ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS"

Transkriptio

1 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: LK 8450 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI, SALLA Päiväys: BARENTSIN KÄYTÄVÄ/MURMANSKIN KÄYTÄVÄ Barentsin/Murmanskin käytävällä tarkoitetaan Murmanskin alueen, Suomen Lapin ja Skandinavian niemimaan pohjoisosien välisten liikenneyhteyksien ja niiden jatkoyhteyksien muodostamaa kokonaisuutta. Barentsin itälänsisuuntaiselle käytävälle sijoittuvat valtatie 4 välillä Kemi-Rovaniemi-Vikajärvi, kantatie 82 välillä Vikajärvi-raja sekä ratayhteys Rovaniemelle ja Kemijärven kautta Sallaan. Ratayhteys välillä Rovaniemi-Kemijärvi on juuri sähköistetty. Rautatie on liikennöitävässä kunnossa Kelloselkään asti, säännöllistä henkilöliikennettä on Kemijärvelle saakka. Tulevaisuudessa mahdollinen kaasu-/öljyputki voidaan sijoittaa rautatien läheisyyteen. Kantatie 82 esitetään muutettavaksi valtatieksi. Liikenneväylä on osa laajempaa ylimaakunnallista kehittämisvyöhykettä, Barentsin euroarktista aluetta. Alueelle sijoittuu Rovaniemen ja Kemijärven kaupunkialueet sekä Sallan kuntakeskus. Työpaikat ovat keskittyneet Rovaniemen kaupunkialueelle, valtatie 4:n varteen Vikajärveltä etelään sekä Sallan ja Kemijärven taajamiin. Barentsin/Murmanskin käytävän alueelle sijoittuu 86 % koko maakuntakaava-alueen työpaikoista. Rovaniemen ja Kemijärven välillä on paljon pendelöintiä. Lentoyhteys on Rovaniemen lentoasemalta. Käytävän vaikutusalueelle syntyy liikennettä ja matkailua palvelevia yrityksiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. Turvattava maantien laatutaso vähintään kantatien tasoisena, ottaen huomioon liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden. Rautatien liikennöitävyyden turvaaminen Kelloselkään asti sekä henkilöliikenteen turvaaminen Kemijärvelle asti. Varauduttava Kelloselkä-Alakurtti rautatien yhteyden rakentamiseen. Lentokäytävien, matala ja korkea, avaaminen Sallan raja-aseman yli. Korkeatasoinen tietoliikenneyhteys rajalle asti. Maankäytön suunnitellulla ei saa vaikeuttaa liikenteen sujuvuutta. Liikennekäytävää kehitettäessä kiinnitettävä huomiota luonnoneläinten (mm. poro, hirvi) kulkureitteihin. Merkintä: LK 8451 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI Päiväys: BARENTSIN KÄYTÄVÄ/JÄÄMEREN KÄYTÄVÄ Barentsin/Jäämeren käytävä suuntautuu Rovaniemeltä Sodankylän kautta Ivaloon, josta edelleen Pohjois-Norjaan ja Luoteis-Venäjälle. Käytävä yhdistää Itämeren alueen Jäämeren syväsatamiin, öljy- ja kaasuhankkeisiin sekä Pohjoisen merireitin länsipäähän. Käytävän strateginen maantieteellinen sijainti on tärkeässä asemassa arktisen alueen luonnonrikkauksien hyödyntämisessä. Käytävän kehittäminen kansainvälisenä liikenne- ja energiahuoltokäytävänä on tärkeää Suomen ja pohjoisen Euroopan kilpailukyvylle. Barentsin/Jäämeren käytävä koostuu maakuntakaava-alueella kahdesta eri valtatiehen tukeutuvasta käytävästä. Liikenteellisenä selkärankana on Euroopan TEN-T verkkoon kuuluva valtatie 4. Itä-Lapissa toinen käytävä on valtatie 5 Kemijärveltä Sodankylän suuntaan. Valtateiden kuljetusmäärät ovat tällä hetkellä suurin piirtein samansuuruisia. Etelään päin suuntautuvan raakapuun kuljetusmäärät ovat kuitenkin valtatiellä 5 huomattavan suuria. Tärkeä hanke käytävän alueella on Rovaniemi/Kemijärvi-Sodankylä -välille suunniteltu rautatie. Ratayhteysvaihtoehdoista on laadittu erillinen raportti. Suunnitteilla on myös valtatie 4:n parantaminen välillä Rovaniemi-Sodankylä. Käytävän vaikutusalueelle syntyy liikennettä ja matkailua palvelevia yrityksiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, liikenneympäristön laatuun sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin. Merkintä: LK 8452 Kunta: KEMIJÄRVI, POSIO, SALLA Päiväys: KOILLIS-SUOMEN KÄYTÄVÄ Koillis-Suomen käytävä koostuu kahdesta kantatieltä 82 etelään johtavasta tieosuudesta vaikutusalueineen: valtatiestä 5 ja seututiestä 950. Valtatie 5 kulkee Joutsijärveltä Kuusamon suuntaan ja seututie 950 Sallasta kohti Kuusamoa. Seututie muutetaan kantatieksi. Sallan ja Suomun matkailukeskukset sijoittuvat käytävän alueelle. Molemmat tieosuudet palvelevat matkailukeskusten liikennettä. Liikennemäärät ovat molemmilla tieosuuksilla hieman nousseet, mutta ovat silti vähäisiä. Liikkuminen käytävän alueella perustuu hyvin pitkälle henkilöauton käyttöön ja joukkoliikenteen vuoromäärät ovat erittäin vähäisiä. Kuljetusmäärät Koillis-Suomen käytävällä ovat tällä hetkellä pieniä. Käytävää pitkin kuljetetaan pääasiassa raakapuukuljetuksia. Myös palvelutasohaasteet ovat vähäisiä. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, liikenneympäristön laatuun sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin. Merkintä: LK 8453 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: LÄNSI-LAPIN KÄYTÄVÄ Länsi-Lapin käytävä alkaa Rovaniemeltä ja kulkee kantatietä 79 pitkin Kittilään. Kittilästä käytävä jatkuu edelleen Muonioon. Käytävä sijoittuu matkailun vetovoima-alueelle ja on tärkeä yhteys Rovaniemeltä Levin ja Ylläksen suuntaan sekä Kilpisjärvelle ja Enontekiölle saakka. Myös yhteydet Norjaan ja Jäämerelle ovat potentiaalisia. Maankäyttö on Rovaniemen puoleisessa päässä nauhamaista ja edelleen kehittymässä. Työpaikat ovat sijoittuneet kantatien suuntaisesti. Tällä hetkellä käytävä ei ole kuljetusten näkökulmasta merkittävä, vaikka sen kautta tuleekin raakapuukuljetuksia Rovaniemelle. Joukkoliikenteen osalta yhteydet Leville ja Ylläkselle kulkevat osin kantatietä pitkin. Tulevaisuudessa kaivostoiminnan sekä matkailun kasvu merkitsevät lisääntyviä kuljetus- ja matkustajamääriä. Palvelutasohaasteet ovat tällä hetkellä vähäisiä. Kantatie 79 siirretään kulkemaan Ounasjoen itäpuolta välillä Meltaus-Rovaniemi. Ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke. Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, liikenneympäristön laatuun sekä luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoihin.

2 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: kk 8501 Kunta: ROVANIEMEI Päiväys: ROVANIEMEN KAUPUNKIVYÖHYKE Kohdealueeseen kuuluu Rovaniemen kaupunkialue. Kansainväliset kehittämiskäytävät kohtaavat toisensa Rovaniemellä. Asutus, työpaikat ja kaupalliset palvelut lisääntyvät, minkä vuoksi tarve laadukkaaseen kaupunkisuunnitteluun korostuu. Maakuntakeskus. Suunnittelussa korostetaan kaupunkimaista yleisilmettä sekä täydennetään ja eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kehitetään asuin- ja elinympäristön laatua, varaudutaan palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Otetaan huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. Merkintä: kk 8502 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: KEMIJÄRVEN KAUPUNKIVYÖHYKE Kohdealueeseen kuuluu Kemijärven kaupunkialue. Barentsin käytävä/murmanskin käytävä (LK 8450) ja Barentsin käytävä/jäämeren käytävä (LK 8451) kohtaavat toisensa Kemijärven kaupunkivyöhykkeellä. Aluekeskus. Suunnittelussa korostetaan kaupunkimaista yleisilmettä sekä täydennetään ja eheytetään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kehitetään asuin- ja elinympäristön laatua, varaudutaan palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Otetaan huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. Merkintä: mk 8001 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI Päiväys: KEMIJOKIVARSI Alue sijaitsee Kemijärven päätaajamasta pohjoiseen Kemijokivarressa aina Pelkosenniemen Kairalaan asti. Kehittämisvyöhykkeeseen sisältyy Pelkosenniemen päätaajama. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Kostamo, Vuostimo ja Kairala. Muita kyliä alueella ovat Leväranta, Kalkiainen, Oinas, Tapionniemi ja Saunavaara. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin Arvokkaita kulttuurimaisemia on Kostamon, Levärannan, Vuostimon, Saunavaaran, Luiron ja Kairalan (valtakunnallisesti arvokas) kylissä. Alueen vahvuuksia ovat vanha kulttuuriympäristö sekä siihen liittyvä jokiympäristö. Alueelta on lyhyet yhteydet Kemijärven päätaajamaan ja Pyhätunturin matkailukeskukseen (työssäkäynti). Alueella on potentiaalia kehittyä matkailullisesti mm. matkailukohteena, ohjelmapalvelualueena ja lähiruuan tuottajana. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin ja kulttuuriympäristöön tukeutuva asumis- ja matkailuvyöhykkeenä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8002 Kunta: POSIO Päiväys: KITKAN ALUE Alue sijaitsee Posion kunnan ja Kuusamon kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Suonnankylä, Hyväniemi sekä Tolva. Alueella sijaitsee myös Lohirannan kylä. Asukkaita Posion kylissä ko. alueella oli vuonna 2012 noin 420. Alueen vahvuuksia on vahva maatalous ja muu yritystoiminta sekä lyhyt etäisyys Posion kuntakeskukseen, Kuusamon kaupunkiin ja Rukan matkailukeskukseen. Alueella on myös hyvät puitteet matkailun kehittämiseen. Alueen vahvuuksia ovat Kitkan vesistö ja Riisitunturin kansallispuisto. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään monielinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8003 Kunta: SALLA, SAVUKOSKI Päiväys: KUOSKU SAIJA-KELLOSELKÄ Alue sijaitsee Savukosken ja Sallan kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Kuosku, Saija ja Kelloselkä sekä muita kyliä Nousu, Mukkala, Kotala, Aatsinki. Vuonna 2012 alueella oli asukkaita 530. Alueen vahvuuksia ovat vahva porotalous ja Tenniöjokivarren kulttuuriympäristö. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8005 Kunta: POSIO Päiväys: ETELÄ-POSION ALUE Alue sijaitsee Posion kunnan eteläosassa. Keskuskylistä alueeseen kuuluu Kuloharju ja muita kyliä Anetjärvi, Sirniö ja Kynsilä. Vuonna 2012 asukkaita alueella oli noin 340. Kuloharjussa on kauppa. Alueen vahvuuksia on vahva maatalous, kulttuuriympäristö ja kohtuullisen lyhyt etäisyys Posion päätaajamaan sekä Syötteen matkailukeskukseen. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna.

3 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: mk 8006 Kunta: POSIO, SALLA Päiväys: SUOLIJÄRVI KARHUJÄRVI Alue sijaitsee Posion ja Sallan kunnan alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Lehtiniemi, Karjalaisenniemi, Maaninkavaara ja Mourujärvi sekä muita kyliä Perä-Posio, Ristilä, Jumisko-Aittaniemi, Nolimo, Paloperä ja Morottaja. Vuonna 2012 asukkaita oli alueella noin 850. Alueen vahvuuksia ovat vahva maatalous ja Suolijärven vesistö. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8007 Kunta: KEMIJÄRVI, ROVANIEMI Päiväys: LUUSUA-JUUJÄRVI-VANTTAUSKOSKI-TENNILÄ Alue sijaitsee Kemijärven eteläosassa jatkuen Rovaniemen alueelle. Alueeseen kuuluvat Kemijärvellä Ulkuniemi, Luusua ja Juujärvi. Asukkaita alueella vuonna 2012 oli noin Arvokkaita kulttuurimaisemia on Ulkuniemessä ja Oilunganniemessä sekä Juujärven kylä (valtakunnallisesti arvokas). Arvokas kulttuuriympäristö on alueen vahvuus. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin ja kulttuuriympäristöön tukeutuvana asumis- ja vapaa-ajan alueena. Yhteistyötä Rovaniemen kylien kanssa edistettävä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8008 Kunta: SALLA Päiväys: ETELÄ-SALLAN ALUE Alue sijaitsee Etelä-Sallan alueella. Hautajärven kylä on alueen keskuskylä, muita kyliä alueella ovat Hirvasvaara ja Aholanvaara. Asukkaita alueella oli noin 280 vuonna Hautajärvellä on peruskoulun ala-aste. Alueen vahvuuksia ovat Oulangan kansallispuiston läheisyys sekä varsin lyhyet etäisyydet Sallatunturin ja Rukan matkailukeskuksiin. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8009 Kunta: SALLA Päiväys: KEMINNIEMEN ALUE Alue sijaitsee Sallan kunnan länsirajalla. Ahvenselkä on alueen keskuskylä, muita kyliä alueella ovat Pahkakumpu, Varvikko, Vittikko, Koutelo ja Vallovaara. Kylät ovat sodan jälkeistä asutustoiminnan tuloksena syntyneitä. Kylille on tyypillistä, että rakennukset sijaitsevat irrallaan toisissa pistoteiden varsilla. Asutustiloista suuri määrä jäi autioiksi 1960-luvun jälkipuoliskolla alkaneen muuttoliikkeen seurauksena. Vuonna 2012 asukkaita oli alueella noin 270. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään asutushistoriaan tukeutuvana asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna sekä asutustilojen säilyminen. Merkintä: mk 8038 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: KEMIJOKIVARSI Alue sijaitsee Rovaniemen kaupungin ja Tervolan kunnan alueella. Alueella sijaitsevia kyliä ovat Mutkanperä, Prokonperä, Putaanperä, Sorvanperä, Petäjäinen ja Jaatila. Asukkaita alueella Rovaniemen kaupungin puolella oli vuonna 2012 noin 390. Alueen vahvuuksia ovat arvokas kulttuuriympäristö, arvokkaat maisema-alueet, Kemijoki ja lyhyt etäisyys Rovaniemen keskustaan. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Alueella edistetään pysyvän asutuksen sijoittumista olemassa olevaa rakennetta täydentäen. Loma-asutuksella tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna ja edistetään matkailu- ja ohjelmapalveluiden kehittämistä. Merkintä: mk 8041 Kunta: RANUA Päiväys: SIMOJOKIVARSI Alue sijaitsee Ranuan ja Simon kuntien alueella. Keskuskylistä alueeseen kuuluvat Portimo ja Rovastinaho. Muita kyliä alueella ovat Näverrys, Hosio, Leppiaho, Mauru, Raiskio, Peurajärvi, Nuupas, Saukkojärvi, Tolja ja Tapiola. Asukkaita alueella Ranuan puolella oli vuonna 2012 noin 610. Simojoki on alueen vahvuus. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Loma-asutuksella tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna ja edistetään matkailu- ja ohjelmapalveluiden kehittämistä.

4 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: mk 8043 Kunta: RANUA Päiväys: ASMUNTTI-TELKKÄLÄ Alue sijaitsee Ranuan kunnan eteläosassa ja Pudasjärven kaupungin pohjoisosassa. Alueen keskuskylä on Asmunti. Muita kyliä alueella ovat Lamminkylä, Telkkälä ja Kokkokylä. Asukkaita alueen Ranuan puoleisessa osassa oli vuonna 2012 noin 110. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tuke-maan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8044 Kunta: RANUA Päiväys: KUUKASJÄRVI-KUHA-IMPIÖ Alue sijaitsee Ranuan kunnassa. Alueen keskuskyliä ovat Impiö, Kuha ja Kuukasjärvi. Alueen muita kyliä ovat Kelankylä, Petäjäjärvi, Kuusijärvi, Herva, Saariharju, Mustavaara, Korkeavaara, Niskala, Nikkilä ja Viidanvaara. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 670. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tuke-maan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8045 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: KIVITAIPALE-NARKAUS Alue sijaitsee Rovaniemen eteläosassa. Alueen keskuskylä on Kivitaipale. Alueella sijaitsee myös Narkauksen kylä. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 350. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tuke-maan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mk 8046 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: SONKA-SINETTÄ-MELTAUS Alue sijaitsee Rovaniemellä. Alueen keskuskylä on Meltaus. Alueella sijaitsee myös Sinetän asuntovaltainen alue. Muita kyliä alueella ovat Sonka, Lehtojärvi, Sinetänsalmi, Tapionkylä, Tuhnaja, Heiskarinniemi, Marraskoski ja Patokoski. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin Alueen vahvuuksia ovat Ounasjoki ja varsin lyhyt etäisyys Rovaniemen keskustaan. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Loma-asutuksella tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna ja edistetään matkailu- ja ohjelmapalveluiden kehittämistä. Merkintä: mk 8047 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: VIKAJÄRVI-TIAINEN Alue sijaitsee Rovaniemellä. Alueen keskuskyliä ovat Vikajärvi ja Ylinampa. Muita kyliä alueella ovat Vaattunki, Ala- Nampa ja Tiainen. Asukkaita alueella oli vuonna 2012 noin 350. Vikajärven kylässä on kauppa. Alue sijaitsee Rovajärven ampuma-alueen läheisyydessä. Alueen vahvuuksia ovat vesistöt ja sijainti kohtuullisen lähellä Rovaniemen keskustaa. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Loma-asutuksella tuetaan maaseudun pysymistä asuttuna ja edistetään matkailu- ja ohjelmapalveluiden kehittämistä. Merkintä: mk 8048 Kunta: RANUA Päiväys: PIITTISJÄRVI-POHJASLAHTI-KORTTEENPERÄ Alue sijaitsee Ranualla. Pohjaslahti-Piittisjärvi on alueen keskuskylä. Alueella sijaitsee myös Kortteenperän kylä. Seudullisesti merkittävä maaseutualue. Aluetta kehitetään maaseutuelinkeinoihin tukeutuva asumis- ja vapaa-ajan alueena. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tuke-maan maaseudun pysymistä asuttuna. Merkintä: mv 8401 Kunta: KEMIJÄRVI, PELKOSENNIEMI, POSIO, RANUA, ROVANIEMI, SALLA, SAVUKOSKI Päiväys: ITÄ-LAPPI-RANUA-ROVANIEMI MATKAILUALUE Itä-Lapin osalta aluekokonaisuus muodostuu pääpiirteittäin reitille Ruka, Posio, Kemijärvi, Suomu, Pyhätunturi, Savukoski, Salla, Sallatunturi. Alueen sisältä kulkee hyvä tieyhteys sekä muutamia poikittaisia yhteyksiä. Alue sisältää myös Itä-Lapin kuntakeskukset, matkailukeskukset, kyliä, yksittäisiä majoituspalveluita, ohjelmapalveluita sekä kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyy mm. Ruka, Kitka, Livojärvi, Riisitunturi kansallispuisto, Kirintövaara, Posion kuntakeskus (Pentik), Sirniö (seppä), Korouoma, Auttiköngäs, Juujärvi, Kemijärven vesistö ja rannoilla olevat luonto- ja kulttuurikohteet, Kemijärven kaupunkikeskusta, Suomu, Kemijokivarsi (kauniit kylät), Pelkosenniemen kuntakeskus, Pyhä-Luosto matkailukeskus, Suvanto, Kairala-Luiro, Luiron suot, Kivitunturi, Vasatunturi, Savukosken kuntakeskus, Tenniöjoki+ jokivarren kylät, Joutsenaapa, Sallan rajanylityspaikka, Sallan kuntakeskus, Paikanselän

5 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS taistelualue, Salmijoen kanjoni, Sallatunturin matkailukeskus, Aatsinginhauta sekä Aatsingin ja Onkamon kylät, Oulangan kansallispuisto. Rovaniemellä aluekokonaisuus muodostuu Rovaniemen päätaajaman lähialueista Ounasjoki- ja Kemijokivarressa. Ounasjokivarren kyliä alueella ovat muun muassa Tapionkylä, Marraskoski, Patokoski, Meltaus ja Lohiniva. Kemijokivarren kyliä alueella ovat muun muassa Oikarainen, Viirinkylä, Vanttauskoski ja Autti. Muita alueeseen kuuluvia kyliä ovat muun muassa Sonka, Vikajärvi, Ylinampa, Alanampa ja Tiainen. Alueeseen sisältyy muun muassa Napapiirin retkeilyalue, Joulupukin pajakylä, SantaPark, Rovaniemen kaupunkikeskusta (Arktikum, Pilke, Korundi, Marttiini), Ounasvaara, Oikaraisen kulttuurimaisema sekä Ounasjokivarren kulttuuri- ja luonnonmaisemat. Alue sisältää lukuisia kyliä, yksittäisiä majoituspalveluja ja ohjelmapalveluja. Keskeisiä tieväyliä alueella ovat valtatie 4 sekä kantatiet 79 ja 81. Alueelta on myös yhteydet Leville, Ylläkselle, Syötteelle, Kemi-Tornio -alueelle, Sodankylään ja Venäjälle. Maakunnallisesti merkittävä matkailualue. Kehitetään kokonaisuuden matkailullista vetovoimaisuutta. Matkailukeskusten ja reitin varrella toimivien matkailupalveluyritysten yhteistyötä parantaa. Merkintä: mv 8416 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: SIMOJOKI-MARTIMOAAPA KEMIJOKIVARSI-TÖRMÄVAARA-KÄTKÄVAARA-JAATILA Matkailun vetovoimavyöhyke ulottuu Kemijokivarressa Jaatilan pohjoispuolelta aina Tervolan kunnanrajalle jatkuen Länsi-Lapin maakuntakaava-alueelle. Matkailun vetovoimavyöhyke sisältää kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeän alueen Ruikan kylä (mav 8145 Kemijoen jokivarsiasutus ja kirkkomaisemat), kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeän alueen Jaatilansaaren kylä (ma 4810) sekä energiahuollon kohteen Petäjäskosken voimalaitos (EN 2210). Seudullisesti merkittävä matkailualue. Kehitetään alueen matkailu- ja ohjelmapalveluita luonto-, kalastus ja kulttuurimatkailun yhteistoiminnallisena kokonaisuutena. Kehitetään loma-asutusta. Merkintä: A 5 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: SAARENKYLÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta pohjoiseen valtatie 4 ja Kemijoen välissä. Alueella on monipuoliset palvelut. Vuonna 2013 alueella asui 9118 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Rovaniemen kaupunkivyöhykkeeseen (kk 8501). Olemassa oleva taajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Merkintä: A 7 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: MUUROLA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta etelään noin 22 km valtatien 4:n varrella. Alueella on monipuoliset palvelut, joihin kuuluvat muun muassa kioski, ruokakauppoja, koulu, lukio, kirjasto ja päiväkoti. Vuonna 2013 alueella asui 996 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450). Olemassa oleva taajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Merkintä: A 21 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: ROVANIEMI Rovaniemen taajama-alue. Alueeseen kuuluvat muun muassa Korkalovaara, Ylikylä, Vennivaara, Länsikangas, Rantavitikka, Ounasmetsä, Ounasrinne ja Pöykkölä. Vuonna 2013 alueella asui ihmistä. Barentsin käytävä/murmanskin käytävä (LK 8450), Barentsin käytävä/jäämeren käytävä (LK 8451) ja Länsi-Lapin käytävä (8453) kohtaavat toisensa Rovaniemellä. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Rovaniemen kaupunkivyöhykkeeseen (kk 8501). Kaupungin keskustaajama. Rovaniemen taajama-aluetta kehitetään tiivistyvänä keskusta-alueena, jossa toteutetaan tehokas liikennejärjestelmä sekä parannetaan joukko- ja kevyen liikenteen yhteyksiä. Suunnittelussa otetaan huomioon arvokkaat luonto- ja kulttuuriympäristökohteet ja säilytetään rakennussuojelukohteet. Merkintä: A 22 Kunta: RANUA Päiväys: RANUA Ranuan keskustaajama sijaitsee Ranuanjärven rannassa. Ranuan päätaajama-alueen läpi kulkee kantatie 78. Vuonna 2013 alueella asui 1941 ihmistä. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) Alueella sijaitsee Ranuan kirkonkylän kulttuuriympäristökohteet -kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä kohde (ma 4832). Lisäksi alueella sijaitsee Salmilehdon aluemetsänhoitajan virkatalon rakennussuojelukohde (SR1 3124). Kunnan keskustaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen.

6 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: A 23 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: KOSKENKYLÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta itään Kemijoen ja Ounasvaaran välissä. Vuonna 2013 alueella asui 985 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Rovaniemen kaupunkivyöhykkeeseen (kk 8501). Olemassa oleva taajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Merkintä: A 25 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: ALAKORKALO-NISKANPERÄ Alue sijaitsee Rovaniemellä kaupungista etelään valtatien 4:n varrella. Vuonna 2013 alueella asui 885 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450), Rovaniemen kaupunkivyöhykkeeseen (kk 8501) ja Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Olemassa oleva taajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Merkintä: A 26 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: KEMIJÄRVEN PÄÄTAAJAMA Alueeseen kuuluvat keskustan tiiviisti rakennetut alueet sekä Tohmon ja Halosenrannan alueet. Kaupunkikeskustaa ympäröi Kemijärvi, Pöyliöjärvi ja Kemijoki sekä kymmenet vaaranselät. Vuonna 2013 alueella asui 4603 ihmistä. Alue sijaitsee Barentsin käytävän/murmanskin käytävän (LK 8450) ja Barentsin käytävän/jäämeren käytävän risteyksessä (LK 8451). Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Osa Kemijärven keskustan kulttuuriympäristökohteista (ma 5916) sijaitsee alueella. Kemijärvi-Sodankylä - ratayhteyslinjaus kulkee alueen läpi. Kaupungin päätaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Keskustassa kehitetään matkailun edellytyksiä. Tohmo-Halosenranta aluetta kehitetään kylämäisenä. Merkintä: A 27 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: KALLAANVAARA-ISOKYLÄ SOPPELA Alue sijaitsee päätaajamasta itään päin. Kallaanvaaran alueella on kerrostalovaltaista aluetta ja Isokylä-Soppela alue on pientalovaltaista aluetta (kylämäistä). Vuonna 2013 alueella asui 1085 ihmistä. Alue sijaitsee Barentsin käytävän/murmanskin käytävän (LK 8450) ja Barentsin käytävän/jäämeren käytävän risteyksessä (LK 8451) ja kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) Taajama-alue. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Isokylä-Soppela aluetta kehitetään kylämäisenä. Merkintä: A 28 Kunta: PELKOSENNIEMI Päiväys: PELKOSENNIEMI Alue sijaitsee Kemijoen länsipuolella ja valtatie 5 menee alueen halki, jakaen taajaman tien molemmin puolin. Vuonna 2013 alueella asui 365 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/jäämeren käytävään (LK 8451), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8001). Alueella sijaitsevat rakennussuojelukohteet Pelkosenniemen kirkko ja paloasema (SR 3161) sekä nimismiehen ja metsähallituksen puustelli (SR 3162). Pelkosenniemen kirkonkylä kuuluu osin myös kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeään alueeseen (mav 8145). Kunnan keskustaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen Taajama kuvaa kehitettään kylämäisenä, erityistä huomiota tienvarsinäkymien kohentamiseen. Merkintä: A 29 Kunta: POSIO Päiväys: AHOLA Keskusta jakautuu useampaan osaan, jotka ovat irrallaan toisistaan. Vuonna 2013 alueella asui 1453 ihmistä. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Alue sijaitsee myös kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeellä. Alueelle sijoittuvat matkailu-/virkistyskohde Kulttuurikeskus Pentikmäki (rm 883) ja rakennussuojelukohde Posion kirkko (SR 3163). Kunnan keskustaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen Keskustarakenteen tiivistäminen sekä keskustan ja Pentikin mäen yhteyden kehittäminen (raitti).

7 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: A 30 Kunta: SALLA Päiväys: SALLA Alueen halki kulkee Kemijärventie sekä Kuusamontie, jonka varteen pääosa liike- ja palvelurakentamisesta on sijoittunut. Vuonna 2013 alueella asui 1791 ihmistä. Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450) ja Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Alueella sijaitsee rakennussuojelukohde Sallan kirkko (SR1 3129). Keskustaajaman koillispuolella sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue Salpalinja: Joutsijärvi, Ruuhijärvi, Iso Sarvilampi (mav 4611). Kunnan keskustaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Turvattava kirkon ja panssariesteiden näkyminen ja säilyminen. Merkintä: A 31 Kunta: SAVUKOSKI Päiväys: SAVUKOSKI Vuonna 2013 alueella asui 454 ihmistä. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Alue sijaitsee osittain erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Alue on Savukosken kirkonkylän kulttuurimaiseman kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta (ma 4826). Alueella sijaitsee matkailu/-virkistyskohde Savukosken keskustan matkailukohteet (rm 887) ja riistanhoitoyhdistyksen ampumarata (EA 2868). Kunnan keskustaajama. Lisärakentaminen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan nykyiselle asemakaava-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen olemassa olevaa rakennetta täydentäen ja eheyttäen. Turvattava keskustan hyvän ympäristön säilyminen. Merkintä: AA 82 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: NIVANKYLÄ Alue sijaitsee Ounasjoen varressa noin seitsemän kilometriä pohjoiseen Rovaniemen keskustasta. Vuonna 2013 kylässä asui 334 asukasta. Kylän palveluihin kuuluu muun muassa koulu, kirjasto ja kansalaisopisto. Kylässä on myös urheilukenttä ja kuntorata. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Rovaniemen kaupunkivyöhykkeeseen (kk 8501). Alue sisältyy myös Länsi-Lapin käytävään (LK 8453). Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Merkintä: AA 83 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: SINETTÄ Alue sijaitsee Ounasjoen varrella noin 17 km Rovaniemen keskustasta Kittilän suuntaan. Vuonna 2012 kylässä asui 558 asukasta. Kylässä on muun muassa koulu, kirjasto, päiväkoti, nuorisotila, hammashoitola, iltapäiväkerhotoimintaa sekä neuvola- ja lääkäripalveluja. Kylässä on myös kappeli, kauppa, huoltoasema ja ravintola. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia tarjoavat muun muassa pururata, laavu Ounasjoen rannassa sekä näköala- ja nuotiopaikka. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401), Songan-Sinetän-Meltauksen maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8046) ja Ounasjokivarren kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeään alueeseen (mav 4816). Alue sisältyy myös Länsi-Lapin käytävään (LK 8453). Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Merkintä: AA 84 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: HIRVAS-RAUTIOSAARI Alue sijaitsee molemmin puolin Kemijokea noin 10 km Rovaniemen keskustasta Kemin suuntaan. Vuonna 2013 alueella asui 1122 asukasta. Hirvaalla on ala-asteen koulu, päiväkoti ja kansalaisopistotoimintaa. Hirvaalla on myös muun muassa jääkiekkokaukalo ja hiihtolatuja, kolme veneenlaskupaikkaa, uimaranta, luontopolku sekä kolme laavua. Rautiosaaressa on ala-asteen koulu, päiväkoti ja vanhusten palvelukoti. Alueen ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Alue sijaitsee Rovaniemen kaupunkivyöhykkeellä (kk 8501). Alue kuuluu Barentsin käytävään/murmanskin käytävään (LK 8450). Alueella sijaitsee rakennussuojelukohde Hirvaan rautatiepysäkki (SR1 3125). Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Merkintä: AA 98 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: HALOSENRANTA Alue sijaitsee Kemijärven keskustan eteläpuolella. Vuonna 2013 alueella asui 182 asukasta. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sijaitsee Kemijärven kaupunkivyöhykkeellä (kk 8502). Alueeseen sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue/kohde Halosenrannan kylä (ma 5917). Alueen eteläosassa sijaitsee osa tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialuetta. Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta.

8 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: AA 99 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: SOPPELA Alue sijaitsee Kemijärven keskustasta noin 11 km kaakkoon. Vuonna 2013 alueella asui 263 asukasta. Alue kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sinne sijoittuu Soppelan kylän kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alue (ma 5919). Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Merkintä: AA 362 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: NORVAJÄRVI Alue sijaitsee noin 10 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Vuonna 2013 kylässä asui 154 asukasta. Alueen virkistysmahdollisuudet ovat hyvät. Kylän uimarannalla on rantalentopallo- ja petanque -kenttä sekä kota. Alueella on myös vesilentosatama. Alue sijaitsee Rovaniemen kaupunkivyöhykkeellä (kk 8501). Asuntovaltainen taajama. Aluetta kehitetään täydentäen ja eheyttäen olemassa olevaa asutusrakennetta. Merkintä: at 410 Kunta: RANUA Päiväys: TOLJA Kylä sijaitsee kunnan päätaajamasta noin 9 km pohjoiseen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 171. Keskuskylä kuuluu Simojokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 370 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: MELTAUS Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 50 km pohjoiseen Ounasjoen varrella. Kylässä on kauppa, jossa on asiamiesposti ja internetyhteys. Kaupan pihassa on polttoaineen jakelupiste. Kylässä on lisäksi baari, jossa on myös polttoaineen jakelupiste. Kylän palveluja ovat myös koulu, päiväkoti ja terveydenhoitaja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 156. Keskuskylä sisältyy Länsi-Lapin käytävään (LK 8453). Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Songan-Sinetän-Meltauksen maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8046) ja sijaitsee Ounasjokivarren kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeällä alueella (mav 4816). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 374 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: LOHINIVA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 80 km pohjoiseen Ounasjoen varrella. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 57. Kylässä toimii kauppa, jossa on myös postin ja apteekin palvelut. Kylässä on lisäksi kahvila-ravintola. Lohinivan ympäristössä Ounasjoen läheisyydessä on paljon vapaa-ajan asuntoja. Keskuskylä sisältyy Länsi-Lapin käytävään (LK 8453). Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Kylä on pohjavesialueella. Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella. Merkintä: at 377 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: YLINAMPA Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 38 km koilliseen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 77. Keskuskylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja Barentsin käytävään/jäämeren käytävään (LK 8451). Kylä sijaitsee Vikajärven-Tiaisen maaseudun kehittämisen kohdealueella (mk 8047). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 378 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: VIKAJÄRVI Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 25 km koilliseen. Kylässä on monipalvelukeskus, jossa toimii peruskoulu, kirjasto, kansalaisopisto, päiväkoti, kylätoimikunta, kyläseura ja erilaisia kerhotoimintoja. Lisäksi monitoimikeskuksessa on liikuntasali ja urheilukenttä jääkiekkokaukaloineen. Kylässä on myös kauppa, jossa on kauppapalvelujen lisäksi baari, posti sekä polttoaine- ja tarvikejakelu. Vikajärven rannassa on monitoimintaranta, jossa on uimarannan lisäksi laavu ja lasten leikkipaikka. Lähistöllä on myös Napapiirin retkeilyalue ulkoilureitteineen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 146. Keskuskylä sijaitsee Barentsin käytävän/jäämeren käytävän (LK 8451) ja Barentsin käytävän/murmanskin käytävän (LK 8450) risteyksessä. Kohde kuuluuvikajärven-

9 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Tiaisen maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8047) ja Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoimaalueeseen (mv 8401). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 380 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: OIKARAINEN Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 18 km itään Kemijoen varrella. Kylän palveluja ovat muun muassa kirjasto ja nuorisotila. Kylä sijaitsee molemmilla puolin jokea. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 388. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Alueella sijaitsee tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella. Merkintä: at 383 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: VANTTAUSKOSKI Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 45 km itään Kemijoen varrella. Kylässä on peruskoulu, terveydenhuolto sekä Info- ja palvelupiste Siula. Kylän läheisyydessä on hiihtolatuja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 219. Kylä kuuluu Luusuan-Juujärven-Vanttauskosken-Tennilän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8007), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sijaitsee osin Viirinkylän kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella (ma 4803). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 389 Kunta: ROVANIEMI Päiväys: KIVITAIPALE Alue sijaitsee Rovaniemellä keskustasta noin 22 km Ranuan suuntaan. Kylässä toimii syksyllä 2002 laajennettu koulu liikuntatiloineen, kirjasto ja päivähoitopalveluja. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 240. Kylä kuuluu Kivitaipaleen-Narkauksen maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8045). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 395 Kunta: RANUA Päiväys: KUHA Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 10 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Kylässä on koulu. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 129. Kylä kuuluu Kuukasjärven-Kuhan-Impiön maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8044), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja maatalousalueeseen Kuha Kuusijärvi (MT 5108). Kylän länsiosa sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeällä alueella Kuhan kylä (mav 4601). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 397 Kunta: RANUA Päiväys: KUUKASJÄRVI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 21 km kuntakeskuksesta kaakkoon. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 84. Kylä kuuluu Kuukasjärven-Kuhan-Impiön maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8044) ja Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Kuukasjärven kulttuurimaisema (ma 4800). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 400 Kunta: RANUA Päiväys: ASMUNTI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 23 km kuntakeskuksesta etelään. Kylä on osin myös Pudasjärven puolella. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 78. Kylä kuuluu Asmunti-Telkkälän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8043) ja maatalousalueeseen Asmunti (MT 5107). Keskuskylä.

10 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Alueella säilytetään ja kehite-tään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 402 Kunta: RANUA Päiväys: IMPIÖ Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 32 km kuntakeskuksesta itään. Kylässä on koulu. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 54. Kylä kuuluu Kuukasjärven-Kuhan-Impiön maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8044) ja Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401). Kylä sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle Simojärven eränkäyntimaisema (ma 4802). Alueella sijaitsee tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 406 Kunta: RANUA Päiväys: POHJASLAHTI PIITTISJÄRVI Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 38 km kuntakeskuksesta koilliseen. Vuonna 2012 alueen asukasluku oli 103. Alue kuuluu Piittisjärven-Pohjaslahden-Kortteenperän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8048). Alue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Simojärven eränkäyntimaisema (ma 4802). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 408 Kunta: RANUA Päiväys: PORTIMO Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 20 km kuntakeskuksesta pohjoiseen. Kylässä toimii lomakeskus. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 87. Kylä kuuluu Simojokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehite-tään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 413 Kunta: RANUA Päiväys: ROVASTINAHO Alue sijaitsee Ranuan kunnassa noin 20 km kuntakeskuksesta länteen. Vuonna 2012 kylän asukasluku oli 115. Kylä kuuluu Simojokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8041). Keskuskylä. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 423 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: LUUSUA Luusua sijaitsee Kemijärven kaupungin eteläosassa, matkaa keskustaan on noin 30 km. Kylässä on muun muassa poro- ja lammastilat, huskysafaripalveluja, galleria ja Pirttikosken voimalaitos. Kylässä on myös majoituspalveluja. Vuonna 2012 kylässä oli 154 asukasta. Kylä kuuluu Luusuan-Juujärven-Vanttauskosken-Tennilän maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8007), Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen. Kylä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Luusuan kylä (ma 5922). Eteläisen Kemijokivarren suurin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 424 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: RÄISÄLÄ Räisälän kylä sijaitsee Suomun matkailukeskuksen kupeessa, matkaa keskustaan valtatie 5 kautta tulee noin 50 km ja suoraan Soppelan (lossi Kemijärven yli) kautta noin 30 km. Kylässä on kappeli. Vuonna 2012 kylässä asui 53 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sijaitsee Suomun matkailupalvelujen alueella (RM 1420). Kylä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Räisälän kylä (ma 4830). Matkailukeskukseen tukeutuva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maa-seudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella.

11 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ALUEKUVAUKSET LUONNOS Merkintä: at 425 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: JOUTSIJÄRVI Joutsijärven kylä sijaitsee valtatien 5 ja kantatien 82 varrella, matkaa keskustaan on noin 25 km. Kylässä on kauppa ja huolto-asema. Kylän keskellä on yksi Suomen Salpa-linjan kunnostetuista bunkkereista. Vuonna 2012 kylässä asui 101 asukasta. Kylä sijaitsee Barentsin käytävän/murmanskin käytävän (LK 8450) ja Koillis-Suomen käytävän risteyksessä (LK 8452). Kylässä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä kohde Salpalinja: Joutsijärvi (mav 4611). Pääteitten risteyksessä oleva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maa-seudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. mas? Merkintä: at 426 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: KOSTAMO Kostamon kylä sijaitsee päätaajamasta pohjoiseen Kemijoen itäpuolella, matkaa keskustaan on noin 15 km. Vuonna 2012 kylässä asui 122 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8001) ja sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Levärannan kylä-kummunkylä-kostamon kylä (ma 5921). Kylä kuuluu myös Barentsin käytävään/jäämeren käytävään (LK 8451) ja maatalousalueeseen Kostamo-Kummunkylä (MT 5101). Kylän alueella sijaitsee tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kemijokivarren itäpuolen suurin kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maa-seudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 427 Kunta: KEMIJÄRVI Päiväys: VUOSTIMO Vuostimo sijaitsee lähellä Kemijärven ja Pelkosenniemen kunnanrajaa valtatie 5 varrella. Vuonna 2012 kylässä oli 115 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401), Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8001) ja sijaitsee kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Kaakkurivaara-Autioniemi (ma 4831). Kylä kuuluu myös Barentsin käytävään/jäämeren käytävään (LK 8451). Kylän alueella sijaitsee tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Matkailukeskuksen vaikutusalueella oleva kylä. Loma-asutuksen edellytysten kehittämisellä pyritään tukemaan maaseudun pysymistä asuttuna. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maa-seudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoima-alueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Uudis- ja lisärakentaminen sovitetaan arvokkaaseen kulttuuriympäristöön ja maisemaan. Merkintä: at 428 Kunta: PELKOSENNIEMI Päiväys: PYHÄJÄRVI Kylä sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen yhteydessä, Pyhäjärven rannalla. Vuonna 2012 kylässä oli 87 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401) ja sijaitsee Pyhä- Luoston matkailupalvelujen alueella (RM 1419). Kylä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella Pyhätunturi (ma 5904). Matkailukeskukseen tukeutuva kasvava kylä. Vanha kyläalue pyritään säilyttämään pysyvälle asutukselle. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoimaalueella. Merkintä: at 429 Kunta: PELKOSENNIEMI Päiväys: KAIRALA Kylä sijaitsee kunnan päätaajamasta pohjoiseen Sodankylään menevän tien ja Kitisen varrella. Kylässä on säilynyt muutamia perinteisiä peräpohjalaistaloja. Kylän kymmenistä vanhoista taloista jotkut ovat 1800-luvun puolelta, useimmat 1900-luvun alkupuolelta. Vuonna 2012 kylässä asui 78 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401), Kemijokivarren maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (mk 8001), kaivostoiminnan kehittämisen vyöhykkeeseen ja Barentsin käytävään/jäämeren käytävään (LK 8451). Kylä sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeällä alueella Kairalan kylä Luiron kylä (mav 4819). Kylän alueella sijaitsee tärkeä tai vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Vanha kulttuurihistoriallinen kylä. Pyritään säilyttämään kylän arvokas ja perinteinen ilme. Alueella säilytetään ja kehitetään monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä, ottaen huomioon sijainti matkailun vetovoimaalueella ja maaseudun kehittämisen kohdealueella. Merkintä: at 430 Kunta: POSIO Päiväys: KULOHARJU Kylä sijaitsee päätaajamasta etelään noin 25 km. Kylässä on kauppa. Kylätalolla on liikuntasali, ulkotulipaikka sekä urheilu- ja leikkikenttä. Vuonna 2012 kylässä asui 62 asukasta. Kylä kuuluu Itä-Lappi Ranua Rovaniemi matkailun

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski SELOSTUKSEN LIITTEET LLH 30.11.2015 LIITE LIITE 1. ALUEKUVAUKSET ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

Lisätiedot

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA

ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LLH 8.12.2014 155LIITE 5 ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski SELOSTUKSEN LIITTEET 25.11.2014 LIITE 1. ALUEKUVAUKSET ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Planeko Oy KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoituksen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ) esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan miten alueen osalliset voivat

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kuntien tavoitteet

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kuntien tavoitteet Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava Kuntien tavoitteet Kuntakierros 13.-16.8.2013 Kemijärvi rata Sodankylään Kemijärveltä lyhintä reittiä Vikajärvi Kemijärvi tieyhteys merkittävästi parannettavaksi tieksi

Lisätiedot

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun

Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset matkailuun Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset Timo Huhtinen 22.12.2016 2 (10) 22.12.2016 Kuusiselän osayleiskaavan vaikutukset SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS... 3 2 LAPIN MATKAILUN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA 2040...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa Tornio 14.1.2012 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 1. ALUEKUVAUKSET

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 1. ALUEKUVAUKSET LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA LIITE 1. ALUEKUVAUKSET Länsi-Lapin maakuntakaava ALUEKUVAUKSET LIITE 1. Kunta KEMI, KEMINMAA, SIMO, TORNIO Muokkauspvm 22.3.2012 Kohde PERÄMERENKAARI Aluekuvaus Perämerenkaari

Lisätiedot

Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005

Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005 Koillis-Suomen strateginen yleiskaava Kuusamo, Posio, Salla, Taivalkoski Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.3.2005 Mitä suunnitellaan? Kuusamon kaupunki sekä Posion, Sallan ja Taivalkosken kunnat

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Tampereen läntiset väylähankkeet Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö Yleismääräykset Kehittämisvyöhykkeet

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.

Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa. MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8. Ratayhteysselvitys Sodankylä Kirkkoniemi osana Pohjois Lapin maakuntakaavaa MRL päivät, Levi Pirkka Hartikainen Sitowise Oy 30.8.2018 2 Jäämerenrataa suunniteltiin jo 1920 luvulla 3 Selvitystyön taustalla

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa:

Tarkemmat tiedot ovat luettavissa Pirkanmaan liiton maakuntakaavoituksen internetsivuilta osoitteessa: LIITE Ruoveden kunnan kaavoituskatsaus 2016 MAAKUNTAKAAVOJEN TARKASTELU Pirkanmaalla on valmisteilla uusi kokonaismaakuntakaava, joka voimaan tullessaan korvaa nykyisen Pirkanmaan 1. maakuntakaava n sekä

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA

ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA ROVANIEMEN ALUEIDEN KÄYTÖN STRATEGIA Strategian päivitys Rovaniemen valtuustoseminaari 19.-20.3.2012 Kimmo Vähäjylkkä AIRIX Ympäristö Oy 2 TAUSTA Strategian toteutus 2004-2006 PROSESSI Rovaniemen maalaiskunnan

Lisätiedot

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi

Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010

Lisätiedot

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke.

Merkinnällä osoitetaan sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Asumisen ja vapaaajanasumisen vetovoima-alue sekoittuneen vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun ja virkistyksen kehittämisvyöhyke. Suunnittelumääräys: Kehittämisvyöhykkeellä on mahdollista

Lisätiedot

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet:

Erityisenä painopisteenä Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavassa ovat seuraavat maakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet: Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 2. Vaihemaakuntakaavaluonnos Teknltk 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja täydennetään ja päivitetään kolmessa vaiheessa. Maakuntakaavan uudistamisen

Lisätiedot

I VIIKKO AJOPÄIVÄT Kirjastoauto lomailee Kirjastoauto p.

I VIIKKO AJOPÄIVÄT Kirjastoauto lomailee Kirjastoauto p. MAANANTAI SAIJA, NARUSKA, KOTALA Sarviselkä Vaarala, J. 14.20 14.30 Saija Alatalo 15.05 15.15 Entinen kauppa 15.20 15.35 Miuluskangas 15.40 15.50 Saariniemi, J. 15.55 16.05 Vaarala, T. 16.10 16.25 Pulkkaviita

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013

Kuva: Riitta Yrjänheikki. Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Kuva: Riitta Yrjänheikki Ylitornion maankäyttöstrategia Yhdistelmämalli 8.7.2013 Rakennemalliehdotus - YHDISTELMÄMALLI Tärkeää vahvistaa Ylitornion sijaintiin perustuvia kehittämismahdollisuuksia (kauppa,

Lisätiedot

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6 KAAVATILANNE KAAVATYÖTÄ OHJAAVAT ASIAKIRJAT Kaava-aluetta koskevat olemassa olevat kaavat, muut suunnitelmat ja selvitykset: 1. Valtakunnalliset

Lisätiedot

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN 1 TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN Tarkastelualueiden sijainti Järvi-Pohjanmaan jokaisesta kunnasta valittiin erikseen tarkasteltava, zoomattava kohdealue Aluetta on tarkasteltu yleispiirteisesti, kuvaamalla

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016

ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS. Rakenneyleiskaava 2016 ÄÄNEKOSKI RAKENNEYLEISKAAVAN SELOSTUS Rakenneyleiskaava 2016 VALITTU RAKENNEMALLI Uuden Äänekosken tuleva aluerakenne rakenneyleiskaava 2016 on muodostettu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niiden vertailun

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT JA AUKIOLOAJAT EURO PARLAMENTTIVAALIEN 2009 ENNAKKOÄÄNESTYKSESSÄ

ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT JA AUKIOLOAJAT EURO PARLAMENTTIVAALIEN 2009 ENNAKKOÄÄNESTYKSESSÄ ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT JA AUKIOLOAJAT EURO PARLAMENTTIVAALIEN 2009 ENNAKKOÄÄNESTYKSESSÄ Ennakkoäänestyspaikka Käyntiosoite Avoinna Kaupungintalo Hallituskatu 7 27.5. 29.5. klo 08.00 20.00 1.6. 2.6. klo

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014

KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA. Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN KAUPUNGIN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA Tulevaisuusmallin kartat 13.1.2014 KAUHAVAN STRATEGINEN ALUEIDENKÄYTTÖSUUNNITELMA TULEVAISUUSMALLI Vt 19 ja sen varren sekä profiililtaan erilaisten

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Nykyisen tien ja siltojen leventäminen sekä rakenteen parantaminen välillä Pelkosenniemi Savukoski. Savukosken taajamaan taajamajärjestelyjä

Nykyisen tien ja siltojen leventäminen sekä rakenteen parantaminen välillä Pelkosenniemi Savukoski. Savukosken taajamaan taajamajärjestelyjä ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN LIIKENNESELVITYKSEN TÄYDENNYS, LUONNOS SOKLIN LIIKENNEYHTEYKSIEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU TIEJAKSOITTAIN Suunta-antava vaikutusten merkittävyyden luokittelu + + Merkittävä tai erittäin

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia

Vastaajat. Vastauksia saatiin kaikkiaan ( mennessä) 438 kappaletta. Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia 1 Vastaajat Vastauksia saatiin kaikkiaan (7.9.2014 mennessä) 438 kappaletta Vastaajista noin 60 % miehiä, 40 % naisia Ikäjakauma painottuu 40-69 vuotiaisiin, mutta vastaajia kaikista ikäryhmistä Vastaajista

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Tekninen lautakunta 38 07.04.2015 Kunnanhallitus 94 20.04.2015 Lausunto Pohjois-Pohjanmaan 2. Vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Teknltk 07.04.2015 38 Pohjois-Pohjanmaan alueella voimassa olevia maakuntakaavoja

Lisätiedot

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen

MAL-työpaja. Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja Hannu Luotonen MAL-työpaja Maankäytön näkökulma Hannu Luotonen Tekninen johtaja 1 KOUVOLAN RAKENNEMALLI Alueiden käytön kehityskuva Ekotehokas yhdyskuntarakenne Keskusten kehittäminen Maaseudun palvelukylät Olevan infran

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat?

Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää ? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Millä tavalla alueiden kyliä tulisi kehittää 2017-2021? Mitä kylät ja ihmiset tarvitsevat? Aluelautakunta-alueiden työpajat 8.11.-2.12.2016 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 19.12.2016 Asukkaiden esitykset;

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsiosa, toimijana Ramboll Kemi-Tornion seutukunta

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan muutos Tilojen 57:30, 57:33, 57:54, 57:56 ja 57:86 alueella

Rovaniemen kaupunki Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan muutos Tilojen 57:30, 57:33, 57:54, 57:56 ja 57:86 alueella Rovaniemen kaupunki Oikaraisen kylän ja Jyrhämäjärven yleiskaavan muutos Tilojen 57:30, 57:33, 57:54, 57:56 ja 57:86 alueella OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelupalvelukeskus 2010 SUUNNITTELUALUE:

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski

MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski LLH 8.12.2014 155 LIITE 1 ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski TIIVISTELMÄ 8.12.2014 2 3 MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA?

Lisätiedot

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Rovaniemi Kemijärvi Pelkosenniemi Posio Ranua Salla Savukoski TIIVISTELMÄ 28.11.2016 LLH 28.11.2016 101 LIITE 6. 2 3 MIKÄ MAAKUNTAKAAVA ON JA MITEN SE VAIKUTTAA?

Lisätiedot

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B

PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B FCG Planeko Oy LIITE 4 PELKOSENNIEMEN KUNTA PYHÄTUNTURIN ASEMAKAAVA, OSA-ALUE B Liikenneselvitys 25.3.2009 0545-D1019 FCG Planeko Oy Liikenne LIITE 4 1(5) Pelkosenniemi Pyhätunturin asemakaava, Osa-alue

Lisätiedot

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140

Ala-Ounasjoen tontti-ilta Sinetän monitoimitilassa osallistujia 140 TONTTI-ILLAT ROVANIEMEN PALVELUKYLISSÄ Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen. Kaupunki on kasvanut viime vuosina reippaasti ja tämän vuoksi rakentamisen

Lisätiedot

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena

Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Omaishoitajaliitto Lähellä ja tukena Lähdetieto: Liirum laarum 5.4.2019 Seminaari Matti Meikäläinen Omaishoitajista pääasialliset auttajat, n. 300 000 naisia 61% miehiä 39% ei-työelämässä 34-54% ansiotyössä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e) indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen IISALMEN YLEISKAAVA strateginen 3 MALLIA KAUPUNGIN KEHITTÄMISEKSI IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Iisalmen yleiskaava tavoitteet Kaupunkistrategiasta väestötavoite

Lisätiedot

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin Harri Pitkäranta, ympäristöministeriö Kymenlaakso pohjoisella kasvukäytävällä Eduskunta 7.11.2013 Kaakkois Suomen markkina alueet ja niiden

Lisätiedot

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA ELINKEINOT JA PALVELUT ASUMINEN JA LOMA-ASUMINEN LIIKENNE JA TEKNINEN HUOLTO VIRKISTYSALUEET JA REITIT ARVOKKAAT YMPÄRISTÖT ELINKEINOT JA PALVELUT ALKUTUOTANTO Maatalous >

Lisätiedot

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ

ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ ALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1 Rakennemallin mitoitus Varsinainen tarkastelu kahden vaihtoehdon välillä, joissa kummassakin pohjana valittu yhdyskuntarakenne (VE 1 + VE 3) Alenevan kehityksen trendi

Lisätiedot

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta

Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta LIITE 9 Niemenharjun asemakaavan muutoksen ja laajennuksen liikenteellisten vaikutusten arviointi Pihtiputaan kunta Luonnos 13.5.2015 SISÄLTÖ 1 LÄHTÖKOHDAT... 4 2 NYKYTILA... 4 2.1 Liikenneverkko... 4

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys

Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella. Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Liite 5. Kemijärvi, vesikasvikartoitus Linjatiedot vuoden 2010 kartoituksen perusteella Linja- Pistetyyppi Vyöhyke Syvyys Koordinaatit (YK) tunnus m X Y 4 Linjan alkupiste Ruoko 0 7397760 3523928 4 Vyohykkeen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset

Mäntsälän maankäytön visio 2040. Rakennemallien kuvaukset Mäntsälän maankäytön visio 2040 Rakennemallien kuvaukset 1 Sisällysluettelo 1 Rakennemallien kuvaukset... 3 1.1 Kaikilla mausteilla... 4 1.2 Pikkukaupunki... 6 1.3 Nykymalliin... 8 2 Vaikutusten arviointi...virhe.

Lisätiedot

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva

312 Hirmunkatu Alueella on vanhaa ja uutta omakotiasutusta. 313 Juusonkatu Pienalue on rautatien ja Perämerentien väliin sijoittuva 3 KIVIKON SUURALUE 31 KIVIKON TILASTOALUE 34 Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Kemi- Tornion lentokentän väliin sijoittuvat Kemin koillisosat Tervaharjulta ja Kivikolta Perta-aavalle. Kivikon suuralue

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö

Lisätiedot

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella

ASUMINEN. Asumisen kasvavat vyöhykkeet. Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella LUONNOS ASUMINEN 27 Asumisen kasvavat vyöhykkeet Tiiviimmän asutuksen taajamat hyvien liikenneyhteyksien varrella Kinnula Pihtipudas Sekoittuneet vakituisen asumisen, vapaa-ajan asumisen sekä matkailun

Lisätiedot

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting

PANEELI: LIIKENNESTRATEGIAT JA KÄYTÄNTÖ MITÄ POHJOISESSA PITÄISI TEHDÄ? L M. Hanne Junnilainen Liikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting PANEEI: K K F IIKENNESTRATEGIAT A KÄYTÄNTÖ MITÄ POHOISESSA PITÄISI TEHDÄ? M Hanne unnilainen iikenne- ja maankäyttöasiantuntija Kiila Consulting APIN IIKENNEPÄIVÄ 2017 27.11.2017 AUEEISTEN ENTOASEMIEN

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA

LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA Lapin Liitto LAUSUNTO ROVANIEMEN ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVALUONNOKSESTA I Rovajärven ampuma- ja harjoitusalue (EAH2900) (kaavaselostus s. 186-194) Kaavaluonnoksessa on esitetty kolme vaihtoehtoa Rovajärven

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

SUUNNITTELUPERIAATTEET

SUUNNITTELUPERIAATTEET Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle

Lisätiedot

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET

ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET LLH 27.4.2015 51 LIITE 6 1/242 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ NIIHIN ANNETTAVAT VASTINEET Luonnosvaiheen kuuleminen 15.12.-30.1.2015

Lisätiedot

1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely

1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely LLH 17.2.2014 12 LIITE 8 1 11.2.2014 ROVANIEMEN JA ITÄ-LAPIN MAAKUNTAKAAVAN RATAYHTEYSSELVITYS LINJAUSVAIHTOEHDOT 1. Ratalinjausvaihtoehtojen esittely Vaihtoehtolinjausten VE1, VE1A, VE2, VE3 ja VE5 ratalinja

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

LAPIN SEUTUKAAVALIITON JULKAISUJA Lainaukset JULKAISUSARJA A. 1. Lapin läänin keskusverkko

LAPIN SEUTUKAAVALIITON JULKAISUJA Lainaukset   JULKAISUSARJA A. 1. Lapin läänin keskusverkko LAPIN SEUTUKAAVALIITON JULKAISUJA 1973-1994 Lainaukset email: info@lapinliitto.fi JULKAISUSARJA A 1. Lapin läänin keskusverkko 2. Lapin läänin väestö ja työvoima 1960-2000 3. Hallinnon toimipiirit Lapissa

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos

Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen rajaus. Maanmittauslaitos 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelien 35-39 ja 153 KL-, RM-, RT- ja YK-alueiden, VL-alueiden sekä katualueen ja yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatun alueen sekä vesialueen (Keselmäjärven

Lisätiedot

Liite 3. Kaavoitus. Savukoski. Pelkosenniemi. Kemijärvi Rovaniemi. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys.

Liite 3. Kaavoitus. Savukoski. Pelkosenniemi. Kemijärvi Rovaniemi. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavoitus Liite 3 Vaihtoehto VeAb Lokka-Koitelainen -Kevitsa oyk Vaihtoehto VeB Vaihtoehto VeC Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö-

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä

Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Työpajatilaisuudet Oulunsalon maankäytön kehittämisestä Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestivät 2.6. ja 10.6.2015 kaksivaiheisen työpajatilaisuuden Oulunsalon keskustan ja asemakaavoitetun alueen

Lisätiedot

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Lapin liikenneturvallisuustoimija Lapin liikenneturvallisuustoimija Työn esittely 12.5.2016 Noora Airaksinen Teemu Kinnunen Lappi toimija-alueena Kaksi toimija-aluetta: Länsi Itä Kemi-Tornion seutukunta (n. 60 300 as.) Kemi, Keminmaa,

Lisätiedot

Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017

Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017 Tontti-illat Rovaniemen palvelukylissä 2017 ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ 1. TONTTI-ILLAT ROVANIEMEN PALVELUKYLISSÄ Rovaniemen kaupungilla on tiivis keskusta ja laaja maaseutuympäristö kymmenine kylineen.

Lisätiedot

Elinvoimainen kyläalue

Elinvoimainen kyläalue Elinvoimainen kyläalue Lapin maaseudun tulevaisuuden näkymiä ja pohdintoja LATUA = Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet MTT, Eteläranta 55, 96300 Rovaniemi Pohdiskelua MATKAILUSTA 2,2 milj. yöpymistä

Lisätiedot