työelämän abc TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN s i v u
|
|
- Riikka Elstelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN
2 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n
3 TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN Työelämässä sinulla on työnantajaasi kohtaan oikeuksia ja velvollisuuksia, joista on hyvä tietää ongelmien välttämiseksi. Työlait ja oman alan työehtosopimus sekä oma ammattiliittosi ovat turvanasi työelämässä. Jo opiskeluaikana voit liittyä oman alasi liittoon ja saada tiedon lisäksi monia muita etuja. 3
4 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n STTK on Suomen suurin toimihenkilökeskusjärjestö. STTK:hon kuuluu 21 jäsenjärjestöä ja siten yhteensä lähes jäsentä. Laajaa ja eri aloilla työskentelevää jäsenistöä yhdistää hyvä koulutus ja osaaminen. STTK onkin Suomen johtava osaavien, koulutettujen ammattilaisten ja asiantuntijoiden etujärjestö. STTK:laisiin liittoihin voi liittyä jo opiskeluaikana. Opiskelijajäsenyys on ilmaista miltei kaikissa liitoissa, silti edut ovat samat kuin muilla jäsenillä. Etuja ovat muun muassa työehtosopimusten tuoma turva, työpaikan luottamushenkilön ja liiton työsuhdeneuvonnan palvelut, koulutukset ja kurssit ja jopa oikeudenkäyntipalvelut tarvittaessa. STTK:lainen opiskelijajäsen voi kartuttaa jo opiskeluaikanaan ansiosidonnaista työttömyysturvaa. 4
5 SISÄLTÖ Ammattiliitto Opintovapaa Työsuojelu Ateriakorvaus Osa-aikatyö Työterveyshuolto Eläke Palkka Työttömyysturva Hoitovapaa Perhevapaat Töihin ulkomaille Irtisanominen ja irtisanomisajat Keikkatyö Kilometrikorvaukset Koeaika Lomat Lomautus Päivärahat Sairastuminen Työaika Työehtosopimus Työelämään tulevan muistilista Työnantajan velvollisuuksia Vakituinen työpaikka Virkasuhde Vuokratyö Vuorotteluvapaa Ylityöt Yö- ja vuorotyö Luottamusmies Työntekijän velvollisuuksia Muut edut Työsopimus kirjallisesti Määräaikainen työ Työsopimuksen purkaminen
6 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖSOPIMUS KIRJALLISESTI Työsopimus on työelämän perussopimus. Siinä työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle määrättyjä töitä sovittua palkkaa ja muita etuja vastaan. Työsopimuksessa sovitaan työn laajuus, laatu ja työntekopaikka. Sovituissa rajoissa työnantaja voi määrätä työn tekemisestä ja valvoa, että annettuja määräyksiä noudatetaan. Työsopimuksessa voidaan sopia myös koeajasta. Työsopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti; se on sekä työntekijän että työnantajan etu. Työsopimus voidaan tehdä myös suullisesti tai sähköisesti, mutta silloin työntekijälle on annettava kirjallinen selvitys työnteon ehdoista. VAKITUINEN TYÖPAIKKA Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassaolevaksi, kun kyseessä on vakituinen ja pysyvä työpaikka. Työsuhde lakkaa vasta erityisistä syistä. Sellaisia voivat olla yrityksen taloudelliset vaikeudet, merkittävät tuotannon muutokset tai työntekijän käyttäytyminen, joka vahingoittaa työnantajaa. MÄÄRÄAIKAINEN TYÖ Perustellusta syystä työsopimus voidaan tehdä myös määräaikaiseksi. Työsopimukseen tulee kirjata määräaikaisuuden syy ja kesto. Määräaikaisuuden syy voi olla esimerkiksi vakituisen työntekijän tuuraus, työn luonne, työharjoittelu tai muu perusteltu syy. Määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassa olevana myös, jos työnantaja uusii määräaikaisuuden toistuvasti ilman erityistä syytä. Jos peräkkäisiä määräaikaisia sopimuksia tehdään useita ilman keskeytyksiä tai lyhytaikaisin keskeytyksin, työsuhde-edut karttuvat kuten vakituisillakin. Tällaisia etuja ovat esimerkiksi vuosiloman ja sairausajan palkan ansainta ja työsuhteen kestoon perustuvat palkkaedut. Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Työntekijä ei voi vaihtaa työpaikkaa ennen kuin määräaikainen työsopimus päättyy, ellei toisin sovita. Määräaikaiseen työsuhteeseen ei pelkästään työsopimuksen kestoajan pituuden vuoksi saa soveltaa huonompia työehtoja. Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. OSA-AIKATYÖ Työsopimuksessa voidaan sopia, että työtä tehdään vain osan päivää tai viikkoa. Yleensä osa-aikaiseksi määritellään työ, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Jos työnantajalla on myöhemmin tarvetta lisätyövoimaan, lisätyötä on tarjottava ensin osa-aikaiselle. Osa-aikaisella työntekijällä voi olla useampi työsuhde eri työnantajiin. Osa-aikaiseen työsuhteeseen ei pelkästään työajan pituuden vuoksi saa soveltaa huonompia työehtoja. Työnantajan tulee muutenkin kohdella kaikkia työntekijöitä tasapuolisesti. 6
7 VUOKRATYÖ Työsopimuksen voi tehdä myös työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Työntekijä on työsuhteessa vuokrausyritykseen, mutta työntekopaikka ja palkkakin vaihtelee työntekopaikan mukaan. Työsopimuslaki määrää, että vuokratyöntekijälle on maksettava palkkaa joko vuokratyönantajaa sitovan työehtosopimuksen mukaan tai sama palkka kuin muillekin käyttäjäyrityksen työntekijöille. KEIKKATYÖ Työnantaja voi haluta työntekijän lyhyeen keikkatyöhön tai lyhytkestoiseen projektiin. Keikkatöistäkin kannattaa sopia kirjallisesti. Kyseessä on tällöinkin työsuhde, vaikka työ kestäisi lyhyen aikaa ja sitä tehtäisiin vaikkapa työntekijän kotona omalla tietokoneella. Jos olet epävarma, onko kyseessä työsuhde vai ei, ota yhteyttä luottamusmieheesi tai omaan ammattiliittoosi. VIRKASUHDE Valtiolla, kunnissa ja seurakunnissa työtä tehdään yleisesti virkasuhteessa, mutta myös työsuhteessa. Virkaan nimitetään ja siihen suostutaan, eikä kyseessä ole samanlainen sopiminen kuin työsuhteessa. KOEAIKA Työsuhteen alkaessa voidaan sopia koeajasta. Se saa kestää enintään neljä kuukautta. Jos työnantaja kouluttaa uutta työntekijää yli neljä kuukautta, koeajan voi sopia enintään kuuden kuukauden pituiseksi. Myös määräaikaisen työsuhteen alkuun voidaan sopia koeaika. Alle kahdeksan kuukautta kestävässä työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet määräaikaisen työsuhteen kestoajasta. Jos määräaikainen työsuhde kestää esimerkiksi puoli vuotta, koeaika voi olla korkeintaan kolme kuukautta. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voivat purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi. Työnantaja ei saa purkaa työsopimusta epäasiallisella perusteella. 7
8 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PALKKA Työstä maksetaan palkkaa, josta sovitaan työsuhteen alussa. Ennen kuin palkasta sopii, kannattaa selvittää alan yleinen palkkataso. Palkka ei saa olla vähemmän kuin alan työehtosopimuksessa on määritelty, mutta suurempi se voi olla. Palkka voi olla aikapalkkaa eli tunti- tai kuukausipalkkaa. Palkka voi perustua joko kokonaan tai osittain työn suoritukseen ja tulokseen. Palkka ja sen määräytyminen sekä palkanmaksukausi on syytä kirjata työsopimukseen. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia keskenään taitojen, kykyjen ja työsuoritusten mukaan maksetuista henkilökohtaisista lisistä. Palkkaa korotetaan esimerkiksi työehtosopimusten mukaan. Työnantaja voi korottaa työntekijän palkkaa enemmän kuin työehtosopimuksessa on sovittu. Palkkaa voi yleensä alentaa vain, jos työntekijä suostuu siihen henkilökohtaisesti. Jos alalla ei ole työehtosopimusta eikä palkkaa ole sovittu, on työntekijälle maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka työstä, jota hän on tehnyt. MUUT EDUT Palkan lisäksi työsuhteeseen voi kuulua muita rahanarvoisia etuja, kuten työpaikkaruokailu, asunto, auto, virkistysmahdollisuuksia, kotitietokone tai normaalia pidempiä lomia. Niistäkin kannattaa sopia kirjallisesti työsopimuksessa. Rahanarvoisista työsuhde-eduista maksetaan veroa. Työsuhteen vähimmäisedut on kirjattu työehtosopimukseen, eikä niitä saa alittaa. TYÖAIKA Työaika on se aika, jonka työntekijä käyttää työntekoon tai on velvollinen olemaan työpaikalla tai muutoin työnantajan käytettävissä. Säännöllinen työaika on lain mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa tai 40 tuntia viikossa. Useilla aloilla säännöllinen viikoittainen työaika on sovittu 37,5 tunniksi. Kunkin alan työ- ja virkaehtosopimuksessa on määräyksiä säännöllisestä työajasta ja sen tasoittumisjaksoista. Työaika voi joustaa päivittäin, viikoittain ja kuukausittain, mutta säännöllisen työajan on tasoituttava työaikalain ja työehtosopimuksen mukaisesti. 8
9 YLITYÖT Ylityö on työtä, jota tehdään yli lain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän (eli yleensä enintään 40 tuntia/viikko). Ylityöstä on sovittava joka kerta erikseen, eikä sitä ole pakko tehdä. Julkisen yhteisön virkamies tai viranhaltija ei kuitenkaan saa kieltäytyä ylityöstä, jos sen tekeminen on työn laadun ja pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Ylityötä saa tehdä enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksona, kuitenkin enintään 250 tuntia vuodessa. Henkilöstö ja työnantaja voivat sopia tämän lisäksi 80 tunnin lisäylityöstä vuodessa, kuitenkin siten että edellä mainittu 138h/4kk -sääntö ei ylity. Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus. Vuorokautisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ylittäviltä tunneilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. YÖ- JA VUOROTYÖ Kello 23:n ja 6:n välillä tehty työ on yötyötä. Yötyötä saa teettää vain työaikalain tarkoin määrittelemissä rajoissa ja tehtävissä. Jos yötyö on hyvin vaarallista tai henkisesti tai ruumiillisesti raskasta, on työaika enintään 8 tuntia vuorokaudessa. Työehtosopimuksessa on määritelty, milloin yötyöstä maksetaan erillinen korvaus. Yötyö liittyy usein vuorotyöhön. Vuorotyössä vuorojen on vaihduttava säännöllisesti. Myös vuorotyön vuorolistojen on muututtava. Vuorotyöstä löytyy ohjeita työehtosopimuksesta. LOMAT Vuosilomaa ansaitaan työssäolokuukausien mukaan, ja sen pituuteen vaikuttavat työvuodet. Alle vuoden työsuhteessa vuosilomaa ansaitaan kaksi päivää kultakin työssäolokuukaudelta. Yli vuoden jatkuneessa työsuhteessa lomaa karttuu vähintään 2,5 päivää kuukautta kohti. Joissain työehtosopimuksissa on sovittu lakia pidemmistäkin vuosilomista. Tulevaa vuosilomaa kartutetaan 1.4. ja välisenä aikana. Ajanjaksoa kutsutaan lomanmääräytymisvuodeksi. Loma on annettava eli lomakautena, mutta loman ajankohdasta voidaan sopia toisinkin. Osan lomasta voi säästää tuleville lomakausille, mutta vuosilomaa on pidettävä vähintään kolme viikkoa. Vuosiloman ajalta maksetaan normaali palkka. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu lomarahasta. Se on yleensä 50 prosenttia palkasta. Lomaraha voidaan maksaa joko ennen lomaa tai sen jälkeen. 9
10 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PÄIVÄRAHAT Työnantaja maksaa päivärahaa, mikäli erityinen työntekemispaikka on yli 15 kilometrin etäisyydellä varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta. Päivärahaa ei makseta, vaikka kodin ja työpaikan etäisyys olisi yli 15 kilometriä. Vuonna 2003 päivärahat määräytyivät seuraavasti: kun työmatka Suomessa kestää yli 10 tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vähintään 6 tunnilla, päiväraha on 28 euroa. Jos työmatka kestää yli 6 tuntia tai viimeinen matkavuorokausi ylittyy vähintään 2 tuntia, päiväraha on 13 euroa. Ulkomaan päivärahat on määritelty maakohtaisesti erikseen. Päiväraha on verovapaa. Verovapaata päivärahaa alennetaan 50 %, jos yli 10 tunnin työmatkan aikana on tarjottu kaksi ateriaa ja yli 6 tunnin aikana yksi ateria. ATERIAKORVAUS Jos työmatkalta ei makseta päivärahaa, saa 7 euron ateriakorvauksen. Jos työntekijä joutuu ruokailemaan matkan aikana kaksi kertaa, ateriakorvaus on 14 euroa. (Tiedot vuodelta 2003) KILOMETRIKORVAUKSET Jos työmatkalla käyttää omaa autoa, kilometrikorvaus on 39 senttiä kilometriltä. Jos omassa autossa kuljetetaan työtovereita, korotetaan korvausta sentti kilometriltä kutakin matkustajaa kohden. (Tiedot vuodelta 2003) Kilometrikorvausta ei makseta kodin ja työpaikan välisestä matkasta, vaikka sen kulkisikin omalla autolla. SAIRASTUMINEN Työnantaja maksaa sairausajan palkan 10 arkipäivältä (sairastumispäivä + 9). Yli kuukauden kestäneissä työsuhteissa sairausajanpalkka on täysi palkka. Alle kuukauden kestäneissä työsuhteissa työntekijällä on oikeus puoleen normaalista palkastaan. Tämän jälkeen sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat maksaa Kansaneläkelaitos KELA. Työnantajalle on toimitettava lääkärintodistus työkyvyttömyydestä. Työehtosopimuksessa on sovittu sairausajan palkoista. Työpaikoilla on sovittu käytäntö, kuinka monta päivää voi olla sairauden vuoksi poissa ilman lääkärintodistusta. 10
11 PERHEVAPAAT Perhevapaita ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, hoitovapaa sekä osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata omaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, työntekijälle on tarjottava vastaavaa työtä. Jos sekään ei ole mahdollista, niin jotain muuta työtä. Kuitenkin molempia, niin vastaavaa kuin muutakin työtä tarjottaessa niiden tulee olla työsopimuksen mukaisia. Äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Työntekijällä on oikeus saada vapaaksi äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet, joista kaikista on ilmoitettava työnantajalle viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Äitiys- ja isyysvapaan alkamisajankohtaa voidaan muuttaa pätevästä syystä, esimerkiksi äidin, isän tai lapsen terveydentilan tai lapsen syntymän vuoksi. Näistä on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman pian. Myös muista perustelluista syistä voidaan alkamisajankohtaa muuttaa, mutta siitä on ilmoitettava kuukautta aiemmin. Vanhempainvapaa voidaan pitää kahdessa osassa, jotka ovat kestoltaan vähintään 12 arkipäivää. Vanhempainvapaan alkamisajankohdasta muutoksesta on ilmoitettava vähintään kuukautta aiemmin, ja syyn on oltava perusteltu. Ottolapsen vanhempi voi muuttaa vapaan ajankohtaa ilmoittamalla työnantajalle siitä, niin pian kuin se on ennakkoon mahdollista. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on määräyksiä työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa äitiys-, isyys- ja vanhempainloman aikana. KELAn maksamista äitiys-, isyys- ja vanhempainrahasta yms. saa tietoa KELAsta. Hoitovapaa. Työntekijällä on oikeus alle kolmivuotiaan lapsen (oman tai taloudessaan vakituisesti asuvan) hoitovapaaseen. Hoitovapaita voi olla yhteensä enintään kaksi jaksoa, kestoltaan jaksojen tulee olla vähintään kuukauden mittaisia. Työntekijä ja -antaja voivat sopia myös toisin. Molemmat vanhemmat / huoltajat eivät voi yhtä aikaa pitää hoitovapaata. Kuitenkin jos toinen vanhemmista / huoltajista on äitiys- tai vanhempainvapaalla, voi toinen vanhemmista olla yhden jakson hoitovapaalla yhtä aikaa. Hoitovapaan alkamisesta tulee ilmoittaa kahta kuukautta ennen sen alkamista. Hoitovapaan ajalta saa kotihoidon tukea. Osittainen ja tilapäinen hoitovapaa. Yli vuoden samalla työnantajalla työskennelleen henkilön on mahdollisuus saada osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun lapsi aloittaa ensimmäisellä luokalla koulussa. Hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä sovitaan työnantajan kanssa. Hoitovapaan käytöstä on ilmoitettava työnantajalle kaksi kuukautta ennen vapaan tai sen osan alkamista. Mikäli yksityiskohdista ei saada sovittua, on työntekijällä oikeus aina yhteen hoitovapaajaksoon kalenterivuodessa. Vapaan pituus ja ajankohta määräytyy työnantajan esityksen mukaan. Tämän kaltaisella osittaisella hoitovapaalla työaika lyhennetään kuuteen tuntiin päivässä. Osittaisen hoitovapaan ajalta maksetaan osittaista hoitorahaa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Alle kymmenvuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa äiti tai isä voi saada enintään neljä päivää tilapäistä hoitovapaata. Hoitovapaasta on ilmoitettava viipymättä työnantajalle. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on sovittu erikseen hoitovapaiden palkanmaksusta. 11
12 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n Opintovapaa. Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos hän on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään vuoden. Viiden vuoden aikana saman työnantajan palveluksessa työskennellyt voi pitää opintovapaata kaksi vuotta. Opintovapaan ajalta ei makseta palkkaa, mutta se voi kartuttaa vuosilomaa. Työnantaja voi tietyin edellytyksin siirtää opintovapaata yleensä enintään kaksi kertaa peräkkäin. Vuorotteluvapaa. Vuorotteluvapaa on päivän vapaajakso, jolloin työsuhde on lepotilassa. Tältä ajalta maksetaan vuorottelukorvausta. Jos työntekijä osallistuu vuorotteluvapaan aikana ammatilliseen koulutukseen, voi silloin saada ammattikoulutusrahaa. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikatyöntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaasta on sovittava työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaan aikana ei kerry vuosilomaa, ellei toisin ole sovittu esimerkiksi työ- tai virkaehtosopimuksessa. Työnantajan on palkattava vuorotteluvapaalle jäävän tilalle työvoimatoimistoon ilmoittautunut työtön työnhakija. Vuorotteluvapaan jälkeen työntekijällä on oikeus palata omaan, entiseen työhönsä. TYÖSUOJELU Jokaisella työntekijällä on oikeus turvalliseen työympäristöön. Se koskee niin fyysistä kuin henkistäkin työturvallisuutta. Työnantajan velvollisuus on järjestää turvalliset työolot ja edistää työntekijöiden hyvinvointia työssä. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä samanveroisesti iästä, sukupuolesta tai rodusta riippumatta. Jokaisella työpaikalla on työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö. Vähintään kymmenen työntekijän työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu yhdessä luottamusmiehen ja työsuojelupäällikön kanssa huolehtivat työolojen turvallisuudesta. Vähintään 20 työntekijän työpaikoilla valitaan lisäksi työsuojelutoimikunta. Työsuojelun toteutumista valvovat viranomaisena työsuojelupiirit. TYÖTERVEYSHUOLTO Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto on useilla työpaikoilla ennalta ehkäisevää laajempaa eli kattaa myös sairaudenhoidon. Työterveyshuolto voi toimia kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisellä terveysasemalla tai suurissa yrityksissä omalla terveysasemalla. 12
13 LOMAUTUS Lomauttaminen tarkoittaa työnantajan päätöksellä tehtävää työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä. Lomauttamisen syynä voivat olla esimerkiksi yrityksen tilapäinen heikko kannattavuus, tuotannon oleelliset muutokset tai töiden väliaikainen väheneminen. Työsuhde kuitenkin jatkuu, ellei työntekijä sitten irtisano itseään esimerkiksi saadessaan uuden paremman työsuhteen. Työntekijän irtisanoessa itsensä lomautuksen aikana työsuhde päättyy välittömästi. Työnantajan on annettava työntekijälle henkilökohtainen ilmoitus lomautuksesta vähintään kaksi viikkoa (14 vrk) ennen kuin lomautus alkaa. Lomautettu saa viikon (7 vrk) omavastuuajan jälkeen työttömyyspäivärahaa. Jos lomautettu on työttömyyskassan jäsen, työttömyyspäiväraha on ansioon suhteutettua. Ellei lomautettu ole työttömyyskassan jäsen, hän saa KELAlta peruspäivärahaa. Työttömyyspäivärahasta peritään vero. Lomautuksen aikana työntekijä voi tehdä töitä toiselle työnantajalle. Hän voi irtisanoa tämän työsuhteen viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Lomautuksen päättymisestä on työnantajan ilmoitettava työntekijälle vähintään 7 päivää aiemmin, jos lomautuksen päättymisajankohtaa ei ole aiemmin sovittu. IRTISANOMINEN Työnantaja voi irtisanoa työsuhteen, jos siihen on asiallinen ja painava syy. Työsopimuslaissa on määritelty, milloin työnantajalla on oikeus irtisanoa työsopimus. Tavallisin irtisanomissyy on se, että yrityksen kannattavuus on heikentynyt, tuotantoa on järjestelty uudelleen eikä työnantajalla ole enää tarjota työtä. Usein irtisanomisen syynä on se, että koko firma on myyty uudelle omistajalle. Tämä ei saa kuitenkaan irtisanoa työntekijöitä sen perusteella, että on ostanut yrityksen nimiinsä. Irtisanomisen syiden täytyy tuolloinkin olla tuotannolliset tai taloudelliset. Töiden vähentyessä työnantajan on ennen irtisanomista yritettävä järjestää työntekijälle muita työtehtäviä tai koulutusta. Työntekijä voi perustelematta irtisanoa työsopimuksensa. Irtisanomisajat Työnantajan on noudatettava lain määräämiä irtisanomisaikoja, ellei muusta ole sovittu. Irtisanomisajat ovat seuraavat: 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään vuoden yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan, mutta enintään 12 vuotta kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta Työntekijän noudatettava irtisanomisaika on 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta 13
14 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN Työsuhde voi päättyä myös työsopimuksen purkamiseen. Työnantaja voi purkaa työsopimuksen erityisen painavasta syystä, joka voi olla esimerkiksi työntekijän vakavat laiminlyönnit ja työmääräysten rikkomukset. Työsopimusta voidaan pitää purkautuneena, jos työntekijä on poissa töistä viikon (7 vrk) ilmoittamatta tästä työnantajalle. Myös työntekijä voi purkaa työsopimuksen, jos työnantaja rikkoo omia velvoitteitaan. Myös työnantajan 7 päivän poissaolo ilman ilmoitusta katsotaan purkautumisperusteeksi. Kun työsopimus puretaan, irtisanomisaikoja ei tarvitse noudattaa. TYÖTTÖMYYSTURVA Työttömän on aina ilmoittauduttava työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työttömyyden kohdatessa maksetaan työttömyyspäivärahaa. Työttömyyspäivärahaa maksetaan 500 päivältä. Jos työttömäksi jäänyt kuuluu työttömyyskassaan, hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa. Ellei työtön kuulu työttömyyskassaan, KELA maksaa hänelle peruspäivärahaa. Satunnaisesti töitä tekevä työtön voi saada soviteltua päivärahaa. Peruspäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa. Ansiosidonnainen päiväraha muodostuu peruspäivärahasta eli perusosasta ja ansio-osasta. TÖIHIN ULKOMAILLE Euroopan unionissa työvoima voi liikkua vapaasti. Suomesta voi lähteä hakemaan töitä toiseen EU-maahan kolmen kuukauden ajaksi menettämättä kotimaista työttömyysturvaa. Kun työpaikka löytyy jostain EUmaasta, henkilö siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin ja oikeus kotimaan sosiaaliturvaan lakkaa. Oleskelulupa myönnetään työskentelymaassa hakemuksen perusteella vähintään viideksi vuodeksi, jos työsopimus on tehty toistaiseksi. Tämän jälkeen oleskelulupaa pidennetään tarvittaessa. Jos työsopimus on määräaikainen, oleskelulupa myönnetään vastaavaksi ajaksi. Suomalainen työnantaja voi myös lähettää työntekijänsä määräajaksi työskentelemään ulkomaille. Ulkomaankomennukselle lähetetty työntekijä pysyy suomalaisen sosiaaliturvan piirissä ainakin viisi vuotta. Sairastuessaan ulkomaille lähetty työntekijä on oikeutettu saamaan työskentelymaansa sairaanhoidon palveluja, vaikka kuuluukin suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Lähetetyn työntekijän eli expatriaatin kannattaa tehdä ulkomaan komennuksesta tarkka kirjallinen sopimus työnantajan kanssa. Siinä kannattaa sopia ainakin työtehtävät, sopimuksen kesto, palkka, päivärahat, matkakorvaukset, asuminen, lastenhoito ja koulunkäynti sekä paluu kotimaahan. Oma ammattiliitto opastaa ulkomaille töihin lähtevää. 14
15 ELÄKE Kaikilla suomalaisilla on oikeus kansaneläkkeeseen. Työllä ansaitun eläkkeen suuruus riippuu tehdyistä työvuosista ja ansaitusta palkasta. Työntekijän eläketurvan järjestää ja maksaa työnantaja. Yrittäjän ja freelancerverokortilla työskentelevän on järjestettävä itse eläketurvansa. AMMATTILIITTO Melkein kaikki suomalaiset palkansaajat kuuluvat ammattiliittoon ja oman alansa työttömyyskassaan. Lain mukaan ammattiosastot tai työpaikkayhdistykset saavat kokoontua vapaa-ajalla työnantajan tiloissa ja käsitellä työelämään liittyviä asioita. Ammatillinen järjestäytyminen on siis tunnustettu oikeus. Toimihenkilöt löytävät oman ammattiliittonsa STTK:n 21 liitosta. Niiden jäsenet työskentelevät kaikilla sektoreilla: teollisuudessa, palvelualoilla, terveydenhuollossa, IT-aloilla ja muilla erityisaloilla yksityisten yritysten, kuntien, valtion ja seurakuntien palveluksessa. TYÖEHTOSOPIMUS Ammattiliitto tai usean liiton yhteenliittymä neuvottelee ja solmii työnantajaliiton kanssa työehtosopimuksen. Työehtosopimus määrittelee sekä työntekijän että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esimerkiksi palkat, lomat, työrauhan ja paikallisen sopimisen säännöt. Työehtosopimus sitoo työantaja- ja palkansaajaliittoa sekä niiden jäseniä. Kun työehtosopimus on voimassa, siihen tai sen osien muuttamiseen kohdistuvia lakkoja ei saa järjestää. Työehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat aina vähimmäisetuja, joita ei saa alittaa, mutta niitä paremmista eduista työpaikalla voi sopia. Jos työntekijän ja työnantajan tekemässä työsopimuksessa on ehto, joka on ristiriidassa työehtosopimuksen määräyksen kanssa, on työsopimuksen ehto mitätön. LUOTTAMUSMIES Työpaikalla liittoa edustaa luottamusmies, yhdysmies tai yhteyshenkilö. Hän neuvottelee työporukan puolesta työnantajan kanssa kaikista työeduista, työehtosopimuksen soveltamisesta ja työpaikan kehittämisestä. Riitatilanteissa työntekijän kannattaa aina kääntyä ensin luottamusmiehen puoleen, mikäli työpaikalta sellainen löytyy. Myös työnantajan kanssa neuvoteltaessa on hyvä, että luottamusmies on läsnä. Ellei kiperä tilanne ratkea työpaikalla, voi ottaa yhteyttä omaan ammattiliittoon. Sieltä saa lakimies- ja muita asiantuntijapalveluita ja viime kädessä oikeudellista ja taloudellista tukea käräjäoikeuteen vietäviin työriitoihin. 15
16 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n TYÖELÄMÄÄN TULEVAN MUISTILISTA Selvitä mikä on ammattiliittosi ja onko työpaikallasi luottamusmies. Ota selvää alan työehtosopimuksesta. Tee työsopimus kirjallisena. Muista, että määräaikaiselle työsopimukselle täytyy olla perusteltu syy ja määräaikaisuuden kesto selvillä Jos koeaikaa noudatetaan, siitä sovitaan työsuhteen alkaessa. Työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa ei saa alittaa, ylittää sen saa. Ylitöistä kuuluu lain mukaan maksaa erillinen korvaus. Ylitöihin ei ole pakko suostua. 8. Loma määräytyy vuosilomalain mukaan, lomaraha työehtosopimuksen mukaan Perhevapaaoikeudet kuuluvat äidille ja isälle. Päihtyneenä tai huumeiden vaikutuksen alaisena esiintyminen työpaikalla voi johtaa työsuhteen purkuun ilman irtisanomisaikoja. 16
17 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIA: Työnantajan yleisvelvoite on edistää hyviä suhteita työntekijöihin sekä työntekijöiden keskinäisiä suhteita. Työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Työnantaja ei saa syrjiä työntekijää mm. iän, sukupuolen, rodun, uskonnon, sukupuolisen suuntautuneisuuden tai ammatillisen toiminnan vuoksi. Osa-aikaisia ja määräaikaisia työntekijöitä ei saa syrjiä ja heille on tiedotettava yrityksessä vapautuvista kokoaikaisista työpaikoista. Työnantajan velvollisuus on huolehtia työturvallisuudesta. Jos alalla on yleissitova työehtosopimus, on työnantajan noudatettava sitä. TYÖNTEKIJÄN VELVOLLISUUKSIA: Työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä ohjeita, jota työnantaja työnjohto-oikeutensa puitteissa antaa. Työntekijän on käytettävä hänelle määrättyjä suojavälineitä sekä huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä. Työntekijän on noudatettava sovittuja työaikoja. Työntekijä ei saa tehdä toiselle työnantajalle sellaista työtä tai harjoittaa toimintaa, joka vahingoittaa työnantajaa tai on hyvän tavan vastaista kilpailevaa toimintaa. Työntekijä ei saa ilmaista ulkopuolisille työnantajansa liike- tai ammattisalaisuuksia. 17
18 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n STTK:N JÄSENLIITOT Terveydenhuoltoalan liitot Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto SuPer Tehy Kunta-alan liitot Kunnallisvirkamiesliitto KVL Kuntien Tekniset KTK Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL Valtio Palkansaajajärjestö Pardia Palvelualan liitot Ammattiliitto Suora Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Vakuutusväen Liitto VvL, Teollisuuden liitot Meijeriväen liitto MVL Suomen Konepäällystöliitto SKL Toimihenkilöunioni TU Erityisalojen liitot Ahtaus- ja Huolinta-alan tekniset Mediaunioni MDU METO - Metsäalan asiantuntijat Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ Seurakuntien Viran- ja Toimenhaltijain Liitto SVTL Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI Suomen Laivanpäällystöliitto SLPL Toimiehtoliitto TOEL Yksityisalojen Rakennusinsinöörit 18
19 19
20 w w w. s t t k. f i T e r v e t u l o a t y ö e l ä m ä ä n PL 248, Helsinki Puh. (09) Fax (09) Pohjoisranta 4A Helsinki Puh. (09)
Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa
LisätiedotKESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.
KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu
Lisätiedot30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen
Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä
LisätiedotPäätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotTyöelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.
Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa
Työelämän pelisäännöt oppisopimuskoulutuksessa 1 SISÄLTÖ Työsopimus... 4 Koeaika... 4 Palkanmaksu ja verotus... 4 Oppisopimustyöntekijän oikeudet ja velvollisuudet... 5 Työnantajan oikeudet ja velvollisuudet...
LisätiedotJulkaisija STTK-Opiskelijat ry Mikonkatu 8 A PL 421 00101 Helsinki
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK käyntiosoite Mikonkatu 8 A, 6. kerros postiosoite PL 421 00101 Helsinki puhelin (09) 131 521 sähköposti etunimi.sukunimi@sttk.fi www.sttk.fi Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy
Työntekijän palkkaaminen 25.10.2017 Kirsti Paloniemi - Henkilöstötieto Oy Uuden työntekijän tarve? Toimiako yksin vai toiminko työantajana ja kasvatan yritystä? Kysynnän ja tarjonnan suhde? Kasvaako yritys
LisätiedotTyösopimuslain muutokset voimaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Työsopimuslain muutokset voimaan 1.1.2017 Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa TSL 1:3a Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen ei edellytä TSL 3 :n 2 momentissa tarkoitettua
LisätiedotLIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA
TEKNOLOGIATEOLLISUUS RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY AMMATTILIITTO PRO RY JRu, RJ, HH 17.9.2014 LIITTOJEN YHTEINEN OHJE KOSKIEN ÄITIYSVAPAAN PALKKAA Työtuomioistuimen tuomio TT2014:116 koskien Teknologiateollisuuden
LisätiedotVähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus
Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän
LisätiedotTyöehtosopimus eli TES
TYÖEHTOSOPIMUS Luennon sisältö Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut Työehtosopimus vs. työsopimus vs. työlainsäädäntö Työehtosopimus ja paikallinen sopiminen Työehtosopimus
LisätiedotTyöelämän juridiset pelisäännöt
Työelämän juridiset pelisäännöt 7.11.2017 Heidi Tupamäki lakimies Työsuhde Työsuhde on sopimussuhde jossa työntekijä sitoutuu sopimuksella - tekemään henkilökohtaisesti työtä - työnantajan lukuun - tämän
LisätiedotTyöstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK
Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä
Lisätiedot3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.
3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.
LisätiedotMuistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN
14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan
LisätiedotLomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.
Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,
LisätiedotKäsiteltävät asiat. Työsopimuksen päättyminen. Takaisinottovelvollisuus. Perhevapaat. Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen
Käsiteltävät asiat Työsopimuksen päättyminen Takaisinottovelvollisuus Perhevapaat Raskaana tai perhevapaalla olevan työntekijän irtisanominen Henkilöstön edustajien irtisanomissuoja Työsopimuksen päättyminen
LisätiedotHyvä seura työnantajana
Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset
LisätiedotSelkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi
Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä
LisätiedotVirkamiesten lomauttaminen
Virkamiesten lomauttaminen Päivitetty 11/2016 Valtion virkamieslaki 8 luku 36 39 Jos viranomainen voisi 27 :n 1 momentin nojalla irtisanoa virkamiehen, virkamies voidaan 14 päivän ilmoitusaikaa noudattaen
LisätiedotPalvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki
NEUVOTTELUTULOS YLEISSOPIMUKSEN PALTA -JYTY UUDISTAMINEN Aika 30.1.2018 Paikka Palvelualojen työnantajat Palta ry:n neuvottelutilat, Helsinki Läsnä PALTA ry JYTY ry. Hanne Salonen Päivi Salin 1. Sopimuskausi
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotTyöntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä
Työntekijän palkkaaminen ja työsuhteen päättäminen Eroja Suomen ja Viron sääntelyn välillä 3.5.2017 Markus Sädevirta Specialist Counsel, OTT Työnhakijasta kerättävät tiedot Tarpeellisuusvaatimus: Työnantaja
LisätiedotTyöelämän pelisäännöt
Työelämän pelisäännöt Taidoista työpoluiksi projekti Sisältö Työelämän peruskäsitteet Työelämässä Poissaolot Työturvallisuus ja terveys Työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työantajan oikeudet ja velvollisuudet
LisätiedotFaktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015
Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja
LisätiedotToimihenkilöbarometri 2013
Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO
LisätiedotTervetuloa työelämään!
Tervetuloa työelämään! VINKKEJÄ TYÖNHAKUUN Etsi kiinnostava työpaikka Panosta hakemukseen Valmistaudu haastatteluun Ole aktiivinen ja ota yhteyttä sinua kiinnostaviin työpaikkoihin. Joskus työpaikka voi
LisätiedotTYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi
Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä
LisätiedotKesätoimittajan ABC. Tampereen yliopisto
Kesätoimittajan ABC Tampereen yliopisto 8.4.2011 sari.uusi-rauva@journalistiliitto.fi 1 Työsuhde Työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia sovelletaan työsuhteessa oleviin Työsuhde määräytyy suoraan lain nojalla.
LisätiedotTietotekniikan palvelualan TES vs. laki
Tietotekniikan palvelualan TES vs. laki Palkat Minimipalkkalakia ei ole! Tehtäväryhmän ja vaativuuden mukaiset vähimmäispalkat. 2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia
LisätiedotDiaesitys ARI WIGELIUS, järjestöasiantuntija Sähköliitto
Diaesitys 29.3.2019 - ARI WIGELIUS, järjestöasiantuntija Sähköliitto MIKÄ SE SÄHKÖLIITTO SITTEN ON? Sähköliitto muodostuu noin 33 000 jäsenestä, joista reilu viisi tuhatta on oppilasjäseniä. Sähköliitto
LisätiedotTyöpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja
Työpaikan/ Järjestön nimi: PEREHDYTYSOPAS 1/2015 Osaava tekijä hanke Verkostomainen työpaja Työntekijä (nimi ja puhelin) Perehdyttäjä (nimi ja puhelin) Perehdytysajankohta/-kohdat 1. JÄRJESTÖN TOIMINTA
LisätiedotTradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit
Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.
LisätiedotMuistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto
Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen
LisätiedotAJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko
AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet
LisätiedotNuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle
Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta
Lisätiedot, , , ,5 48,75 52
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen
LisätiedotAjankohtaista Malmikaivosten työehtosopimus uudistettiin 15.6.2016 allekirjoitetulla sopimuksella työmarkkinakeskusjärjestöjen 14.6.2016 solmiman kilpailukykysopimuksen mukaisesti. Uusi työehtosopimus
LisätiedotMyöhemmin tässä ohjeessa ovat laskentaesimerkit ovat suuntaa-antavia. Tämä ohje ei ole osa työehtosopimusta eikä työehtosopimuksen soveltamisohje.
Ohje (1/6) 13.5.2014 YLIOPISTOJEN YLEINEN TYÖEHTOSOPIMUS OHJE KOSKIEN 1.4.2014 VOIMAAN TULLEITA IRTISANOMISAIKA- JA VUOSILOMAMÄÄRÄYKSIÄ TAUSTA Sivistystyönantajat ry ja yliopistojen henkilöstöä edustavat
LisätiedotKuuden euron työkokeilu. Infotilaisuus RT-RL Tapio Kari
Kuuden euron työkokeilu Infotilaisuus RT-RL 9.2.2017 Tapio Kari Kuuden euron työkokeilua koskevat määräykset koskevat kaikkia RT-RL sopimusaloja Kaikille Rakennusteollisuus RT:n ja Rakennusliiton työehtosopimusaloille
LisätiedotKaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain
LisätiedotPidä kiinni oikeuksistasi!
Työssä Suomessa Pidä kiinni oikeuksistasi! 2 Maahanmuuttovirasto Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä Joutsenon vastaanottokeskus www.ihmiskauppa.fi 0295 463 177 2014, suomi Työssä Suomessa Turvapaikanhakijan
LisätiedotKaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta
1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain
LisätiedotMääräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille
Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon
LisätiedotVIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT
VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA
LisätiedotTässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.
JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan
LisätiedotAlkusanat I Osa Johdanto II Osa Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja normilähteet... 17
Alkusanat... 11 I Osa Johdanto... 13 II Osa Suomalainen työmarkkinajärjestelmä ja normilähteet... 17 1 Suomen työmarkkinajärjestelmä... 19 1.1 Keskusjärjestösopimukset... 19 1.2 Työrauhavelvollisuus...
LisätiedotSopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä
Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN
LisätiedotTerveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila
Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN
LisätiedotTyösopimusmalli 1 / 4. Työsopimusmalli
Työsopimusmalli 1 / 4 Työsopimusmalli Ylemmät toimihenkilöt YTN ry Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava
LisätiedotHenkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle
TURKU Hyvinvointitoimiala Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364 20101 Turku Puh. 02 330 000 Yhteisösähköposti: vammaispalvelut@turku.fi
LisätiedotYLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY
TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen
LisätiedotMUUTOSTURVA 5.4.2012 1
MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään
LisätiedotFysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016
Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen
LisätiedotTyöntekijä yrityksessä käytännön asioita. 29.1.2014 Tiina Uutela
Työntekijä yrityksessä käytännön asioita 29.1.2014 Tiina Uutela Työnantajana oleminen palkkaaminen Työsopimus kanssa Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisena SELVITYS TYÖNTEON KESKEISISTÄ EHDOISTA Sopimuksen
LisätiedotVuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä
Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia
LisätiedotTaide- ja kulttuuriala
Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat
LisätiedotTyösuhteen päättäminen
Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa
LisätiedotTERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.
10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan
LisätiedotTaide- ja kulttuuriala
Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat
LisätiedotMuutosturvainfo PIONR
Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla
Lisätiedot10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.
10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä
LisätiedotOhjeita epätyypillisiin työsuhteisiin
Iivari Järvinen 3/2008 Suomen Eläinlääkäriliitto Ohjeita epätyypillisiin työsuhteisiin Tyypillinen työsuhde määritellään yksinkertaisimmillaan siten, että siinä työntekijä on työsuhteessa vakinaisena (työsuhde
LisätiedotTYÖELÄMÄN ABC SELKOESITE
TYÖELÄMÄN ABC SELKOESITE TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN! Tämä opas tarjoaa perustietoa työelämästä. Oppaassa käydään läpi työelämän sanastoa ja muuta perustietoa työelämästä. Työpaikalla kannattaa pitää kiinni
LisätiedotHenkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle
Hyvinvointitoimiala Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Yhteisösähköposti: vammaispalvelut@turku.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi
LisätiedotHenkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus
Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat
Lisätiedot1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.
6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9
LisätiedotHei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!
Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino:Lönnberg 2017 Vähittäiskaupan
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...3
LisätiedotLaki. työsopimuslain muuttamisesta
Laki työsopimuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 4, 2 luvun 4, 11 ja 17, 4 luvun 2, 6 luvun 6, 12 luvun 3 ja 13 luvun 5, sellaisina kuin niistä
LisätiedotAlkusanat. Helsingissä
MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää
LisätiedotKäytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1
Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän
LisätiedotVÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS
VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2018-31.1.2020 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.2.2018 31.1.2020 SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus... 3 2 Esimies... 3 3 Työsopimus... 3 4 Työehdot...
LisätiedotMAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/8/2012 12.9.2012 1(8) PERHEVAPAAT Tässä jäsentiedotteessa on päivitetty lakisääteisiä perhevapaita koskevat
Lisätiedot2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.
TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat
LisätiedotTYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16
TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus
LisätiedotTyölainsäädännöstä. Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011
Työlainsäädännöstä Työyhteisötaidot Jouko Karhunen 2011 Yleistä tästä kalvosarjasta Käsiteltävät lait löytyvät netistä www.finlex.fi Tämä esitys ei ole täydellinen, vaan ohella on tutustuttava osoitettuihin
LisätiedotMAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Päivi Salminen JÄSENKIRJE Y/1/2007 20.2.2007 1(7) PERHEVAPAAT Oheen on koottu määräykset perhevapaiden pituuksista, jaksotuksista, työntekijän
LisätiedotHelsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS
VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan
LisätiedotFaktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA
Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa
LisätiedotHenkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle
TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi
LisätiedotJatkossa vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajalta. Koska äitiys-,
1 INFRA RY:N JÄSENTIEDOTE VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA: PERHEVAPAAN LOMAKERTYMÄ PIENENEE LOMALLA SAIRASTAMISEEN OMAVASTUU Eduskunta hyväksyi vuosilomalain muutoksen. Muutos rajaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan
LisätiedotUlkomaisen työvoiman käyttö. Tommi Lantto PSAVI
Ulkomaisen työvoiman käyttö Tommi Lantto PSAVI Työsuhteen ehdot kaikille samat Suomalaisen työnantajan palveluksessa oleville työntekijöille työsuhteen ehdot ovat samat kansalaisuudesta riippumatta palkka
LisätiedotPia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin
Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotPerhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen
Perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaaminen SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Lisätietoja: Kaija Kallinen puh. (09) 7721 444 tai 040 500 2417 kaija.kallinen@sak.fi Tilaukset: SAK/Postitus puh.
LisätiedotMuistilista Edunvalvontaosasto
Muistilista - Irtisanominen tuta-perusteella - Osa-aikaistaminen - Lomauttaminen - Yhteistoimintaneuvottelut - Muutosturva irtisanomistilanteessa 2019 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen
LisätiedotHuolinta-alan varastoterminaalityöntekijät
Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen
LisätiedotKIERTOKIRJE 5/ sivu 1 VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA LUKIEN
17.3.2016 sivu 1 Petri Verronen, Olli Rauhamaa, Mari Vasarainen VUOSILOMALAKIIN MUUTOKSIA 1.4.2016 LUKIEN Vuosilomalaki muuttuu 1.4.2016 lukien. Muutokset koskevat vuosiloman ansaintaa tiettyjen perhevapaiden
LisätiedotVUOROTTELUKORVAUS. Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa
VUOROTTELUKORVAUS Tampere 27.1.2018 Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä
LisätiedotMAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010
MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja
Lisätiedot