Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Transkriptio

1 Projektisuunnitelma Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tapio Nissilä Ensimmäinen luonnos Tapio Nissilä Toinen luonnos Tapio Nissilä Ensimmäinen täysiversio Tapio Nissilä Muutokset asiakkaan kommenttien perusteella Tapio Nissilä Viimeistely ps-vaiheen julkaisua varten

2 Sisällysluettelo 1. Johdanto Projektin tavoite Projektin kattavuus Tuote ja ympäristö Oikeudet työn tuloksiin Termit ja määritelmät Asiakkaan nykyinen ratkaisu Projektin toteutusperusteet Projektin budjetti Mahdolliset muutokset projektiin Projektin ohjaus Projektin organisaatio Projektiryhmän esittely Digitan projektiorganisaatio Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektiryhmän tavoitteet Asiakkaan tavoitteet Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin päättämiskriteerit Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita Projektin resurssit Työtilat Työvälineet Muut resurssit Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut Työkalut Menetelmät Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi Vaiheet ja niiden sisältö Projektin suunnittelu Toteutusvaihe Toteutusvaihe Toteutusvaihe Luovutus Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus Standardit, direktiivit ja määräykset Riskienhallintasuunnitelma Koulutussuunnitelma Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma Asennussuunnitelma Käyttöönottosuunnitelma...32 Projektisuunnitelma 2

3 15. Lähteet Liitteet...34 Projektisuunnitelma 3

4 1. Johdanto Tässä projektisuunnitelmassa kuvattavan projektin tarkoituksena on tutkia ja kehittää menetelmä jolla digi-tv ympäristöön voidaan toteutettaa kuvamateriaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. Projekti tehdään Teknillisen Korkeakoulun kurssin T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö harjoitustyönä ja se kestää lukuvuoden, arviolta Projektiryhmän jäsenet (seitsemän henkilöä) ovat TKK:n opiskelijoita. Projekti tehdään Digita Oy:lle. Projektin toteutuksesta, oikeuksista sekä korvauksesta projektiryhmälle on sovittu erikseen. Projektiryhmälle jää tekijänoikeudet projektin tuotoksiin. Digitalle myydään käyttö- ja jatkokehitysoikeus projektin tuotoksiin. 1.1 Projektin tavoite Projektin tavoite voidaan tiivistää yhdeksi lauseeksi seuraavasti: Projektin tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa ohjelmisto jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 1.2 Projektin kattavuus Itsenäisten sovellusten kehittäminen digi-tv:hen on suhteellisen yksinkertaista. Jotta olisi mahdollista tuottaa kaupallisesti mielekkäitä ja toimivia sovelluksia, on synkronointi kuvasignaalin kanssa välttämätön. Standardeissa ei ole yksiselitteisesti kerrottu miten tämä toteutetaan. Myöskään työkaluja synkronoinnin toteuttamiseksi ei ole olemassa. Tämä projektin tarkoituksena on selvittää ja keksiä menetelmä synkroinoinnin toteuttamiseksi, sekä mahdollisesti ohjelmallinen sovellus jolla synkronointi voidaan toteuttaa. Projektin pääasiallinen tuote on synkroinoinnin toteuttaminen, mahdollisesti luomalla uusi tiedonsiirtoprotokolla tai muu vastaava tapa linkittää sovellukset kuvasignaaliin. Tässä yhteydessä tullaan toteuttamaan myös muutama työn teolle välttämätön tai hyödyllinen komponentti kuten koordinaattien piirtotyökalu sekä esimerkki Xlet sovellus jolla työn tuloksia testataan ja esitellään. Projektisuunnitelma 4

5 Ideana on lisätä lähetettävään ohjelmavirtaan parametritietoja videokuvan objekteista. Parametrien lisääminen voi olla automaattista, eli tapahtua esim. hahmontunnistuksen kautta, tai se voi tapahtua jonkin videoeditointijärjestelmän kautta. Tähän sopivan tavan valitseminen tehdään projektin aikana. 1.3 Tuote ja ympäristö Digitan tarkoituksena on käyttää lopputuloksena syntyvää menetelmää sekä ohjelmistoja Digi-tv:n ohjelmasisällön tuottamiseen. Digita Oy tarjoaa asiakkailleen työkalut ohjelmasisällön tuottamiseen. Menetelmää tultaneen käyttämään pohjana uudelle sovelluskehitysprojektille jossa tavoitteena on menetelmän lopullinen, kaupallinen ohjelmistototeutus. 1.4 Oikeudet työn tuloksiin Oikeuksista on sovittu Digitan kanssa erikseen. Projektisuunnitelma 5

6 2. Termit ja määritelmät Projektissa käytettävät termit ja määritelmät kootaan tähän taulukkoon projektin edetessä. Ensimmäisessä vaiheessa (PS) ne pidetään omassa dokumentissa versiohallinnan ja päivitysten helpottamiseksi. Termi Määritelmä Huomioita Projektisuunnitelma 6

7 3. Asiakkaan nykyinen ratkaisu Digitalla ei ole tällä hetkellä mitään ratkaisua jonka tämä projekti korvaisi. Tämä johtuu siitä, että projekti on uudelle sovellusalueelle tähtäävä tutkimusja kehitysprojekti, jonka tavoitteena on osaltaa tukea uuden tuotteen, digitv:n, tuotantoonottoa. Mitä muuta Digitalle on olemassa tähän ympäristöön. Kuvaus lähetysjärjestelmästä tulee tähän. Digitan henkilöt Jouni Ikonen, Mika Sorsa ja Teppo Ahonen antavat materiaalia. Projektisuunnitelma 7

8 4. Projektin toteutusperusteet Digita Oy vastaa radio- ja televisio-ohjelmien lähettämisestä Suomessa. Toteutamme maanpäällisen radio- ja televisioverkon digitalisoinnin ja kehitämme digi-tv-tuotteita. Digitan tehtävänä on kehittää digi-tv tuotteita joiden avulla television digitalisointia voidaan viedä eteenpäin ja kehittää kaupallisesti menestyviä tuotteita. Tämä projekti on osa digitalisoinnin kehitystyötä, tarkoituksena löytää tapoja televisiokuvan ja digi-tv sovellusten yhteistoiminnan mahdollistamiseksi. Mahdollisia sovelluskohteita tämänkaltaiselle palvelulle on useita, esimerkkinä mainittakoon vedonlyönti autokilpailuilla; autoa klikkaamalla käyttäjä saa tiedot autosta, kuljettajasta sekä mahdollisuuden lyödä vetoa kuljettajan puolesta. 4.1 Projektin budjetti Digitan budjetti tälle projektille on noin markkaa. Tämä sisältää projektiryhmän korvauksen sekä kurssille maksettava korvaus mk. Muut kustannukset laitteistoihin, välineisiin, tiloihin jne. eivät mene tämän projektin budjetista. Digitan henkilöstön tähän projektiin käyttämä aika on myös laskettava kustannukseksi. Tämä on arviolta n markkaa (kaksi henkilöä osallistuu 10 tuntia / hlö kuukaudessa projektin ohjaamiseen seitsemän kuukauden ajan). On huomattava, että koska mitään vastaavaa järjestelmää ei tällä hetkellä ole käytössä, järjestelmän vaihdosta tulevia riskejä ja kustannuksia ei ole. Projektin onnistuessa tavoitteiden mukaisesti, saa Digita käyttöönsä menetelmän jolla interaktiivisten sovellusten toteuttaminen on mahdollista. Tämä ei ole kuitenkaan lopullinen kaupallinen tuote. Jotta tästä saataisiin tehtyä lopullinen tuote, täytynee ohjelmistototeutus tehdä uudestaa osittain tai kokonaan ja liittää Digitan muuhun tuotantoympäristöön. Lisäksi sovelluksesta tehtäneen muutama eri versio erityyppiseen käyttöön. Tämän kaltaisen tuotteen hyöty Digitalle on suuri, sillä valmiiden määrittelyjen ja teknisen toteutuksen pohjalle on helppoa ja kustannustehokasta tehdä uusi ohjelmistototeutus riskittömästi. Projektin onnistuessa yli odotusten, saa Digita valmiin ohjelmiston jolla on mahdollista toteuttaa interaktiivisia ja synkronoituja sovelluksia digi-tv ympäristöön. Mikäli Digita on ensimmäinen toimija jolla on tällainen teknologia käytössään, on Digitan saavuttaman first mover -aseman kaupallinen merkitys huomattava. Tällöin Digitalla on mahdollisuus olla markkinoilla ensimmäinen toimija ja saada huomattava markkina-asema (markkinat ovat alussa luultavasti suhteellisen pienet). Projektisuunnitelma 8

9 Riippuu hyvin paljon digi-tv markkinoiden kehitysvaiheesta miten suuri kaupallinen hyöty tästä on saatavilla. Tällä hetkellä digi-tv markkinoilla ei ole kotipäätteitä, joten loppukäyttäjiä ei vielä ole. Tämän takia markkinoiden kokoa ja täten potentiaalia on vaikea hahmottaa. Kilpailijatietoa ei kirjata tähän projektisuunnitelmaa johtuen siitä että tämä projektisuunnitelma julkaistaan TKK:n puolesta internetissä. 4.2 Mahdolliset muutokset projektiin Mahdolliset muutokset projektiin tehdään projektin aikataulun ja työmäärän puitteissa. Työmäärä on arviolta 200 tuntia per henkilö, yhteensä arviolta henkilötyötuntia. Projekti sijoittuu aikavälin sisälle valmistuen viimeistään Tarkat päivämäärät sovitaan vaihe kerrallaan. Kaikki muutokset projektin sisältöön tehdään kirjallisesti. Muutos on hyväksytty kun sekä Digitan ohjausryhmä että projektiryhmä on muutoksen ja sen seuraukset hyväksynyt. 4.3 Projektin ohjaus Projektin ohjaus tapahtuu projektin vaiheistuksen kautta. Yksi projekti vaihe kestää n. 1 2 kuukautta, ja sen sisältö sovitaan kirjallisesti ennen ko. vaiheen alkua. Yksittäisen vaiheen sisällön ja tavoitteiden määrittely tehdään yhdessä Digitan ja projektiryhmän toimesta kirjallisesti tähän projektisuunnitelmaan. Yksittäisen vaiheen sisältöä ja tavoitetta ei voida muuttaa kesken vaiheen. Mahdolliset muutokset siirtyvät oletusarvoisesti seuraavaan vaiheeseen. Mikäli projektia halutaan muuttaa aikataulun ja työmäärän osalta, tehdään se tämän projektin ja projektisuunnitelman ulkopuolella. Projektisuunnitelma 9

10 5. Projektin organisaatio Projekti jakautuu kolmeen intressiryhmään; 1. projektiryhmä 2. Digitan ohjausryhmä 3. Teknillinen korkeakoulu (kurssi) Projektiryhmä koostuu Teknillisen korkeakoulun opiskelijoista jotka suorittavat työn. Projektiryhmän koko on seitsemän henkilöä, tarkempi esittely alla. Projektiryhmä kiinnitetään projektiin sopimusten kautta, kukin henkilökohtaisesti. Digitan ohjausryhmä asiakas ja projektin toimeksiantaja. Digita määrittelee ohjausryhmän itse. Teknillinen korkeakoulu liittyy projektiin seurannan ja raportoinnin muodossa. Koska kyseessä on harjoitustyö, raportoidaan työn etenemisestä Teknilliselle korkeakoululle. Digita ja projektiryhmä sopivat erikseen mitkä asiat ovat sellaisia joista ei voi liikesalaisuuksien puitteissa raportoida. On mahdollista, että projektin kuluessa on tarvetta kommunikoida myös muiden tahojen (kuten laitteisto- ja ohjelmistovalmistajat) kanssa. He eivät kuitenkaan ole projektin kannalta interessiryhmiä. 5.1 Projektiryhmän esittely Projektiryhmän yhteystiedot ja esittely ovat ohessa. Jokaisella projektiryhmän jäsenellä on projektitasolla oma rooli. Vastuualueet ja vastaavat nimetään vaihe kerrallaan projektin edetessä. Näin toimitaan siksi, että projektin alkuvaiheessa ei vielä tiedetä työnositusta kovin tarkasti. Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Tapio Nissilä, 44592W Projektipäällikkö Mika Ståhlberg Mika Ståhlberg, 41811N Pääsuunnittelija Nimetään vaihekohtaisesti Oskari Pirttikoski, 45020L Testausvastaava Nimetään vaihekohtaisesti Riku Hurmalainen, 46738V Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Tuomas Lindström, 45545C Ohjelmoija Nimetään vaihekohtaisesti Pekka Koskinen, 45510F Dokumenttivastaava Nimetään vaihekohtaisesti Ville Vaittinen, 47274C Menetelmävastaava Nimetään vaihekohtaisesti Projektisuunnitelma 10

11 5.2 Digitan projektiorganisaatio Digita Oy:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Vesa Erkkilä Asiakas Matti Vuorio Ohjaaja 5.3 Teknillisen korkeakoulun yhteyshenkilöt TKK:n osuus projektissa on tukea projektiryhmää menetelmien ja työtapojen osalta. TKK:n puolelta projektiin osallistuvat seuraavat henkilöt: Nimi Yhteystiedot Rooli Varahenkilö Cemo Timucin Mentor Projektisuunnitelma 11

12 6. Projektin tavoitteet ja päättäminen Projektin tarkoituksena on toteuttaa ohjelmistotuote jonka avulla on mahdollista tuottaa digi-tv ympäristöön kuvasignaalin kanssa synkronoituja sovelluksia. 6.1 Projektiryhmän tavoitteet Projektiryhmän tavoitteena on kurssin hyväksytty suorittaminen sekä Digitan kanssa tehdyn sopimuksen täyttäminen. Sisällöltään nämä tavoitteet ovat yhteneviä, sillä projekti täyttää kaikki kurssin kriteerit. Digitan suuntaan tavoitteet ovat kaupallisesti painottuneita, eli ratkaisun pitää olla toimiva sekä mielekäs eteenpäin kehittämisen kannalta. Teknillisen korkeakoulun suuntaan tavoitteena on arvosana 4 (asteikolla 0 5). Tavoitteena on myös tehdä projekti ohjelmistokehityksen menetelmiä järjestelmällisesti käyttäen. Toissijaisina tavoitteina projektiryhmällä on tutustuminen uuteen ja kasvavaan sovellusalueeseen. Aiheen mielenkiintoisuuden takia tehdään projektiryhmän ja Digitan välille aiesopimus digi-tv ympäristöön liittyvän kehitystyön jatkamisesta projektin päätyttyä. Näin projektin osapuolilla on mahdollisuus jatkaa yhteistyötä mikäli se nähdään puolin ja toisin mielekkääksi ja kaupallisesti kannattavaksi. 6.2 Asiakkaan tavoitteet Asiakkaan tavoitteet kirjataan vaatimusmäärittelyyn tarkemmin. Ominaisuus Kuvaus Prioriteetti Muuta 6.3 Projektin keskeyttämiskriteerit Projektin toteutuksesta on erillinen sopimus, mikä kattaa myös projektin keskeyttämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin keskeyttämisestä todeta seuraavaa: Projektisuunnitelma 12

13 Projektin keskeyttämiskriteerit voivat olla seuraavat:? Sopimusrikkomus? Digitan tuki projektille loppuu tai oleellisesti vähenee; projektiryhmä ei saa teknistä tukea, työn suorittamiseksi tarvittavia työkaluja ja laitteistoja käyttöönsä? Projektiryhmän koko pienenee oleellisesti; useampi kuin yksi jäsen jättää projektin eikä korvaavia henkilöitä löydetä.? Projektiryhmän tai Digitan työtuntiarviot ylittyvät selkeästi Mikäli joku projektin keskeyttämiskriteeri täyttyy, on ensimmäinen toimenpide projektin tavoitteen tarkistaminen yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa. Mikäli tavoitetta ei pystytä muuttamaan vastaamaan uutta tilannetta, on projektin keskeyttäminen viimeinen vaihtoehto. Projektin keskeyttämiskriteerit ovat edellä mainitut. Projekti voidaan keskeyttää jonkin edellämainitun seikan toteutuessa. Projektiryhmällä on oikeus käyttää omaa harkintaa näiden tekijöiden osalta. Yhteinen tavoite on, että projektiin osallistuvat tahot tekevät kaikkensa jotta projekti saadaan vietyä läpi menestyksellisesti. Päätös projektin keskeyttämisestä tehdään yhdessä projektiryhmän ja Digitan kanssa ja siitä tiedotetaan kirjallisesti kaikille projektin sidosryhmille välittömästi. 6.4 Projektin päättämiskriteerit Projektin toteutuksesta on tehty erillinen sopimus, joka kattaa myös projektin päättämisen. Teknillisen korkeakoulun suuntaan voidaan projektin päättämisestä todeta seuraavaa: Projektin päättämiskriteerit määrittelevät milloin projektityö on valmis ja projekti voidaan päättää. Projektin mahdolliset päättämiskriteerit voivat olla seuraavat. Projekti on luonteeltaan tutkimus- ja kehitystyötä, joten eksaktin määrittelyn tekeminen projektin alkuvaiheessa on vaikeaa. Alla on muotoiltu suuntaaantavasti projektin päättämiskriteerit. Projektisuunnitelma 13

14 Ensimmäinen ja tarkimmin määriteltävissä ole kriteeri on projektin aikataulu. Aikataulu on annettu kurssin puolesta, ja samaa aikataulua sovelletaan myös projektiryhmän ja Digitan välillä. Projekti jakautuu seuraaviin päävaiheisiin: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) (5 viikkoa) 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) (5 viikkoa) 3. Toteutus 2 (T2-vaihe) (9 viikkoa - joululoma) 4. Toteutus 3 (T3-vaihe) (6 viikkoa) 5. Luovutus (LU-vaihe) (4 viikkoa) Projektin suunnittelu tehdään tämän aikataulun mukaisesti. Projekti päättyy Toinen kriteeri on työmäärä. Työmääräarvio projektiryhmän henkilöä kohti on 200 tuntia. Tämän lisäksi jonkin verran aikaa kuluu projektin alussa tuottamattomaan työhön, projektin organisointiin, aiheeseen tutustumiseen jne. Tämä tuottamaton työ ei sisälly 200 työtuntiin. Kolmas kriteeri on valmis tuote. Projekti voidaan katsoa päättyneeksi myös aiemmin mikäli projektin tavoite saavutetaan jo aiemmin. Tällöin kriteereinä ovat valmis tuote, valmis dokumentaatio, loppudemonstraation hyväksytty läpivienti sekä testauksen läpivienti. 6.5 Projektin päättämiseen liittyviä muita asioita Projektin päättämiseen liittyvät asiat (korvaus, oikeudet, jne) on määritelty tarkemmin sopimuksessa projektiryhmän jäsenten ja Digitan välillä. Korvaus suoritetaan projektin päätyttyä. Digitan näkökulmasta työt projektin aihealueella jatkuvat tämän projektin päätyttyä. Digita ja projektiryhmä sopivat aiesopimuksella puitteet missä projektiryhmä (tai sen osa) sekä Digita voivat jatkaa yhteistyötään. Projektin päättäminen voidaan hyväksyä projektiryhmän enemmistön sekä projektipäällikön sekä Digitan ohjausryhmän palaverissa. Projektin päättämisestä tehdään erillinen dokumentti missä projektin lopputulokset käydään yksityiskohtaisesti läpi ja projektin päättäminen hyväksytään asiakkaan ja projektiryhmän allekirjoituksin. Projektin luonteesta johtuen lopputulosta ei voida tässä vaiheessa vielä tietää tarkasti. Tämän takia projektityön luovutukseen liittyvät yksityiskohdat Projektisuunnitelma 14

15 sovitaan viimeisen vaiheen alkaessa kirjallisesti erikseen. Tämä koskee dokumentointia, ohjelmiston toimitusformaattia, asennuksia, käyttökoulutusta sekä tukea. Projektisuunnitelma 15

16 7. Projektin resurssit Tässä kappaleessa kuvataan projektin käytössä olevat työvälineet ja tilat. 7.1 Työtilat Työ suoritetaan TKK:n tiloissa, projektiryhmän järjestämissä tiloissa ja Digita Oy:n tiloissa Jämsänkatu 2. Projektiryhmä vastaa siitä, että luottamuksellinen materiaali ja informaatio ei pääse ulkopuolisten tahojen saataville. Tästä tehdään erillinen salassapitosopimus joka koskee sekä tämän projektin tietoja että projektityössä ryhmän haltuun uskottuja muita Digitan tietoja. Huomattavaa on, että Teknillinen Korkeakoulu julkaisee osan projektin tiedoista, tähän projektiryhmällä ei ole vaikutusmahdollisuutta. Digitan tiloihin digi-tv laboratorioon on järjestetty yksi työasema projektin käyttöön. Kuukausittain järjestettäviä projektikatselmuksia varten Digita järjestää Jämsänkatu 2:teen neuvottelutilat riittävillä havaintovälineillä. Projektiryhmä huolehtii omista sisäisistä palavereistaan ja näihin tarvittavista tiloista yms. itse. Palaverit järjestetään perjantaisin klo Työvälineet Digita järjestää Linux-käyttöjärjestelmällä varustetun tietokoneen projektin käyttöön. Projektiryhmä vastaa tietokoneen ylläpidosta ja käytöstä. Tarkoituksena on säilyttää projektidokumentaatiota sekä rakennettavan ohjelmiston lähdekoodia tällä palvelimella. Digita ja projektiryhmä yhdessä järjestävät palvelimelle pääsyn julkisesta verkosta ainakin seuraavilla protokollilla: http, https, ssh. Palvelimelle tullaan asentamaan keskusteluryhmäsovellus sekä CVS versionhallintaa varten. Ryhmätyöympäristö tullaan avaamaan projektin käyttöön mahdollisimman pian. 7.3 Muut resurssit Mikäli projektin edetessä ilmenee tarpeita tässä mainitsemattomien resurssien (kuten standardikokoelmat, ohjelmistot, laitteistot, jne) ilmoittaa projektiryhmä näistä kirjallisesti kokousmuistioiden kautta Digitalle. Projektisuunnitelma 16

17 8. Projektissa käytettävät menetelmät ja työkalut 8.1 Työkalut Työkaluina käytetään seuraavia: Työkalu Käyttötarkoitus Huomioita Alticomposer -ohjelmisto Digi-tv sovellusten rakennustyökalu mahdollista ladata ilmainen kopio internetistä omaan käyttöön Java Ohjelmointikieli MHP sovellusten tekoon MHP emulaattori Testiympäristö MHP Alticomposerin ominaisuus sovellusten ajoa varten Transport Stream Builder Aikakoodatun kuvasignaalin tuottaminen Laitteisto ja käyttökoulutus tarvitaan Digitalta PHPNuke Ryhmätyöohjelmisto projektiryhmän sisäiseen kommunikaatioon Tarvitsee Linux, MySQL, Php ympäristön toimiakseen 8.2 Menetelmät Projektissa sovelletaan seuraavia ohjelmistoprosessin sekä projektihallinnan menetelmiä: Menetelmä Soveltaja Projektivaihe Huomioita Palaverikäytännöt (esityslistat, kokousmuistiot) Tapio Nissilä SU, T1, T2, T3 Huolellisesti valmisteltujen ja tehokkaasti läpivietyjen palaverien tarkoituksena on ryhmätyö ja tehokkuus Projektinhallinta (riskien hallinta, suunnittelu-seurantaohjaus, työmäärien arviointi, projektipalaverit) Vaatimustenhallinta (vaatimusten kerääminen, muutosten Tapio Nissilä SU, T1, T2, T3 Projektipalavereja järjestetään koko projektin ajan. Ohjelmiston suunnittelun ja toteutuksen osalta sovelletaan laatujärjestelmää jonka tavoitteena on pitävät työmääräarviot Ville Vaittinen SU, T1, T2, T3 Projektisuunnitelma 17

18 hallinta ja seuranta) Suunnittelu (määrittely- ja suunnittelumenetelmät, UML) Tiedonkulku osapuolien välillä (ryhmätyöympäristö, dokumenttien jakaminen) Pekka Koskinen, Ville Vaittinen, Tapio Nissilä SU, T1, T2, T3 Prosessin mukaisten suunnittelu- ja mallinnusmenetelmien käyttö Riku Hurmalainen SU, T1, T2, T3 Ryhmätyöympäristön tarkoituksena on säilyttää kaikki dokumentaatio ja kommunikaatio yhdessä paikassa Alla on muita mahdollisia ja TKK:n suosittelemia menetelmiä. Niiden käyttöä projektissa mietitään ja arvioidaan. Mikäli menetelmiä käytetään, kirjataan ne yllä olevaan taulukkoon. Dokumentointi?? yhdenmukainen dokumentointikäytäntö ja formaatti? dokumenttien tarkastukset Ohjelmointi? koodausstandardit? pariohjelmointi? build-sykli (esim. daily builds)? koodin tarkastukset Tuotteenhallinta? nimeämiskäytännöt (tiedostot, hakemistot, versiot yms.)? versionhallinta (käytännöt ja työkalut; CVS)? julkaisujen teko? muutosten (ideoiden ja bugiraporttien) kerääminen, käsittely ja talletus (käytännöt ja työkalut) Testaus? järjestelmällinen testitapausten suunnittelu kattavuutta optimoiden? katselmoinnit, tarkastukset? käytettävyystestit? työkalujen hyödyntäminen moduulitestauksessa (Quality Projektisuunnitelma 18

19 architect tyngät ja ajurit, PureCoverage kattavuusmittaus) ja yleensäkin moduulitestauksen näkyvyyden parantaminen? automatisoidut yksikkötestit (JUnit & mock objects) Projektisuunnitelma 19

20 9. Projektin ositus, vaiheistus ja resurssointi Projektin aikataulu on yksi korkeakoulun lukuvuosi, käytännössä Projekti jaetaan tämän aikataulun puitteissa pienempiin osiin, joille asetetaan tavoitteet ja tehtävät Digitan toiveiden mukaisesti. Projekti jakautuu viiteen vaiheeseen seuraavasti: 1. Projektin suunnittelu (PS-vaihe) (5 viikkoa) Projektikatselmus , klo Spektri, Kvartti, Kivi 2. Toteutus 1 (T1-vaihe) (5 viikkoa) Projektikatselmus Toteutus 2 (T2-vaihe) (9 viikkoa - joululoma) Projektikatselmus Toteutus 3 (T3-vaihe) (6 viikkoa) Projektikatselmus Luovutus (LU-vaihe) (4 viikkoa) Projektikatselmus (loppudemonstraatio) Projektin jako kolmeen toteutusvaiheeseen mahdollistaa projektin joustavan toteutuksen. Lyhyet toteutussyklit mahdollistavat projektin joustavan ohjauksen esim. tilanteessa jossa projektin tavoite oleellisesti muuttuu tai jossa halutaan painottaa työtä jollekin tietylle osa-alueelle projektin edetessä. Jokaisen vaiheet tavoitteet on mahdollista määrittää irrallaan muista vaiheista. Haasteena tässä mallissa on lopputuloksen epämääräisyys. Kun tavoitteena on joustavuus, ei projektin alkuvaiheessa vielä voida tietää lopputulosta kovinkaan tarkasti. 9.1 Vaiheet ja niiden sisältö Projektiryhmä ja Digita määrittävät yhdessä vaiheen päättyessä seuraavan vaiheen tavoitteet. Nämä täydennetään projektisuunnitelmaan projektin edetessä. Projektisuunnitelma käydään läpi jokaisen vaiheen päättyessä, ja tällöin tarkastetaan miten tavoitteet on saavutettu sekä määritellään seuraavan vaiheen tavoitteet. Lisäksi edistymistä seurataan jokaisen vaiheen päätteeksi Projektisuunnitelma 20

21 tehtävällä edistymisraportilla. Tavoitteita asettavat Digita ja projektiryhmä yhdessä, sekä Teknillinen korkeakoulu. TKK:n asettamat tavoitteet ovat työmenetelmiin sekä raportointiin liittyviä ja tukevat tältä osin projektin tekemistä Projektin suunnittelu Ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan projektin tekeminen. Tähän sisältyy aiheeseen tutustuminen, kouluttautuminen ja opiskelu ja projektin organisointi. Ensimmäinen vaihe päättyy projektikatselmukseen. Vaiheen tärkeimmät tehtävät? Projektin organisointi? Tehtäväkenttään tutustuminen? Ratkaisun määrittely o Tiedonsiirtoprotokolla ja ohjelmisto o Xlet sovellus o Koordinaattien piirtotyökalu Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio o Riskienhallintasuunnitelma, Oskari o Termit ja määritelmät, Oskari? Vaatimusmäärittely, Pekka, Riku? Edistymisraportti, Tuomas ja Ville? Esitutkimusraportti MHP ympäristöstä, Mika Toteutusvaihe Ensimmäisessä toteutusvaiheessa aloitetaan arkkitehtuurin suunnittelu ja laajennetaan vaatimusmäärittelyä toiminnalliseksi määrittelyksi sekä tekniseksi määrittelyksi. Vaatimusmäärittely on projektin suunnittelu vaiheen perusteella hyvin pitkällä, joten sen laajentaminen toiminnallisiksi ja teknisiksi määrittelyiksi on suhteellisen helppoa. Järjestelmän arkkitehtuuri on jaettavissa pääosiin seuraavasti: 1. Editori 2. Siirtomenetelmä 3. Xlet-sovellus Projektisuunnitelma 21

22 Arkkitehtuuri perustuu hyvin pitkälle valittavaan siirtomenetelmään. Standardeissa ei ole selkeästi sanottu miten kuvasignaalin ja sovelluksen synkronointi voidaan toteuttaa, joten toteutusvaiheessa 1 joudutaan tutkimaan useita tapoja synkronoinnin toteuttamiseksi ja valitsemaan paras. Parhaan tavan löydyttyä voidaan siirtomenetelmä suunnitella lopulliseen muotoon. Editori on sovellus, jonka käyttäjinä toimii ohjelmasisällön tuottaja. Tämän takia editorin suunnittelussa painotetaan käyttöliittymäsuunnittelua ja huolellista mallinnusta. Toiminnallisuudet on määritelty hyvin pitkälle vaatimusmäärittelyssä ja niitä laajennetaan vielä toteutusvaiheen 1 aikana. Siirtomenetelmän raamit määrittyvät lopullisesti kun synkronointitapa on valittu. Synkronointitapa valitaan toteutusvaiheen 1 aikana ja suunnitellaan siten, että se on oma modulaarinen komponenttinsa. On mahdollista, että jatkossa synkronointitapoja on useita, joten arkkitehtuurissa pitää huomioida vaihtokelpoisuus. Xlet-sovellus on tarkoitettu tämän projektin puitteissa todentamaan synkroinnnin onnistuminen vastaanottimen päässä. Sen vaatimuksen laajennetaan toiminnalliseksi määrittelyksi toteutusvaiheen 1 aikana. Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Toiminnallinen määrittely Pekka Koskinen Vaatimusmäärittelyn laajentaminen Tekninen määrittely - arkkitehtuurikuvaus Käyttöliittymämallinnus (editori) Xlet toiminnallinen määrittely Siirtomenetelmän valinta Riku Hurmalainen, Ville Vaittinen Mika Ståhlberg Käyttöliittymästä tehdään paperiproto tai vastaava WebML malli. Tämä testataan ja valmistellaan toteutusta varten Oskari Pirttikoski Vaatimusmäärittelyn laajentaminen, modulaarisuuden huomioiminen Riku Hurmalainen, Tuomas Lindström Synkronointimekanismin valinta Vaiheen tuotokset ja tekijät Projektisuunnitelma 22

23 ? Päivitetty projektisuunnitelma, Tapio? Päivitetty vaatimusmäärittely, Pekka? Toiminnallinen määrittely, Pekka? Tekninen määrittely, Riku? Testaussuunnitelma, Oskari? Testausraportti, Ville? Edistymisraportti, Tapio Tarkka tehtävien suunnittelu tehdään MS Project ohjelmistolla eikä sitä ole tarkoitus liittää tähän projektisuunnitelmaan Toteutusvaihe asdf asdf asdf asdf asf Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio Toteutusvaihe asdf asdf asdf Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio Luovutus asdf asdf asdf Vaiheen tärkeimmät tehtävät Tehtävä Tekijä Dead-line Huomioita Projektisuunnitelma 23

24 Vaiheen tuotokset ja tekijät? Projektisuunnitelma, Tapio 9.2 Tehtävätason suunnittelu ja ohjaus Tehtävätason suunnitteluun käytetään MS Project ohjelmistoa. MS Project tiedostoon syötetään tehtävät sekä niiden aikatalu, tekijät ja työmääräarviot. Projektipäällikkö vastaa siitä, että projektin suunnittelu ja seuranta tapahtuvat vaihekohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Seuraavan vaiheen tarkat tehtävät suunnitellaan viimeistään edellisen vaiheen lopussa, kun seuraavan vaiheen tavoitteet ja lopputulokset on tarkennettu. Tehtävätasoa ei esitellä tässä projektisuunnitelmassa. Projektisuunnitelma 24

25 10. Standardit, direktiivit ja määräykset Ei oleellisia standardeja, direktiivejä eikä määräyksiä. Projektisuunnitelma 25

26 11. Riskienhallintasuunnitelma Ohessa riskienhallintasuunnitelma. Suunnitelma on erillinen, mutta se on julkaistu projektin suunnitteluvaiheessa tässä projektisuunnitelman yhteydessä jotta varmistetaan että projektin alussa kaikki tieto on kaikkien intressiryhmien käytössä. Jatkossa riskienhallintasuunnitelma eriytetään projektisuunnitelmasta. Projektisuunnitelma 26

27 Riskienhallinta DTV projektissa DTV projektissa toteutetaan Digita oy:lle Digi-TV:n interaktiivisuutta lisäävä järjestelmä. Projekti on samalla Teknillisen Korkeakoulun Ohjelmatyökurssin harjoitustyö. Projekti on tarkemmin kuvattu projektisuunnitelmassa, tässä dokumentissa projekti esitellään vain siinä laajuudessa mitä riekienhallintaan liittyvät ratkaisut vaativat. Projektin kuvaus Dtv projektissa on mukana seuraavat kolme intressiryhmää: projektiryhmä, asiakas eli Digita Oy sekä Ohjelmatyökurssin henkilökunta. Projektiryhmään kuuluu seitsemän opiskelijaa. Ryhmä vastaa projektin toteutuksesta. Projektin tehtävänanto on asiakkaalta. Asiakas vastaa tehtävänantoon liittyvästä ohjauksesta ja tarjoaa testausympäristön projektiryhmän käyttöön. Ohjelmatyökurssin henkilökunta, erityisesti ryhmän mentor, tarkkailee ja auttaa kehittämään projektin hallintaa. Dtv projekti on samalla sekä tutkimus- että tuotekehitysprojekti. Projektin alkuun sijoittuva tutkimusosuus heikentää mahdollisuuksia suunnitella projektia tarkasti loppuun saakka. Tutkimusosuudesta seuraa epävarmuustekijöitä, eli riskejä jotka vaativat reagointia projektiryhmältä mahdollisimman nopeasti projektin alkuvaiheessa. Näinollen projektissa on selvä tarve projektin seuraamista ja ohjaamista helpottaville menetelmille. Riskienhallinnan tavoitteet Yksinkertaiset riskienhallintamenetelmät ja -käytännöt tarjoavat riittävän pohjan Dtv projektin tarpeisiin. Käyttöönotettavilla menetelmillä ja käytännöillä pyritään erityisesti seuraaviin seikkoihin:? Riskien havaitsemiseen? Riskeistä keskustelemiseen ja riskien arvioimiseen? Riskeihin liittyvän päätöksenteon nopeutumiseen? Riskien dokumentoimiseen Tässä dokumentissa esitellään Dtv projektissa käytettävät riskienhallintamenetelmät ja käytännöt sekä riskienhallintaan liittyvät vastuut projektissa. Riskienhallintamenetelmät ja käytännöt Projektin ensisijainen riskienhallintamenetelmä on riskilista. Riskilista on menetelmänä tarpeeksi yksinkertainen, jotta sitä voidaan hyödyntää viikottaisissa projektipalavereissa. Viikottainen riskien seuraaminen on edellytys riskienhallinnan onnistumiselle. Riskilista on lisäksi selkeä tapa Projektisuunnitelma 27

28 kommunikoida riskejä palavereiden aikana ja se toimii riskienhallinnan dokumentaationa. Projektin viikoittaiset palaverit tarjoavat hyvät mahdollisuudet ylläpitää järjestelmällistä riskienhallintakäytäntöä. Riskienhallintaosuus otetaan mukaan viikottaisiin palavereihin, jolloin riskienhallinnasta tulee luonteva osa projektin ohjausta ja päätöksentekoa. Jos viikoittainen riskien seuraaminen osoittautuu liian tiiviiksi tahdiksi, voidaan riskejä seurata harvemmin. Tämä erityisesti silloin kun projekti on suunnitellusti rauhallisemmassa vaiheessa ja viikon aikana ei ehdi tapahtua mitään merkittävää. Viikoittaisen palaverikäytännön lisäksi osa projektin muistakin käytännöistä tukee riskienhallintaa. Näistä erityisesti tehtävä, eli Action Point (AP) menetelmän käyttö. Jokaisen kokouksen lopussa käydään läpi keskeneräiset asiat ja määrätään asian hoitaminen tehtäväksi yhdelle tai useammalle jäsenelle. Samalla voidaan jakaa riskien edellyttämät toimenpiteet tehtävinä jäsenten kesken. Tehtävien toteutumista seurataan seuraavissa projektipalavereissa ja tehtäviä tarkennetaan tai uudelleen jaetaan kunnes ne on saatu suoritettua. Riskilista Riskilista on käytännössä yksinkertainen MS Excel taulukko. Taulukkoon kirjataan seuraavat kentät: 1. Havaittu: Päivämäärä jolloin riski on havaittu ja analysoitu. 2. Muutettu: Päivämäärä jolloin riskin tietoja on viimeksi muutettu. 3. Riskin nimi: Lyhyt nimi jolla riski voidaan tunnistaa. 4. Riskin kuvaus: Riittävä, mutta kompakti kuvaus riskistä. 5. Riskin vakavuusaste: Riskin vakavuusaste asteikolla 1 5, jossa 1 on heikko ja 5 erittäin vakava. 6. Riskin toteutumistodennäköisyys: Riskin toteutumistodennäköisyys asteikolla 1 10, jossa 1 on 10% ja 10 on 100%. 7. Riskin painoarvo: Riskin suhteellinen painoarvo saadaan kertolaskulla vakavuusasteesta ja toteutumistodennäköisyydestä. Painoarvon perusteella saadaan esille tärkeimmät riskit. 8. Toimenpiteet: Toimenpiteet joilla riski voidaan poistaa tai sen painoarvoa voidaan laskea. 9. Vastuuhenkilöt: Henkilöt jotka vastaavat riskin poistamisesta tai vaikutusten minimoimisesta 10. Varasuunnitelma: Toimenpiteet joihin joudutaan jos riski toteutuu. Liitteessä A on esitetty ensimmäinen versio listasta. Projektisuunnitelma 28

29 Riskienhallinnan käytännöt Projektipalavereissa noudatetaan ennalta sovittua asialistaa, joka lähetetään yleensä sähköpostilla ryhmäläisille ennen palaveria tai sovitaan viimeistään palaverin alussa. Viimeisenä kohtana asialistalla on tehtävien (AP) jako, jota edeltää vapaamuotoinen keskustelu avoimista asioista ja siitä mitä projektissa pitäisi seuraavan viikon aikana tehdä. Riskilistan täyttäminen on sopiva käytäntö aloittaa tämä vapaampi keskustelu ja mahdollisesti ohjata sitä. Keskustelun päätyttyä ryhmällä on jonkin asteinen yhteinen käsitys projektin tilanteesta ja riskeistä. Tässä vaiheessa listaan voidaan kirjata lopulliset tiedot riskeistä ja niiden vaatimista toimenpiteistä. Kun tämän jälkeen siirrytään jakamaan tehtäviä, voidaan riskilistaan kirjatut toimenpiteet jakaa ryhmäläisten kesken muiden tehtävien (AP) joukossa. Riskilistaan tehdyt muutokset ja lisäykset perustellaan lisäksi tämän dokumentin liitteessä B. Liitteeseen kirjoitetaan oma kappale jokaisesta riskienhallintasessiosta. Vastuu riskienhallinnasta Tehokas riskienhallinta edellyttää, että kaikki työryhmän jäsenet kantavat vastuun oman osa-alueensa riskienhallinnasta ja osallistuvat keskusteluun kun muiden osa-alueiden riskeistä keskustellaan. Lisäksi yhden henkilön on oltava vastuussa tietojen kokoamisesta ja riskilistan ylläpidosta. Pitää kuitenkin korostaa, että tähän tehtävään kuuluu vain riskienhallinnan tekniset järjestelyt, ei itse riskienhallinta. Projektisuunnitelma 29

30 12. Koulutussuunnitelma 12.1 Projektiryhmän sisäinen koulutussuunnitelma Ensimmäisessä vaiheessa projektiryhmä kouluttautuu itsenäisesti:? Digi-tv tekninen ympäristö? AltiComposer työkalu? Unified Software Development Process? Unified Modeling Language Tämän lisäksi jokainen projektiryhmän jäsen on velvollinen kouluttautumaan itse tehtäviensä tasalle Asiakkaalle tarjottava koulutussuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheessa 2 ja 3. Ensimmäisessä vaiheessa koulutetaan asiakkaalle UML mallinnuksen ja määrittelyn onnistumisen varmistamiseksi. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa tehdyn työn huolellista ja selkeää dokumentointia, notaation selityksiä sekä yhdessä tehtyä vaatimusmäärittelyä. Projektisuunnitelma 30

31 13. Asennussuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheissa 2 ja 3. Projektisuunnitelma 31

32 14. Käyttöönottosuunnitelma Määritellään tarkemmin toteutusvaiheissa 2 ja 3. Projektisuunnitelma 32

33 15. Lähteet Projektisuunnitelma 33

34 16. Liitteet Liite A. Riskilista Riskilista1.0 Projektisuunnitelma 34