Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori

Transkriptio

1 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma Rakennustuotanto Jukka Lindholm Opinnäytetyö Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskoordinaattorin ohje Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 05/2010 TkL Jouko Lähteenmäki A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, TkL Olli Saarinen

2 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma, Rakennustuotanto Tekijä Lindholm, Jukka Työn nimi Rakennuttajan turvallisuuskoordinaattori Sivumäärä 46 sivua + 29 liitesivua Valmistumisaika Toukokuu 2010 Työn ohjaaja TkL Jouko Lähteenmäki Työn teettäjä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Tampere Tiivistelmä Kesäkuussa 2009 astui voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta. Siinä rakennushankkeen osapuolista myös rakennuttajan työturvallisuusvelvollisuudet täsmentyivät. Uutena asiana rakennuttajan velvollisuudeksi tuli nimetä turvallisuuskoordinaattori jo rakennushankkeen suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Turvallisuuskoordinaattori on luonnollinen henkilö, jonka tehtävänä on koordinoida hankkeen työturvallisuusasioita hankkeen kokonaisuuden kannalta. Turvallisuuskoordinaattori vastaa rakennuttajalle asetetuista turvallisuusmääräyksistä, ja hänen tehtävänsä ovat osa rakennuttajan työturvallisuustehtäviä. Tässä työssä esitellään turvallisuuskoordinaattorin tehtäviä ja huolehtimisvelvollisuuksia hankkeen eri vaiheissa. Lisäksi liitteenä on rakennuttajan laadittavaksi tarkoitetun turvallisuusasiakirjakokonaisuuden malli sekä turvallisuuskoordinaattorin tehtävien tarkastuslista. Tämä työ on luonteeltaan ohje, mutta mikäli työssä esiintyy ristiriitaisuuksia vallitsevan lainsäädännön kanssa, noudatetaan kulloinkin voimassa olevia lakeja, asetuksia ja määräyksiä. Avainsanat turvallisuuskoordinaattori, turvallisuus, rakennuttaja

3 TAMK University of Applied Sciences Construction engineering, Construction management Writer Lindholm, Jukka Thesis Safety coordinator in project management Pages 46 pages + 29 appendix pages Graduation time May 2010 Thesis Supervisor Lic. Tech. Jouko Lähteenmäki Co-operating company A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Abstract Project manager s safety responsibilities were revised in June New thing is to name a designated safety coordinator for the construction project. Safety coordinator is a real person whose task is to coordinate the safety issues for the whole project. Safety coordinator's tasks are part of the project manager s safety duties. This work has dealt with safety coordinator duties in different stages of construction project. There were also created a safety document model and a safety duties checklist for safety coordinator s use. The model and the safety coorinator s duties checklist are attached. This work has been written to provide guidance, but if the work is inconsistent with the prevailing laws, rules and regulations, always comply with existing legislation.. Keywords safety coordinator, safety, project management

4 Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan koulutusohjelma, Rakennustuotanto Sisällysluettelo Lyhenteet ja selitykset Johdanto Työn tausta Työn tavoitteet Työn rajaus Lainsäädäntö Uuden lainsäädännön taustaa Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) Turvallisuuskoordinaattorin rooli rakennushankkeessa Turvallisuuskoordinaattorin asettaminen Turvallisuuskoordinaattorin pätevyys Turvallisuuskoordinaattorivastuun siirtäminen Vastuuasiat Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeen eri vaiheissa Tarveselvitys Hankesuunnittelu Suunnittelun valmistelu Suunnittelun ohjaus Rakentamisen ohjaus Vastaan- ja käyttöönotto Hankkeen turvallisuutta koskevat rakennuttajan asiakirjat Turvallisuusasiakirja Turvallisuussäännöt Menettelyohjeet...39 LÄHTEET...44 LIITTEET...46

5 5(75) Lyhenteet ja selitykset Päätoteuttaja Päätoteuttaja on rakennuttajan nimeämä pääurakoitsija tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja. Edellä mainittujen puutuessa päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajaa itseään. Asetus Asetus on suomalaisessa oikeudessa lakia alempiasteinen säädös, joka yleensä tukee jonkun lain käytännön soveltamista. Asetuksella voidaan antaa tarkempia ohjeita esimerkiksi tietyssä laissa käsiteltävistä asioista. VNa 205/2009 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, joka astui voimaan Rakennuttaja Rakennuttaja on henkilö tai organisaatio, joka ryhtyy rakennushankkeeseen tai muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta taikka jos edellä mainittuja ei ole, tilaajaa itseään. Tässä työssä rakennuttajalla tarkoitetaan muuta, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta eli rakennuttajakonsulttia. Turvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeelle nimeämä vastuullinen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä turvallisuusvelvoitteista. Rakennuttajan turvallisuusasiakirjat Kolmesta osasta koostuva rakennuttajan laatima turvallisuusaineisto: turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet RAKLI Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto SKOL Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto

6 6(75) ATL Arkkitehtitoimistojen liitto

7 7(75) 1 Johdanto 1.1 Työn tausta Opinnäytetyön teettäneessä, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:ssä, koettiin tarvetta saada selkiytystä uuden turvallisuutta koskevan lainsäädännön tulkitsemiseen ja sen myötä rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin toimenkuvaan. Työ tehtiin ohjeeksi rakennushankkeen turvallisuuskoordinaattorille. Näihin kansiin koottiin tietoa monista lähteistä. Apuna käytettiin rakennusalan ammattilaisten näkemyksiä sekä mahdollisimman tuoretta kirjallisuutta sekä muita julkaisuja aiheesta. 1.2 Työn tavoitteet Tämän työn tavoitteena oli olla ohjeena ja kertoa turvallisuuskoordinaattorin roolista rakennushankkeessa sekä hänelle osoitetuista tehtävistä. Lisäksi turvallisuuskoordinaattorin käyttöön annetaan asiakirjapohja sekä tarkistuslista, jota voidaan käyttää apuna hoidettaessa turvallisuuskoordinaattorille osoitettuja tehtäviä. Pyrkimyksenä oli luoda sellainen ohje, jota noudattaen sekä huolellisesti toimien, pystytään rakennushanke viemään läpi luonteestaan ja tyypistään riippumatta turvallisesti rakennuttajan puolelta asettamatta turvallisuuskoordinaattoria henkilökohtaiseen vastuuseen mahdollisissa vahinko- ja tapaturmatilanteissa. 1.3 Työn rajaus Turvallisuuskoordinaattorina toimimisen kustannusvaikutuksiin ei tässä työssä ole otettu kantaa. Tehtävä on osa rakennuttajan tehtäviä eikä sitä tulisi nähdä erillisenä tehtävänä. Työn rajausta ei voida pitää täysin yksiselitteisenä rakennushankkeen eri osapuolten vastuuasioiden mukaan jaoteltuna. Tässä työssä annetaan tietoja osapuolten tehtävis-

8 8(75) tä ja vastuualueista siinä määrin kuin se turvallisuuskoordinaattorin tehtävien hoitamisen ja tiedonsaannin kannalta on tarpeellista.

9 9(75) 2 Lainsäädäntö Turvallisuuskoordinaattorin pätevyyteen kuuluu olennaisesti osata uusi Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta ja siihen liittyvistä seikoista. Rakennusalan ammattilaisella asetuksessa mainitut asiat voivat olla jo selkäytimessä. Erityisesti lakien, direktiivien ja asetusten pätevyysjärjestyksistä voi olla silti epäselvyyttä, joten niitä käsitellään ennen Valtioneuvoston asetusta rakennustyön turvallisuudesta ja sen sisältöä. 2.1 Uuden lainsäädännön taustaa Direktiivi 92/57/ETY Direktiivi 92/57/ETY on Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainsäädäntöohje, jonka antavat Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti yhdessä tai Euroopan unionin neuvosto yksin. Tämän kyseisen direktiivin on antanut Euroopan unionin neuvosto. Direktiiviin perustuvat rakennuttajan vastuut sekä rakennuttajan hankkeeseen nimettävä rakennuttajan edustaja, turvallisuuskoordinaattori, ja hänelle osoitetut turvallisuutta koskevat yhteensovittamisen tehtävät hankkeen eri vaiheissa. Direktiivi on ohjenuora, jonka mukaiseksi jäsenvaltion lainsäädäntö on muutettava jos se ei ole sen mukainen. Direktiivi ei ole suoraan toteutettavaa lainsäädäntöä vaan jäsenvaltion täytyy antaa oman oikeusjärjestelmänsä mukainen säädös (laki tai asetus), jolloin direktiivin sisältöä voidaan toteuttaa käytännössä. Työturvallisuuslaki ja rikoslaki Työturvallisuuslain (738/2002) yksittäisten säädösten toteuttamista tulee tarkastella yhdessä siitä annettujen asetusten kautta. Esimerkiksi suojainten käytöstä annettuja määräyksiä tulee tarkastella yhdessä työturvallisuuslain ja suojainten käytöstä annetun Valtioneuvoston päätöksen kanssa. Samalla tavalla tarkennuksia on löydettävissä myös uudesta rakennustyön turvallisuutta koskevasta asetuksesta. Turvallisuuskoordinaattorin nimeämisestä huolimatta rakennuttajaa koskevat työturvallisuuslain (738/2002) 7 :n ja 63 :n vastuusäädökset sekä rikoslain (39/1889) 47 luvun 1 :n, 7 :n ja 8 :n vastuusäädökset.

10 10(75) Kumottu ja yhdistetty lainsäädäntö VNa 205/2009:lla kumotaan vanha Valtioneuvoston päätös (VNp) 629/1994 rakennustyön turvallisuudesta siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja Valtioneuvoston asetus (VNa) 578/2003 elementtirakentamisen työturvallisuudesta. Samalla uusi asetus yhdistää VNp:n 629/1994 ja VNa:n 578/2003 tärkeimmän sisällön sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen (SMTp) työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä (156/1998). Päällekkäistä sääntelyä on näillä muutoksilla pyritty poistamaan ja säädökset on nyt koottu samaan paikkaan. Säännösten ja määräysten pätevyysjärjestystä on havainnollistettu kuvassa 1. Esimerkiksi RT-ohjekorttien noudattaminen on osa hyvää rakentamistapaa mutta hyvä muistaa, että ohjekortit ovat ohjeita, eivätkä sitovaa lainsäädäntöä.

11 11(75) Kuva 1: Työturvallisuusmääräysten tasojaottelu (Ratu TT 3.2) 2.2 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009) Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (Vna 205/2009) annettiin ja se astui voimaan ja sitä sovellettiin kaikkiin käynnissä oleviin ja käynnistyviin rakennushankkeisiin viimeisestä päivämäärästä eteenpäin. Toimenpiteenä A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy:llä oli hankkeiden projektipäälliköiden nimeämisen valmistelu turvallisuuskoordinaattoreiksi niissä kohteissa, joissa tilaaja ei itse toiminut kyseisessä roolissa.

12 12(75) Asetuksella annettiin tarkemmat säännökset yhteisen työmaan osapuolten velvollisuuksista ja niiden jakaantumisesta tarkoituksena selkiyttää jo olemassa olleita rakennuttajan turvallisuusvelvoitteita rakennushankkeessa lisäämättä tai vähentämättä niitä. Rakennuttajan oli asetuksen mukaisesti nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori. Rakennuttajan tulee erityisesti huomioida asetuksen 2. luku koska siinä käsitellään keskeinen asiasisältö rakennuttajan velvollisuuksien sekä nimettävän turvallisuuskoordinaattorin tehtävänkuvista. Seuraavassa luettelossa on asetuksen sisältö kokonaisuudessaan asetuksen sisällön hahmottamisen helpottamiseksi. Luettelossa on havainnollistettu asetus lukutasolla ja annettu niiden sisältö pääpiirteittäin mukaan lukien asetuksen liitteet. Sulkeissa on esitetty, mitkä pykälät luku pitää sisällään. 1. Luku: Yleiset säännökset (1 4 ) asetuksen soveltamisala ja määritelmät osapuolten yleiset velvollisuudet päätoteuttajan perehdyttämisvelvollisuus päätoteuttajan ennakkoilmoitus työsuojeluviranomaiselle. 2. Luku: Työturvallisuuden huomioon ottaminen rakennushankkeessa (5 11 ) rakennuttajan velvollisuudet, rakennuttajan edustaja turvallisuusasioissa: turvallisuuskoordinaattori rakennuttajan asiakirjojen ajan tasalla pitäminen päätoteuttajan rakennuttajalle esitettävät työturvallisuutta koskevat suunnitelmat mukaan lukien aluesuunnitelma ja niiden ajan tasalla pitäminen huomioiden lisäksi liite Luku: Rakennusvaihe (12 13 ) päätoteuttajan vastuuhenkilö turvallisuusasioissa ja muiden työnantajien työnjohdon vastuuhenkilöt päätoteuttajan velvollisuudet.

13 13(75) 4. Luku: Työmaatarkastukset (14 18 ) käytettävien laitteiden tarkastaminen telineiden tarkastaminen, huom. liite 4 viikoittaiset kunnossapitotarkastukset ja puutteiden korjaaminen. 5. Luku: Koneet, työvälineet ja nostolaitteet (19 24 ) vaatimukset laitteille, toimenpiteet ennen käyttöä, laitteen erottuvuus, merkinnät vaikeat nostot, nostotyösuunnitelman laatiminen henkilönostot torninosturia koskevat vaatimukset. 6. luku: Työmaan yleiset turvallisuusmääräykset (25 32 ) varastointi, liikennöinnin järjestely ja huomiointi työmaan aluesuunnitelma valaistus putoamissuojaus ja määräykset huomioiden liite 5. putoavilta esineiltä suojaaminen työskentelytasot, kulkutiet, tikkaat (määräykset). 7. luku: Työturvallisuus maa- ja vesirakennustyössä (33 35 ) maa- ja vesirakennustyön selvitykset ennen töiden aloittamista (kaapelit, sortuminen, pilaantuneisuus) kaivannot sekä tuennat ja koneiden vaara-alueet. 8. luku: Työturvallisuus elementtirakentamisessa (36 44 ) kirjalliset, työmaalla säilytettävät suunnitelmat elementtiasennussuunnitelma ja keskeinen sisältö, esimerkki asetuksen liitteessä 3 varastoinnin, nostojen ja elementtiasentamisen ja tuentojen ja kiinnitysten vaatimukset puu- ja teräselementtejä koskevat lisämääräykset työnantajan velvollisuus työhönopastamisesta elementtityömaalla. 9. luku: Työturvallisuus muottitöissä (45 48 )

14 14(75) vaatimukset nostoille, korkeille työolosuhteille, järjestelmämuotin käytössä huomioitavat valmistajan tai muottisuunnittelijan ohjeet käsittely, nostot, tuenta huomioiden 2. luvun suunnitelmat työhön vaadittavat pätevyydet. 10. luku: Työturvallisuus purkutyössä (49 50 ) purkutyön suunnittelu, toimenpiteet ja menetelmät turvallisen työn toteuttamiseksi terveydelle vaarallisten aineiden, kuten asbestia, sisältävän rakenteen purkamista koskevat erilliset säädökset purkujätteen käsittely. 11. luku: Työtelineitä koskevat suunnitelmat ja telineiden käytön turvallisuus (51 64 ) telineiden järjestäminen telineiden lujuuden ja suurimman sallitun kuorman osoittaminen ja merkinnät, elementtitelineitä koskevat määräykset suunnitelmat: elementtitelineen käyttöohje ja käyttösuunnitelma sekä työtelineen rakennesuunnitelma + laatijan pätevyys rakennuttajan turvallisuusasiakirjan huomioiminen telineen pystyttämiseen, muuttamiseen ja purkamiseen vaadittava pätevyys ja toimenpiteet työtelineiden rakenteet. 12. luku: Lisämääräykset työtelineiden käytöstä (65 68 ) siirreltävää työtelinettä koskevat lisävaatimukset, huom. liite 6 vähimmäisvaatimukset työpukkia koskevat vaatimukset uloketeline ja vaatimukset 13. luku: Työolosuhteiden järjestäminen (69 71 ) työntekijän fyysisen kuormittamisessa huomioitavat seikat työhygieeniset haittatekijät ja niitä koskevat mittaukset (vaaralliset pölyt ja kemikaalit) henkilösuojaimia koskevat määräykset (kypärän käytön pakko, silmien suojaus, turvakengät, yms. ).

15 15(75) 14. luku: Palo- ja räjähdysvaaran torjunta, pelastautuminen ja ensiapu (72 74 ) paloturvallisuusmielessä huomioitavat asiat arviointi työturvallisuuslain 10 mukaisesti poistumis- ja pelastumisteiden vaatimukset ja merkintä ensiavun järjestäminen. 15. luku: Sähkötyöt ja sähkötapaturman vaaran torjunta (75 76 ) sähkölaitteiden ja -keskuksien sijoittaminen erittäin vaarallisissa olosuhteissa käsiteltävien sähkölaitteiden käytön ohjeistus. 16. luku: Lisämääräykset työntekijöiden putoamisen estämisestä (77 78 ) määräykset suojaverkon käyttöön, mikäli sellaiseen on tarvetta köysien varassa työskentelyn määräykset 17. luku: Henkilöstötilat (79 80 ) henkilöstö- ja asuintiloja koskevat määräykset. 18. luku: Erinäisiä määräyksiä (81 ) asetuksen voimaantulo ja kumottavat säädökset. Vna:n 205/2009 liitteet: Liite 1 Työsuojeluviranomaiselle tehtävän ennakkoilmoituksen sisältö: VNa 205/ luvussa säädetyn, päätoteuttajan ennen rakennustyön aloittamista tehtävän ennakkoilmoituksen sisältö. Liite 2 Tämän asetuksen 10 :ssä (2 luku) tarkoitetut työt, joihin liittyy erityisiä vaaroja työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle Kirjataan turvallisuusasiakirjaan kohteessa olevat, tämän liitteen mukaiset riskit. Liite 3 Viiteluettelo 36 (8 luku) tarkoitetussa elementtien asennussuunnitelmassa huomioon otettavista asioista

16 16(75) esimerkki elementtiasennussuunnitelmasta Liite 4 Työtelineen käyttö ja kunnossapito asiat, jotka on käytävä läpi työtelineen käyttöönotossa kunnossapitotarkastuksessa Liite 5 Suojakaiteen lujuus suojakaiteen lujuutta koskevat määräykset elementtitelineen suojakaiteen vaatimukset SFS-EN 1004 Liite 6 Työpukin seisontavakavuus työpukin seisontavakavuutta koskevat määräykset (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006)

17 17(75) 3 Turvallisuuskoordinaattorin rooli rakennushankkeessa Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan edustaja, jonka tehtävänä on huolehtia rakennuttajalle asetettujen työturvallisuutta koskevien tehtävien koordinoinnista ja hoitamisesta VNa 205/ :ssä tarkoitetuista turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevista toimenpiteistä. Turvallisuuskoordinaattorin ei siis itse tarvitse näitä tehtäviä suorittaa vaan hänen tehtävänään on varmistua niiden suorittamisesta. Turvallisuuskoordinaattorilla on oltava tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa rakennushankkeen turvallisuutta koskeviin asioihin. Vaikutusalue ei saa jäädä pelkästään esimerkiksi suunnitteluun liittyviin turvallisuusasioihin suunnittelukokouksissa vaan toimenpiteitä on pystyttävä tekemään myös työmaatasolla rakennusvaiheessa esimerkiksi työmaakokouksissa. Rakennuttaja, turvallisuuskoordinaattorin nimeäjän, tulee antaa riittävät toimivaltuudet turvallisuuskoordinaattorille toimia näillä alueilla. Rakennuttaja nimeää turvallisuuskoordinaattorin hankkeen suunnittelu ja valmisteluvaiheessa ja huolehtii että tämä hoitaa tehtävänsä. Seurannan helpottamiseksi on tämän työn liitteeksi laadittu tarkistuslista, josta sekä rakennuttaja, että turvallisuuskoordinaattori itse voivat seurata velvollisuuksien hoitamista. Turvallisuuskoordinaattorin tehtävä on osa rakennuttajan tehtävänkuvaa eikä erillinen tehtävä. Vna 205/ :ssä tarkoitetaan, että turvallisuuskoordinaattorina ei voi toimia työtä suorittavan osapuolen henkilöä koska hänellä on jo huolehdittavanaan päätoteuttajan tai työnantajan työturvallisuusvelvoitteet ja -vastuut. Kuitenkin suunnittelun sisältävissä urakkamuodoissa (esim. KVR- ja ST-urakka) voidaan samasta organisaatiosta nimetä turvallisuuskoordinaattori, jolla täytyy olla mahdollisuus hoitaa velvoitteensa muiden mahdollisten tehtäviensä ohella. Tällöin urakoitsija asettaa turvallisuuskoordinaattorin, jonka kuitenkin rakennuttaja nimeää tehtävään. (RT )

18 18(75) 3.1 Turvallisuuskoordinaattorin asettaminen Turvallisuuskoordinaattorin asettaa hankkeelle se osapuoli, joka johtaa ja ohjaa suunnittelua. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen tehdään kirjallisesti joko erillisellä asiakirjalla tai se voidaan kirjata esimerkiksi urakkaohjelmaan ja rakennuttajan turvallisuusasiakirjoihin. Nimeämisessä on syytä huomioida mahdolliseen turvallisuuskoordinaattorin vaihtamiseen liittyvät toimenpiteet vastuusiirrosta kuten esimerkiksi tarvittavan dokumentaation siirtäminen ja opastaminen. Mikäli rakennuttajalta itseltään ei löydy kyllin pätevää henkilöä toimimaan turvallisuuskoordinaattorin tehtävissä, täytyy tehtävissä käyttää ulkopuolista asiantuntijaa. Rajauksena turvallisuuskoordinaattorin nimeämättä jättämisessä voidaan pitää kun kyse on pienistä korjaus- ja kunnossapitotöistä, joiden laajuus ei edellytä asiakirjojen laatimista tai suunnittelua tai jos kyseessä on hätätyö. Tällöin työnsuorittaja huolehtii turvallisuusvelvoitteiden hoitamisesta. Mikäli turvallisuuskoordinaattori asetetaan hankkeelle, laaditaan myös rakennuttajan turvallisuusasiakirjat. Mikäli hankkeelle ei nimetä turvallisuuskoordinaattoria, ei asiakirjojenkaan laadinta ole tarpeellista. (RT ) 3.2 Turvallisuuskoordinaattorin pätevyys Turvallisuuskoordinaattorin tehtävät ovat nimensä mukaisesti koordinointitehtäviä, joten hänen taitotasonsa tulee olla projektinjohdollista tehtäviä vastaava. Hankkeen laajuuden ja laadun perusteella voidaan arvioida senhetkisen projektin johtamiseen tarvittavan taitotason vaatimuksia. Lisäksi turvallisuuskoordinaattorin työnkuvaan kuuluu tuvallisuuslainsäädännön tuntemus sekä hankkeen erityispiirteistä johtuvien toimintatapojen hallinta kuten esimerkiksi vesi- ja ympäristö- ja ratahallinnon antamat määräykset työturvallisuudesta toimittaessa näiden vaikutusalueella. (RT ) Vna 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta ei aseta muuta pätevyysvaatimusta koordinaattorille kuin, että hänen taitotasonsa tulee olla hankkeen vaativuutta vastaava. Erillistä turvallisuuskoordinaattori-korttia (vrt. tulityökortti) tai muuta koulutuksen kautta saatavaa vähimmäispätevyyttä ei ainakaan vielä ole määriteltynä.

19 19(75) 3.3 Turvallisuuskoordinaattorivastuun siirtäminen Mikäli hankkeessa on peräkkäisiä turvallisuuskoordinaattoreita, rakennuttaja huolehtii tietojen ja toimivaltuuksien siirtämisestä kirjallisesti koordinaattorilta toiselle. Uusi turvallisuuskoordinaattori huomioi tämän ja erityisesti toimesta poistuvan tulee hyvän tavan mukaisesti antaa rooliin astuvalle ja rakennuttajalle kaikki turvallisuusdokumentaatio ja tarvittaessa yhteisellä palaverilla voidaan varmistaa tehtävien siirto siten, että asiat tulevat ymmärretyksi. Uudelle turvallisuuskoordinaattorille siirtyy tässä prosessissa tehtävien vaihtumiseen asti täytetty tarkastuslista (liite 2), josta käy ilmi mitä velvoitteita on jo suoritettu, kuka ne on suorittanut ja milloin. Uusi turvallisuuskoordinaattori vastaa velvoitteidensa hoitamisesta normaalisti ja tutustuu aikaisemmin laadittuun materiaaliin ja tarvittaessa päivittää sitä. (Pekka Von Hertzen, Työsuojeluhallinto) 3.4 Vastuuasiat Jos rakennustyömaalla tapahtuu onnettomuus tai työntekijän turvallisuus on uhattuna tai vaarannettuna, käynnistetään prosessi, joka voi johtaa rikostutkintaan. Rikoslaki 47 luku 1 : Työturvallisuusrikos: Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta 1) rikkoo työturvallisuusmääräyksiä tai 2) aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä, on tuomittava työturvallisuusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (Rikoslaki /39) Päävastuu yhteisen rakennustyömaan turvallisuudesta on päätoteuttajalla. Koska asetus rakennustyön turvallisuudesta luettelee rakennuttajan tehtävät työturvallisuudesta, syntyy rakennuttajalle velvollisuus osoittaa syyttömyytensä siten, että lakisääteiset tehtävät on suoritettu ja rakennuttamistyö on tehty riittävän hyvin lain edellyttämällä vä-

20 20(75) himmäisvaatimustasolla. Vähimmäisvaatimustasolla on tarkoitettu mitä valtioneuvoston asetuksessa on määrätty. Turvallisuuteen liittyvät velvoitteet ja niistä huolehtiminen rakennuttajan puolelta on oltava kirjallisesti dokumentoituna. 3.5 Vakuutukset A-Insinöörit Oy:n konsulttitoiminnan vastuuvakuutus kattaa myös turvallisuuskoordinaattorin toimet. Turvallisuuskoordinaattorit kuuluvat samaan toimialaan kuin työmaavalvonta kyseisessä vakuutuksessa. Työturvallisuusrikkomuksesta aiheutuvia rangaistusseuraamuksia kuten sakkoja tai vankeutta ei pysty kuitenkaan vakuuttamaan.

21 21(75) 4 Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet rakennushankkeen eri vaiheissa Turvallisuuskoordinaattorin tehtävänä on huolehtia rakennuttajalle asetetuista rakennustyöhön liittyvistä turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevista määräyksistä ja vaatimuksista VNa:n 205/2009 mukaisesti. Turvallisuuskoordinaattori varmistaa ennen rakentamista hankkeen valmisteluvaiheessa, suunnitteluvaiheessa suunnittelijoiden ja rakentamisvaiheessa lisäksi päätoteuttajan vastuualueiden hoitamisen varmistuakseen turvallisesta hankeen toteutumisesta. Tätä varten on laadittu turvallisuuskoordinaattorin tarkastuslista (Liite 2), joka on luonteeltaan ohje, johon on kerätty rakennuttajan turvallisuuteen liittyviä tehtäviä, josta tehtävien tekemistä niiden toteutumista voi seurata pääpiirteittäin hankkeen edetessä. Laadittu tarkastuslista on täydennetty Haahtela-yhtiöiden Rakennuttamistietojärjestelmän turvallisuuskoordinaattorin tarkastuslistan pohjalta. Kutakin hanketta varten lista laaditaan vallitsevien olosuhteiden ja töiden mukaiseksi muokkaamalla kohtia listalta. Ensimmäisessä sarakkeessa on rakennuttajalle osoitettuja turvallisuusvelvoitteita ja kohtia, jotka rakennuttajan tulee tarkastaa. Turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien kirjallisen dokumentoinnin kannalta seuraava sarake on tärkeä. Siihen laitetaan sen dokumentin nimi (asiakirja, pöytäkirja, sähköposti, hankesuunnitelma, ), josta ensimmäisessä sarakkeessa mainittu tehtävän voi osoittaa hoidetuksi. Seuraavista sarakkeista pystytään seuraamaan tehtävästä huolehtijaa, laatimispäivämäärää, tarkastajaa (turvallisuuskoordinaattoria), tarkastuspäivämäärää ja viimeiseen sarakkeeseen voi tarvittaessa lisätä huomioita. Turvallisuuskoordinaattorin on muistettava, että jokainen rakennushanke on erilainen ja sisältää erityispiirteitä, joita muistilistassa ei välttämättä ole valmiina. Eri vaiheiden kohdissa onkin tärkeää pohtia mitä muita turvallisuuteen liittyviä tehtäviä asiakokonaisuuteen sisältyy ja toteutuvatko ne esitetyssä järjestyksessä Rakennushanke on tässä vaiheistettu Rakennusteollisuus RT ry:n ohjekortin Rakennuttamisen tehtäväluettelossa (RAP 95) esitettyjen vaiheiden mukaisesti ja näissä vaiheissa esitellään rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteita. A-Insinöörit Rakennut-

22 22(75) taminen Oy:n RAKLI-, SKOL- ja ATL -hyväksynnän saanut laatujärjestelmä tukee tätä järjestystä hankkeen vaiheistamisessa. Kyseisessä hyväksyntämenettelyssä on mm. tarkistettu kuinka yrityksen laatujärjestelmä ottaa huomioon työturvallisuuden projektien johtamisessa. Aluksi on esitetty VTT:n tutkimusraportin (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006) mukainen listaus rakennuttajan keskeisistä turvallisuustehtävistä Vna 205/2009 tuomin lisäyksin rakennushankkeen turvallisuuden varmistamiseksi, jonka jälkeen sisältö on jaettuna ja eriteltynä RAP 95 rakennushankkeen vaiheiden mukaisesti. Jokaisen vaiheen alussa on lyhyt selostus siitä mitä vaihe pääpiirteittäin tarkoittaa. Aina kuitenkaan hankkeen vaiheen alkaminen ja loppuminen tiettyyn rajaan täsmälleen tässä järjestyksessä ei toteudu vaan esimerkiksi rakentamisen toteutusta koskeviin suunnitelmiin tehdään tavallisesti muutoksia vielä rakennusaikana, jolloin suunnitelmien muutoksissa täytyy osata ottaa huomioon uusien ratkaisujen sulauttamisen vaikutukset verrattuna alkuperäiseen suunnitelmaan. Näitä seikkoja tulee arvioida suunnittelijoiden kanssa yhteistyössä. Rakennuttajan keskeisiä turvallisuusvelvoitteita: Organisoida rakennuttamistehtävät niin, että rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteet tulevat hoidettua, hankkia tarvittavat lähtötiedot hankkeesta ja laatia ohjeet suunnittelua varten, kirjata työturvallisuutta koskevat tehtävät ja huomioonottovelvollisuudet suunnittelusopimuksiin ja -toimeksiantoihin, laatia hankkeesta turvallisuusasiakirja, turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet ja huolehtia niiden ajantasaisuudesta, huolehtia, että kaikissa rakennuttajan tekemissä rakentamista koskevissa sopimuksissa, rakentamien organisoinnissa ja muissa rakentamiseen liittyvissä järjestelyissä on turvallisuus huomioitu, tarkastaa ennen rakentamisen aloittamista, että turvallisuuteen liittyvistä tehtävistä on sovittu urakoitsijoiden ja muiden rakentamisen osapuolten kanssa ja mahdolliset epäselvyydet on selvitetty, päätoteuttajan nimeäminen ja tämän pätevyydestä varmistuminen, päätoteuttajan turvallisuutta koskevien suunnitelmien tarkastaminen, rakentamisen valvonta ja turvallisuuden laiminlyönteihin puuttuminen sekä

23 23(75) kirjallisten käyttö- ja huolto-ohjeiden laatiminen ja niissä turvallisuuden huomioiminen. (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006) 4.1 Tarveselvitys Tarveselvitysvaiheessa pyritään selvittämään tilaajan tilantarvetta tai sen muutosta ja hankkeelle asetettavia reunaehtoja. Monesti tarveselvitys ja hankesuunnittelu mielletään samaksi vaiheeksi tai tehtäviä suoritetaan samanaikaisesti. Tarveselvityksen laatii tilaajan toimeksiannosta yleensä rakennuttaja apunaan suunnittelijoita ja muita asiantuntijoita. (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006) Tarveselvitysvaiheessa voidaan suorittaa alustava riskianalyysi, jonka tuloksena saadaan rakennustyötä koskevia olosuhdetietoja turvallisuudesta hankesuunnitteluvaihetta varten. Esimerkkeinä korjaushankkeen rakenteista ja materiaaleista johtuvat olosuhteet, tiedot ja vauriot tai maaperän pilaantuneisuuden tiedot. Myöhemmin rakennuttaja liittää saadut turvallisuutta koskevat tiedot hankesuunnitelmaan ja tarvittaessa teetetään lisäselvityksiä turvallisuutta ja terveyttä koskevista asioista. Riskikartoituksen pohjana voidaan käyttää esimerkiksi RT-ohjekortin liitteenä olevaa HAVATanalyysilomaketta (Liite 4). Riskitarkastelu antaa lähtötietoja suunnitteluun ja rakennuttajan turvallisuusasiakirjojen laadintaan ja samalla saadaan suunta turvallisuuskoordinaattorin pätevyysvaatimuksista. Pääasia on, että riskitarkastelu suoritetaan ennen suunnittelun aloittamista ja että sen kautta saatavien riskitekijöiden ehkäisemiseen ja mahdollisten lisäselvitysten tekemiseen jää riittävästi aikaa. 4.2 Hankesuunnittelu Hankesuunnitteluvaiheessa asetetaan rakennushankkeelle tarkat tavoitteet (laajuus, toimivuus, laatu, kustannukset, ylläpito jne.). Laaditaan hankesuunnitelma, joka sisältää toimeksiantajan investointipäätökseen tarvitsemat kyseiset rakennushanketta koskevat tiedot ja hankkeen suunnitteluksi tarvittavien reunaehtojen määrittelyn. Rakennuttaja määrittelee projektiorganisaation, osapuolten vastuut ja velvoitteet niin, että myös turvallisuusasiat ovat huomioituna. (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006)

24 24(75) Rakennuttaja nimeää hankkeelle kirjallisesti turvallisuuskoordinaattorin, joka on kyllin pätevä huolehtimaan rakennuttajalle asetettujen turvallisuusvelvoitteiden hoitamisesta kyseisessä hankkeessa. Hankesuunnitelman ja suunnitteluohjelman laatiminen ja erityisesti siinä rakennustyön toteuttamisen turvallisuuteen vaikuttavien seikkojen huomioiminen käyttäen hyväksi hankesuunnitteluvaiheen turvallisuutta koskevia selvityksiä ja mittauksia, joista myös suunnittelijat myöhemmin saavat suunnitteluunsa lähtötietoja turvallisuuteen vaikuttavista seikoista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) on huomioitava hankkeissa, joilla on todennäköisesti haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeissa, joissa tällainen menettely tulee kyseeseen, on säädetty valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (VNa 713/2006). 4.3 Suunnittelun valmistelu Suunnittelun valmisteluvaiheessa organisoidaan suunnittelu, pidetään mahdolliset suunnittelukilpailut ja pyydetään tarvittavat suunnittelutarjoukset, käydään sopimusneuvottelut ja lopuksi valitaan suunnittelijat hankkeelle. (Rantanen, Mäkelä, Sauni 2006) Turvallisuuskoordinaattorin pitää varmistua, että suunnittelijoilla on riittävät edellytykset suorittaa suunnittelutyötä niin teknisen toteutuksen kuin turvallisuudenkin kannalta. Suomen Rakentamismääräyskokoelman (RakMk) osan A2 mukaisten kelpoisvaatimukset täyttävän suunnittelijan tulee hallita turvallisuuteen liittyvät tehtävänsä. Rakennuttaja nimeää hankkeelle pätevän pääsuunnittelijan ja kiinnittää tähän suunnitteluryhmään turvallisuuskoordinaattorin. Pääsuunnittelijan suunnittelusopimusta laadittaessa rakennuttajan tulee määritellä pääsuunnittelijan lakisääteisten velvollisuuksien lisäksi täydentävät turvallisuutta koskevat koordinointi- ja yhteistyövelvoitteet turvallisuuskoordinaattorin ja myöhemmin päätoteuttajan kanssa yhteistyössä. Monesti pääsuunnittelijaksi nimettävä on toiminut hankkeessa jo aiemmin luonnossuunnitelmia laadittaessa Turvallisuuskoordinaattori varmistaa, että laaditaan rakennuttajan turvallisuusasiakirjojen ensimmäinen versio saatavilla olevien lähtötietojen pohjalta.