Ympäristöministeriö Perustelut kansallisiin liitteisiin esitettävistä korjauksista NA SFS-EN
|
|
- Niilo Majanlahti
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristöministeriö Kohta Perustelut kansallisiin liitteisiin esitettävistä korjauksista NA SFS-EN Yleistä Standardiin on vuoden 2013 lopulla hyväksytty uusi liite C, joka sisältää kansallisia parametreja. Em. liite koskee toteutusluokan valintaa, ks. jäljempänä 1.1.1(3) Nykyinen selostusteksti poistetaan, koska standardit EN ja EN ovat valmistuneet. 6.1(1), Huomautus 2B Eurooppalaiset nurjahduskäyrät perustuvat oletukseen, että alkukäyryys on enintään L/1000. Standardi SFS-EN sallii kuitenkin suurempia alkukäyryyksiä (L/750). Komitea CEN/TC250/SC3 on tehnyt resoluution, jonka mukaan arvo L/750 voidaan hyväksyä todennäköisenä ylärajana joissakin tapauksissa, mutta ei yleisesti. CEN/TC250/SC3:n selvitykset ovat vielä kesken, joten on syytä pitäytyä alkuperäisessä arvossa L/1000 ja kytkeä se käytettävään osavarmuuslukuun. CEN/TC250/SC3:n resoluution ko. asiaan liittyen kuuluu: Todetaan seuraavaa: Standardissa SFS-EN esitetään alkukäyryyden toleranssiksi L/750. Tämä oli yksi syy, miksi Suomi äänesti em. standardin hyväksymistä vastaan, mutta jäi vähemmistöön ja standardi EN hyväksyttiin eurooppalaiseksi standardiksi vuonna CEN/TC135 on hyväksynyt em. arvon edellyttäen, että myös komitea CEN/TC250/SC3 sen hyväksyy. Luokkaa kolmen vuoden keskustelujen perusteella CEN/TC250/SC3 päätös (resoluutio) asiasta on edellä olevan mukainen. CEN/TC250/SC3:n resoluutiossa todetaan mm.: For the time being accepts as an upper bound exptecting that. This matter should be investigated. Todetaan, että tällä hetkellä ei ole olemassa riittäviä selvityksiä siitä, että arvo L/750 voitaisiin yleisesti hyväksyä, jos mitoitus tehdään standardin SFS-EN mukaan käyttäen suositeltavia arvoja osavarmuusluvulle M1. CEN/TC250/SC:n tarkoitus on selvittää asiaa standardin EN 1993 revision yhteydessä. Em. seikkojen perusteella on päädytty siihen, että Suomen kansallisessa liitteessä säilytetään puristetun sauvan perinteinen alkukäyryys L/1000 kunnes CEN/TC250/SC3 tekee asiasta täsmällisen päätöksen.
2 6.1(1), Huomautus 2B Standardissa SFS-EN 1993 ei esitetä aineosavarmuuslukuja onnettomuuskuormille palotilannetta lukuun ottamatta. Aineosavarmuuslukuja tarvitaan kuitenkin tavanomaisessa mitoituksessa erilaisille onnettomuuskuormille (vertaa esim. SFS-EN ja siihen liittyvä ympäristöministeriön asetus), joten osavarmuusluvut esitetään kansallisissa liitteissä. Yleinen periaate on, että onnettomuusrajatilassa mitoitus tehdään ominaisarvoja käyttäen. Osavarmuusluvun M 2 osalta esitetään kuitenkin arvon 1,1 käyttöä, jotta onnettomuustilanteessakin rakenteeseen jäisi tietty reservi murron suhteen. Em. arvo perustuu eurooppalaiseen ns. Access-tietokantaan (1)B Aikaisempi viittaus yhdistystason ohjeisiin poistetaan ja keveiden välipohjien osalta ohjeet värähtelyjen huomioonottamiseksi esitetään standardin SFS-EN 1990 kansallisen liitteen jäljessä julkaistavaan dokumenttiin. Suositukset perustuvat VTT tekemiin kokeisiin ja tutkimuksiin. Ohjeet ovat samankaltaiset kuin nykyisessä puurakenteita koskevan standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä ja perustuvat pääosin samoihin VTT:n selvityksiin. BB.1.3(3)B Standardin SFS-EN ohje on muutettu korjauksen (corrigenda) yhteydessä samaksi kuin Suomen kansallisessa liitteessä, joten kansallisen liitteen aikaisempi teksti poistetaan. C.2.2(3) (muutos alkuperäiseen standardiin) C.2.2(4) (muutos alkuperäiseen standardiin) Ohjeessa suositellaan, että toteutusluokan valinta tehdään em. kohdassa esitetyn taulukon C.1 mukaiseen menettelyyn perustuen ottaen huomioon mahdollisen vaurion aiheuttamat seuraukset (CC-luokitus) tai riskitaso (RC-luokitus) sekä vaikuttavan kuormituksen tyyppi. Nämä molemmat toteutusluokkaan vaikuttavien parametrien arvot ovat kohteen pääsuunnittelijan sekä teräsrakenteiden erityissuunnittelijan arvioitavissa. Toteutusluokan EXC 4 valitsemiseksi ei taulukossa C.1 anneta erityistä ohjeistusta. Suositeltavaa on, että toteutusluokkaa EXC 4 käytetään vain poikkeustapauksissa, joille vaatimus määritetään erikseen toteutuseritelmässä kuitenkin täyttäen vähintään toteutusluokan EXC 3 vaatimuksen. Koska kyse on poikkeustapauksesta (EXC4:n käyttö) asia on syytä jättää rakennesuunnittelijan tapauskohtaiseen harkintaan. Kansallisen liitteen tähän kohtaan on lisätty ristiriidattomana tietona menettelytapa toteutusluokan valitsemiseksi rakenteelle, rakenneosalle (kokoonpanolle) tai rakenneosan yksityiskohdalle, kun niiden voidaan arvioida poikkeavan koko kohteen toteutusluokasta. Ristiriidaton tieto esittää, että koko kohteen toteutusluokasta poikkeava toteutusluokka voidaan valita rakenteelle, rakenneosalle tai tietylle yksityiskohdalle niissä tapauksissa, kun edellä mainittuihin kohdistuu kohteen kuormituksen tyypistä poikkeava kuormitustyyppi tai mahdollisen vaurion tapauksessa seuraamukset ovat poikkeavat. Standardissa esitetään ne tapaukset, joissa suositellaan käytettäväksi toteutusluokan EXC 1 sijasta toteutusluokan EXC 2 vaatimuksia. Ensimmäisessä kohdassa (ranskalainen viiva) suositellaan, että hitsatulle rakenteelle, rakenneosalle (kokoonpanolle) tai yksityiskohdalle käytetään toteutusluokan EXC 2 vaatimuksia, kun käytettävän teräksen lujuus on suurempi kuin S355. Standardin suositusarvona lujuusluokka S355 olisi rajoituksen piirissä. Suomessa kuitenkin S355 on ollut vallitseva lujuusluokka jo pitkään ja konepajoilla sekä suunnittelijoilla on pitkä kokemus S355 lujuusluokan materiaalien käytöstä kantavissa rakenteissa. Toteutusluokan EXC 1 käyttö edellyttää hyväksyttyjen hitsarien suorittamaan hitsaamisen, hitsaustyölle tulee olla hitsausohje sekä hitsauksen koordinointia tulee suorittaa. Vaatimukset ovat toteutusluokassa EXC 1 lievemmät hitsausohjeen hyväksynnän, vastuulliselle hitsauskoordinaattorille edellytetyn osaamisen sekä hitsien muun kuin silmämääräisen tarkastuksen osalta. Suomi on CEN/TC135:ssa aina vastustanut em. rajoitusta, koska kyse on kaksinkertaisista
3 vaatimuksista eli WSP pitää olla aina. Ehdotuksen suositus on, että standardissa esitetty ilmaisu :...joiden lujuusluokka on S335 tai enemmän; muutetaan muotoon:..,joiden teräslaji on suurempi kuin S355; Toisen kohdan suositusta ehdotetaan noudatettavaksi sellaisenaan, koska työmaalla tapahtuva hitsaus ei välttämättä ole ongelmatonta, mm. olosuhteista johtuen Kolmannessa kohdassa (kolmas ranskalainen viiva) esitetään lisäsääntö valmistusmenetelmälle. Jos käytetään manuaalista menetelmää poikkileikkaukseltaan pyöreän rakenneputken liittyvän pään muotoilemiseksi, hitsaukselle suositellaan itse standardissa toteutusluokan EXC 2 vaatimuksia. Tämä kohta soveltuu esimerkiksi, kun uumasauva liitetään hitsaamalla poikkileikkaukseltaan pyöreään uumasauvaan, jotta liitoksen mahdolliset geometriset poikkeamat olisivat standardin sallittuja poikkeamia vähäisemmät. Kolmannen kohdan suositusta ehdotetaan noudatettavaksi vain mikäli leikkaaminen tapahtuu manuaalisesti, koska ko. menettely on kuitenkin epävarmempi kuin automaattisesti suoritettava menettely eli perin yksityiskohtaisesti suunniteltu leikkaaminen Neljättä kohtaa suositellaan noudatettavaksi sellaisenaan, koska: - itse tekemistä koskevat vaatimukset eivät muutu, mutta laadun suunnitteluun ja hallintaan tulee lisävaatimuksia Yhteenvetona kohdasta todetaan: - kyse on siitä, että jos toteutusluokka on EXC1, niin missä tapauksissa pitääkin noudattaa EXC2 vaatimuksia - kokonaisten teräsrakennekohteiden osalta EXC1 luokka on perin harvinainen, mutta erilaissa kokonaisissa teräsrakennekohteissa voi olla osia (esim. portaat, kaiteet, jne.), jotka voivat kuulua perustellusti EXC1-luokkaan - em. ohjeet on sijoitettu NA:n asianomaisen kohdan yhteyteen, mutta tässä a) Mikäli poiketaan suunnittelusääntöjen taustalla olevista toleransseista rakenteiden kestävyyden kannalta epäedulliseen suuntaan tulee laskelmin osoittaa, että saavutetaan standardissa SFS-EN 1993 ja sen kansallisissa liitteissä edellytetty varmuustaso. Käydyissä keskusteluissa on haluttu lisättäväksi edellä oleva yleinen periaate, vaikka asiaa voidaan pitää itsestään selvyytenä. b) Ohjeet siitä miten menetellään, jos puristetun ja taivutetun sauvan tapauksessa mitoitus perustuu suurempaan alkukäyryyteen kuin L/1000, katso edellä kohta 6.1(1), Huomautus 2B.
4 Koska standardi SFS-EN sallii toleranssin L/750 ja sitä ehkä myös toisinaan käytännössä käytetään on haluttu vielä erikseen antaa ohjeet miten toleranssien L/1000 ja L/750 välinen ero otetaan huomioon. Menettelytapa on sama kuin nykyisessä ohjeessa B7. c) Pyöreiden puristettujen ja taivutettujen rakenneputkien mitoitus Menetelmän 2 käytöstä pyöreille rakenneputkille standardi SFS-EN ei esitä ohjeita. Standardin SFS-EN taustadokumentin (ECCS no.119) mukaan menetelmää 2 voidaan soveltaa myös pyöreille rakenneputkille. Em. julkaisun jälkeen mm. Itävallassa Graz:n yliopistossa on tehty tutkimuksia, jotka vahvistavat asian. d) Välipohjien värähtely Ks. edellä kohta 7.2.3(1)B. f) Reiättömän vedetyn poikkileikkauksen vetokestävyyden mitoitusarvo Standardin SFS-EN kohdan teksti on kyllä asiantuntijalle yksikäsitteinen, mutta käytännöstä saatujen kokemusten ja tulleiden kysymysten perusteella ko. kohtaa tulkitaan myös väärällä tavalla. Koska käytännössä on ilmennyt, että ko. kohtaa tulkitaan eri tavoin, on katsottu järkeväksi selventää ko. kohtaa kansallisessa liitteessä. NA SFS-EN Liite C Aikaisempi viittaus yhdistystason ohjeisiin poistetaan ja kyseessä olevien ruostumattomien teräslajien mekaaniset arvot korkeissa lämpötiloissa esitetään ristiriidattomana täydentävänä lisäohjeena. Kyseessä olevien tiettyjen ruostumattomien terästen mekaaniset ominaisuudet korkeissa lämpötiloissa olisivat tulleet standardiin EN , mutta ko. eurooppalaiset kokeet valmistuivat hieman sen jälkeen, kun EN :n sisällöstä oli jo päätetty. Ko. kokeiden tulokset julkaistiin sittemmin EuroInox:n käsikirjassa. Ilmeistä on, että nämä arvot tulevat revision yhteydessä standardiin EN Ks. edellä Liite C.
5 2.3(P) Kohtaan on lisätty teksti: NA SFS-EN Rakenneluokkien III ja II muotolevyrakenteet kuuluvat seuraamusluokkaan CC1. Rakenneluokan I muotolevyrakenteet kuuluvat seuraamusluokkaan CC1, kun niihin kohdistuu levyn taivutusta aiheuttavia pintaa vastaan kohtisuoria kuormia. Tämä ei koske kuormituksia, jotka syntyvät, kun muotolevyrakenteita käytetään siirtämään levytason suuntaisia leikkausvoimia (levyvaikutuksen hyväksikäyttö) tai normaalivoimia. Edellä oleva teksti on sama kuin aikaisemmin (v. 2010) YM:lle toimitetussa ehdotuksessa B3 Teräsrakenteet. Tekstin tekninen sisältö on sama kuin voimassa olevassa kansallisessa liitteessä NA SFS-EN Em. ohjeistus syytä kirjoittaa tähän kansalliseen liitteeseen, koska asia liittyy oleellisesti Eurocode-järjestelmään. NA SFS-EN Yleistä Standardiin on vuoden 2013 lopulla hyväksytty muutoksia, ks. jäljempänä Soveltamisala Kohtaan on lisätty teksti, jossa viitataan standardin SFS-EN kansallisen liitteen kohtaan 7.1.2(6) ja esitetään lisäohjeita () em. kohdan soveltamisesta ruostumattomista teräksistä tehtyjä rakenneputkia käytettäessä. Tämä lisäsääntö soveltuu myös ruostumattomille teräksille esitetylle muutoksella mitoituslujuuden valintaan. A.2(8) (muutos alkuperäiseen standardiin) Standardissa esitetty menettely perustuu pitkään kokemukseen ruostumattomien terästen käytöstä rakenteellisina osina standardin rajaamissa käyttö-olosuhteissa muun muassa Saksassa ja Englannissa. Ehdotus antaa mahdollisuuden ottaa paremmin huomioon paikalliset korroosio-olosuhteet (kokemusperäinen tieto, testauksella/tiedon keräämisellä hankittu tieto) ruostumattoman teräsmateriaalin valitsemiseksi kohteeseen esittämällä laskentakaavan perusteella määräytyvää lievemmän CRF-arvon. Lievemmän CRF-arvon esittäminen voi perustua korroosioasiantuntijan arvioon korroosio-olosuhteen vaikutuksista kandidaattimateriaalin korroosiokäyttäytymiseen. Lähtökohtaisesti taulukoiden A.1, A.2 ja A.3 johtanee Suomessakin luotettavaan materiaalin valintaan. Kohdassa esitetään erityisesti tekijän F 1 olevan mahdollisesti konservatiivinen vähemmän aggressiivisilla rannikkoseuduilla. Standardin menettely ei ole esittänyt erityistä pinnanlaatua tai peittauskäsittelyä, joka olisi määrityksen perustana. Tämä voi johtaa eroihin tietyn korroosionympäristön vaikutuksiin eri pinnanlaaduille ja/tai peitatulle pinnalle. Valinnan perusteella voidaan ottaa huomioon myös ruostumattoman teräksen pintakäsittelyn vaikutus korroosionkestävyyteen oletettavassa korroosio-olosuhteessa testeihin ja selvityksiin perustuen. Kansallisessa liitteessä ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia ohjeita lukuisista muuttujista johtuen, mutta menettelyn käyttöä kohdekohtaisesti riittävien selvitysten perusteella ei ole syytä kieltääkään.
6 A.3 Taulukko A.4 (muutos alkuperäiseen standardiin) Uimahallien kantavissa rakenteissa (materiaaliryhmillä III ja IV) puhdistustaajuuutta, on vähintään 1/krt/ viikko, voidaan pidentää perustuen selvitykseen jännityksien, kosteuden ja kloridien, sekä lämpötilan vaikutuksen jännityskorroosiolle altistumiseen. Tarkastustaajuudessa ja menetelmän valinnassa pidempi puhdistustaajuus tulee ottaa huomioon. Materiaaliryhmä III kattaa austeniittisia Cr-Mo-Ni-teräksiä (ns. haponkestäviä ruostumattomia teräksiä), jotka saattavat altistua jännityskorroosioriskille uimahalliympäristössä. Materiaaliryhmä IV sisältää seostetumpia austeniittisia nimikkeitä, joilla altistuminen jännityskorroosiriskille saattaa olla vähäisempi ryhmän III austenittisiin teräksiin verrattuna. Esimerkiksi puristetuissa rakenteissa ja mahdollisesti taivutetuissakin rakenteissa lievennys saattaisi olla käytössä. Kansallisessa liitteessä ei ole mahdollista antaa yksityiskohtaisia ohjeita lukuisista muuttujista johtuen, mutta menettelyn käyttöä kohdekohtaisesti riittävien selvitysten perusteella ei ole syytä kieltääkään. Ks. edellä kohta Soveltamisala. Tarpeelliset kaavat esitetään standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä, johon viitataan, mutta standardin SFF-EN kansallisessa liitteessä esitetään ruostumattomia teräksiä koskevat lisäehdot. On perusteltua, että kaikki ruostumattomia teräksiä koskevat asiat esitetään standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä. Tekniset perustelut, ks. standardin SFS-EN vastaava kohtaa koskeva perustelumuistion teksti. NA SFS-EN Yleistä NA:n nimi on korjattu standardin nimen mukaiseksi. 7 Viittaus yhdistystason ohjeeseen (TRY:n Normikortti 20/2007) poistetaan ja teksti esitetään ristiriidattomana täydentävänä lisäohjeena. Standardissa SFS-EN ei esitetä ohjeita leikkausvoiman ja pistekuorman yhteisvaikutukselle, joten sellaiset on syytä esittää, koska kyse on yhdestä murtumismahdollisuudesta. Menetelmä perustuu eurooppalaiseen ns. Combri-tutkimukseen (RFCS - projekti) ja kyseistä menetelmää on myös ehdotettu standardin SFS-EN muutokseksi. Ks. edellä kohta 7.
7 NA SFS-EN Tekninen sisältö on entinen, mutta esitystapaa on muutettu tavanomaiseksi. Ranskankielisen standardin nimen painovirheet on korjattu. 2.2(2) Standardi SFS-EN sallii joissakin tapauksissa myös hitsiluokan D käytön. Standardissa SFS-EN taas todetaan, että hitsiluokka on yleensä vähintään C. ENV:stä EN:ksi muunnosvaiheessa lisättiin termi yleensä Hollannin vaatimuksesta, koska hollantilaiset katsoivat, että eivät enää voi rakentaa kasvihuoneita takapihoilleen, jos hitsiluokkaa D ei sallita. Hitsiluokan D tapauksessa standardin SFS-EN ISO 5817 mukainen sovitusvirhe johtaa n. 30 % hitsin kestävyyden pienenemiseen, kun hitsin laskelmien vaatima a-mitta on 4 mm. Lähtökohta on, että käytettäessä suositeltavaa osavarmuuslukua hitsiluokan tulee olla vähintään C. Standardin SFS-EN kohdassa 7.6 sallitaan hitsiluokka D, joissakin tapauksissa, joita on lyhyesti analysoitu alla. 1.Reunahaavaa hitsiluokan D mukaisena ei ole syytä hyväksyä. D-luokassa reunahaava saa olla 1 mm, kun perusaineen paksuus on 5 mm, joka tarkoittaa sitä, että alun perin 5 mm perusaine saakin ohentua reunahaavan takia 4 mm:iin, josta seuraa, että perusaineen varmuudesta saa hävitä 20%, jos on kyse esim. pelkästä vedosta. 2.Avointa imuonteloa (end crater pipe) standardin SFS-EN tarkoittamassa mielessä ei ole syytä hyväksyä missään hitsiluokassa, koska standardi SFS-EN ei sitä hyväksy missään hitsiluokassa ellei sitä oteta mitoituksessa erikseen huomioon, ks. EN kohta 4.5.1(1) ja l eff määritelmä eli jos imuonteloa/päätykraateria ei voida välttää, niin se tulee ottaa jo mitoituksessa huomioon ja pidentää hitsin pituutta eli ajatus on, että jos ei ole hitsiäkään, niin ei sille kestävyyttäkään voi laskea. Toisaalta standardi SFS-EN ei tunne käsitettä l eff. "Avoin imuontelo" (2025) ei saa olla hitsin tehollisen pituuden alueella missään hitsiluokassa, kun otetaan huomioon standardin SFS- EN mitoituksen lähtöoletukset. 3. "Pintapalon valuma" (506) ja "Sytytysjälki" (601) sen sijaan eivät vaikuta käytännössä rakenteiden varmuuteen, jos on kyse staattisesti kuormitetuista rakenteista. 4. Ehdotuksessa oleva maininta.ellei niistä aiheudu muuta haittaa., tarkoittaa sitä, että esim. sytytysjälki vaikuttaa rakenteen suunniteltuun käyttöikään, ks. standardin SFS-EN taulukko 22 ja ISO Pintapalon valumasta voi olla haittaa arkkitehtoonisessa mielessä. 4 Standardin SFS-EN mitoitusmenetelmät eivät koske kaikkia standardissa SFS- EN esitettyjä hitsausmenetelmiä, joten yleishuomautus on paikallaan. Muunnettaessa standardia ENV varsinaiseksi EN-standardiksi sovittiin, että hitsausmenetelmät, joita standardi EN koskee esitetään standardissa EN Standardissa EN esitetään kuitenkin myös muita hitsausmenetelmiä Kohtaan on lisätty viittaus standardin kanssa ristiriidattomaan täydentävä lisäohjeeseen leikkauskestävyyden laskemiseksi rakenneputkien limitetyille liitoksille. Perustelut, ks. jäljempänä kohta.
8 - em. ohjeet on kirjoitettu kansallisen liitteen jäljessä olevaan 1 dokumenttiin. Standardin SFS-EN kohtaan 7.1.2(6) liittyen CEN on julkaissut korjauksen (corrigenda), jossa annetaan lisäohjeita limitettyjen liitosten mitoittamiseksi, mutta laskentamenetelmää leikkauskestävyyden määrittämiseksi ei standardissa tai sen korjauksessa esitetä, kun limitys menee tiettyjen rajojen yli. Todetaan, että em. korjaus (corrigenda/ AC/2009) on aiheellinen, mutta käytännön kannalta ongelma on, että leikkauskestävyyden laskemiseksi standardissa SFS-EN ei esitetä ohjeita, jos ollaan em. korjauksessa esitettyjen rajojen ulkopuolella. Koska Suomessa rakenneputkien limitettyjen liitosten käyttö on suhteellisen yleistä, niin on katsottu järkeväksi ja perustelluksi esittää NA SFS-EN lisäohjeita sen mukaan kuin teknistä kokeisiin perustuvaa julkista ja kansainvälisesti hyväksyttyä tietoa on olemassa. NA SFS-EN revisioehdotuksessa esitetyt kaavat ja menetelmät perustuvat seuraaviin lähteisiin: /1/ Christopher Morris: Additional design requirements for overlap joints in structural hollow sections. BCSA:n lehdessä vuonna 2012 julkaistu artikkeli. /2/ J.A. Packer, J. Wardenier, X.-L. Zhao, G.J. van der Vegte and Y. Kurobane, FOR RECTANGULAR HOLLOW SECTION (RHS) JOINTS UNDER PREDOMINANTLY STATIC LOADING, Second Edition, CIDECT:n julkaisu (CIDECT Design Guide No3) /3/ Xudong Qian, Jaap Wardenier and Yoo Sang Choo: A UNIFORM APPROACH FOR THE DESIGN OF 100% CHS OVERLAP JOINTS /4/ J. Wardenier, J.A. Packer, X.-L. Zhao and G.J. van der Vegte: Hollow Sections in Structural Applications, 2nd Edition Ns. hiiliterästen osalta NA:ssa esitetyt kaavat perustuvat murtolujuuden käyttöön sen mukaan kuin kokeissa on todettu. TRY/NT/K103:n tiedossa ei ole vastaavia kokeita ruostumattomista teräksistä tehdyille rakenneputkille, joten niiden osalta ehdotetaan myötörajan käyttöä murtolujuuden sijasta, koska myötörajan käytön voidaan katsoa olevan varmalla puolella. NA SFS-EN (2) Standardin SFS-EN mitoitusmenetelmät eivät koske kaikkia standardissa SFS- EN esitettyjä hitsausmenetelmiä, joten yleishuomautus on paikallaan. Tekstissä viitataan standardin SFS-EN kansalliseen liitteeseen, jossa soveltuvat hitsausmenetelmät esitetään.
9 3(2), Huomautus 2 Termi projektieritelmä on muutettu termiksi toteutuseritelmä, koska projektieritelmää ei enää ole. Em. dokumenttiin on kirjoitettu seuraavat ohjeet: (1) Standardin SFS-EN ohjeet eivät ole voimassa, jos reiät tehdään kokonaan termisesti leikkaamalla (esim. plasmalla). Kokeet osoittavat, että plasmalla tehtyjen reikien tapauksessa väsytyskestävyys voi olla vain luokkaa 50 % verrattuna tapaukseen, jossa reiät tehdään poraamalla. Koska standardi SFS-EN sallii myös esim. plasmalla tehtävät reiät, on reikien tekotavasta syytä olla huomautus standardin SFS-EN kansallisessa liitteessä. EN revision yhteydessä standardiin on lisätty vain huomautus, että terminen leikkaus voi pienentää väsytyskestävyyttä. 2) Väsytyskuormitetuissa rakenteissa väsytyskestävyyttä heikentävät virheet poistetaan siten, että standardin SFS-EN mukaiset mitoituksen edellytykset toteutuvat tai huolehditaan siitä, että suurempia virheitä kuin standardin SFS-EN mukainen mitoitus sallii ei esiinny. Standardin SFS-EN kohdassa 7.6 todetaan mm.: Hitsausvirheiden hyväksymiskriteereinä tulee käyttää seuraavia standardin EN ISO 5817 mukaisia hitsiluokkia lukuun ottamatta virhetyyppejä Jyrkkä liittyminen (505) ja Mikroliitosvirhe (401), joita ei oteta huomioon. Kaikki hitsin geometrialle ja muodolle mahdollisesti esitetyt lisävaatimukset tulee ottaa huomioon. Muutama vuosi sitten Suomessakin oli yksi väsymisestä aiheutuva vaurio (nosturi), jonka pääsyyksi lopulta osoittautui mikroliitosvirhe. NA SFS-EN Kohta 2.2(5) Taulukko 2.1 ja siihen liittyvä teksti Alkuperäisen standardin virheellinen merkintä CVN on muutettu merkinnäksi KV CEN:n corrigendan mukaan. - em. ohjeet on sijoitettu joko kansallisen liitteen jäljessä olevaan 1 dokumenttiin ja lyhyemmät ohjeet NA:n asianomaisen kohdan yhteyteen, mutta tässä perustelumuistiossa ko. lisäohjeiden taustatiedot on koottu tähän yhteen kohtaan a) Ohjeet kylmämuovauksen huomioon ottamiseksi haurasmurtumisen estämiseksi ( 1).
10 Standardi SFS-EN kehottaa tekemään ns. lämpötilakorjauksen, kun käytetään kylmämuokattuja teräsrakenneosia ja standardissa esitetään kaava tälle korjaukselle, mutta ei kerrota miten kaavan venymää kuvaava termi lasketaan. Komission tutkimuslaitos JRC on laatinut asiaan liittyen teknisen background-raportin, joka sisältää myös korjausehdotuksen. Ehdotettu -teksti perustuu em. JRC:n dokumenttiin ja kesällä 2011 RWTH:n kanssa käytyihin keskusteluihin, joiden perusteella JRC:n dokumenttiin on tehty vielä joitakin muutoksia. MC- ja NC- terästen osalta annetut arvot on laskettu RWTH:n ohjelmalla kuten standardin EN muutkin arvot. MC-ja NC-terästen ns. Sainz- ja Wallin- korrelaatioiden pätevyyden osalta on käyty tarpeelliset keskustelut VTT/Kim Wallin:n kanssa. b) Ohje säteilyhäviön huomioon ottavan korjaustermin ΔT r määrittämiseksi. Standardin mukaan säteilyhäviön korjaustermi pitää määrittää standardin SFS-EN mukaan, mutta ko. standardista ei löydy siihen ohjeita, joka takia standardin SFS-EN kansalliseen liitteeseen on lisätty tätä koskeva ristiriidaton lisätieto. Standardin EN korjauksessa (AC) esitetään tietyt suositusarvot Tyypin 1 silloille (teräskotelorakenne, teräksinen ristikko- tai levykannatin), mutta talonrakenteiden teräsrakenteille ei erikseen esitetä suositusarvoja. JRC:n standardin EN background dokumentissa todetaan erittelemättä, että em. lämpötilakorjaus voi olla "esim. - 5K". Kansalliseen liitteeseen on valittu tämä arvo. NA SFS-EN Kansalliseen liitteeseen on lisätty ristiriidattomia lisäohjeita rakenneosan suurimman sallitun paksuuden määrittämiksi. Perustelut, ks. edellä/na SFS-EN Standardissa SFS-EN ei esitetä ohjeita hitsauksen vaikutuksesta perusaineen ominaisuuksiin välittömästi hitsin vieressä hitsin muutosvyöhykkeellä (HAZ). Tätä koskevat ohjeet on lisätty ristiriidattomana täydentävänä lisäohjeen. Ehdotus perustuu Lappeenrannan Yliopistossa tehtyihin kokeisiin ja muuhun saatavissa olevaan tekniseen tietoon.
11 NA SFS-EN On tehty editoriaalinen korjaus: tuulennopeuden modifioimaton perusarvo on v b,0 = 21 m/s. Kielellinen ilmaisu on korjattu samaksi kuin mitä käytetään standardissa SFS-EN On lisätty teksti: Tuulikuormilla ilman jäätä käytetään lämpötilana 20 C., koska asiaa ei esitetä itse standardissa. Useita kohtia Projektieritelmä on muutettu toteutuseritelmäksi useassa kohtaa, koska projektieritelmää ei enää ole. Liite A Mastojen luotettavuusluokat on korvattu mastojen seuraamusluokilla ja seuraamusluokkien tarkemmat kuvaukset siirretään standardia SFS-EN 1990 koskevaan ympäristöministeriön asetukseen, joten nykyisen kansallisen liitteen teksti korjataan viittaukseksi standardia SFS-EN 1990 koskevaan ympäristöministeriön asetukseen. On lisätty -teksti: Standardissa SFS-EN esitetyt luotettavuusluokat 1, 2 ja 3 vastaavat standardin SFS-EN 1990 kansallisessa liitteessä esitettyjä seuraamusluokkia CC1, CC2 ja CC3. Em. teksti ei ole aivan välttämätön, koska asia selviää standardista SFS-EN mutta em. teksti ehdotetaan lisättäväksi käyttäjäystävällisyyden takia. Liite B Ilmastollisten kuormien mallinnusta on täsmennetty, ts. ilman lämpötilaa ei tarvitse ottaa huomioon tuulikuormia laskettaessa. D.1 Teksti Köysilukkoja ei saa käyttää harusten kiinnittämiseen. on ollut aikaisemmin kansallisena valintana/parametrina, vaikka sellaista ei olisi saanut antaakaan. Nyt teksti on muutettu ristiriidattomaksi täydentäväksi lisäohjeeksi. Teksti on joka tapauksessa tarpeellinen, koska liittyy rakenteiden varmuuteen. Ks. edellä kohta D.1 Ks. liite A edellä: On lisätty -teksti: Standardissa SFS-EN esitetyt luotettavuusluokat 1, 2 ja 3 vastaavat standardin SFS-EN 1990 kansallisessa liitteessä esitettyjä seuraamusluokkia CC1, CC2 ja CC3.
12 NA SFS-EN Liite A Piippujen luotettavuusluokat on korvattu piippujen seuraamusluokilla ja seuraamusluokkien tarkemmat kuvaukset siirretään standardia SFS-EN 1990 koskevaan ympäristöministeriön asetukseen, joten nykyisen kansallisen liitteen teksti korjataan viittaukseksi standardia SFS-EN 1990 koskevaan ympäristöministeriön asetukseen, On lisätty -teksti: Standardissa SFS-EN esitetyt luotettavuusluokat 1, 2 ja 3 vastaavat standardin SFS-EN 1990 kansallisessa liitteessä esitettyjä seuraamusluokkia CC1, CC2 ja CC3. Em. teksti ei ole aivan välttämätön, koska asia selviää standardista SFS-EN mutta em. teksti ehdotetaan lisättäväksi käyttäjäystävällisyyden takia. Liite A Standardin SFS-EN mukaiset piippujen kuormitusten osavarmuusluvut on korvattu standardia SFS-EN 1990 koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaisilla kuormien osavarmuusluvuilla, joten nykyisen kansallisen liitteen teksti korjataan viittaukseksi standardia SFS-EN 1990 koskevaan ympäristöministeriön asetukeen. Kuormien osalta on lisätty viittaus standardia SFS-EN 1991 koskevaan ympäristöministeriön asetukseen. Ks. liite A edellä: NA SFS-EN (1), (3) Seuraamusluokkien ja kuormitusten osalta on lisätty viittaukset ympäristöministeriön asetuksiin. Seuraamusluokat määritetään standardia SFS-EN 1990 koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaan. Siilojen kuormien osavarmuusluvut määritetään standardia SFS-EN koskevan ympäristöministeriön asetukseen mukaan. Kuormitusyhdistelyt määritetään standardia SFS-EN 1990 ja standardia SFS-EN koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaan (15) Esitetään noudatettavaksi suositusarvoa. Alkuperäisen standardin suositusarvoa on muutettu.
13 5.6.2(1) ja (2) Muutettu viittaukseksi ympäristöministeriön asetukseen. Käytetään standardia SFS-EN 1990 koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaisia kuormien ominaisyhdistelmiä (1) ja (2) Muutettu viittaukseksi ympäristöministeriön asetukseen. Käytetään standardia SFS-EN 1990 koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaisia kuormien ominaisyhdistelmiä. Kohtiin 2.2(1) ja 2.2(3) on lisätty selventävä -teksti seuraavasti: Analyysimenetelmien (katso standardin SFS-EN kohta 4.2.2) ja muiden mitoitusohjeiden osalta käytetään kuitenkin standardissa SFS-EN eri seuraamusluokille esitettyjä vaatimuksia, menetelmiä ja ohjeita. Standardissa SFS-EN käytetään termiä seuraamusluokka hieman eri merkityksessä kuin standardia SFS-EN 1990 koskevassa ympäristöministeriön asetuksessa. Seuraamusluokka standardissa SFS-EN kuvaa osittain myös suunnittelun vaativuutta ja analyysissa vaadittavaa tarkkuutta. NA SFS-EN (1), (3) Seuraamusluokkien ja kuormitusten osalta on lisätty viittaukset ympäristöministeriön asetuksiin. Seuraamusluokat määritetään standardia SFS-EN 1990 koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaan (1)P (2)P (3)P Säiliöiden kuormien osavarmuusluvut määritetään standardia SFS-EN koskevan ympäristöministeriön asetukseen mukaan. Kuormitusyhdistelyt määritetään standardia SFS-EN 1990 ja standardia SFS-EN koskevan ympäristöministeriön asetuksen mukaan eikä standardissa esitettyjä suositusarvoja käytetä. Onnettomuustilanteen osalta noudatetaan myös standardeja SFS-EN 1990 ja SFS-EN koskevia ympäristöministeriön asetuksia. Sarjatuotantona valmistettavilta säiliöiltä edellytetään samaa varmuustasoa kuin muilta säiliöiltä. Kohtiin 2.2(1) ja 2.2(3) on lisätty selventävä -teksti seuraavasti: Analyysimenetelmien (katso standardin SFS-EN kohta 4.2.2) ja muiden mitoitusohjeiden osalta käytetään kuitenkin standardissa SFS-EN eri seuraamusluokille esitettyjä vaatimuksia, menetelmiä ja ohjeita.
14 Standardissa SFS-EN käytetään termiä seuraamusluokka hieman eri merkityksessä kuin standardia SFS-EN 1990 koskevassa ympäristöministeriön asetuksessa. Seuraamusluokka standardissa SFS-EN kuvaa osittain myös suunnittelun vaativuutta ja analyysissa vaadittavaa tarkkuutta. Kohtaan 4.1.3(3) on lisätty selventävä -teksti seuraavasti: Korroosiovara ja/tai suojaustoimenpiteet määritetään tapauskohtaisesti olosuhteiden perusteella ja esitetään suunnitteluasiakirjoissa. Koska olosuhteet voivat olla mitä moninaisimmat, ei ole mitenkään mahdollista kattaa kaikkia mahdollisia olosuhteita ympäristöministeriön kansallisissa liitteissä. Toisaalta ei ole perusteluja sille, etteikö tapauskohtaisesti voitaisi hyväksyä muitakin ratkaisuja, jos on käytettävissä riittävät tiedot tapauskohtaisesti. NA SFS-EN (1) Nykyisin voimassa olevassa kansallisessa liitteessä ollut viittaus Tiehallinnon ohjeisiin poistetaan ja viittausta Liikenneviraston ohjeisiin ei tehdä. NA SFS-EN (1) Termi projektieritelmä on muutettu termiksi toteutuseritelmä, koska projektieritelmää ei enää ole (1) Termi projektieritelmä on muutettu termiksi toteutuseritelmä, koska projektieritelmää ei enää ole.
EUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet
EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
LIITE 9 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-1-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotTeräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan. DI Juha Toivonen, DEKRA
Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan DI Juha Toivonen, DEKRA SHY NDT-päivä 24.-25.9. 2013 1 (4) DI Juha Toivonen Teräsrakenteiden NDT-tarkastukset SFS-EN 1090 mukaan 1. SFS EN 1090 SFS
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET
1 LIITE 1 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1990 EUROKOODI. RAKENTEIDEN SUUNNITTELUPERUSTEET Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1990:2002 kanssa. Tässä kansallisessa
LisätiedotEurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010. Teräsrakenteiden uudet julkaisut
Eurokoodi 2010 Seminaari 25.11.2010 Teräsrakenteiden uudet julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh (gsm):050
LisätiedotRakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet
1 Rakenteiden lujuus ja vakaus [Luonnos] Alumiinirakenteet 2015 Ympäristöministeriö 2 Alumiinirakenteet Ohjeet 2015 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 2 2 RAKENTEIDEN SUUNNITTELU... 2 2.1 Toteutusasiakirjat...
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-2 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Sillat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotTeräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa
1 (1) Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelijoilla Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu, lisäohjeita FEMlaskentaa varten. Teräsputkipaalujen kalliokärkien suunnittelu on tehtävä Liikenneviraston
LisätiedotRakennustuotteiden CE-merkintä
Rakennustuotteiden CE-merkintä Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio hyväksyivät viime vuonna rakennustuoteasetuksen (305/2011/EC), joka astuu voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa viimeistään 1.7.2013ilman
LisätiedotTeräsrakenteiden toteutuksen standardien muutokset. Janne Tähtikunnas
Teräsrakenteiden toteutuksen standardien muutokset Janne Tähtikunnas Standardit EN 1090 Teräs- ja alumiinirakenteiden toteutus EN 1090-1 Vaatimukset rakenteellisten kokoonpanojen vaatimustenmukaisuuden
LisätiedotEC0 ja EC1. Keskeiset muutokset kansallisissa. liitteissä. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12.
EC0 ja EC1 Keskeiset muutokset kansallisissa liitteissä Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Kansallisten liitteiden muutokset Muutoksia tehdään osin käyttäjiltä tulleen palautteen pohjalta. Osa muutoksista
Lisätiedot2.1 Toteutusasiakirjat Rakennesuunnitelmat Toteutusluokat Säilyvyys ja suunniteltu käyttöikä 5
Sisältö 1. Soveltamisala 4 2. Rakenteiden suunnittelu 2.1 Toteutusasiakirjat 4 2.2 Rakennesuunnitelmat 4 2.3 Toteutusluokat 5 2.4 Säilyvyys ja suunniteltu käyttöikä 5 3. Toteutus 3.1 Toteutuksen suunnittelu
LisätiedotVastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan
Vastaavan teräsrakennesuunnittelijan ja vastaavan teräsrakennetyönjohtajan koulutukset EN-standardien mukaan Rakenneluokat RL1 (AA) ja RL2 (A) Teräsrakenteiden toteutus EN 1090:n mukaan 2013-2014 Ajankohta:
LisätiedotEurokoodien koulutus. Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 SFS-EN 1090-2
Eurokoodien koulutus Teräs-, liitto- ja puusillat 29.-30.3.2010 1 SFS-EN 1090-2. 2 1 EN 1090-2 ja infraryl 42040 Eurooppalainen standardi EN 1090-2 (Teräs ja alumiinirakenteiden toteuttaminen, Osa 2: Teräsrakenteita
LisätiedotRakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman
Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Ann ettu Helsin gissä 30 päivän ä maaliskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotJouko Seppäläinen Indewe QC Oy
Jouko Seppäläinen Indewe QC Oy Noin 35 vuoden kokemus eri tehtävissä telakka-, kattila- ja valmistavan teollisuuden parissa. Bureau Veritas:n tarkastaja / pääarvioija v. 2001-2015. Päätehtävinä laiva-
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 14 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-1 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU. OSA 1-1: Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä
LisätiedotEurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011. Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut
Eurokoodi 2011 Seminaari 8.12.2011 Teräsrakenteiden uudet (ja tulevat) julkaisut Jouko Kouhi Tekninen johtaja Teräsrakenneyhdistys ry. PL 381 (Unioninkatu 14, 3. krs) FI-00131 Helsinki Puh: 09-12991 Puh
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-4 RAKENTEIDEN KUORMAT Tuulikuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN
LisätiedotPirkka Mellanen Lahden Tasopalvelu Oy
Pirkka Mellanen Lahtelainen, vuonna 1998 toimintansa aloittanut, teräsrakenteisiin erikoistunut metallialan yritys. Henkilökuntaa n. 40hlö Asiakkaita pääasiassa rakennusliikkeet. Sertifionti SFS-EN 1090-2
LisätiedotLIITE 24 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU.
LIITE 24 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1993-3-1 EUROKOODI 3: TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU. Osa 3-1: Mastot ja savupiiput - Mastot Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS
LisätiedotStandardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat. Standardoinnin koordinointi & työryhmät
Standardin EN 1090 revisiosuunnitelmat, aikataulu ja uudet osat keskeisimmät kehityksen alla olevat asiat Standardin EN 1090 suunnitteilla olevat uudet osat Standardin EN 1090 revision aikataulu Oleellisimmat
LisätiedotPÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS
PÄÄKANNATTAJAN LIITOSTEN MITOITUS VERKKOLIITE 1a Diagonaalien liitos pääkannattajan alapaarteeseen (harjalohkossa) Huom! K-liitoksen mitoituskaavoissa otetaan muuttujan β arvoa ja siitä laskettavaa k n
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Rakenneterästen myötörajan f y ja vetomurtolujuuden f u arvot valitaan seuraavasti: a) käytetään suoraan tuotestandardin arvoja f y = R eh ja f u = R m b) tai käytetään
LisätiedotRAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)
RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...
LisätiedotBetonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonieurokoodit ja niiden kansalliset liitteet Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet /Rakennusteollisuus RT Betonieurokoodien tilanne Eurokoodien asema Uudessa B-sarjassa eurokoodeihin
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotTERÄSRISTIKON SUUNNITTELU
TERÄSRISTIKON SUUNNITTELU Ristikon mekaniikan malli yleensä uumasauvojen ja paarteiden väliset liitokset oletetaan niveliksi uumasauvat vain normaalivoiman rasittamia paarteet jatkuvia paarteissa myös
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit
Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Teräsrakenteiden suunnittelua koskevat määräykset, ohjeet ja Eurocode-standardit Esityksen aiheet: Suomen rakentamismääräykset
LisätiedotSuomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus. Eurokoodiseminaari Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Jukka Bergman
Suomen rakentamismääräyskokoelma Rakenteiden lujuus ja vakaus Eurokoodiseminaari 8.12.2016 Hilton Kalastajatorppa Yli-insinööri Kantavien rakenteiden suunnittelu, säädösten ja ohjeiden nykytilanne Maankäyttö-
LisätiedotSSAB FrameCalc ja SSAB High Strength Structural Hollow Sections Handbook, tutkimustuloksista käytännön sovelluksiin
SSAB FrameCalc ja SSAB High Strength Structural Hollow Sections Handbook, tutkimustuloksista käytännön sovelluksiin Jussi Minkkinen, SSAB, TUT SSAB:n putkituotteet teräsrakentamiseen 3 SSAB:n rakenneputket
LisätiedotHitsattavien teräsrakenteiden muotoilu
Hitsattavien teräsrakenteiden muotoilu Kohtisuoraan tasoaan vasten levy ei kanna minkäänlaista kuormaa. Tässä suunnassa se on myös äärettömän joustava verrattuna jäykkyyteen tasonsa suunnassa. Levyn taivutus
LisätiedotKuva 1. LL13 Haponkestävä naulalevyn rakenne.
LAUSUNTO NRO VTT-S-04187-14 1 (4) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Lahti Levy Oy Askonkatu 11 FI-15100 Lahti 15.9.2014 Kimmo Köntti VTT Expert Services Oy Ari Kevarinmäki PL 1001, 02044 VTT Puh. 020 722 5566,
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN
LIITE 15 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1994-1-2 EUROKOODI 4: BETONI- TERÄSLIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään
LisätiedotR-Group Finland Oy. RT-vakioteräsosat Käyttöohje. Eurokoodien mukainen mitoitus
R-Group Finland Oy RT-vakioteräsosat Käyttöohje Eurokoodien mukainen mitoitus 18.5.2017 2 / 17 Tämä ohje on laadittu yhteistyössä alla mainittujen yritysten sekä Betoniteollisuus ry:n kanssa. Mainitut
Lisätiedot3. SUUNNITTELUPERUSTEET
3. SUUNNITTELUPERUSTEET 3.1 MATERIAALIT Myötölujuuden ja vetomurtolujuuden arvot f R ja f R y eh u m tuotestandardista tai taulukosta 3.1 Sitkeysvaatimukset: - vetomurtolujuuden ja myötörajan f y minimiarvojen
LisätiedotRakentamismääräyskokoelma
Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet
LisätiedotTeräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus
Ruukin Teräspaalupäivä 2013 Teräspaalujen jatkaminen hitsaamalla Laatuvaatimukset ja työn toteutus Unto Kalamies Inspecta Sertifiointi Oy 1 Sisältö Hitsaus prosessina Laatuvaatimukset Hitsaajan pätevyys
LisätiedotPienahitsien materiaalikerroin w
Pienahitsien materiaalikerroin w Pienahitsien komponenttimenettely (SFS EN 1993-1-8) Seuraavat ehdot pitää toteutua: 3( ) ll fu w M ja 0,9 f u M f u = heikomman liitettävän osan vetomurtolujuus Esimerkki
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan,
S. 1 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2016-2017. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta.
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET
EUROKOODISEMINAARI 2016 BETONI- JA BETONI-TERÄS-LIITTORAKENTEITA KOSKEVAT OHJEET 1 2016-12-08 Toteutusluokan valinta Toteutusluokka valitaan seuraamusluokkien (CC1, CC2 ja CC3) sekä rakenteen käyttöön
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotSFS päivitys Ari Mantila Rakennustuoteteollisuus RTT ry
SFS 5975 - päivitys 11.12.2018 Ari Mantila Rakennustuoteteollisuus RTT ry BETONISTANDARDIT RakMK Rakenteiden lujuus ja vakaus Betonirakenteet (ohje) Rakennusteollisuus RT 11.12.2018 2 SFS 5975 Betonirakenteiden
LisätiedotBetonirakenteiden määräykset. Betonityönjohtajien päivityskurssi Rakennustuoteteollisuus RTT ry Timo Tikanoja
Betonirakenteiden määräykset Betonityönjohtajien päivityskurssi 29.10.2015 Rakentamismääräysten uusi rakenne Kantavien rakenteiden suunnittelua ohjaavan lainsäädännön rakenne: Maankäyttö- ja rakennuslaki
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus
1 LIITE 17 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1995 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleistä. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan,
S. 1 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2016-2017. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta.
LisätiedotTeräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutus 2014
Teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävä koulutus 2014 Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja Koulutukset järjestetään seuraavasti: Keskiviikko 22.1.2014 Torstai
LisätiedotHitsausmerkinnät rakentamisessa Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.
Unto Kalamies, diplomi-insinööri Teknillinen asiamies, Teräsrakenneyhdistys unto.kalamies@rtt.ttliitot.fi Piirustuksissa käytettäviä hitsausmerkintöjä käsitellään standardissa SFS-EN 22553. Tähän kirjoitukseen
Lisätiedot1 (7) Kohderyhmä: Kurssi soveltuu teräsrakenteiden parissa toimiville suunnittelijoille sekä soveltuvin osin tilaajille, tarkastajille ja valvojille.
1 (7) Eurocode 3 koulutus Kesto: 2 + 2 koulutuspäivää Ajankohta: 9. 10.12.2018 13. 14.1.2019 Paikka: Pasila, Helsinki (paikka varmistuu lokakuun aikana) Kurssiohjelma: ks. sivut 3 7 Aihealueet: Mm. poikkileikkausten
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet. Betoniworkshop RT Jorma Jantunen
Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista ja ohjeet Betoniworkshop RT 15.5.12 Jorma Jantunen Rakentamismääräysten uudistus Maankäyttö ja rakennuslaki olennaiset tekniset vaatimukset > asetuksenantovaltuudet
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotKohderyhmä: Kurssi soveltuu teräsrakenteiden parissa toimiville suunnittelijoille sekä soveltuvin osin tilaajille, tarkastajille ja valvojille.
1 (7) Eurocode 3 koulutus Kesto: 2 + 2 koulutuspäivää Ajankohta: 12. 13.12.2018 9. 10.1.2019 Paikka: Original Sokos hotel Pasila Maistraatinportti 3, 00240 Helsinki Kurssiohjelma: ks. sivut 3 7 Aihealueet:
LisätiedotEC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille
EC7 Kuormien osavarmuusluvut geoteknisessä suunnittelussa, vaihtoehtoja nykyarvoille Tim Länsivaara TTY EUROKOODI 2014 SEMINAARI Sisältö 1. Johdanto 2. Kuormien osavarmuusluvut stabiliteettitarkastelussa
LisätiedotEN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet. Hitsauskoordinoijan ohjekirja. Innover. Innovator Network Oy innover@ innover.fi
EN 1090-1 Kantavat teräsrakenteet Hitsauskoordinoijan ohjekirja innover@ innover.fi Innover Alkusanat Tämän dokumenttikokoelman tarkoitus on opastaa yritystäsi CE- merkintäprojektissa laatimamme FPC järjestelmän
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotTeräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2015-2016.
Teräsrakenteiden suunnittelu ja mitoitus standardin SFS-EN 1993 ja kansallisten liitteiden mukaan, 2015-2016. Kurssi toimii osana teräsrakennesuunnittelijoiden pätevöittämiseen tähtäävää koulutusta. Kurssi
LisätiedotKohderyhmä: Kurssi soveltuu teräsrakenteiden parissa toimiville suunnittelijoille sekä soveltuvin osin tilaajille, tarkastajille ja valvojille.
Eurocode 3 koulutus Kesto: 2 + 2 koulutuspäivää Ajankohta: 13. 14.12.2017 10. 11.01.2018 Paikka: Hotelli Haven, (kokoustilat), Unioninkatu 17, 00130 Hki Kurssiohjelma: Ks. tämän esitteen loppuosasta Aihealueet:
LisätiedotEUROKOODI 2012 SEMINAARI. Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670
EUROKOODI 2012 SEMINAARI Betonirakenteet eurokoodit ja toteutusstandardi SFS-EN 13670 Koulutus ja käyttöönotto Eurokoodikoulutukset järjestettiin pääosin 2007 Oppilaitoksissa opetus pääosin eurokoodipohjaista
LisätiedotUudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit
Uudet betoninormit ja eurooppalaiset betonielementtirakentamista koskevat tuotestandardit - Mitä betoninormeihin (rakentamiskokoelmaan) jää jäljelle - Mitä suunnittelijan tulee tietää tuotestandardeista
LisätiedotSIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006
SIPOREX-HARKKOSEINÄÄN TUKEUTUVIEN TERÄSPALKKIEN SUUNNITTELUOHJE 21.10.2006 Tämä päivitetty ohje perustuu aiempiin versioihin: 18.3.1988 AKN 13.5.1999 AKN/ks SISÄLLYS: 1. Yleistä... 2 2. Mitoitusperusteet...
LisätiedotUusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat
Uusi työkalu käyttöputkistojen suunnitteluun ja rakentamiseen standardin SFS-EN 15001-1 pääkohdat Lyhenteitä SFS CEN EN pren TC Esimerkki: Suomen Standardisoimisliitto SFS ry (tai sen vahvistama standardi)
LisätiedotRIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY
RIL263 KAIVANTO-OHJE TUETUN KAIVANNON MITOITUS PETRI TYYNELÄ/RAMBOLL FINLAND OY YLEISTÄ Kaivanto mitoitetaan siten, että maapohja ja tukirakenne kestävät niille kaikissa eri työvaiheissa tulevat kuormitukset
LisätiedotTeräsrakentamisen T&K-päivät Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys
5/2012 Teräsrakentamisen T&K-päivät 28.-29.5.2013 Lujista rakenneputkista valmistettavien liitosten kestävyys Niko Tuominen Lappeenranta University of Technology Laboratory of Steel Structures Sisältö
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotDEKRA Industrial Oy Rakennustuoteasetus ja EN 1090
DEKRA Industrial Oy Rakennustuoteasetus ja EN 1090 CPD CPR EU:n Asetus No.: 305/2011 Rakennustuoteasetus (CPR), suoraan Suomen lainsäädäntöön Korvaa rakennustuotedirektiivin (CPD) Astuu voimaan 1.7.2013,
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus
Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään
LisätiedotNWE 2014, Tampere EN sertifiointi
NWE 2014, Tampere 5.11.2014 EN 1090-1 sertifiointi Direktiivi (directive) (CPD 89/106/ETY) Vahvistetaan tavoitteet yhdelle, usealle tai kaikille jäsenvaltioille Ohjeistus kansalliselle lainsäätäjälle Jäsenvaltiot
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
LisätiedotHITSATUT PROFIILIT EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010)
EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2010) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 72: Alhaalta laskien 2. kappale: Käyttörajatilassa (SLS, Service Limit State)... Käyttörajatilassa (SLS, Serviceability
LisätiedotEUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus
EUROKOODISEMINAARI 2012 Avaus Hanasaaren kulttuurikeskus, 31.10.2012 Matti Mannonen, SKOL Eurokoodien historiaa 1975 Komissio päätti ryhtyä harmonisoimaan teknisiä määräyksiä. Päätettiin valmistella rakennusten
LisätiedotEurokoodien jatkokehitystyön tilanne
Eurokoodien jatkokehitystyön tilanne Eurokoodi 2015 seminaari 10.12.2015 Eurokoodien tilanne Käyttäjälle päin eurokoodien tilanne tulee jatkossa olemaan stabiili, kunnes seuraavan sukupolven eurokoodit
LisätiedotTRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998]
TRY TERÄSNORMIKORTTI N:o 10/1999 [korvaa Teräsnormikortin N:o 7/1998] Austeniittisesta ruostumattomasta teräksestä valmistettujen rakenteiden palotekninen mitoitus Yhteyshenkilö: Unto Kalamies Teräsrakenneyhdistys
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus
LIITE 8 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1992-1-2 EUROKOODI 2: BETONIRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-2: Yleiset säännöt. Rakenteiden palomitoitus Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin
LisätiedotT512905 Puurakenteet 1 5 op
T512905 Puurakenteet 1 5 op Kantavat puurakenteet Rajatilamitoituksen periaatteet Murtorajatila Materiaalin osavarmuusluku M Kuorman keston ja kosteusvaikutuksen huomioiva lujuuden ja jäykkyyden muunnoskerroin
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt
1 LIITE 16 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN EN 1995-1-1 EUROKOODI 5: PUURAKENTEIDEN SUUNNITTELU Osa 1-1:Yleiset säännöt ja rakennuksia koskevat säännöt Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä
LisätiedotKaiteiden kelpoisuus. Rakentamisen standardit ja eurokoodit 2017 Timo Tikanoja. Rakennustuoteteollisuus RTT
Kaiteiden kelpoisuus Rakentamisen standardit ja eurokoodit 2017 Timo Tikanoja Rakennustuoteteollisuus RTT Kaiteiden kelpoisuus Kaiteille/kaidejärjestelmille ei ole olemassa harmonisoitua tuotestandardia
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden kuormat
LIITE X Luonnos Esipuhe KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-4 EUROCODE 1: RAKENTEIDEN KUORMAT. Osa 4: Siilojen ja säiliöiden t Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-4:2006
LisätiedotTehtävä 1. Lähtötiedot. Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha Tehtävän kuvaus
Tehtävä 1 Lähtötiedot Kylmämuovattu CHS 159 4, Kylmävalssattu nauha, Ruostumaton teräsnauha 1.437 LL 33, 55 mm AA 19,5 cccc² NN EEEE 222222 kkkk II 585,3 cccc 4 dd 111111 mmmm WW eeee 73,6 cccc 3 tt 44
LisätiedotToteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975
Toteutusstandardi EN 13670:2009 Betonirakenteiden toteuttaminen ja kansallinen soveltamisstandardi SFS 5975 WORKSHOP BETONIRAKENTAMISEN UUDET MÄÄRÄYKSET JA STANDARDIT Erityisasiantuntija, diplomi-insinööri
LisätiedotLATTIA- JA KATTOPALKIT
LATTIA- JA KATTOPALKIT LATTIA- JA KATTOPALKIT Kerto -palkit soveltuvat kantaviksi palkeiksi niin puurunkoisiin kuin kiviainesrunkoisiin rakennuksiin. Kerto-palkkeja käytetään mm. alapohja-, välipohja-,
LisätiedotKANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-1-11 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Vedettyjen rakenneosien suunnittelu LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ
KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1993-1-11 TERÄSRAKENTEIDEN SUUNNITTELU Vedettyjen rakenneosien suunnittelu LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/4 Alkusanat KANSALLINEN
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotRIL Paalutusohje PO16
RIL 254-2016 Paalutusohje PO16 SGY Koulutustilaisuus 14.3.2017 Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 14.3.2017/GÅ 1 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen - Korvaa nykyisen RakMK:n - Rakenteiden
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotEN 1993-1-8: Teräsrakenteiden suunnittelu, Liitosten mitoitus
EN 1993-1-8: Teräsrakenteiden suunnittelu, Liitosten mitoitus Jouko Kouhi, Diplomi-insinööri jouko.kouhi@vtt.fi 1 Johdanto Standardi EN 1993-1-8 koskee seuraavia teräslajeja: S235, S275, S355, S420 ja
LisätiedotPuurakentamisen toteuttaminen standardi. Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus
Puurakentamisen toteuttaminen standardi Tomi Toratti RTT Puutuoteteollisuus Lähtökohta Tutkimushanke VTT vuosina 2004-2006 Puurakenteiden laadunvarmistus, - Suunnittelu, valmistus, työmaatoteutus ja käyttö
LisätiedotKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
KL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu KL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA...2 2 KL-KIINNITYSLEVYJEN MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 KL-kiinnityslevyjen mitat...3 2.2 KL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...4
LisätiedotPuurakenteet. Tomi Toratti
1 Puurakenteet Tomi Toratti 25.9.2014 2 SFS 5978 Puurakenteiden toteuttaminen. Rakennuksien kantavia rakenneosia koskevat vaatimukset 2012 Toteutusasiakirjat Toteutusluokat TL1, TL2 ja TL3 Toleranssiluokat
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotEurokoodien tilanne. Eurokoodi 2014 seminaari Rakennusteollisuus RT ry Timo Tikanoja 9.12.2014
Eurokoodien tilanne Eurokoodi 2014 seminaari 9.12.2014 Eurokoodien tilanne Käyttäjälle päin eurokoodien tilanne tulee jatkossa olemaan stabiili, kunnes seuraavan sukupolven eurokoodit julkaistaan n. 2020
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotSSAB:n uusilla tuotteilla ja palveluilla tehoa teräsrakentamiseen. Teräsrakennepäivä 2016 Jussi Minkkinen
SSAB:n uusilla tuotteilla ja palveluilla tehoa teräsrakentamiseen Teräsrakennepäivä 2016 Jussi Minkkinen Sisällys Taustaa SSAB:n putkituotteet teräsrakentamiseen SSAB Domex Tube Rakenneputket -käsikirja
LisätiedotKOLMIJALKAINEN PUUPUKKI. TYÖSELOSTUS 4 Puurakenteiden työselostus
KOLMIJALKAINEN PUUPUKKI TYÖSELOSTUS 4 Puurakenteiden työselostus Laati: Tarkasti: Juha Valkola Kari Kuusela Oulu 31.12.2013 Insinööritoimisto Ponvia Oy Uusikatu 26, 90100 OULU puh 0207 419900, fax 0207
LisätiedotLIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58. Matti V. LESKELÄ OULU
LIITTORAKENTEET-KIRJA TRY/by 58 Matti V. LESKELÄ OULU KIRJAN TAUSTAT Liittorakenteet tulivat muotiin 1990-luvulla ja niitä pidettiin innovatiivisina Monia tuotteita kehiteltiin, jotkut osoittautuivat kilpailukykyisiksi
Lisätiedot