SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ
|
|
- Karoliina Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ TUTKIMUSRAPORTTI JUHO RAHKONEN
2 Tutkimuksen toteutus ja päätulokset Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina, ja siihen vastasi 4 henkilöä. Osa kysymyksistä oli samoja kuin aiempina vuosina, osa kokonaan uusia. Otos edustaa tilastollisesti Suomen aikuisväestöä, ja virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tutkimus tehtiin Päätuloksia ovat seuraavat: Jopa 8 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan. Pakolaiskriisin ehkäisemisessä suomalaiset painottavat pitkäkestoisia keinoja, kuten demokratian ja hyvän hallinnon kehittämistä sekä koulutusta ja tasa-arvoa. 84 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Entistä harvempi kansalainen leikkaisi nyt kehitysyhteistyömäärärahoja.
3 YLEINEN SUHTAUTUMINEN KEHITYSYHTEISTYÖHÖN Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
4 Mitä Teidän näkemyksenne mukaan saadaan aikaan kehitysyhteistyöllä? Koulutuksen lisääminen / naisten ja lasten koulutus Kehitysapu / autetaan kehitysmaita/köyhiä maita/huono-osaisia Elintason/elinolojen parantaminen / hyvinvoinnin lisääminen Terveydenhoidon/hygienian parantaminen / lääkkeet Kaivot / puhdas vesi / vesihuolto Ruoka-apu / nälänhädän lievittäminen Maailman rauha / sotien vähentäminen Kansainvälinen/globaali (kaupallinen) yhteistyö Talouskasvu / talouden kehittäminen Tehotonta / liikaa kuluu rahaa / liikaa korruptiota Humanitäärinen apu / katastrofiapu Infrastruktuurin kehittäminen Eriarvoisuuden vähentäminen / tasapuolisempi maailma Yritystoiminnan tukeminen / naisten pankki / työpaikkoja lisää Omavaraisuus / oppivat tulemaan toimeen omillaan Naisten aseman parantaminen Pakolaisuuden vähentäminen Vakauden lisääminen Kehitystä/edistystä kohdemaihin/kehitysmaihin Tasa-arvon (sukupuolten) edistäminen Hyvä asia / hyvä tarkoitus Köyhyyden vähentäminen Afrikan maiden auttaminen Kestävän kehityksen edistäminen Lasten aseman parantaminen Demokratian tukeminen Ei mitään Muu Ei osaa sanoa Vastaajat = 4 Ensimmäinen maininta Toinen maininta Kolmas maininta Maininnat yhteensä % 4 Huom! asteikko katkaistu
5 Koulutus, naiset ja lapset kehitysyhteistyön kärkikohteina Suomalaiset uskovat vahvasti koulutuksen voimaan: koulutuksella saadaan aikaan pysyviä parannuksia, ja koulutus säteilee kaikkialle hyvinvointina. Lieneekö suomalaisilla ollut mielessä vanhan kansan sanonta ei kannettu vesi kaivossa pysy, kun he ovat nostaneet koulutuksen tärkeimmäksi teemaksi avoimessa kysymyksessä, joka kuului näin: Mitä Teidän näkemyksenne mukaan saadaan aikaan kehitysyhteistyöllä? Vastaajaa pyydettiin sanomaan 3 asiaa, jotka hänelle tulevat ensimmäisinä mieleen. Kaikki maininnat yhteen laskettuina eniten painoarvoa sai koulutuksen, etenkin naisten ja lasten koulutuksen, lisääminen. Kysymys kysyttiin avoimena ilman mitään valmiita vastausvaihtoehtoja, joten vastaaja pääsi kertomaan omin sanoin ja spontaanisti sen, mitä hänelle tulee asiasta mieleen. Lisäksi kysymys esitettiin aivan tutkimuksen alkajaisiksi, ennen kuin vastaaja oli edes kuullut muista tutkimuksen kysymyksistä. Tällä tavoiteltiin vastaajan omia, mahdollisimman autenttisia näkemyksiä, joihin tutkimuksen asetelma valmiine kysymyspatteristoineen ei ollut vaikuttanut. Tutkimus osoittaa, että kehitysyhteistyöllä ja sen aikaansaannoksilla on suomalaisten ajatuksissa hyvin myönteinen kaiku: spontaanisti esiin nousi lähes pelkästään positiivisia asioita. Tiedotusvälineidenkin silloin tällöin esille nostama näkökulma, kehitysyhteistyöhön liittyvä korruptio ja tehottomuus, sai vain neljä prosenttia maininnoista, joten ei voi sanoa sen näkökulman ainakaan hallitsevan kehitysyhteistyöhön liittyvää yleistä mielipidettä.
6 Miten tärkeänä kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa pidetään 4=Erittäin tärkeää 3=Melko tärkeää 2=Melko vähämerkityksistä =Yhdentekevää Ei osaa sanoa 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n= n=kaikki vastaajat %
7 Kehitysyhteistyötä pidetään tärkeänä Suomalaiset pitävät kehitysyhteistyötä edelleen hyvin tärkeänä asiana: 36 prosentin mielestä se on erittäin tärkeää ja 48 prosentin mielestä melko tärkeää. Naisista kehitysyhteistyötä pitää erittäin tärkeänä 43 prosenttia, miehistä 29 prosenttia. Nuoremmat vastaajat pitävät kehitysyhteistyötä jonkin verran tärkeämpänä kuin vanhemmat, mutta kaikkein eniten vaikuttaa koulutus: yliopistokoulutuksen saaneista vastaajista 54 % pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä, kun taas perustason tai ammatillisen koulutuksen saaneilla luku on 29 %. Puolueittain tarkasteltuna kehitysyhteistyötä pitävät tärkeimpinä Rkp:n (75 % erittäin tärkeää), kristillisdemokraattien (67 %), vihreiden (6 %) ja vasemmistoliiton (58 %) kannattajat. Kriittisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, joista 2 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä. Peräti 44 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä melko vähämerkityksisenä tai peräti yhdentekevänä. Toiseksi kielteisimpiä ovat kokoomuksen kannattajat. Heistä vain 7 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä ja 2 % pitää sitä melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä.
8 Kuinka hyvin seuraava väittämä vastaa käsitystänne? "Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta, ja sillä saadaan aikaan tuloksia."* 4=Erittäin hyvin 3=Melko hyvin 2=Melko huonosti =Erittäin huonosti Ei osaa sanoa Keskiarvo -4 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n= ,64 2,8 2,66 2,68 2,7 2,75 2,74 2,77 2,82 2,83 2,8 2,84 2,8 n=kaikki vastaajat % *) v Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja onnistunutta
9 Usko kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen hiipunut hieman Yli puolet suomalaisista on jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomen kehitysyhteistyö on tehokasta ja tuloksellista, mutta verrattuna muun kyselyn positiivisiin tuloksiin tässä kysymyksessä on havaittavissa epäilyksen siemen. Siitä lähtien, kun tätä kysymystä on kysytty eli vuodesta 22, Suomen kehitysyhteistyötä tuloksellisena pitävien osuus on trendinomaisesti laskenut. (Vuosi 25 ei ole menetelmän muutoksesta johtuen vertailukelpoinen muiden vuosien kanssa). Viime vuonna tosin mielipiteissä oli äkillinen hyppäys parempaan suuntaan, mutta nyt on taas palattu loivasti mutta pitkään jatkuneelle lasku-uralle. On vaikea sanoa ilman tarkempaa tutkimusta, mistä myönteisten näkemysten lasku juuri tässä kysymyksessä johtuu, kun samaan aikaan monet muut kehitysyhteistyömielipiteiden mittarit ovat pysytelleet hyvällä tasolla tai jopa parantuneet vuosien saatossa. Ilmeisesti kansalaisilla on tunne siitä, että maailma on hallitsematon eikä maailman hätä lopu. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaisilla on todellista tilannetta synkempi kuva kehitysmaiden tilanteesta. Esimerkiksi vain prosenttia tietää, että äärimmäisessä köyhyydessä elää nykyisin vähemmän ihmisiä kuin vuonna 99 selvä enemmistö eli peräti 76 prosenttia luulee äärimmäisen köyhyyden lisääntyneen maailmassa. (Taloustutkimus/Ulkoministeriö, kyselytutkimus joulukuussa 24).
10 Mielipiteet väittämistä 5=Täysin samaa mieltä Vakaa, tasa-arvoinen ja turvallinen maailma on suomalaisten etu Kriisien ehkäiseminen on halvempaa kuin niiden hoitaminen Kehitysyhteistyö on vain yksi väline muutoksen aikaansaamisessa Vastuu muutoksesta on kehitysmailla. Suomi tukee niiden kehitystä Kehitysyhteistyön avulla miljoonilla ihmisillä on mahdollisuus parempaan elämään Hyvinvoivilla mailla kuten Suomella on kyky ja mahdollisuus auttaa Kehitysyhteistyö luo markkinoita, työtä ja yhteyksiä Kehitysyhteistyö lisää myös suomalaisten osaamista Kehitysyhteistyö lisää Suomen kansainvälistä vaikutusvaltaa 4=Jokseenkin samaa mieltä 3=Ei samaa eikä eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä =Täysin eri mieltä Ei osaa sanoa Keskiarvo -5 4,63 4,57 4,8 4, 4,7 4,7 3,88 3,84 3,59 Kehitysyhteistyö tuottaa tuloksia Kaikki vastaajat, n= % 3,56
11 MIELIPITEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEISTA Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
12 Onko kuullut YK:n uusista kestävän kehityksen tavoitteista (Agenda 23) Kyllä Ei 26, n= % n=kaikki vastaajat
13 Joka kolmas on kuullut YK:n kestävän kehityksen tavoitteista YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (agenda 23) tunnetaan paremmin (34 prosenttia on kuullut niistä) kuin edellisessä kyselyssä mukana olleet vanhat vuosituhattavoitteet (25 % oli kuullut). Vuonna 2 sovitut ja 25 päättyneet vuosituhattavoitteet olivat monilta osin menestyksellisiä: äärimmäinen köyhyys ja nälkä saatiin puolitettua, peruskoulua käy yhdeksän kymmenestä lapsesta, lapsikuolleisuus on laskenut yli 4 prosenttia ja äitikuolleisuus on miltei puolittunut. Yhtä hyvin ei ole onnistuttu kestävän kehityksen tavoitteissa; esimerkiksi hiilidioksidipäästöt ovat vain kasvaneet kasvamistaan. YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 25 hyväksytyt kestävän kehityksen tavoitteet ovatkin luonteva jatkumo vuosituhattavoitteille. Suomalaiset arvioivat kestävän kehityksen tavoitteista tärkeimmiksi paljolti ne samat, joita on jo voimakkaasti saatu edistettyä vuosituhattavoitteissa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset arvioivat monet kehitysmaiden asiat huonommiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Tämä saattaa heijastua siinä, että kestävän kehityksen tavoitteiden tärkeysjärjestyskin asetetaan melko konservatiivisesti eikä esimerkiksi ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita nosteta kärkeen suomalaisten mielipiteissä. Edellisvuosien tapaan suomalaiset yhtyvät vahvasti siihen näkemykseen, että kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä.
14 Kolme tärkeintä kestävän kehityksen tavoitetta Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen, ravitsemuksen parantaminen ja kestävän maatalouden edistäminen Veden saannin ja kestävän käytön sekä sanitaation varmistaminen kaikille Terveellisen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen kaiken ikäisille Köyhyyden poistaminen sen kaikissa muodoissa kaikkialta Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttaminen Kaikille avoimen, tasa-arvoisen sekä laadukkaan koulutuksen takaaminen ja elinikäiset oppimismahdollisuudet kaikille Maaekosysteemien suojelu, niiden palauttaminen ennalleen ja kestävän käytön edistäminen, metsien kestävä käyttö, taistelu aavikoitumista vastaan, maaperän köyhtymisen ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen pysäyttäminen Eriarvoisuuden vähentäminen maiden sisällä ja niiden välillä Kiireellisten toimenpiteiden tekeminen ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan Rauhanomaisten yhteiskuntien edistäminen ja kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin. Tehokkaiden ja vastuullisten instituutioiden rakentaminen kaikilla tasoilla Merten ja meren tarjoamien luonnonvarojen säilyttäminen ja niiden kestävän käytön edistäminen Kaikkia koskevan kestävän talouskasvun, täyden ja tuottavan työllisyyden sekä säällisten työpaikkojen edistäminen Edullisen, luotettavan, kestävän ja uudenaikaisen energian varmistaminen kaikille Kestävien kulutus- ja tuotantotapojen varmistaminen Kestävän infrastruktuurin rakentaminen, kestävän teollisuuden ja innovaatioiden edistäminen Turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat Kestävän kehityksen toimeenpanon ja globaalin kumppanuuden vahvempi tukeminen Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat %
15 Mikä väittämistä kuvaa parhaiten omaa näkemystä kehitysavusta ja sen merkityksestä? Kehitysyhteistyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä Kehitysyhteistyö voi lievittää välitöntä hätää, mutta sillä ei aikaansaada pysyvää kehitystä Kehitysyhteistyöllä on ratkaiseva merkitys kehitysmaiden nostamisessa pois köyhyydestä Kehitysyhteistyöllä ei olemainittavaa vaikutusta Kehitysyhteistyö on haitallista Ei mikään edellisistä , n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= Ei osaa sanoa n=kaikki vastaajat %
16 KEHITYSYHTEISTYÖ JA PAKOLAISKRIISI Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
17 Suomalaiset uskovat kehitysyhteistyön auttavan pakolaiskriisiin Kehitysyhteistyötä koskevassa mielipidetutkimuksessa on vuosittain toistettavia kysymyksiä, joiden avulla voidaan seurata mielipiteiden kehitystä ajassa. Sen lisäksi otetaan aina kulloiseenkin tilanteeseen pureutuvia uusia kysymyksiä, joista tänä vuonna oli ajankohtaiseksi tullut pakotettu muuttoliike ja pakolaiskriisi sekä kehitysyhteistyön keinot vaikuttaa niiden taustalla oleviin syihin. Suomalaiset näyttävät kannattavan vahvasti sitä periaatetta, että ihmisiä autetaan näiden kotimaissa, jotta heidän ei edes tarvitsisi lähteä sieltä huonoja oloja pakoon. Peräti 8 prosenttia kansalaisista antaa kehitysyhteistyölle tässä roolin, ja 24 prosenttia katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä merkittävästi. Miehet ovat tässä jopa hivenen optimistisempia kuin naiset, ja kaikkein vahvimman merkityksen kehitysyhteistyöllä pakolaiskriisin ehkäisemisessä näkevät nuorimmat vastaajat, alle 25-vuotiaat. Mielipiteet tästä kysymyksestä ovat linjassa sen kanssa, miten vastaaja ylipäänsä suhtautuu kehitysyhteistyöhön: vihreiden kannattajista peräti 92 prosenttia arvioi, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisiä, ja 4 prosenttia katsoo vaikutuksen olevan merkittävä. Jopa kehitysyhteistyöhön kriittisimmin suhtautuvan puolueen, perussuomalaisten, kannattajista selvä enemmistö (6 %) katsoo, että kehitysyhteistyöllä voidaan ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä ainakin jossain määrin. Myös niistä 8 prosentista, jotka vähentäisivät Suomen kehitysmäärärahoja edelleen, kaksi kolmasosaa (67 %) näkee kehitysyhteistyöllä roolin pakolaiskriisin ehkäisemisessä.
18 Voidaanko Teidän mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Kaikki vastaajat 24% 56% 8% 3% Mies 25% 54% 8% 3% Nainen 23% 57% 8% 2% 5-24 v. 3% 54% 3% 2% v. 2% 58% 9% 3% Voidaan, merkittävästi Voidaan jonkin verran 4-59 v. 25% 54% 8% 2% Ei voida juuri lainkaan Ei osaa sanoa 6-79 v. 23% 55% 9% 3% Yliopisto, korkeakoulu 28% 54% 7% Ylioppilas/lukio /Opistotaso /Ammattikorkeakoulu 23% 58% 5% 3% Perus-/keski-/kansa-/kansalaiskoulu /Ammatti- /tekninen-/kauppakoulu 22% 55% 2% 3% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
19 Voidaanko Teidän mielestänne kehitysyhteistyöllä ehkäistä pakolaiskriisin syntymistä vaikuttamalla siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä pois kotimaastaan? Kaikki vastaajat 24% 56% 8% 3% Keskusta 22% 6% 3% 4% Kokoomus 2% 62% 8% Perussuomalaiset 2% 49% 38% % SDP 24% 52% 9% 6% Voidaan, merkittävästi Vihreä Liitto Vasemmistoliitto 4% 3% 53% 52% 7% % 6% Voidaan jonkin verran Ei voida juuri lainkaan Ei osaa sanoa RKP 23% 45% 25% 6% Kristillisdemokraatit 27% 62% % Muu 56% 33% % Eos/ei kerro puoluekantaansa 4% 59% 23% 4% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
20 Miten voidaan parhaiten vaikuttaa siihen, että ihmisten ei tarvitse lähteä kotimaistaan pakolaisiksi? Demokratian ja hyvän hallinnon tukeminen kehitysyhteistyön kautta Tasa-arvon ja koulutuksen tukeminen kehitysyhteistyön kautta Rauhanvälitys Ruokaturvan ja kestävän maatalouden tukeminen kehitysyhteistyön kautta Talouden ja työllisyyden tukeminen kehitysyhteistyön kautta Salakuljettajien ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Humanitaarinen apu Siviilikriisinhallinta (ei sotilaallinen) 7 Sotilaallinen väliintulo 8 Ei mikään edellä mainituista n=kaikki vastaajat Ei osaa sanoa %
21 Harva kannattaa sotilaallisia keinoja pakolaiskriisin ehkäisemisessä Suomalaisten suosima keinovalikoima pakolaiskriisin ehkäisemisessä on hyvin rauhanomainen: vain kahdeksan prosentin mielestä sotilaallinen väliintulo on parhaita keinoja vaikuttaa siihen, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kotimaastaan pakolaisiksi. Myöskään ei-sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta, ei nouse kovin korkealle suomalaisten listalla. Sen sijaan suomalaiset painottavat pitkäkestoisia, strategisia toimia: demokratian ja hyvän hallinnon sekä tasa-arvon ja koulutuksen tukemista kehitysyhteistyön kautta. Suomen antamaa humanitaarista apua pitää erittäin tärkeänä 33 prosenttia ja melko tärkeänä 5 prosenttia suomalaisista, mikä on iso luku. Merkillepantavaa kuitenkin on, että viime vuoden kyselystä lukemat ovat laskeneet huomattavasti. Kenties suomalaisia vaivaa jonkinlainen kriisiväsymys, kun uutiset tulvivat Syyrian sotaa ja Muuta selitystä on vaikea keksiä siihen, miksi humanitaarista apua ei nyt pidetä yhtä tärkeänä kuin vuosi sitten.
22 Kuinka tärkeänä pidätte Suomen antamaa humanitaarista apua 4=Erittäin tärkeänä 3=Melko tärkeänä 2=Melko vähämerkityksisenä =Yhdentekevänä Ei osaa sanoa Keskiarvo -5 26, n= ,8 25, n= , % n=kaikki vastaajat
23 Pakolaistilanteesta vallitsee osin realistinen kuva Suomalaiset ovat melko hyvin kartalla sen suhteen, missä maissa on eniten pakolaisia suhteessa väkilukuun: oikea vastaus olisi Lähi-idän pieni arabimaa Libanon, mutta miljoonia pakolaisia etenkin Syyriasta vastaanottanut Turkki ei ole sekään kovin huono veikkaus. Turkissa on lukumääräisesti eniten pakolaisia: pelkästään syyrialaisia on rekisteröitynyt 2,7 miljoonaa, ja siihen tulevat muut kansallisuudet vielä lisäksi. Väkiluvultaan Turkin kanssa samaan kastiin kuuluvassa Saksassakin on toista miljoonaa pakolaista. Valtaosa maailman pakolaisista asuu joko kotimaassaan tai sen naapurimaissa. Maantieteellisen ja kulttuurisen etäisyyden sekä turvapaikanhakijoihin liittyvän uutisoinnin seurauksena monelta on jäänyt huomaamatta se, että Etiopia ja Kenia kuuluvat maailman eniten pakolaisia vastaanottaviin valtioihin. Ylivoimaisesti suurin osa maailman pakolaisista on kehitysmaissa, eri arvioiden mukaan ainakin 8 prosenttia. Lähimpänä oikeaa oli siis kyselyn vaihtoehto neljä viidestä, mutta sen tiesi tai arvasi vain 4 prosenttia vastaajista. Vaikka suomalaisista vain 7 prosenttia kuvittelee pääosan pakolaisista tulleen Eurooppaan, mielipiteiden ja todellisuuden välillä on kuitenkin kuilu. Eurooppa-keskeinen pakolaisuutisointi on vaikuttanut siihen, että kansalaiset kuvittelevat Eurooppaan tulleen suuremman osan pakolaisia kuin heitä on todella tullut. Tässä tullaankin joukkoviestinnän tutkimuksen klassisen kysymyksen äärelle: miten media vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin etenkin kehitysyhteistyön kaltaisessa asiassa, josta vain harvalla on omakohtaisia kokemuksia tai ensi käden tietoa?
24 Missä maassa on Teidän tietojenne mukaan tällä hetkellä eniten pakolaisia suhteessa maan väkilukuun? Turkki 29 Saksa 24 Libanon Ruotsi 2 Etiopia 8 Suomi Nigeria Kenia Yhdysvallat Joku muu Ei osaa sanoa Kaikki vastaajat, n= %
25 Kuinka suuri osa maailman pakolaisista on käsityksenne mukaan kehitysmaissa? Joka kolmas 28 Joka toinen 8 Kaksi kolmesta 25 Neljä viidestä 4 Ei juuri lainkaan, pakolaiset ovat lähteneet pääosin Eurooppaan ja muille teollistuneille alueille 7 Ei osaa sanoa 7 Kaikki vastaajat, n= %
26 KEHITYSYHTEISTYÖN TOIMINTAMUODOT JA MÄÄRÄRAHAT Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
27 Kehitysyhteistyön toimintamuodot: EU tärkein, yksityinen sektori vähiten tärkeä Suomalaiset pitävät luontevana toimia kansainvälisissä yhteyksissä EU:n kautta, niin myös kehitysyhteistyössä onhan kyse jo budjettikirjan virallisen määritelmänkin mukaan kansainvälisestä toiminnasta. Jostain syystä tänä vuonna humanitaarisen avun merkitys on pienempi kuin viime vuoden kyselyssä: v. 25 humanitaarinen apu nostettiin selvästi tärkeimmäksi toimintamuodoksi, mutta nyt se oli pudonnut kakkoseksi. Vähiten tärkeänä toimintamuotona pidetään yksityisen sektorin tukemista. Eri kyselyissä suomalaiset ovat ylipäänsä varsin skeptisiä sen suhteen, että hyväntekeväisyyteen ja auttamiseen liittyvässä, julkiseksi mielletyssä toiminnassa yksityisellä sektorilla voisi olla keskeinen rooli. Samalla tavoin suomalaiset eivät ole järin innokkaita yksityistämään esimerkiksi terveydenhuoltoa tai tienpitoa. Kun kysytään suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyön konkreettisista vaikutuksista, tärkeimmäksi niistä nousee puhtaan veden ja käymälöiden turvaaminen. Suomalaiset siis arvostavat kehitysyhteistyössä edelleen sellaista toimintaa, joka tähtää kehitysmaiden ihmisten välittömän hädän lievittämiseen ja elintärkeiden perustarpeiden turvaamiseen. Tällaisissa asioissa kehitysavun merkitys on usein suoraan ja nopeasti nähtävissä ja siinä pienikin rahallinen panostus voi aiheuttaa huikean parannuksen, kun lähtötilanne on aivan nollassa.
28 Alla on lueteltu Suomen kehitysyhteistyön toimintamuotoja. Laittakaa ne tärkeysjärjestykseen aloittaen siitä, jota pidätte tärkeimpänä. Tärkein 2. tärkein 3. tärkein 4. tärkein 5. tärkein Vähiten tärkeä Eos Euroopan unionin kautta tehtävä kehitysyhteistyö Humanitaarinen apu Monenkeskinen kehitysyhteistyö Kahdenvälinen kehitysyhteistyö Kansalaisjärjestöjen tekemä kehitysyhteistyö Yksityisen sektorin tukeminen Vastaajat = % 28 xx.xx.25 Työnumero, projektin nimi
29 Tärkein Suomen kehitysyhteistyöllä viime vuosina saavutetuista tuloksista pitkällä tähtäimellä Suomen tuen ansiosta vuosina 2 25 yhteensä 2,4 miljoonaa ihmistä on saanut käyttöönsä puhdasta vettä ja 2,7 miljoonaa ihmistä kunnollisen käymälän 48 Suomen ja muiden avunantajien tuki Etiopian opetuksen kehittämiselle on nostanut selvästi tyttöjen osuutta peruskoulun päättävistä oppilaista. rlähes 92 etiopialaisopettajaa on pätevöitynyt Suomi tukee muiden avunantajien kanssa Maailman ruokaohjelmaa, joka toimittaa ruoka-apua Syyriaan ja lähialueille. Joulukuussa 25 ruoka-apua sai alueella 5,5 miljoonaa apua tarvitsevaa 6 2 Vuonna 24 Suomen tuella luotiin kehitysmaihin noin 36 5 suoraa työpaikkaa. 8 Suomen tuella on vuosina raivattu Somalimaassa 5 miinakenttää sekä tuhottu yli 4 3 miinaa ja 247 ammusta 7 Ei osaa sanoa 2 Kaikki vastaajat, n= %
30 Kehitysyhteistyömäärärahoista on melko realistinen käsitys Suomalaisten yleisimmät arviot kehitysyhteistyöhön käytettävästä rahamäärästä liikkuvat puolen miljardin euron hujakoilla. Vuoden 26 budjetissa on varattu varsinaiseen kehitysyhteistyöhön 493 miljoonaa ja kaikkeen kehitysyhteistyöhön 88 miljoonaa. (Jälkimmäisessä luvussa ovat mukana kulut muilla hallinnonaloilla, pakolaisten vastaanottamiseen liittyviä kuluja, finanssisijoituksiksi luettavat kulut jne). Kannattaa huomata, että vertailussa on kyse budjetoiduista luvuista eikä tosiasiallisista maksatuksista, jotka saattavat poiketa budjetoiduista luvuista. Suomalaiset arvioivat luvun lähelle oikeaa: yleisin arvio on,28 prosenttia BKTL:stä, tämän vuoden budjetoitujen määrärahojen arvioitu BKTL-osuus on,38 %.
31 Arvio kehitysyhteistyön BKTL-osuudesta BKT:stavuonna 26 Ei yhtään., % bruttokansantulosta 2,28 % bruttokansantulosta 32,38 % bruttokansantulosta 24,52 % bruttokansantulosta 3,7 % bruttokansantulosta 4 Ei osaa sanoa 4 Kaikki vastaajat, n= %
32 Arvio kehitysapuun käytetystä rahamäärästä Arvio kehitysyhteistyöhön budjetoidusta rahamäärästä vuonna 26 Ei yhtään Noin 5 miljoonaa euroa 23 Noin 49 miljoonaa euroa 3 Noin 82 miljoonaa euroa 7 Noin, miljardia euroa Noin,7 miljardia euroa 2 Ei osaa sanoa 8 Kaikki vastaajat, n= %
33 Entistä harvempi leikkaisi kehitysyhteistyömäärärahoja Valtaosa suomalaisista, 6 prosenttia, pitäisi kehitysmäärärahat nykyisellä tasollaan. Tänä vuonna leikkaajien määrä on vähentynyt, ja yhtä moni (8 %) vähentäisi kuin lisäisi kehitysmäärärahoja. Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä selvästi useampi (26 %) kannatti määrärahojen leikkaamista, ja vain prosenttia olisi lisännyt niitä. Näin sitten tapahtuikin, ja kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuivat mittavat leikkaukset. Tänä vuonna tulokset osoittavat, että enempää kansalaiset eivät halua vähentää kehitysmäärärahoja. Sukupuolten ja ikäryhmien välillä ei ole kovin suuria eroja, joskin miehet (2 % vähentäisi) kannattavat leikkauksia hieman enemmän kuin naiset (7 %) vuotiaat erottuvat muita kriittisempänä ryhmänä: heistä 25 % vähentäisi ja 6 % lisäisi määrärahoja. Koulutus vaikuttaa selvästi asenteisiin: yliopistotutkinnon suorittaneista 35 % lisäisi ja % vähentäisi määrärahoja, kun ammatillisen tai pelkän peruskoulutuksen saaneilla luvut ovat toisinpäin: 2 % vähentäisi ja % lisäisi määrärahoja. Perussuomalaisten kannattajista 9 % lisäisi ja 44 % vähentäisi määrärahoja. Kriittisiä ollaan myös kokoomuksessa, jonka kannattajien lukemat ovat 9 ja 27 %. Määrärahojen lisäämistä tukevat eniten Rkp:n (56 %), Vasemmistoliiton (36 %), Kristillisdemokraattien (3 %) ja vihreiden (3 %) kannattajat.
34 Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Lisätä kehitysyhteistyömäärärahoja Pitää kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan Vähentää kehitysyhteistyömäärärahoja Ei osaa sanoa 26, n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= , n= n=kaikki vastaajat %
35 Miten Suomen tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa Kaikki vastaajat 8% 62% 8% 2% Keskusta % 8% 9% % Kokoomus 9% 64% 27% Perussuomalaiset 9% 47% 44% % SDP 6% 68% 4% 2% Lisätä Vihreä Liitto Vasemmistoliitto 3% 36% 53% 47% 3% 5% 4% 3% Pitää ennallaan Vähentää Ei osaa sanoa RKP 56% 44% Kristillisdemokraatit 3% 59% % Muu 3% 75% % Eos/ei kerro puoluekantaansa 2% 63% 23% 2% % % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % %
36 TIEDONLÄHTEET MITEN SUOMALAISTEN KEHITYSYHTEISTYÖMIELIPITEET MUODOSTUVAT? Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
37 Onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista Kyllä Ei Ei osaa sanoa 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= 22, n= n=kaikki vastaajat %
38 TV ja sanomalehdet edelleen tärkeimpiä tietolähteitä Monesta saattaa tuntua siltä, että sosiaalinen media hallitsee nykyistä mediaympäristöä. Mutta se on vain tunnetta ja pintakuohuntaa: kovat numerot kertovat television ja sanomalehtien olevan edelleen ylivoimaisesti vaikuttavimpia ja seuratuimpia uutisvälineitä, ainakin kun kyseessä on kehitysyhteistyön kaltainen iso aihe. Sosiaalisessa mediassa paljolti jaetaan perinteisissä medioissa julkaistua materiaalia. Varta vasten sosiaaliseen mediaan tuotetuista teksteistäkin tulee yleisesti merkittäviä ja kiinnostavia vasta, kun ne nousevat perinteisen median uutisiin. Toisin kuin perinteisellä massamedialla (eli yhdeltä monelle -medialla), sosiaalisella medialla (monelta monelle -medialla) ei ole mitään yhtenäistä viestiä. Internetin merkitys on kasvussa, samoin sosiaalisen median. Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevan tiedon saatavuuteen: vastaajan taustaryhmästä riippumatta noin kaksi kolmasosaa on siihen tyytyväisiä. Televisio on voimakas media, joka pystyy vetoamaan tunteisiin. TV- ja muutkin uutiset ovat yleensä vahvimmillaan silloin, kun niillä on jokin kriisi tai muuten poikkeuksellinen tapahtuma raportoitavana. Tämä tendenssi on omiaan vahvistamaan kehitysmaista vallitsevaa kaoottista kuvaa.
39 Mistä olette saanut tietoa kehityskysymyksistä? Televisiosta Sanomalehdistä Internetistä Radiosta Aikakauslehdistä Sosiaalisesta mediasta (Facebook, Twitter, jne.) Kirjoista tai opinnoista Kansalaisjärjestöiltä Omalta tuttavapiiriltä Omilta matkoilta Työpaikalta Ulkoministeriön julkaisuista tai tapahtumista Puhetilaisuuksista, seminaareista, näyttelyistä Muualta Ei mistään Ei osaa sanoa , n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= n=kaikki vastaajat %
40 Mistä tiedotusvälineistä tai internetistä on saanut tietoa Uutiset Televisio Internet Helsingin Sanomat Sanomalehdet Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Sosiaalinen media (esim. Facebook) Lehdet YLE Radio Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) Dokumentit Aikakauslehdet Keskusteluohjelmat/-palstat Suomen Kuvalehti Mainonta Ulkomaiset kanavat/lähteet Tuttavat TV-konsertit/-keräykset (esim. Plan) Koulu/opinnot KEPA YK Ulkoministeriön julkaisut Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat Kirjallisuus Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Omat matkat Muu Ei osaa sanoa n=saanut tietoa tiedotusvälineistä/internetistä % 3 26, n=89 25, n=896
41 Mistä lähteistä haluaisitte saada lisätietoa kehityspolitiikasta tai kehitysyhteistyöstä? Televisio Internet Sanomalehdet Uutiset Sosiaalinen media (esim. Facebook) Radio Tilaisuudet/seminaarit/tapahtumat Järjestöt/kansalaisjärjestöt (esim. Unicef/SPR) Lehdet Ulkoministeriön julkaisut Koulu/opinnot Helsingin Sanomat YLE Aikakauslehdet Dokumentit Kirjallisuus Ajankohtaisohjelmat (esim. A-studio/45 minuuttia) Tuttavat Omat matkat Iltapäivälehdet (Iltasanomat/Iltalehti) Keskusteluohjelmat/-palstat Postin kautta esitteet YK Kirkon Ulkomaanapu/lähetysseurat Muu Ei osaa sanoa/ei vastausta n=kaikki vastaajat % 5 26, n=4 25, n=992
42 Kuinka luotettavana pitää eri tahoilta saamaa tietoa kehitysmaista ja kehitysyhteistyöstä Viranomaisten antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Kansalaisjärjestöjen antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= Tiedotusvälineiden antama tieto 26, n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= 2, n=7 2, n=989 29, n= 28, n=978 27, n=993 26, n=6 25, n=34 23, n= n=kaikki vastaajat 4=Erittäin luotettavaa 3=Melko luotettavaa 2=Ei kovin luotettavaa =Erittäin epäluotettavaa Ei osaa sanoa % Keskiarvo -4 3,6 3,5 3,7 3,7 3,7 3,5 2,97 3,8 3,9 3,4 3,6 2,99 2,96 3, 2,92 2,93 2,88 2,97 2,87 2,88 2,97 2,95 2,89 2,9 2,89 2,8 2,85 2,86 2,89 2,88 2,77 2,83 2,84 2,85 2,75 2,65
43 Viranomaisten välittämään tietoon luotetaan eniten Suomalaiset luottavat kehitysyhteistyökysymyksissä edelleen eniten viranomaisten välittämään tietoon, ja tämä on vain vahvistunut. Kuitenkin valtaosa pitää myös kansalaisjärjestöjen ja median välittämää tietoa vähintään melko luotettavana. Mielenkiintoinen kehityspiirre on, että vuodesta 23, jolloin tätä asiaa on kysytty ensimmäisen kerran, suomalaisten luottamus kehitysyhteistyötä koskevaan tietoon on ylipäänsä vahvistunut. Ei luottamus ennenkään ole ollut pohjalukemissa, mutta mistä trendinomainen luottamuksen vahvistuminen voisi johtua? Kenties siihen on vaikuttanut yleinen koulutustason nousu (korkeammin koulutetut ovat muita luottavaisempia) ja tiedonvälityksen avoimuuden sekä vaihtoehtoisten kanavien lisääntyminen. Puoluekannan perusteellakaan suuria eroja ei ole: korkeasti koulutettujen kaupunkilaisten suosimien vihreiden ja kokoomuksen kannattajissa viranomaisten välittämään tietoon luotetaan vain hiukan enemmän kuin työväenpuolue perussuomalaisissa. Mielenkiintoista kuitenkin on, että perussuomalaisten kannattajat pitävät median välittämää tietoa kehityskysymyksistä luotettavampana kuin muiden puolueiden kannattajat. Vihreät taas pitävät tiedotusvälineiden välittämää tietoa vähiten luotettavana. Tämä saattaa kertoa siitä, että ihmisten näkemysten mukaan mediassa esiintyy kehitysyhteistyöstä enemmän kriittisiä, kielteisiäkin puheenvuoroja, mikä luonnollisesti miellyttää enemmän perussuomalaisten kuin vihreiden kannattajia.
44 BUDJETTIRAHOITUKSEN PAINOARVO KOROSTUU, LAHJOITTAMISEN ROOLI PIENENEE Ulkoasiainministeriö - kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
45 Tehokkaimmat keinot auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä Maksamalla veroja - joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Vaikuttamalla päättäjiin Matkailemalla kehitysmaissa Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Ei usko pystyvänsä auttamaan yksityishenkilönä Muu , n=4 25, n=992 24, n= 23, n=987 22, n= n=kaikki vastaajat %
46 Millä tavoin olette kuluneen vuoden aikana itse osallistunut kehitysmaiden tai kehitysmaissa asuvien ihmisten tukemiseen? Maksamalla veroja, joista osa menee valtion antamaan kehitysapuun Lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen Ostamalla Reilun kaupan tuotteita Tukemalla kummilasta kehitysmaassa Osallistumalla kehitysmaiden hyväksi toimivien järjestöjen tai ryhmien toimintaan Tukemalla yhteiskunnallisesti vastuullista yritys- ja sijoitustoimintaa Vaikuttamalla päättäjiin Matkailemalla kehitysmaissa Tekemällä vapaaehtoistyötä kehitysmaissa Tukemalla kehitysmaiden pienyrittäjiä antamalla mikroluottoja internetin välityksellä Muu Ei ole itse osallistunut , n=4 25, n=992 n=kaikki vastaajat %
47 Kiinnostus lahjoittamiseen näyttää laskeneen Suomalaisten mielestä tärkein tapa auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä on verojen maksaminen. Tässä on tapahtunut muutos, sillä viime vuonna tärkeimpänä pidettiin lahjoittamista hyväntekeväisyyteen. Tämä on sikälikin huomionarvoinen muutos, että tänä vuonnahan entistä pienempi osuus suomalaisten maksamista veroista käytetään kehitysyhteistyöhön. Loogisesti ajatellen olisi voinut luulla, että lahjoittamisen merkitys olisi päinvastoin kasvanut kehitysyhteistyömäärärahojen leikkausten seurauksena. Tulosta voi tulkita myös niin, että vuonna 25 päätettyjen huomattavien leikkausten jälkeen ihmiset pitävät entistäkin tärkeämpänä pitää kiinni edes kehitysmäärärahojen nykytasosta. Valtion budjettirahoituksen merkitys kehitysyhteistyössä korostuu sitäkin kautta, että esimerkiksi kummilapsen tukeminen kehitysmaassa on entistä harvemman mielessä: kun vielä neljä vuotta sitten lähes 3 prosenttia nosti kummilapsen tukemisen tärkeimpien keinojen joukkoon auttaa kehitysmaita yksityishenkilönä, nyt luku on pudonnut lähes puoleen siitä. Kysymyksessä sai nimetä 3 tärkeintä asiaa. Näin ollen vastausten yhteisluku saattoi vaihdella :n ja 3:n välillä sen mukaan, miten monta keinoa kehitysmaiden auttamiseksi vastaaja nimesi. Miehillä tämä luku oli 226 ja naisilla 24. Kaikkein innokkaimmin keinoja nimesivät vihreiden kannattajat (269) ja vähiten innokkaasti perussuomalaisten kannattajat (92). Vastaukset tähänkin kysymykseen siis heijastelevat laajempia ideologisia jakolinjoja ja vastaajien suhtautumista kehitysyhteistyöhön ylipäänsä. Loppujen lopuksi kysymys on arvoista siitä, mitä ihminen yleisesti ottaen pitää tärkeänä maailmassa ja omassa elämässään.
48 KIITOS. KERROMME MIELELLÄMME LISÄÄ. Juho Rahkonen puh
KYSELYLOMAKE: FSD3133 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3133 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2016
KYSELYLOMAKE: FSD3133 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3133 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI 2017 SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ. Petra Kantola & Juho Rahkonen
TUTKIMUSRAPORTTI 207 SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ Petra Kantola & Juho Rahkonen 28.6.207 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta.
LisätiedotFSD3133. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja
FSD3133 Kehitysyhteistyötutkimus 2016 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2016 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2019.
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015
KYSELYLOMAKE: FSD3048 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2015 QUESTIONNAIRE: FSD3048 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2015 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotSUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ 2015. Juho Rahkonen
SUOMALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ 25 Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Ulkoasiainministeriön toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Tutkimus toteutettiin henkilökohtaisina
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2281 tutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä.
LisätiedotEUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO
MAAYHTEENVETO Useampi kuin kahdeksan kymmenestä (85 %) vastaajasta Suomessa on sitä mieltä, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen on tärkeää. Tästä mielipiteestä huolimatta, ja verrattaessa vuoteen 2013,
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotFSD3187. Kehitysyhteistyötutkimus Koodikirja
FSD3187 Kehitysyhteistyötutkimus 2017 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2017 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2018.
LisätiedotKuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?
Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä? Ei lainkaan tärkeää En osaa sanoa Ei kovin tärkeää 6% 1% 5% 38% Erittäin tärkeää Useampi kuin joka kolmas kokee erittäin tärkeäksi, että
LisätiedotKANSALAISTEN MIELIPITEET
KANSALAISTEN MIELIPITEET KEHITYSYHTEISTYÖSTÄ Tutkimusraportti Juho Rahkonen 3.7.204 Ulkoasiainministeriö Kansalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä 204 2(59) Tiivistelmä Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2282 Kehitysyhteistyötutkimus 2007 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotLuottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta
12.7.2016 Luottamus hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita on vähentynyt viime vuodesta Suomalaisista alle kolmannes (30 %) ilmoittaa, että Juha Sipilän hallituksen (keskusta, perussuomalaiset, kokoomus)
LisätiedotTekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple
Tekijänoikeus Suomalaiset pitävät tekijänoikeuksia tärkeänä asiana Vastaajia pyydettiin kertomaan, mitä mieltä he ovat tekijänoikeuksista. Haastatelluille esitettiin kolme kuvailevaa sanaparia: tärkeä
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotKansalaiset: Yle, STT ja MTV3 luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio)
TIEDOTE Sivu Kansalaiset: Yle, STT ja MTV luotetuimmat uutisoijat - sosiaaliseen mediaan ei luoteta (tutkimusosio) Valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TV- ja radiouutisiin ( %),
LisätiedotKaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Kaksi viidestä suomalaisesta on kielteinen maahanmuutolle työntekijät ja opiskelijat toivotetaan tervetulleiksi t ja EU-työntekijät toivotetaan tervetulleiksi, pakolaisia
LisätiedotSUOMI MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ
Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain SUOMI Marraskuu - Joulukuu 2015 MAAKOHTAISEN ANALYYSIN TIIVISTELMÄ Suomessa useampi kuin yhdeksän vastaajaa kymmenestä (91 %) sanoo, että kehitysmaiden ihmisten auttaminen
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotMinne menet Post 2015- kehitysagenda?
Minne menet Post 2015- kehitysagenda? Kepan syyskokous, Aino Pennanen, Kehityspoliittinen asiantuntija 21/11/2014 Ohjelma Klo 9.30-10.45 tilaisuuden avaus Aino Pennanen Johdatus Post 2015 agendaan ja siihen
LisätiedotNeljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan
TUTKIMUSOSIO Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan Neljä viidestä (0 %) suomalaisesta on vakuuttunut siitä, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella
LisätiedotKansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?
Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,
LisätiedotAmmattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.
KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista
LisätiedotHALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA
Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotYLE Uutisarvostukset 2010. Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu
Erja Ruohomaa YLE Strateginen suunnittelu Tutkimuksen tavoitteet ja menetelmä Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Ylen asemaa suomalaisena uutistoimijana: mikä on suomalaisten ykkösuutistoimija mediasta
LisätiedotMedialiitto. Valeuutistutkimus Tanja Herranen
Medialiitto Valeuutistutkimus 2017 14.11. 2017 Tanja Herranen Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on selvittää suomalaisten mielipiteitä uutisoinnin luotettavuudesta Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat
LisätiedotKUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014
KUNTIEN KASVUNÄKYMÄT 2014 Kysely lähti yhteensä 9826 vastaajalle. 8101 kunnanvaltuutetulle 276 kunnasta 1725 johtavalle viranhaltijalle 303 kunnasta Kyselyyn vastasi 2363 vastaajaa 288 kunnasta Vastausprosentti
LisätiedotValtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotLuottamus. Väestökysely 2019
Luottamus Väestökysely 2019 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Kyseessä on Kantar TNS:n viikkovastaajapaneeli. Tiedonsiirrossa hyödynnetään internetiä.
LisätiedotTaustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus
SUOMALAISEN TYÖN LIITTO Taustamateriaali: Nuorten ostopäätöksiä ohjaavat vastuullisuus ja kotimaisuus Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 2019 Tutkimuksen toteutus Nuoret, työ
LisätiedotPerussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa
Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).
LisätiedotFSD3048. Kehitysyhteistyötutkimus 2015. Koodikirja
FSD3048 Kehitysyhteistyötutkimus 2015 Koodikirja TIETOARKISTO Tämän koodikirjan viittaustiedot: Kehitysyhteistyötutkimus 2015 [koodikirja]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja],
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Kehitysyhteistyö 2008
ULKOASIAINMINISTERIÖ Kehitysyhteistyö 2008 Taloustutkimus Oy Kesäkuu 2008 Tuomo Turja / Pauliina Aho 19.06.2008 Ulkoasiainministeriö Kehitysyhteistyö SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1
LisätiedotEloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus
Eloisa ikä -ohjelman kyselytutkimus..0 Juho Rahkonen/Marko Mäkinen 1 Tutkimuksen toteutus Täm tutkimuksen on tehnyt Vanhustyön keskusliiton toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen
LisätiedotKYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014
KYSELYLOMAKE: FSD2960 KEHITYSYHTEISTYÖTUTKIMUS 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2960 DEVELOPMENT COOPERATION SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotKANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI
KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee
Tutkimusosio Julkaistavissa.7. Vajaa viidesosa suomalaisista luottaa maan hallituksen talouslinjauksiin enemmistö epäilee 1 Enemmistö suomalaisista suhtautuu varauksellisesti hallituksen taloutta koskeviin
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) SUKUPUOLINÄKÖKULMA Tämä miesten ja naisten välisten erojen
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät poliittisista
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotTaustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin
Onhan siinä Avainlippu-kampanja Taustamateriaali: Vastuullisuus ohjaa kuluttamista entistä voimakkaammin Suomalaisen Työn Liiton tutkimus Nuoret, työ ja kuluttaminen 201 Tutkimusten toteutus Osana Onhan
LisätiedotNeljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita
TUTKIMUSOSIO Neljännes kansalaisista luottaa hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita Suomalaisista vain reilu neljännes ( %) arvioi, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita on erittäin tai melko hyvä,
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotSuhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa
Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista
LisätiedotKehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto
Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 Yhteenveto Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö tuottavat tulosta Kehityspolitiikan tulosraportti 2018 esittelee Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön vuosina 2018
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) EUROALUE JA MUU KUIN EUROALUE Tässä eriteltävät eroavuudet
LisätiedotMOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI
MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden
LisätiedotKansalaiset: Kokoomus, SDP ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita
Julkaistavissa sunnuntaina.1. klo 00.01 Kansalaiset: Kokoomus, ja Keskusta yhtä kyvykkäitä kuntapuolueita Kokoomus ( % pitää osaavana ja kyvykkäänä), ( %) ja keskusta ( %) ovat kansalaisten mielestä osaavimmat
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotKUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN
Julkaistavissa.. klo 00.0 KUNNALLISEN DEMOKRATIAN TOIMIVUUS JA LUOTTAMUS PÄÄTTÄJIIN Usko kansanäänestyksen järkevyyteen on vähentynyt Alhaisina pysyvät äänestysprosentit niin kunnallisissa kuin valtakunnallisissakin
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006
SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,
LisätiedotKyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2021 Kehitysyhteistyötutkimus 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) IKÄRYHMIEN LÄHEMPI TARKASTELU Ikäryhmien lähempi tarkastelu
LisätiedotKANSALAISET: YKSILÖ ITSE VASTUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN
TIEDOTE KANSALAISET: YKSILÖ ITSE TUUSSA OMASTA HYVINVOINNISTAAN Valtaosa ( %) suomalaisista ilmoittaa, että yksilön tulisi olla vastuussa itse erittäin tai melko paljon omasta hyvinvoinnistaan, käy ilmi
Lisätiedot2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ
Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki
LisätiedotTutkimusraportti. ULKOASIAINMINISTERIÖ Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä. Kesäkuu Juho Rahkonen
Tutkimusraportti ULKOASIAINMINISTERIÖ Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä Kesäkuu Juho Rahkonen Ulkoasiainministeriö Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä (8) Tiivistelmä Kuvio. Lokakuu
LisätiedotKokoomus kyvykkäin puolue SDP ja Keskusta kolmen kärjessä
TUTKIMUSOSIO kyvykkäin puolue SDP ja kolmen kärjessä 1 Kansalaisten mielestä kyvykkäin puolue valtakunnallisissa asioissa eduskunnassa on kokoomus ( %), käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotSDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa 6.3.29 klo. SDP olisi suosituin puolue maan hallitukseen KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 29 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten hallituspuoluetoiveita.
LisätiedotULKOASIAINMINISTERIÖ Kehitysyhteistyö 2009
ULKOASIAINMINISTERIÖ 2009 Taloustutkimus Oy Heinäkuu 2009 Tuomo Turja 09.07.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 1.1 Taustaa... 1 1.2 Kohderyhmä, tutkimusmenetelmä ja toteutusajankohta... 1 1.3 Tutkimusaineiston
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotPORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY
PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotIlmapuntari 2014: Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen?
Ilmapuntari : Mitä hallitukselta odotetaan? Mitkä puolueet tulevaan hallitukseen? Suomalaisten mielestä sosiaali- ja terveyspalveluiden hoidon saannin turvaaminen tulee olla maan hallituksen painopistealue
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotIFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET
YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position
LisätiedotPUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ
TIEDOTE PUOLET SUOMALAISISTA KANNATTAA PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIMEN PERUSTAMISTA PERUSTUSLAKIVALIOKUNTAANKIN OLLAAN TYYTYVÄISIÄ Enemmistö ( %) kansalaisista pitää nykyistä järjestelmää, jossa kansanedustajista
LisätiedotSuomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa
Suomalaisten asenteet ja aktiivisuus energia-asioissa Sisällysluettelo 1. Tutkimuksen toteutus (s. 3) 2. Kiinnostus energia-asioihin (s.6) 3. Tärkeimmät tietolähteet (s. 10) 4. Sähkönkuluttamiseen liittyvät
LisätiedotVapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus
Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus
LisätiedotValtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotAjankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari
Ajankohtaista kehityspoliittisella osastolla Kansalaisjärjestöseminaari 10.12.2008 Riitta Oksanen Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö (KEO-10) Kehityspoliittinen ohjelma 2007 Kohti oikeudenmukaista
LisätiedotKaksi viidestä vähentäisi puolueita
Julkaistavissa.. klo.00 jälkeen Kaksi viidestä vähentäisi puolueita Suomessa on puoluerekisterissä kuusitoista puoluetta. Kaksi viidestä ( %) suomalaisesta yhtyy väittämään, että Suomessa on liikaa puolueita.
LisätiedotLYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo
LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen
LisätiedotTutkimusosio Julkaistavissa Puolueiden kokonaisimagoissa ei suuria eroja järjestys: SDP, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset
Tutkimusosio Julkaistavissa..1 Puolueiden kokonaisimagoissa ei suuria eroja järjestys: SDP, kokoomus, vihreät ja perussuomalaiset 1 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksessa puolueiden kuvaa tarkastellaan
Lisätiedotpiraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011
PIRAATTIPUOLUE-KYSELY 30.8.2011 Yleistä kyselystä: Toteutusaika: 13.7. 22.8.2011 Vastaajia yhteensä: 1003 Tarkoitus: Tuloksia hyödynnetään puolueen toiminnan kehittämisessä. Huomioitavaa: Eri kysymysten
LisätiedotTutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.
Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä
LisätiedotFinanssialan sääntely Suomessa
Finanssialan sääntely Suomessa Poliittisten päättäjien näkemyksiä finanssialan sääntelystä 16.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research toteutti Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta kyselytutkimuksen
LisätiedotVapaaehtoistyön tekeminen Suomessa
TUTKIMUSRAPORTTI Vapaaehtoistyön tekeminen Suomessa Juho Rahkonen Huhtikuu 0 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on toteuttanut Kansalaisareenan toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely tehtiin henkilökohtaisina
LisätiedotSuomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista. Sakari Nurmela
Suomalaiset omistajuudesta ja osuuskunnista Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteuttaminen Aineiston kerääminen Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 6. 2.6.7. Kyseessä on Kantar
LisätiedotKansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013. Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 26. helmikuuta 2013 Kansainvälinen naistenpäivä 8. maaliskuuta 2013 Naiset ja sukupuolten välinen epätasa-arvo kriisiaikoina Euroopan parlamentin
LisätiedotParlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2)
Viestinnän pääosasto YLEISEN MIELIPITEEN SEURANTAYKSIKKÖ Bryssel 14. helmikuuta 2013 Parlametri Euroopan parlamentin Eurobarometri (EB/PE 78.2) AMMATTIRYHMIEN TARKASTELU Tämä ammattiryhmien välisten erojen
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotValmiudet sote- ja maakuntauudistukseen
KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön valtuutettukysely 2018: Valmiudet sote- ja maakuntauudistukseen 25.8.2018 KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 1 Valmiudet ryhtyä toteuttamaan kaavailtua soteja maakuntauudistusta
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (5) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2018 1 (5) 242 Valtuutettu Jenni Pajusen aloite YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisesta Helsingissä HEL 2018-001302 T 00 00 03 Päätös katsoi valtuutettu Jenni
LisätiedotKansanedustajat, syksy 2015
Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen
LisätiedotTyötä Suomen ja suomalaisten hyväksi
Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen
LisätiedotSähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen
STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotNoin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus
Noin 0 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus Noin 0 valtuutettua eli prosenttia ( % varmasti ja % todennäköisesti) kaupunkien ja
Lisätiedot