasaiset verkkosivut, SOME-viestinnän, säännöllisesti ilmestyvät uutiskirjeet, ad-hoc-uutiset ja aktiivisen esillä olemisen erilaisissa tilaisuuksissa. Viestintästrategia ja ydinviestit: Teollisuus 2026 ekosysteemin missiossa Kansainvälinen Oulu on Suomen nopeimmin kasvava kaupunkiseutu ja huippupaikka liiketoiminnan kasvulle ja uusille avauksille. Teollisuus 2026 ekosysteemin visiona on olla metalli- ja konepajateollisuuden sekä ekoinnovatiivisten ratkaisujen halutuin yhteistyökumppani vertaistensa joukossa. Vuoteen 2020 Oulu ja Teollisuus ekosysteemi on tunnustettu tki- ja yritysosaaja valituilla metalli- ja konepajateollisuuden sekä vihreän talouden osa-alueilla. Tähän päästäkseen Teollisuus 2026 ekosysteemi yhdistää läpinäkyvästi valitun alan huippututkimuksen ja yritysosaamisen Oulussa ja yhteistyöverkkojen kautta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tämä luo kestävän pohjan tutkimus- ja yritysyhteistyölle. Toimintafilosofia on ohjelmapohjainen ekosysteemimalli, mikä mahdollistaa nopean ja proaktiivisen tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyön. Tämä yhteistyö ja yhteiset hankkeet tuottavat uutta osaamista ja liiketoimintaa maailman markkinoille. Kohderyhmät: Paikalliset kohderyhmät o Yritykset ja potentiaaliset mukaan liittyvät o Asiantuntijaverkostot o Muut viestinviejät päättäjät, virkamiehet, tutkijat 47

48 Valtakunnalliset kohderyhmät o Potentiaaliset yhteistyökumppanit ja ekosysteemit yritykset ja tutkimustahot o Päättäjät ja virkamiehet o Rahoittajat Kansainväliset kohderyhmät o Potentiaaliset yhteistyökumppanit ja ekosysteemit yritykset ja tutkimustahot Viestinnän organisointi, resurssit, vastuut: Viestinnästä vastaa Teollisuus 2026 ekosysteemin verkostojohtaja. Resursseina sopimuskumppaneiden viestintäorganisaatiot ja hankkeisiin integroitu viestintä ja tarvittaessa yhteistyökumppanina mainostoimistoja. Toimenpidesuunnitelma : Verkkosivujen aktiivisuus SOME-viestinnän aktiivisuus Uutiskirjeet 2 kk välein ja ad-hoc-uutiset Erilaiset tilaisuudet mm vierailut, konferenssit & messut puhemiehinä ekosysteemin toimijat Paikallinen mediaviestintä esim. Kaleva 1x/vuosi Kansallinen mediaviestintä esim. Kauppalehden Cleantech-julkaisu 1x/vuosi Kansainvälinen mediaviestintä konferenssijulkaisut, tiedejulkaisut Viestinnässä hyödynnetään sopimuskumppaneiden yhteismarkkinointia 10 Strateginen innovaatioagenda Hyvänä pohjana Teollisuus 2026 ekosysteemin toiminnan kehittämiselle toimii OIA:n ja CEE:n nykyinen toiminta. CEE:n ensimmäisenä tehtävänä on ollut rakentaa ja kehittää ympäristö- ja energia-alan innovaatioprosessin viitekehys ja siihen liittyvän toimintamallin vakiinnuttaminen. Tähän on keskeisesti liittynyt yritysten ja tutkimusyhteisöjen yhteistyön rakentaminen. CEE:n ensimmäisellä toimikaudella on rakennettu vahvaa monitieteistä ja -alaista temaattista ympäristö- ja energia-alan sekä cleantechin osaamiskeskittymää, jota kautta on saatu liikkeelle useita merkittäviä hankekokonaisuuksia. Hankekokonaisuuksissa keskeistä on ollut tkihankkeiden inkubointi, priorisointi, hakeminen ja fasilitointi vision ja strategian pohjalta strategisen innovaatioagendan työstäminen (SRI), jossa yhdistyy tutkimusosaaminen ja yritysosaaminen CEEn strategiseen viitekehykseen ja markkinalähtöiseen liiketoimintapotentiaaliin. CEE:n ensimmäisellä toimikaudella strateginen tekemisen ja osaamisen fokus on ollut resurssitehokkuudessa, biotaloudessa ja arktisuudessa. Teollisuus 2026 ekosysteemin pohjana toimii loppuvuodesta 2014 hyväksytty CEE:n strateginen innovaatioagenda (SIA) ja vuoden 2015 OIA-työpajaprosessi, minkä määrittely ja suuntaaminen tarkentuu Teollisuus 48

49 2026 ekosysteemin syksyn 2015 työpajaprosessien ja kevään 2016 ylösajoprosessin aikana ohjausryhmän ja toimijaverkoston kautta. CEE:n SIA:n mukaiset strategiset painopistealueet ja valinnat seuraavalle sopimuskaudelle on työstetty 2013 ja kevään 2014 aikana CEE:n ohjausryhmän ja CEE:n taustatiimin palavereissa ja yhteisissä OIA:n sopimuskumppaneiden strategiatyöpajoissa. Taustamateriaalina on tki-selvitystyö, jossa on kartoitettu vahva tutkimuksen osaaminen ja yritysosaaminen ja tunnistettu painopisteiden markkinapotentiaali. SIA:n tki-selvitystyössä otettiin huomioon CEE:n painopistealueisiin (ilma, vesi, energia, resurssitehokkuus ja poikkileikkaavana osaalueena mittaustekniikka) ja cleantechiin liittyvä tutkimusosaaminen ja yritysosaaminen (350 kpl). Tutkimusosaamisessa kartoitettiin tähän liittyvä osaaminen Oulun yliopistossa, Oulun Ammattikorkeakoulussa ja VTT:ssä. Osaamiskartoitus perustui sekä yrityksien kotisivuilta saatuihin tietoihin ja aiempiin selvitystöihin sekä tutkijoille ja yrityksille tehtäviin haastatteluihin. Kartoituksessa löytyi 7 osaamisaluetta, joissa yhdistyvät vahva tutkimusosaaminen ja yritysosaaminen sekä liiketoimintapotentiaali. Nämä osaamisalueet ovat: Vesihuolto Uusiutuva energia Jätehuolto ja sivutuotteiden hyödyntäminen Biomateriaalit ja polttoaineet Älykäs ja resurssitehokas rakennus Ilmanpäästöjen hallinta Resurssitehokas tuotantolaitos SIA:n laatimisessa huomioitiin vahva tutkimusosaaminen ja tähän liittyvä yritysosaaminen ja liiketoiminnan potentiaali (kuva 19). T&K&I-selvitystyön pohjalta pidettiin lopuksi iso strategiatyöpaja, johon osallistui 22 alan asiantuntijaa OIAosapuolilta ja yhteistyöverkostoista. Strategiatyöpajaan oli kutsuttu CEEohjausryhmän ja -taustaryhmän jäsenet ja alan osaajat ja yritykset Oulun alueelta. Tämän lisäksi SIA-suunnitelma kierrätettiin kommenttikierroksella yli 70 alan osaajalla Oulun alueella. Kaikkiaan CEE:n ympäristö- ja energia-alan, cleantechin ja biotalouden SIA:n tekemiseen osallistui yli 100 alan osaajaa Oulun alueelta. Kuva 19. Strategisen innovaatioagendan laatimisen peruselementit 49

50 SIA:n laatimisessa liiketoiminnan potentiaalin kriteerit määriteltiin strategisessa työpajassa seuraavasti: Vahva tutkimusosaaminen tutkimuksen korkeatasoisuus julkaisut, Alan yrityksillä pitää olla kasvuintoa halua kehittää ja olla mukana tkihankkeissa Tutkimus- ja yritysosaaminen kohtaavat Monitieteellisyys ja -alaisuus Liiketoiminnan kasvupotentiaalisuus Innovaatiopotentiaali Liiketoimintapotentiaali eri tulokulmilla yksin tai yhdessä tai ei vielä tunnistettua osaamista tai erityisosaaminen tki-toiminnan ansaintalogiikka ansaintalogiikka kaikille arvoverkoissa ja ekosysteemeissä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakastarpeet ja lainsäädännön ajurit Kriittinen vaikuttavuus iso tki- ja/tai yritystoiminta Oulun alueen yritysten koko SME-sektorin tuote- ja palvelukonseptit versus veturiyritykset SIA-kartoituksen 7 osa-alueesta toteuttaa edellä mainitut kriteerit 3 osa-aluetta: biotalous, energiatehokkuus ja vähähiilisyys rakennuksissa ja tuotantolaitoksissa sekä sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttö (Kuva 20). Nämä kaikki osa-alueet linkittyvät toisiinsa sekä sisältyvät Teollisuus ekosysteeminen painopistealueisiin. Kuva 20. CEE:n strateginen innovaatioagenda OIA:n uuden kauden kehittämissuunnitelma on valmisteltu prosessissa, joka käynnistyi OIA:n laajennetun johtoryhmän työpajalla. Helmi- ja maaliskuun aikana toteutettiin nykyisen OIA-kauden toiminnan ja tulosten arviointi, joka käsiteltiin 50

51 työvaliokunnassa ja OIA:n johtoryhmässä. Osana arviointia sekä tulevan OIA-kauden toiminnan kehittämisehdotusten valmistelua toteutettiin OIA-partnereiden ja innovaatiokeskusten johtajien kahdenvälisiä haastatteluita. Kevään 2015 kuluessa pidettiin kaksi työpajaa, joissa kummassakin oli osallistujaa ideoimassa uuden OIA-kauden sisältöteemoja ja painopisteitä. Työpajojen tuotosten pohjalta OIA:n työvaliokunta on valmistellut OIA:n kehittämissuunnitelman eri osa-alueita työkokouksissa kevään ja alkusyksyn aikana. Broad Scope Oy on toiminut OIA:n kehittämissuunnitelman valmistelussa fasilitoijana ja asiantuntijatukena. Kehittämissuunnitelman tarkoitus on toimia uuden OIA-kauden toiminnan suuntaamista, OIA:n johtamis- ja toimintamallia sekä resursointia koskevan päätöksenteon tukena. Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittäjänä toimii CEE, jonka nykyiset strategisen innovaatioagendan painopistealueet sisältyvät Teollisuus 2026 ekosysteemin painoalueisiin: Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju, Korkean arvolisän biotaloustuotteet, Energian ja ympäristön resurssitehokkuus. Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittäminen jatkuu syksyllä 2015 osana OIA:n uuden toimintamallin kehittämistä. CEE-tiimi toimii ylösajoprosessin tekijänä ja taustatiiminä toimii OIA-johtoryhmän nimittämä OIA-tiimi: Pekka Peltomäki, OY; Jouni Kääriäinen, Oamk; Pirkka Tukeva, VTT; Jouko Uusitalo, Technopolis; Maria Kopsakangas-Savolainen, SYKE; Raimo Ihme, SYKE; Esa Pellikainen, Oulun kauppakamari; Tiina Rajala, Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pasi Keinänen ja Olli Lukkari, BusinessOulu. OIA/CEE:n tiimipalavereissa työstetään Teollisuus 2026 ekosysteemin toimintamallia ja strategista innovaatioagendaa CEE:n hyviksi todettujen toimintamallien ja CEE:n strategisen innovaatioagendan sekä kevään OIAprosessin pohjalta. OIA-ekosysteemien vt puheenjohtajien työpaja pidetään ja Teollisuus 2026 ekosysteemin työpaja sopimuskumppaneille Näistä tulevat kehityskohteet huomioidaan Teollisuus 2026 ekosysteemin toimintamallissa ja SIA:ssa. CEE:n ja Teollisuus 2026 ekosysteemin tulokulmalla CEE:ssä ollaan järjestämässä tämän prosessin aikana myös tilaisuuksiin, joissa kontaktoidutaan potentiaalisiin sopimuskumppaneihin. Näitä tilaisuuksia ovat TeollisuusSummit Oulussa. CEE:llä, SME MET IMCEE hankkeella ja FIMECC:llä on tilaisuudessa myös oma messuosasto. CEE järjestää myös Cleantech Finlandin kanssa Rovaniemellä ja Oulussa Pohjois-Suomen cleantech-alan tilaisuudet. Lisäksi CEE on järjestämässä Oulun yliopiston teknillisen tiedekunnan ja BO:n kanssa seminaarisarjan syksyllä, mitkä liittyvät keskeisesti Teollisuus 2026 ekosysteemin osa-alueisiin: Cleantech 20.10, Biotalous 2.11, Automaatio 12.11, Kohti kiertotaloutta 24.11, Tulosta teräsosaamisesta ja Tutkimuksesta teknisiin ratkaisuihin ja lopputuotteisiin Näissä kaikissa tilaisuuksissa Teollisuus 2026 ekosysteemi on esillä ja palauteet hyödynnetään Teollisuus 2026 ekosysteemin kehittämisprosessissa. OIA-prosessi jatkui vielä OIA-ekosysteemien vt puheenjohtajien työpajalla 20.11, jonka palautteen jälkeen OIA-ekosysteemien kehittämissuunnitelmat menivät 4.12 OIA:n johtoryhmän käsiteltäviksi. OIA:n johtoryhmän palautteet huomioidaan lopullisissa kehittämissuunnitelmissa, mitkä toimitettiin OIA-johtoryhmälle Alkuvuodesta 2016 uusi OIA aloittaa toimintansa ja Teollisuus 2026 ekosysteemin 51

52 toimintamalli ja SIA täsmentyy vastaavan verkostojohtajan, ohjausryhmän ja sopimuskumppaneiden toimesta. Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju Teollisuuden investointien taso on ollut viimeisinä vuosina alhaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Alan kasvun edellytyksenä on liiketoimintamahdollisuuksien paraneminen ja sitä myöten myös teollisuuden omien investointien kasvu. Tärkeä ajuri teollisuuden kasvulle tulee olemaan suuret investoinnit esimerkiksi Norjaan ja Barentsin alueelle sekä kansainvälinen kilpailukyky. Tähän lukeutuvat mm Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen, kaivosala ja sen kasvuinvestoinnit, tuulivoimapuistot ja ja biopohjaisen polttoaineen tuotanto. Kuvassa 21 on kuvattu Pohjois-Suomen keskeiset toimijat metalli- ja konepajateollisuudessa. Kuva 21. Pohjois-Suomen keskeiset toimijat metalli- ja konepajateollisuudessa Kilpailukykyinen metalli- ja konepajateollisuus pitää sisällään tuotteita ja palveluja metalliteollisuuteen, off-shoreen, kaivosteollisuuteen, metsäteollisuuteen, paperiteollisuuteen, energiateollisuuteen, kulkuneuvoihin, muihin koneisiin ja laitteisiin, kunnossapitoon, suunnittelu- ja konsultointiin sekä teollisuuden elinkaariratkaisuihin. Toimialatiivistelmä Oulun alueella pitää tiivistetysti sisällään mm sähkölaitteiden valmistuksen; muiden koneiden ja laitteiden valmistuksen; kulkuneuvojen, moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistuksen; koneiden ja laitteiden korjauksen, huollon ja asennuksen sekä metallituotteiden valmistuksen. Kehitystilanne ja tunnistetut kasvua tukevat osatekijät on tunnistettu Pohjois- Pohjanmaalla teollisuuden ekosysteemin SWOT-ananalyyseillä (kuva 22, 23). 52

53 Kuva 22. SWOT teollisuuden kehitystilanne Pohjois-Pohjanmaalla Kuva 23. SWOT tunnistetut kasvua tukevat osatekijät Alueellisesti vahvassa metalli- ja konepajateollisuuden arvoketjussa nousi esille mm erikoisterästen (SSAB, Outokumpu) käyttöön ja suunnitteluosaamiseen perustuvia mahdollisuuksia uusiin vientituotteisiin ja pk-yritysten aktiivinen rooli arvoketjussa. Hyvä esimerkki alueellisesti vahvasta metalli- ja konepajateollisuuden arvoketjusta on meneillään oleva SME MET IMCEE hanke ja ekosysteemi, jossa Oululainen metallurgia-osaaminen viedään maailmalle yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla. Ohessa alueellisesti vahvan metalli- ja konepajateollisuuden arvoketjun tunnistetut aliekosysteemit ja kuvassa 24 metalli- konepajateollisuuden arvoketjun ekosysteemin haasteet: 53

54 Sähkölaitteiden valmistus Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen, moottoriajoneuvojen ja perävaunujen valmistus Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus Metallituotteiden valmistus o Erikoisterästen käyttö ja mahdollisuudet o Uudet teräslaadut ja tuotteet Mittaustekniikan ja tuotantoautomaation ratkaisut Kuva 24. Metalli- ja konepajateollisuuden ekosysteemin haasteet Oulussa on paljon korkealaatuista metallurgian osaamista ja tämä pohjautuu vahvaan suuryritysten paikalliseen läsnäoloon lähipaikkakunnilla. Oululainen metallurgia-osaaminen on keskittynyt useaan pk-yritykseen ja nyt toimintaa halutaan kehittää lisääntyvän yhteistyön avulla. Tavoitteena yrityksillä on kansainvälistyminen yhteistyössä toistensa ja yliopiston kanssa. IMCEE-hankkeen taustalla oleva SME- MET (pk-yritykset metallurgiasektorilla) yhteisö on syntynyt Oulun yliopiston alaisuudessa toimivan CEE:n koordinaation tuloksena. Hankkeessa tavoitteena on ollut terästää oululaista keihäänkärkiosaamista entistä enemmän painottumaan pksektorin tarpeisiin joilla on asiakaskuntanaan metallurginen teollisuus. Kokonaisuus sisältää ryhmän pk-yrityksiä, jotka toimivat yhteistyössä metallurgian suuryritysten sekä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa. IMCEE-hankkeessa mukana olevien pkyritysten; Sapotech, Luxmet, SFTec, SR-Instruments, Oulu Water Alliance, Bet-Ker sekä Blastman Robotics tavoitteena on uuden luominen, kansainvälistyminen ja kasvu. Ekosysteemiä täydentää BusinessOulun ja FIMECCin asiantuntijoiden osallistuminen projektiin. Yksittäisen pk-yrityksen on vaikea päästä murtautumaan kilpailluille aloille, kuten metallurgiseen teollisuuteen. SME-MET-hankkeessa on kehitetty toimiva ja tavoitteellinen ekosysteemimalli, joka auttaa yrityksiä kilpailemaan suurten 54

55 toimijoiden kanssa yhteistyön ja erikoistumisen kautta. Toimintamalli on luotu tiiviissä yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa ja sitä voidaan soveltaa myös muille sektoreille. Yhteistyöekosysteemit ja sitä kautta pk-yritysten kansainvälistyminen on yksi lääke meneillään olevan rakennemuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Samalla saadaan uusia ratkaisuja teollisuuteen sekä tuotteistettua tutkimustuloksia. Juuri nyt yhteiskuntamme tarvitsee nopeasti kansainvälistyviä pk-yrityksiä ja uusia osaamisklustereita. Näiden avulla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja kehittää suomalaisen osaamisen kilpailukykyä kansainvälisessä mittakaavassa. IMCEEekosysteemi on malliesimerkki tällaisesta toiminnasta. Alueellisesti vahvaa metalli- ja konepajateollisuuden arvoketjua tukee myös OIA:ssa 2013 syksystä vuoteen 2014 suunniteltu metalli- ja konepajateollisuuden kilpailukykyä kehittävä metalli- ja konepajateollisuuden innovaatiokeskus. Tämä uusin innovaatiokeskittymä aloitti toimintansa syksyllä Keskus muodostaa vahvan verkoston, jolla tuetaan metalli- ja konepajateollisuuden kilpailukykyä ja työpaikkojen syntyä Pohjois-Pohjanmaalla. (kuva 25) Tähän liittyen toiminta linkittyy vahvasti alueella toteutettaviin muihin kehittämishankkeisiin mm Perämerenkaaren metalli-hankkeisiin. Metalli- ja konepajateollisuuden innovaatiokeskus integroituu osaksi Teollisuus 2026 ekosysteemiä. Kuva 25. Kilpailukykyinen metalli- ja konepajateollisuus Korkean arvolisän biotaloustuotteet Korkean arvolisän biotaloustuotteissa nousi esille mm puubiomassaan perustuvat tuotteet. Biotaloudessa on iso liiketoimintapotentiaali luonnonvarojen hyödyntämisessä sekä uusien teknologioiden kehittämisessä biomateriaalien, biokemikaalien ja biopolttoaineiden valmistamiseen. Tähän liittyy mm biomassan fraktiointi ja modifioinnin kemia, orgaaninen analytiikka ja biologia sekä entsymaattinen katalyysi. Biotalous linkittyy myös kolmeen kolmeen muuhun osaalueeseen. Se sisältää mm vesihuollon lietteiden käsittelyn sekä biomateriaalit juomaveden/jäteveden puhdistukseen, sivutuotteiden ja jätteiden biomassan jalostamisen korkea-arvoisemmiksi tuotteiksi sekä bioenergian tuotannon kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin. Ekosysteemipalvelut osana biotaloutta on huomionarvoinen, jossa luontoympäristön rinnakkaiskäyttö on tärkeää. Korkeatasoisella osaamisella ja tekemisellä pitää vastata Suomen biotalousstrategian strategisiin päämääriin: 1) Kilpailukykyinen biotalouden 55

56 toimintaympäristö, 2) Uutta liiketoimintaa biotaloudesta, 3) Vahva osaamisperusta biotaloudelle ja 4) Biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Ohessa korkean arvolisän biotaloustuotteet ekosysteemin tunnistetut ja priorisoidut aliekosysteemit: Puubiomassaan perustuvat tuotteet Biomateriaalien, biokemikaalien ja biopolttoaineiden kehittäminen ja uusien luonnonvarojen hyödyntäminen Vesihuolto Lietteiden käsittely Biomateriaalit juomaveden/jäteveden puhdistuksessa Sivutuotteiden ja jätteiden biomassan jalostamisen korkea-arvoisemmiksi tuotteiksi Uusiutuva energia Bioenergian tuotanto kiinteistöjen ja teollisuuden tarpeisiin Energian ja ympäristön resurssitehokkuus Energian ja ympäristön resurssitehokkuudessa nousi esille mm älykäs ja energiatehokas rakentaminen: talotoimitukseen tai lähiörakentamiseen liittyvä hajautetun energiatuotanto- ja säätöjärjestelmän kokonaistoimitukset sekä järjestelmän tai ratkaisujen soveltaminen myös saneerauskohteisiin ja uusituvien energialähteiden hyödyntäminen. Digitalisaatiota hyödyntävät hajautetut energiaratkaisut tuotannossa ja kulutuksessa sekä teollisen internetin teknologioiden käyttö. Älykäs ja energiatehokas rakennus on osa-alue, jossa on iso liiketoiminnallinen potentiaali koskien vähähiilisiin ja energiatehokkaisiin rakennusmateriaaleihin sekä älykkään energian käyttöön mm hajautetun energiatuotannon avulla ja taloautomaatioon energiatehokkuuden lisäämiseksi. Tämä osa alue pitää sisällään myös energiatehokkaiden rakennuksien rakentamisen ja puurakentamisen. Myös tuotantolaitoksien resurssitehokkuuden lisäämisessä on iso liiketoiminnallinen potentiaali niin materiaali- kuin energiavirran minimoinnissa sekä vähähiilisyyden lisäämiseksi. Tähän osa-alueeseen linkittyy myös ilma-alan osaaminen. Energian ja ympäristön resurssitehokkuudessa nousi esille myös kiertotalous teollisuutta sivu- ja jätevirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämisessä on iso liiketoiminnallinen potentiaali, jota lisää kriittiset metallit sekä uudet nousevat vaaralliset jätteet. Jätelain uudistuksen myötä sivutuotteiden ja jätteiden hyödyntämiseen avautuu suuret mahdollisuudet uusille liiketoimintamahdollisuuksille. On lisättävä uudelleen käyttöä ja kierrätettävyyttä sekä älykästä suunnittelua jätteiden syntymisen ennaltaehkäisemiseksi. Jätteiden ja sivutuotteiden hyödyntäminen sisältää myös vesihuollon lietteiden käsittelyn sekä kiinteistöjen ja teollisuuden jätteiden minimoinnin. Ohessa energian ja ympäristön resurssitehokkuus ekosysteemin tunnistetut ja priorisoidut aliekosysteemit: Älykäs ja energiatehokas rakentaminen Vähähiiliset ja energiatehokkaat rakennusmateriaalit Älykäs energian käyttö mm. hajautetun energiatuotannon avulla Taloautomaatio Puurakentaminen Digitalisaatiota hyödyntävät hajautetut energiaratkaisut tuotannossa ja kulutuksessa 56

57 Teollisen internetin teknologioiden käyttö Tuotantolaitosten resurssitehokkuus Ilmanpäästöjen hallinta Vähähiilisyys Materiaali- ja energiavirtojen minimointi Kiertotalous Teollisuuden sivu- ja jätevirtojen käsittely ja hyödyntäminen Kaikkiin näihin osa-alueisiin liittyy vahva Oulun alueen tki- ja yritysosaaminen ja iso liiketoimintapotentiaali. Jokaista edellä mainittua osa-aluetta yhdistää mittaustekniikan osaaminen, josta löytyy Oulun alueelta myös vahvaa tki- ja yritysosaamista. Jokerina oheisia osa-alueita yhdistävä mahdollisuus on arktinen liiketoimintapotentiaali. Yhteinen nimittäjä Teollisuus 2026 ekosysteemin strategiselle innovaatioagendalle (SIA) on ICT ja digitalisaatio & resurssitehokkuus vihreässä taloudessa bisneksestä vihreää, vihreästä bisnestä! (kuva 26) Kuva 26. Teollisuus 2026 ekosysteemin strateginen innovaatioagenda Teollisuus 2026 aliekosysteemien asemointi ja priorisointi Teollisuus 2026 ekosysteemin määrittelyvaiheessa järjestettiin workshop, johon osallistui alueen tutkijoita, julkishallinnon tahoja sekä yrityksiä. Työpajassa oli tavoitteena kehittää CEE:n toiminnan pohjalta syntynyttä aliekosysteemijakoa sekä arvottaa aliekosysteemit liiketoiminnallisen potentiaalin ja paikallisen osaamisen kyvykkyyden mittareilla. 57

58 Energian ja ympäristön resurssitehokkuus Energian ja ympäristön resurssitehokkuus on läpileikkaava teemakokonaisuus kaikilla teollisuuden aloilla (kuva 27). Aliekosysteemeinä pysyivät 1-5 ja uusina nostoina 6-7: 1. Resurssitehokas tuotantolaitos 2. Älykäs ja energiatehokas rakentaminen 3. Kiertotalous 4. Hajatutetut energiaratkaisut 5. Teollinen internet ja digitalisaatio 6. Kuluttajille suunnatut cleantech-tuotteet 7. Ruokaturvallisuus ja lähiruoka Kuva 27. Energian ja ympäristön resurssitehokkuus Näistä aliekosysteemeistä kiertotalous, hajautetut energiaratkaisut ja teollinen internet ja digitalisaatio ovat mahdollistajia, joiden suurena taustavoimana on oululainen vahva ICT osaaminen ja teknologian jatkuva kehitys. Teollisen internetin teknologiat ja digitalisaatio nostettiin kaikkein tärkeimmäksi liiketoiminnallisen potentiaalin sekä osaamisen kyvykkyyden näkökulmista. Suurin potentiaali nousee ICT-osaamisen suuntaamisesta oikeisiin ongelmiin ja asiakastarpeisiin globaalisti. Kiertotaloudella nähtiin myös olevan suuri liiketoiminnallinen potentiaali, mutta osaamista ei osata vielä kaupallistaa. Hajautetut energiaratkaisut on myös kohtuullisen vahva teema, joka on muuttamassa toimialaa. Käynnissä on murrosvaihe, josta puuttuu tarvittava tahtotila todelliselle muutokselle. Oululaisella osaamisella on mahdollista luoda ratkaisuja tälläkin sektorilla. Kaksi suurempaa kokonaisuutta ovat resurssitehokas tuotantolaitos sekä älykäs ja energiatehokas rakentaminen. Näistä jälkimmäisessä todettiin olevan suuri kansallinen potentiaali ja osaaminen, mutta tuotteistus kansainvälisille markkinoille on haasteellista. Resurssitehokas tuotantolaitos sen sijaan on globaali teema, jossa 58

59 on ääretön määrä skaalautuvia ongelmia ratkaistavaksi. Suuryritysten ongelmiin tulisi päästä paremmin käsiksi, jotta uusia ratkaisuja ja tuotteita saadaan kehitettyä. Uusista esille nousseista teemoista elintarviketurvallisuudella ja lähiruualla on suuri potentiaali ja työllistämisvaikutus. Osaamista ei kuitenkaan ole kohdistettu tähän ongelmaan. Kuluttajamarkkinoille suunnatut cleantech-tuotteet ovat globaalistikin aivan tuore teema, jolla on erittäin suuri markkinapotentiaali. Tähän ei kuitenkaan ole suunnattu juuri ollenkaan paikallista yritysosaamista. Kuvassa 28 on kuvattuna Energian ja ympäristön resurssitehokkuuden aliekosysteemien asemointi ja priorisointi. Kuva 28. Energian ja ympäristön resurssitehokkuus asemointi ja priorisointi Korkean jalostusasteen biotaloustuotteet Korkean jalostusasteen biotaloustuotteiden työpajassa jako muuttui viidestä aliekosysteemistä kolmeen (kuva 29). Jäljelle jäivät aliekosysteemit: 1. Puubiomassaan perustuvat tuotteet 2. Biomateriaalien, biokemikaalien ja biopolttoaineiden kehittäminen 3. Vesihuolto 59

60 Kuva 29. Korkean jalostusasteen biotaloustuotteet Puubiomassaan perustuvat tuotteet aliekosysteemin yksityisellä puolella osaaminen huippua, mutta yritykset eivät ole oululaisia. Tutkimus on myös vahvaa, keihäänkärkenä kuitu- ja partikkelitekniikka. Heikkouksina on osaamisen ja yrityskentän hajanaisuus, veturiyrityksien puuttuminen, arvoketjun kehitys sekä klusteroinnin puutteellisuus. Biomateriaalien, biokemikaalien ja biopolttoaineiden kehittäminen aliekosysteemissä painottui valtava liiketoimintapotentiaali. Uusilla tuotoksilla kosmetiikka-, farmasia-, lääke- ja tekstiiliteollisuuteen on lähes rajaton globaali mahdollisuus. Raaka-aineiden saatavuus ja pitkän päivän tuotanto-olosuhteet lisäävät myös huomattavasti aliekosysteemin arvoa. Aliekosysteemiltä puuttuu kuitenkin selkeä veturiyritys, vaikka pk-yrityksiä on Oulun seudulla hyvin. Osaaminen on hyvää kansallista tasoa. Vesihuolto aliekosysteemillä on paljon liiketoiminnallisesti suuri potentiaalia. Alalla on liiketoimintaa Oulussa, mutta jarruna toimii tuotekehityksen ja osaavan henkilöstön puute. Vesihuoltoon liittyy mm. aliekosysteemi jätteet ja sivutuotteet, joka sisältää mm. hallituksen kärkihankeen Biotalous ja puhtaat ratkaisut / Kiertotalouden läpimurto, vesistöt kuntoon. ICT ja digitaalisuus on läpileikkaavana villinä korttina aliekosysteemeissä. Tähän liittyen mm. Uuden sukupolven mittaus- ja mallinnusekosysteemit sekä jatkuvatoimiset mittausratkaisut. Kuvassa 30 on kuvattuna Korkean jalostusasteen biotaloustuotteiden aliekosysteemien asemointi ja priorisointi. 60

61 Kuva 30. Korkean jalostusasteen biotaloustuotteet asemointi ja priorisointi Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju Alueellisesti vahvan metalli- ja konepajateollisuuden työpajassa valittiin viisi aliekosysteemiä (kuva 31): 1. Kaivostoiminta ja kaivostoiminnan koneet ja laitteet 2. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus 3. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 4. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5. Mittaustekniikan ja tuotantoautomaation ratkaisut Kuva 31. Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuuden arvoketju Kaivostoiminta ja kaivostoiminnan koneet ja laitteet lähialueilla on runsaasti liiketoimintapotentiaalia uusien ja olemassa olevien kaivosten laajentamisen myötä, 61

62 mutta puuttuu selkeä veturiyritys, joka veisi alueen kaivososaamista eteenpäin ja avaisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tekninen osaaminen alalla on hyvää, mutta tarvitaan korkeatasoisempaa myynnin ja viennin osaamista. Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen valmistus konepaja- ja metalliosaaminen on korkeatasoista, mutta liiketoiminnan kasvattaminen vaatisi selkeää veturiyritystä. Uusilla tuotteilla ja palveluilla olisi mahdollista kasvattaa liiketoimintaa. Teollisuuden investoinnit alueella ovat olleet alhaisia viime vuosina, mutta suuria investointeja on tulossa. Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus koneiden ja laitteiden korjaus ja huolto, teollisuuslaitosten purkaminen, olemassa olevien koneiden ja laitteiden modernisaatio sekä ICT-osaamisen hyödyntäminen kunnossapidon ratkaisuissa tarjoavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Alan vientimahdollisuudet ovat hyvät esimerkiksi Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan. Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus alueen terästutkimus ja -tuotanto tarjoavat edellytykset erikoisterästen tehokkaampaan hyödyntämiseen. Terästen jalostusasteen nosto vaatii panostusta suunnittelu- ja valmistusosaamiseen. Mittaustekniikan ja tuotantoautomaation ratkaisut alueen ICT-osaaminen on hyödynnettävissä konepaja- ja metalliteollisuuden tarpeisiin. Uusien ominaisuuksien ja palveluiden digitalisaatio tarjoaa uutta liiketoimintapotentiaalia. Uusia innovaatioita syntyy, kun suuryritykset ja kasvuhaluiset pk-yritykset pohtivat yhdessä keinoja kehittää toimintaa. Kuvassa 32 on kuvattuna alueellisesti vahvan Metalli- ja konepajateollisuuden aliekosysteemien asemointi ja priorisointi. Kuva 32. Alueellisesti vahva metalli- ja konepajateollisuus asemointi ja priorisointi 62

63 Teollisuus ekosysteemin toimintasuunnitelmaan kirjataan vuosittain tarkemmat tavoitteet, päätehtävät ja mittarit, jotka käsitellään ja hyväksytään ohjausryhmässä. Oheisessa taulukossa 5 on kuvattu vuoden päätavoitteet ja -tehtävät ja mittarit: Taulukko 5. Teollisuus 2026 ekosysteemin tavoitteet ja tulosmittarit Tavoitteet Yhteisen sopimuskumppaneiden tki-hankesalkun inkubointi, priorisointi, fasilitointi ja kasvattaminen vision ja strategian pohjalta (kts. rahoitussuunnitelma) Innovaatioprosessin ja viitekehyksen kehittäminen parhaiden toimintamallien kautta Ekosysteemien priorisointi, tehokkuus ja toiminnan vakiinnuttaminen Viestinnän priorisointi ja aktiivisuus hyödyntämällä CEE:n toimintamallia ja sopimuskumppaneiden viestintää Tulosmittarit Yhteinen strateginen tki-hankesalkku hankkeet: kpl, keur, työpaikat, vaikuttavuus yritykset: kpl, liikevaihto, työpaikat, kasvu, kansainvälistyminen Toimintamallin tehokkuus sisäiset läpimenomittarit asiakastyytyväisyys Strategisesti merkittävät kansalliset ja kansainväliset tki-ekosysteemit Infrastruktuurien ajanmukaisuus ja käyttöaste Innovaatioekosysteemin tuloksellisuus kts. tki-hankesalkku BM valittujen toimialojen kehitys Aktiivisuus valituissa kanavissa ja kohderyhmissä - viestintäsuunnitelma 11 Toiminnan ja tulosten arviointi Toimintaa ja tuloksia arvioidaan sekä OIA-kokonaisuutena että ekosysteemikohtaisesti. Arviointi toteutetaan sekä itsearviointien että ulkoisten arviointien muodossa. Arvioinnissa huomioidaan kolme näkökulmaa: tulokset ja vaikutukset, toimintamalli sekä yhteistyö. Arviointikriteerit perustuvat tulosten ja vaikutusten osalta ekosysteemikohtaisiin tavoitteisiin. Toimintamallin ja yhteistyön arviointi perustuu ekosysteemitoimijoiden kokemaan laatuun (ei mittariperusteisia tavoitteita). (taulukko 6) Taulukko 6. Toiminnan ja tulosten arviointi 63

64 12 Riskit Tavoitteisiin pyritään systemaattisesti toimintasuunnitelman, ohjelmapohjaisen verkostoekosysteemien ja tehokkaan innovaatioprosessin ja -toimintamallin kautta, mitkä mahdollistavat proaktiivisen, nopean ja läpinäkyvän tutkimusyhteisöjen ja yritysten yhteistyön. Taulukossa 7 on kuvattu Teollisuus 2026 ekosysteemin riskimatriisi: Taulukko 7. Teollisuus ekosysteemin riskimatriisi Toimintaa vahvistavat toimenpiteet: Avoin innovaatioekosysteemi Halu ja tahto osapuolten sitoutuminen Innovaatiorevoluutio ja innovaatiokulttuurin kypsyystason nostaminen Resurssointi Korkeat tavoitteet World-Class & ekosysteemikoheesio sisäiset ja ulkoiset mittarit Roolit ja vastuut, tehokkaat toimintatavat ja käytänteet Yhteinen strateginen tki-hankesalkku Kaupallistamisen huomioiminen osana tki-toimintaa 64