Selvennyksiä ja esimerkkejä Perusturvallisuustekijät Positiivinen merkitys Negatiivinen merkitys
|
|
- Joonas Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vesiliikenne 11 Ohjattavuus Saadaan ohjattua alusta niin, että liikkeiden suunta Aluksen ohjattavuuden menettäminen tai on haluttu. vaikeutuminen (mistä syystä tahansa) 12 Työntövoiman saatavuus Työntövoimaa ei ole tai se ei ole täysin Pystytään luomaan työntövoimaa ja saamaan alus hallittavissa (esim. jumiutuu tiettyy tehoasetukseen). liikkumaan. 13 Aluksen stabiliteetin hallinta Aluksen staattinen ja dynaaminen stabiliteetti pysyy halutussa turvallisessa tilassa. Alus on epävakaa - esim. kallistuu. 14 Kyky pysäyttää alus (ja pitää se paikallaan)? Esim. black-out tilanteessa tilanteen voi pelastaa ankkurointi, jolloin ei ajauduta karille. 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Aluksen rakenteen lujuus ja vuotovakavuus Tunnetaan aluksen paikka ja tiedetään, missä on haluttu reitti, joten voidaan yrittää päästä sinne. Vuotovakavuus voi pelastaa tilanteen, vaikka olisi ajettu karille ja saatu vuoto. Ei tiedetä missä ollaan tai on väärä käsitys siitä missä ollaan, tai on väärä käsitys siitä missä pitäisi olla. Näin voidaan esim. joutua karille. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Alus voi myös esim. katketa väsymysmurtumien takia. 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua alukselta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta
2 Vesiliikenne 26 Aluksen ohjaaminen käsin 27 Satamamanöveeraus 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. Esim. rikotaan vahingossa tai tahallisesti reittiin liittyviä rajoituksia. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) 42 Psykofyysinen suorituskyky Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai miehistöjen varaan).
3 Vesiliikenne 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. miehistön tasolla tai laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen etukäteen yms. Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että miehistön tasolla. Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. Esim. miehistön yhteistoiminta vaikeutuu kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita. Toimintaympäristön laatu 61 Komentosillan automaation laatu (ergonomia, HCI) Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja Esim. automaation epäintuitiivisuus, tukee työntekijää työssään hyvin. Laitteet yllätykset; laitteiston kirjavuus. muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden. 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Kansipäällystön riittävä redundanssi Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Aluksella on riittävä määrä ammattilaisia kaikkiin tarvittaviin tehtäviin, myös poikkeustilanteissa. Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Esim. syntyy tilanne, jossa resursseja ei ole riittävästi hyvän turvallisuusmarginaalin säilyttämiseksi. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Aluksen sisällä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee alukselle ja alukselta. Esim. kapteeni on tietoinen reitin varrella olevasta vaikeasta paikasta, mutta ei varmista, että muu kansipäällystö on asiasta tietoinen. Esim. VTS näkee aluksen siirtyvän hitaasti pois reitiltä, mutta ei varoita alusta viipymättä.
4 Vesiliikenne Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (restricted waters, väylät, infrastruktuuri) 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, virrat) hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus (jäävuoret, merirosvot) 85 Luotsaustapahtuma Esim. väylä on tehty niin, että sen läpi pystyy navigoimaan riittävin turvallisuusmarginaalein. Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän hyvän resilienssin turvin). Muut alukset käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. Miehistöllä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka koettelevat suorituskykyä. Luotsaukseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. Esim. tietyn paikan infrastruktuuri muuttuu toistuvien teknisten vikojen takia epäluotettavaksi ja navigointi ko. paikassa ei enää ole riittävän turvallista. Esim. jääolosuhteet, joissa aluksen ja/tai miehistön kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. Esim. toinen alus lähietäisyydellä kääntyy yllättäen törmäyskurssille. Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy hallinnassa. Syntyy luotsaukseen liittyvä vaaratilanne, (joka voi kehittyä onnettomuudeksi). 86 Jäänmurto Jäämurtoonn liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. 87 Hinaaja-avustus 88 VTS toiminta 89 Satamatoiminnot Hinaaja-avustukseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. VTS-toiminnassa ei synny aluksille vaaratilanteita, joissa turvallisuusmarginaalit ovat liian pienet. Satamatoiminnoissa ei synny vaaratilanteita, joissa turvallisuusmarginaalit ovat liian pienet. Esim. ei ole selvää, kuka varmistaa törmäysten välttämisen, syntyy sekaannus ja vaaratilanne.
5 Ilmailu 11 Ohjattavuus 12 Työntövoiman saatavuus 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 14 Kyky pysäyttää alus (maassa) Saadaan ohjattua alusta niin, että liikkeiden suunta on haluttu. Pystytään luomaan työntövoimaa ja saamaan alus liikkumaan. Aluksen staattinen ja dynaaminen stabiliteetti pysyy halutussa turvallisessa tilassa. Esim. kyky pysäyttää alus rullauksen aikana tai laskeutumisen jälkeen. Aluksen ohjattavuuden menettäminen tai vaikeutuminen (mistä syystä tahansa) Työntövoimaa ei ole tai se ei ole täysin hallittavissa (esim. jumiutuu tiettyy teho-asetukseen). Aluksesta tulee staattisesti tai dynamisesti epävakaa. 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Aluksen rakenteen kestävyys ja tiiviys 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Tunnetaan aluksen paikka ja tiedetään, missä on haluttu reitti. Aluksen rakenteen kestävyys suunnitellulla toimintaalueella ja sen tiiviys niin että matkustamo voidaan paineistaa halutusti. Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua alukselta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Ei tiedetä missä ollaan tai on väärä käsitys siitä missä ollaan, tai on väärä käsitys siitä missä pitäisi olla. Näin voidaan esim. joutua vaarallisen lähelle maastoa. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Esim. kriittisen rakenteen pettäminen ja aluksen rakenteellinen hajoaminen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Aluksen ohjaaminen käsin
6 Ilmailu 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Esim. reitin valintaan ja nopeuteen liittyvät rajoitukset ja aluksen toiminnalliset rajoitukset. Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. Rikotaan vahingossa tai tahallisesti operatiivisia rajoituksia, esim. laskeudutaan ylipainoisena. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; 42 Psykofyysinen suorituskyky tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai miehistöjen varaan).
7 Ilmailu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. miehistön tasolla tai Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että Esim. miehistön yhteistoiminta vaikeutuu miehistön tasolla. kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita. Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Miehistön riittävä redundanssi Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee Esim. automaation epäintuitiivisuus, yllätykset; laitteiston työntekijää työssään hyvin. Laitteet muodostavat kirjavuus. yhdenmukaisen kokonaisuuden. Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Aluksella on riittävä määrä ammattilaisia kaikkiin Esim. syntyy tilanne, jossa resursseja ei ole riittävästi tarvittaviin tehtäviin, myös poikkeustilanteissa. hyvän turvallisuusmarginaalin säilyttämiseksi. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille 71 Aluksen sisällä ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee alukselle ja alukselta. Esim. matkustamohenkilökunta ei kerro ohjaamomiehistölle epätavallisista äänistä tai muusta epätavallisesta. Esim. lennonjohto ei varoita lähestyvää konetta erikoisista sääilmiöistä. Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (maasto, lähestymiset, jne.) Esim. lähestymisproseduuri on tehty niin, että sen pystyy toteuttamaan riittävin turvallisuusmarginaalein. Esim. tietty lähestyminen on niin vaativa, että turvallisuusmarginaali pienenee liikaa.
8 Ilmailu 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää) hallittavuus Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista Esim. sääolosuhteet, joissa aluksen ja/tai miehistön olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. hyvän resilienssin turvin). 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus Muut alukset käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta Esim. odotuspaikalla oleva alus rullaa kiitoradalle ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden laskeutumassa olevan koneen eteen. välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. 84 Epätavallisten ilmiöiden ja tilanteiden hallittavuus Miehistöllä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka hallinnassa. koettelevat suorituskykyä. 8A Uhkien hallittavuus kun alus on maassa (esim. rullauksen aikana) Esim. rullaamiseen liittyvät tilanteet eivät johda turvallisuusmarginaalin liialliseen pienenemiseen. Esim. ajoneuvo kiitoradalla aiheuttaa vaaratilanteen.
9 Rautatie 14 Kyky pysäyttää juna Esim. jarrutus ei toimi halutulla teholla ja aiheutuu törmäysvaara. 1C Rata junan edessä on esteetön (<jarrutusmatka) Sillä rataosuudella, joka on välittömästi junan edessä (ei ehditä pysähtyä) ei ole esteitä. Esim. mutkan takaa paljastuu raiteilla oleva eläin, eikä sitä ennen ehditä pysähtyä. 1A Junan ohjautuminen oikeille raiteille (ohjauskeskus, vaihteet, yms. ) Juna saadaan kulkemaan haluttua reittiä. Esim. juna menee väärille raiteille vaihdevian tai ohjauskeskuksessa tehdyn virheen takia. 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet junassa 16 Junan rakenteen kestävyys Junan rakenteen kestävyys suunnitellulla toiminta-alueella. 1B Junanvaunut pysyvät kiinni toisissaan suunnitellulla Junavaunujen kiinnitysten toimivuus toiminta-alueella. Liittyy olosuhteisiin, jotka uhkaavat ihmisten henkeä/terveyttä: lämpötila, myrkylliset (savu)kaasut, radioaktiivisuus ym. Tyypillisin esimerkki on tulipalo. Esim. kriittisen rakenteen pettäminen ja junan rakenteellinen hajoaminen. Esim. kiinnitys pettää rakenteellisen vian tai väärän kytkennän takia. 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Teoreettinen ja käytännön valmius pelastautua junasta hätätilanteessa. Voi liittyä esim. havaittuun välineiden kuntoon tai miehistön taitoihin / suunnitelmien tarkoituksenmukaisuuteen. Pelastautuminen ei onnistu /vaikeutui/oli vaarassa, mistä tahansa syystä - esim. välineet eivät (olisi) toimineet ko. olosuhteissa, viestintä oli huonoa, aikaa kului enemmän kuin sitä oli. Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Kaluston kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Kaluston ohjaaminen käsin 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta
10 Rautatie Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. Lastaus tehdään joko vahingossa tai tietoisesti rajoitusten vastaisesti. 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Esim. reitin valintaan ja nopeuteen liittyvät rajoitukset ja junan toiminnalliset rajoitukset. Rikotaan vahingossa tai tahallisesti operatiivisia rajoituksia, esim. ajetaan ylinopeutta. Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila Väsymys (mistä syystä tahansa) 42 Psykofyysinen suorituskyky Suorituskyky huonontunut esim. alkoholin, sairauden takia; tai keskittymiskyky on heikentynyt esim. elämässä tapahtuneen/tapahtuvan merkittävän muutoksen takia. Uupumus. Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla Luodut menetelmät tukevat hyvin niitä käytännön tilanteita, joita työssä esiintyy. Toteutukseen liittyvät käytettävyys-näkökohdat, ml. sekä fyysisen toteutuksen, että itse sisällön selkeyden. Käytössä jatkuvat prosessit, joiden kautta normaalitoiminta suunnitellaan niin, että se voidaan suorittaa sopivin turvallisuusmarginaalein. Osataan ennakoida poikkeuksellisen vaativat tilanteet etukäteen ja varautua niihin, esim. kuljettajan tasolla tai laajemminkin. Voi johtaa esim. ylimääräisen varustuksen mukaan ottamiseen, päätöstilanteisiin valmistautumiseen etukäteen yms. Voi vaatia huomiota ja toimenpiteitä sekä toimijan että työntekijöiden tasolla. Turvallisuusnäkökohdat saavat riittävän painoarvon päätöksissä. Päätösten turvallisuusvaikutuksia pohditaan tietoisesti. Tilanteen erikoisuuden takia luodut menetelmät eivät ole sovellettavissa tai on vaikea päätellä, voiko niitä soveltaa. Esim. helposti hajoava tai tahriintuva fyysinen toteutus, liian pieni teksti, vaikeasti löydettävä sisältö, epäselviä tai moniselitteisiä määritelmiä, yms. Esim: vakioprosessissa on puutteita, tai sen toteutus on vaihtelevaa (esim. jätetty yksittäisten ihmisten tai kuljettajien varaan). Ei ennakoida ja huomioida odotettavissa olevaa poikkeuksellisen vaativaa operaatiota. Esim. työntekijöiden yhteistoiminta vaikeutuu kommunikointivaikeuksien tai kulttuurierojen takia. Turvallisuus heikkenee tyypillisesti erilaisten päätösten sivuvaikutuksena, eikä näitä sivuvaikutuksia ja niiden merkitystä ole helppo havaita.
11 Rautatie Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia Ohjain- ja muiden laitteiden sijoittelu, vaste, käytön intuitiivisuus yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Laitteet muodostavat yhdenmukaisen kokonaisuuden. Mittareiden, näyttöruutujen, hälytysten yms. toteutus on työtilanteisiin sopiva ja tukee työntekijää työssään hyvin. Esim. automaation epäintuitiivisuus, yllätykset; laitteiston kirjavuus. Esim. tiedon sijoittelu, värit, liikaa/häiritsevää tietoa, vaikeasti käsiteltävää tai harhaanjohtavaa tietoa. Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Junan sisällä 72 Ulkomaailman ja junan välillä Operatiivisesti tärkeä tieto saadaan oikeaan aikaan niille ihmisille, jotka tietoa tarvitsevat. Operatiivisesti tärkeä tieto kulkee junan ja ulkomaailman välillä (esim. liikenteenohjauskeskusten kanssa). Esim. konduktööri ei kerro kuljettajalle epätavallisista äänistä tai muusta epätavallisesta. Esim. junassa olevan tulipalon vakavuutta ei saada kommukoitua pelastuslaitokselle. Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (esim. erikoiset rataosuudet) Vaativissakin paikoissa turvallisuusmarginaalit ovat riittävät. 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, lehtikeli) hallittavuus 83 Muiden junien ja työkoneiden luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus 8C Raiteiden kunto Toiminta pystytään pitämään turvallisena vaativista olosuhteista huolimatta (mm. niitä välttämällä, tai riittävän hyvän resilienssin turvin). Muut junat, työkoneet yms. käyttäytyvät riittävän johdonmukaisesti, jotta ne eivät aiheuta vaaratilanteita, joissa onnettomuuden välttäminen tulee hyvin vaikeaksi. Työntekijöillä (ja organisaatiolla) on tarpeeksi kapasiteettia selviytyä myös täysin yllättävistä tilanteista, jotka koettelevat suorituskykyä. Raiteiden kunto on sellainen, että junat voivat niillä liikkua turvallisesti. Esim. sääolosuhteet, joissa tekniikan ja kuljettajan kapasiteetit eivät riitä turvalliseen toimintaan. Esim. sivuradalta työnnetään vaunuja pääradalle henkilöjunan eteen vaihtotyön aikana. Yllätys kaikkine kerrannaisvaikutuksineen ei pysy hallinnassa. Esim. raiteiden huono kunto aiheuttaa suistumisvaaran.
12 Rautatie Ilmailu Vesiliikenne Perusturvallisuustekijät Perusturvallisuustekijät Perusturvallisuustekijät 11 Ohjattavuus 11 Ohjattavuus 12 Työntövoiman saatavuus 12 Työntövoiman saatavuus 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 13 Aluksen stabiliteetin hallinta 14 Kyky pysäyttää juna 14 Kyky pysäyttää alus (maassa) 14 Kyky pysäyttää alus (ja pitää se paikallaan)? 1C Rata junan edessä on esteetön (<jarrutusmatka) 1A Junan ohjautuminen oikeille raiteille (ohjauskeskus, vaihteet, yms. ) 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 1D Tieto aluksen paikasta suhteessa haluttuun reittiin 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet junassa 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 15 Kyky säilyttää elinkelpoiset olosuhteet aluksella 16 Junan rakenteen kestävyys 16 Aluksen rakenteen kestävyys ja tiiviys 16 Aluksen rakenteen lujuus ja vuotovakavuus 1B Junavaunujen kiinnitysten toimivuus 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) 17 Pelastautumiskyky (pelastautumisreitit ja välineet, hätäkommunikointi) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) Kompetenssit (huomioiden eri työntekijäryhmät) 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 21 Johtamiskyvyt ja yhteistyötaidot 22 Kommunikaatiotaidot 22 Kommunikaatiotaidot 22 Kommunikaatiotaidot 23 Tieto 23 Tieto 23 Tieto 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 24 Proseduurien ja tiedon soveltaminen käytännössä 25 Kaluston kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 25 Aluksen kulkureitin ja siihen liittyvän automaation/laitteiston hallinta 26 Kaluston ohjaaminen käsin 26 Aluksen ohjaaminen käsin 26 Aluksen ohjaaminen käsin 27 Satamamanöveeraus 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 28 Tilannetietoisuus (myös tilanteiden ennakointi) 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 29 Ongelmanratkaisu ja päätöksenteko 2A Työkuorman hallinta 2A Työkuorman hallinta 2A Työkuorman hallinta Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen Operatiivisten rajoitusten tunteminen ja noudattaminen 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioimin 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, määrä. 31 Lastauksen suunnittelu ja toteutus: kiinnitys, lastin ominaisuuksien huomioiminen, mää 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen 32 Muiden operatiivisten rajoitusten noudattaminen Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) Työntekijöiden toimintakunto (fitness for work) 41 Vireystila 41 Vireystila 41 Vireystila 42 Psykofyysinen suorituskyky 42 Psykofyysinen suorituskyky 42 Psykofyysinen suorituskyky Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri Toimintatavat (ja proseduurit) ja -kulttuuri 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 51 Sopivuus todellisissa tilanteissa 52 Laatu ja selkeys 52 Laatu ja selkeys 52 Laatu ja selkeys 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 53 Operatiivisen toiminnan suunnittelu 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 54 Haasteellisten operaatioiden/tilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen. 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 55 Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden hallinta 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla 56 Turvallisuuden riittävä priorisointi talous jne. tekijöiden rinnalla
13 Rautatie Ilmailu Vesiliikenne Toimintaympäristön laatu Toimintaympäristön laatu Toimintaympäristön laatu 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 61 Ohjaamoautomaation laatu (ergonomia, HCI) 61 Komentosillan automaation laatu (ergonomia, HCI) 62 Tiedon esittämisen ergonomia 62 Tiedon esittämisen ergonomia 62 Tiedon esittämisen ergonomia 63 Miehistön riittävä redundanssi 63 Kansipäällystön riittävä redundanssi Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Tiedon saatavuus oikeaan aikaan Tiedon saatavuus oikeaan aikaan 71 Junan sisällä 71 Aluksen sisällä 71 Aluksen sisällä 72 Ulkomaailman ja junan välillä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä 72 Ulkomaailman ja aluksen välillä Ulkoiset turvallisuustekijät Ulkoiset turvallisuustekijät Ulkoiset turvallisuustekijät 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (esim. erikoiset rataosuudet) 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (maasto, lähestymiset, jne.) 81 Vaativien paikkojen uhkien hallittavuus (restricted waters, väylät, infrastruktuuri) 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, lehtikeli) ha 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää) hallittavuus 82 Vaativien olosuhteiden luomien uhkien (esim. sää, näkyvyys, jää, virrat) hallittavuus 83 Muiden junien ja työkoneiden luomien uhkien hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 83 Muiden alusten luomien uhkien hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden ja tilanteiden hallittavuus 84 Epätavallisten ilmiöiden hallittavuus (jäävuoret, merirosvot) 8C Raiteiden kunto 8A Uhkien hallittavuus kun alus on maassa (esim. rullauksen aikana) 85 Luotsaustapahtuma 86 Jäänmurto 87 Hinaaja-avustus 88 VTS toiminta 89 Satamatoiminnot
Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi
Rautatie Koko Suomi Kokonaisriski ja tapausten keskiarvot Viime vuosi 35 25 3 2 25 2 15 15 1 1 5 5 Q1 21 Q2 21 Q3 21 Q4 21 Q1 211 Q2 211 Q3 211 Q4 211 Q1 212 Q2 212 Q3 212 Q4 212 Rautatie Junaliikenne
Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Mervi Murtonen Maastoreittien turvallisuus kuluttajaturvallisuuslain kannalta REILA-hankkeen loppuseminaari 14.8.2018, Rovaniemi Valokuvat: Joona Kotilainen, Pixabay
MONIOHJAAJATOIMINTA LIIKENNEKONEISSA JA
MONIOHJAAJATOIMINTA LIIKENNEKONEISSA JA MUIDEN TOIMIALOJEN MIEHISTÖTYÖSKENTELYÄ SILY ry 24.3.2012 Matti Sorsa Pilot Select Oy PERUSFILOSOFIA Liikennekoneita eivät ohjaa lentäjät Niitä ohjaavat miehistöt
Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa. Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon
Yhteistyö pelastusviranomaisten kanssa Tuulivoima seminaari Hankekehityksestä tuotantoon Pelastuslaitoksen näkökohta Tuulivoima on yleisesti hyväksytty tapa tuottaa sähköenergiaa ja tuulivoiman lisäämiseen
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään
Toimintaympäristön muutokset ja niiden merkitys Itä-Suomen liikennejärjestelmään Jo tapahtuneita sekä odotettavissa olevia muutoksia / Itä-Suomen liikennestrategian uudistaminen Hallitusohjelman leikkaukset
SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U
SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista
Hyvinvointia työstä
Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka
LIITTEET. asiakirjaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 82 final ANNEXES 1 to 3 LIITTEET asiakirjaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi ammattipätevyyksien tunnustamisesta sisävesiliikenteen alalla sekä
Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä. Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy
Poikkeustapahtumien hallinta raideliikenteessä Tekijä: Ilkka Nieminen Toimeksiantaja: Mipro Oy Sisältö Toimeksiantajasta sananen Poikkeamatilanteiden hallintajärjestelmä Mitä, miksi, minkälainen Poikkeamatilanteen
TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE
TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori
Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita
ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA. Aki Tiihonen
ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTATAPA Aki Tiihonen TURVALLISUUSAJATTELU Turvallisuusajattelua voidaan tarkastella vapaa-ajan tai työpaikan näkökulmasta. Erona on, että työantajaa sitoo työturvallisuuslaki, mikä
Ohje 2 (6) Dnro LIVI/996/07.02.00/2015
Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Töiden priorisointi järjestelmähäiriöissä... 3 3 Mahdolliset ongelmatilanteet, niiden vaikutukset ja toimintaohjeet... 3 3.1 LIIKE työasema ei toimi... 3 3.2
SUURELÄINPELASTUSKOULUTUS SEPK TRAILERIPELASTUS & TIELIIKENNEONNETTOMUUDET
SUURELÄINPELASTUSKOULUTUS SEPK TRAILERIPELASTUS & TIELIIKENNEONNETTOMUUDET 1 HEVOSEN TRAILERI 2 HEVOSEN TRAILERI i SIVUSTA JA EDESTÄ LASTATTAVAT 2 HEVOSEN VAUNUN RAKENNE Courtesy of Logan Trailers Copyright
31.1.2011. 7.2.2011 alkaen toistaiseksi
Ohje 1 (7) 31.1.2011 Dnro 1538/043/2008 Liikenteen hallinta Vastaanottaja Liikenteenohjaus, käyttökeskus, tunnelipäivystäjä, alueisännöitsijä Säädösperusta Korvaa/muuttaa Pelastussuunnitelma Työohjeen
IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET
IX KOKOONTUMINEN SÄÄNNÖT JA SEURAUKSET SÄÄNTÖSUUNNITELMA Sääntösuunnitelman tarkoituksena on saada säännöistä ja seurauksista selkeämmät ja oikeudenmukaisemmat lapselle. Se toimii sopimuksena ja muistuttaa
Julkinen Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat
Teknisen sääntelyn vaikeus case komposiittijarruanturat RATA 2018 Tomi Kangas 23.1.2018 Esityksen sisältö Tausta Ongelmien analysointi ja toimenpiteet Miten tästä eteenpäin? 2 Tausta Rautatieliikenteestä
TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA
TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo
Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009 Arto Helovuo Mitä turvallisuus on käytännössä? Potilasturvallisuus = terveydenhuolto-organisaatioiden ja terveydenhuollon ammattilaisten
Satakunnan pelastuslaitos
Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin
Staattinen sähkö jakeluasemalla Potent-hanke
Staattinen sähkö jakeluasemalla Potent-hanke Jaakko Paasi, VTT Polttoainekuljetukset seminaari 2019 10.4.2019 VTT beyond the obvious 1 Sisällys Lähtökohdat: staattinen sähkö polttonesteen jakeluasemilla
Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
Toiminnanharjoittajan vastuut vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa Arto Taskinen Pelastuspäällikkö VR-Yhtymä Oy 31.1.2018 Osapuolet ja velvollisuudet vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksissa
TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE
Tampereen RC Lentäjät ry. Toimintaohje (v1.4) 1(5) TOIMINTAOHJE KAANAAN (TEISKON) LENTOKENTÄLLÄ LENNÄTTÄVÄLLE 1. Saapuessasi lentokentälle tarkista onko lentokentällä toimintaa. Mikäli hallin ovet ovat
Toimialan onnettomuudet 2010
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 20 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna 2005
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI
TYÖKOKEILUN ARVIOINTI Työkokeilijan sukunimi * Työkokeilijan etunimi * Työkokeilun alkamis- ja päättymispäivä * Alku: Loppu: Työkokeilupaikka tai työympäristö * Jaksoon voi liittyä useampi eri kohde tai
Luonnos. KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, XXX Luonnos KOMISSION ASETUKSEKSI (EU) n:o /2010, annettu [ ], yhteisen ilmatilan käyttöä koskevista vaatimuksista ja toimintaohjeista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa
Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Hallitus
Toimialan onnettomuudet 2011
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 211 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon
Ammattikuljettajien suhtautuminen liikenteen automaatioon Aineisto kerätty yhteistyössä AKT:n ja Rahtarit ry:n kanssa 0 kesäkuun aikana. Vastaajia oli yhteensä 0, joista kuorma-auton kuljettajia oli prosenttia
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.
VIESTINTÄ RAUTATIEJÄRJESTELMÄSSÄ
1(6) MÄÄRÄYS Antopäivä Diaaritunniste 28.12.2009. RVI/1090/412/2009 Voimassaoloaika 31.12.2009 alkaen, toistaiseksi. Säädösperuste Rautatielaki (555/2006) 28 2 momentti. Kumoaa Rautatieviraston rautatiejärjestelmän
Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen
OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen
Väärinkäsityksiä ylinopeudesta
Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että
Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät
Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,
Määräysluonnos 1 (9) Voimassa: Toistaiseksi
Määräysluonnos 1 (9) Antopäivä: 01.x.2013 Voimaantulopäivä: x.x.2013 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Rautatielaki (304/2011) 74 ja 75 :n kohta 4 Komission päätös Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän
Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi
Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat
Toimialan onnettomuudet 2012
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 212 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)
1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto
Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi
rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista
Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6
Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen
Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset Kuopio 14.2.2013 Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen Pelastuslain 379 / 2011velvoitteet 1. Yleiset velvollisuudet 4 Jokaisen on
Psyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet
Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen
Rullaavan ilma-aluksen eksyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueella
Tutkintaselostus D3/2007L Rullaavan ilma-aluksen eksyminen Helsinki-Vantaan lentoaseman liikennealueella 24.1.2007 MTL589 Antonov Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen 13 (Annex 13)
9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä
Hyvinvointia työstä Inhimillinen tekijä osana turvallisuuskulttuuria rautateillä Anna-Maria Teperi, FT Henriikka Ratilainen, DI Työterveyslaitos 24.1.2018 RATA2018-seminaari Turku, Logomo Mitä on HF (human
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen
Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne
Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.
1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta
Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi
Pelastustoimen ja varautumisen JTS-simulointi 1 Tiina Männikkö 2 Sisältö Valtion ja maakuntien neuvottelut Simuloinnin tehtävät mitä asioita SM:n ja maakuntien välisissä neuvotteluissa käydään läpi? maakuntien
AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU
AMMATTIKULJETTAJAN JATKOKOULUTUSOHJELMA KUORMA-AUTONKULJETTAJA: ENSIAPU Suomen Punainen Risti (SPR) on suunnitellut ensiapukurssin ammattikuljettajille. Kurssien sisällöissä on otettu huomioon liikenteeseen
Kooste riskienhallinnan valmistelusta
Kooste riskienhallinnan valmistelusta 14.11.2017 Varautuminen ja riskienhallintaalajaosto Jukka Koponen Maakunnan riskienhallinnan valmistelusta Riskienhallinta-asioiden valmistelutyöstä huolehtii maakunnan
Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa
Turvallisuus vankilassa ja vankilaopetuksessa Turvallisuus vankilassa on kaikessa toiminnassa mukana oleva tekijä. Turvallisuus on samalla myös vaade jonka vaarantuminen aiheuttaa rajoituksia. Perusteet:
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
Lentokelpoisuus ja lentokelpoisuustarkastajan rooli
Lentokelpoisuus ja lentokelpoisuustarkastajan rooli Lentokelpoisuustarkastajien seminaari 28.1.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Lentokelpoisuus 29.1.2014 Liikenteen turvallisuusvirasto 2 Ilma-aluksen
Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi
Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit
Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuusindikaattorit Merenkulun 1-tason turvallisuusindikaattorit 5 4 3 2 1 212 Vakavuus/seuraus (1.taso) Ihmishengen menetys Vakava loukkaantuminen
Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg
Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa
30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014
Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä
Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen
Opetussuunnitelma AM 120 ja 121 -luokkien kuljettajaopetukseen Sisältö JOHDANTO Kuljettajaopetuksen tavoitteet Opetukselliset periaatteet Opetuksen järjestäminen käytännössä TEORIAOPETUS AJO-OPETUS OPETUSLUPA
Trenox Oy TURVALLISUUS JA TEHOKKUUS SAMASSA PAKETISSA.
Trenox Oy TURVALLISUUS JA TEHOKKUUS SAMASSA PAKETISSA www.trenox.fi Kehittämisen intoa ja uutta kulttuuria nostoalalle Kehittämislähtöinen ajattelutapa alusta alkaen Kehittäminen osana yrityksen koko toimintaa
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat
Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta
Lentoon! 2017 seminaari Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta Heli Koivu / ilmailun esikunta. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.
Lentoon! 2017 seminaari 28.10.2017 Suomen ilmailun turvallisuudenhallinta Heli Koivu / ilmailun esikunta Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Ytimessä riskienhallinta vaaratekijä huono sää väsymys kokemattomuus
FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015
FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 Luotsauspalvelua koskevat yleiset palveluehdot alusliikenteen toimijoille. Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Palveluehtojen soveltaminen ja voimassaolo...
Luotain-arviointi. Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta. Trust, Quality & Progress. Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus
Nykytila-arvio toiminnan osa-alueesta Jatkuvuus Tietosuoja Tietohallinto Tietoturvallisuus Trust, Quality & Progress on tehokas tapa tietää enemmän Oletko tietoinen organisaationne tietohallinnon, tietoturvallisuuden,
Toimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 213 Osa 2 Indikaattorit Tukesin toiminnan indikaattorit Toiminnan vaikuttavuuden arviointia ja mittaamista varten Tukes kehitti vuonna
Mihin varautua, kun sairaala varautuu kyberuhkiin? Perttu Halonen Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät,
Mihin varautua, kun sairaala varautuu kyberuhkiin? Perttu Halonen Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät, 24.5.2017 Sisällys Keskeisimpiä kyberuhkia Liian paljon huomiota kiinnitetään... Liian vähän
LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA
Vuoriteknikot Ry:n jatkokoulutuspäivät Espoossa 26. 27.5.2016 LOUHINNAN LAATU AVOLOUHINNASSA PORAUKSEN OPTIMOINTI AVOKAIVOKSILLA JA MURSKETUOTANNOSSA Jouko Salonen, Louhintaosaaminen, Sandvik Mining &Construction
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot
Lyhyet harjoitteiden kuvaukset Kilpailuun valmistautumisen ja kilpailemisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Valmistautumisen ja kilpailemisen valmiuksien tavoitteita Tutustuminen omiin, valmistautumiseen
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj
Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,
Tuntisuunnitelma 1 RAUTATIE ON VAIN JUNIA VARTEN. Copyright 2009 Rautatievirasto. Kaikki oikeudet pidätetään.
Tuntisuunnitelma 1 RAUTATIE ON VAIN JUNIA VARTEN RAUTATIE ON VAIN JUNIA VARTEN Taso: Peruskoulun vuosiluokat 1-6, tehtäviä eri ikäryhmille Ajallinen kesto: n. 45 minuuttia Oppiaineet, joiden tunneilla
Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/ /2016
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Onnettomuustutkintaraportti dnro 968/00.05.12/2016 Onnettomuus Agnico Eagle Finland Oy:n Kittilän kaivoksella 15.12.2016 Tutkintaraportin yhteenveto 1 Tapahtumien
Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari. Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta Utti, Finland
Hyppylentämisen Turvallisuusseminaari Skydive Finland ry & Laskuvarjotoimikunta 5.-6.1.2019 Utti, Finland Hyppylentämisen riskikartoitus 2 Riskinarviointi NCO.SPEC.105 Ennen hyppylentotoiminnan aloittamista
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?
Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta
Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta
Valtioneuvoston periaatepäätös liikenneturvallisuudesta ja sen seuranta Riikka Rajamäki 14.11.2017 Tampere Liikenneturvallisuustyön hyvät käytännöt kaikkien käyttöön -seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille
Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
Gustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T esitelmä
Gustin: Disaster and Recovery Planning: A Guide for Facility Managers T-110.5690 2. esitelmä Tuomas Toropainen 23.11.2005 Tuomas Toropainen () Gustin: Disaster & Recovery Planning 23.11.2005 1 / 16 2.
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari , Järvenpää
Sisäisen turvallisuuden kokonaiskuvan rakentaminen Valtakunnallinen turvallisuusseminaari 25.1.2018, Järvenpää Erityisasiantuntija Lauri Holmström Esityksen sisältö Sisäisen turvallisuuden strategia Ennakointi
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto
Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.2 Kuorma-autojen, linja-autojen, työkoneiden ja teollisuuskoneiden rengastyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet
Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä
ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden
MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 2004
1 (9) MERENKULKUALAN PERUSTUTKINNON OPETUSSUUNNITELMAN JA NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEET 2004 3.2.9 KALASTUSALUKSEN PÄÄLLIKKÖ, 20 OV Tavoite Tavoitteena on, että opintokokonaisuuden suorittanut täyttää kalastusaluksen
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA
VALTAKUNNALLISIA TARKASTELUJA PELASTUSTOIMINNAN TYÖKUORMAN AJALLISESTA VAIHTELUSTA Pelastustoimen tutkijatapaaminen, Kuopio 6.6.2018 Hanna Rekola, Helsingin pelastuslaitos UUDENLAISIA NÄKÖKULMIA RESURSSIEN
10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa
Miten tunnistamme PIMAhankkeen. sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE?
Miten tunnistamme PIMAhankkeen turvallisuuden sudenkuopat LÖYDÄMMEKÖ NE? PYSTYMMEKÖ VÄLTTÄMÄÄN NE? OSAAMMEKO MINIMOIDA / ELIMINOIDA NE? MUTKU-PÄIVÄT 2018 / PÄIVI KOSKELA Vastuut yhteisellä työpaikalla
SPRINTTISUUNNISTUS. Kuinka kehittyä sujuvaksi rintteriksi
SPRINTTISUUNNISTUS Kuinka kehittyä sujuvaksi rintteriksi SPRINTTISUUNNISTUKSEN MÄÄRITELMÄ Suunnistusmatka, joka kilpaillaan rakennetussa ympäristössä kulkukelpoisuudeltaan hyvällä ja reitinvalintoja mahdollistavalla
85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)
Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8
RATAPIHAT monitoimijaympäristössä
RATAPIHAT monitoimijaympäristössä RATA18 Tiina Purhonen Liikennevirasto 8.1.2018 Ratapihat junaliikenteen sujuvuus Ratapihoja on erilaisia: tavaraliikenteelle ja henkilöliikenteelle. Lisäksi Kouvola ja
MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE
TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa
Riskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti
MELONTATAITOTESTI 2 (Melontaoppaan taitokoe) Yhteinen osa 1, testiväline kajakki tai kanootti 1 Eteenpäin melonta 0p Tehoton melonta tai heikko tekniikka. 2p Tehokas melonta ja puutteellinen tekniikka
ONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN Valmiusasiamies Jaakko Pekki
ONKO YRITYKSILLÄ KYKYÄ SOPEUTUA ENNAKOIMATTOMIIN MUUTOSTILANTEISIIN 28.11.2018 Valmiusasiamies Jaakko Pekki YRITYSTEN KESKEINEN MENESTYSTEKIJÄ ON KYKY ENNAKOIDA! Yrityksen johdolla tulee olla käsitys siitä,
SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila
SISÄISEN TURVALLISUUDEN STRATEGIAN VALMISTELU Etelä-Suomen alueellinen työpaja 4.10.2016 Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila 4.10.2016 kunnanjohtaja Harri Anttila 1 Teemoja Luottamus turvallisuuden
Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi
Hallituksen esitys 34/2018 vp. Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden muuttamisesta osakeyhtiöksi Liikenne- ja viestintävaliokunta Toimialajohtaja Rami Metsäpelto 12.4.2018 Liikenneviraston
Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua
Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin
TUMP RATAPÄIVÄN SÄÄNNÖT
Näiden sääntöjen tarkoitus on poistaa tarpeettomat vaaratilanteet radalla. Sääntöjen rikkoja poistetaan välittömästi radalta. Moottoriradalla harjoitteleminen on hyvää harjoitusta jokaiselle motoristille
Turvakävely pedagogisena menetelmänä
Turvakävely pedagogisena menetelmänä Professori Eila Lindfors, KM Antti Hilander & KM Jeremias Lahtivirta Safety & security in education: prevent, learn & implement 26.- 27.2018 Rauma 3rd OPTUKE-symposium