Kansalliskirjastostrategia

Transkriptio

1 Kansakunnan aarteet kaikille palvelut kärkeen Kansalliskirjastostrategia Hyväksytty johtokunnassa

2 KANSALLISKIRJASTO Strategia Sisällysluettelo 1 Kansalliskirjaston strategiakehys 3 2 Missio ja arvot 4 3 Strategian uudistamisen lähtökohtia 5 4 Strategian uudistamisen prosessi ja tavoitteet 8 5 Kansalliskirjaston strateginen tahtotila 9 6 Strategiset keihäänkärjet 11

3 KANSALLISKIRJASTO Strategia Kansalliskirjaston strategia Kansalliskirjaston strategiakehys vuosille Kansalliskirjaston strategia on kehittämisen ja uudistamisen strategia. Strateginen painopiste on digitaalisen ajan palvelukonsepteissa ja kansakunnan yhteisissä sisällöissä. Palvelut ja asiakas ovat keskiössä. Tavoitteena ovat asiakkaalle ja yhteiskunnalle arvoa ja kustannushyötyä tuottavat laajapohjaiset digitaaliset palvelut. Strategia kattaa vuodet , mutta jatkumona linjaa toimintaa myös pidemmälle. Kulttuuriaineistolain muutos ja sähköisen luovutuksen edistäminen edellyttää pitkäjänteistä työskentelyä ja useiden toimijoiden yhteistyötä ennen kuin se toteutuu käytännön toiminnassa, toivottavasti vuoteen 2020 mennessä.

4 KANSALLISKIRJASTO Strategia Missio ja arvot Kansalliskirjaston missio perustuu lakisääteisiin tehtäviin, jotka on määritelty Yliopistolaissa ja Kulttuuriaineistolaissa (Yliopistolaki 558/2009 pykälät 70 ja 71»Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä»). Perustehtävä ja arvot ovat strategiakautta pysyvämpiä. Missio Kansalliskirjasto turvaa kansallisen julkaistun kulttuuriperinnön saatavuuden yhteiskunnassa. Kansalliskirjasto välittää ja tuottaa tietosisältöjä tutkimukselle, opiskelulle, kansalaisille ja yhteiskunnalle sekä kehittää palveluja yhteistyössä kirjastoverkon ja tietoyhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Arvot Olemme ammattitaitoisia ja kehitymme. Teemme yhdessä. Toimimme avoimesta ja luotettavasti. Kulttuuriperintömme on aina läsnä. Edistämme tiedon saatavuutta. Kirjaston kaikkiin arvioihin sisältyy kolme näkökulmaa: asiakasnäkökulma, henkilöstön näkökulma ja johtamisen näkökulma.

5 KANSALLISKIRJASTO Strategia Strategian uudistamisen lähtökohdat Nykytilanteen arviointi Edellinen strategiakausi oli tuloksekas. Kansalliskirjaston suurimmat onnistumiset olivat Kulttuuriaineistolain uudistaminen ja kansallisen verkkoarkiston perustaminen ja vakiinnuttaminen, kirjaston aseman vahvistaminen tutkimusinfrastruktuurina, vahva toimijuus Kansallinen digitaalinen kirjasto hankkeessa ja kirjastojen, museoiden ja arkistojen yhteistyön vahvistuminen, digitoitujen aineistojen määrän kasvu, yhteisten palvelujen ohjausjärjestelmän rakentaminen ja palvelujen käytön lisääntyminen ja kansainvälisen digitaalisen palvelun yhteistyön lisääntyminen. Vielä meneillään olevat toiminnat liittyvät e-aineistojen luovutusjärjestelmän kehittämiseen, digitoinnin pysyvien edellytysten saamiseen ja siten digitaalisen sisältötuotannon puutteisiin, pitkäaikaissäilytysjärjestelmän kehittämiseen, kirjastojärjestelmän asiakaslähtöiseen kehittämiseen ja yhteisten palvelujen kokonaisarkkitehtuurin kuvaukseen, e-aineistojen käyttöä tukeviin tekijänoikeusratkaisuihin, Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymän kehittämiseen ja yleiseen globaaliin metadatatyöhön. Kansalliskirjastoon kohdistuneen kansainvälisen arvioinnin suositukset vuodelta 2011 on huomioitu uuden strategian lähtökohdissa. Toimintaympäristön muutostekijät Strategiakauden aikana ympäristön muutostekijöistä voimakkaimpia ovat maailman ja Suomen talouteen liittyvät uhkakuvat, voimakas digitalisoituminen ja julkaisumaailman nopea muutostahti, palvelujen ja sisältöjen käyttäjien nopeasti muuttuvat käyttöympäristöt, kirjastojen rakenteellinen muutos ja määrien väheneminen sekä osaamiseen kohdistuvat suuret muutospaineet. Talouteen liittyvät uhkakuvat asettavat paineita erityisesti julkisten palvelujen rahoitukseen. Kansalliskirjaston on omalta osaltaan kyettävä varmistamaan, että yhteiskunta jatkossakin pitää tärkeänä kulttuuriperinnön säilymiseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Keskitettyjen palvelujen kansallisen kustannushyödyn osoittaminen on erityisen tärkeää. Työnjaon keskitettyjen palvelujen ja paikallisten palvelujen kesken tulee olla selkeää erityisesti nyt kun kirjastoja lakkautetaan ja yhdistetään, niiden tehtäviä muutetaan ja rahoitusrakenteita uudistetaan. Kokoelmien digitoiminen ja asettaminen verkon kautta käyttöön on suuri haaste. Rahoitusta tarvitaan sekä digitoimiseen että tekijänoikeusratkaisujen kustannuksiin. Kirjasto on asettanut jo digitoimansa tekijänoikeudellisesti vapaan aineiston verkkoon, muu aineisto odottaa rahoitusratkaisuja. Kyse on useasta miljoonasta eurosta, jotta kirjastot voivat lainata tekijänoikeudellista e-aineistoa kuten muuta aineistoa. Yhteistyö julkaisijoiden, kustantajien, tekijänoikeusjärjestöjen ja ministeriön kanssa on erittäin tärkeää. Käyttäjien työskentely-ympäristöt muuttuvat nopeasti. Niin sosiaalinen media kuin uusi teknologia vaatii digitaalisten palvelujen uudenlaista käytettävyyden konseptointia.

6 KANSALLISKIRJASTO Strategia Asiakkuudet ja sidosryhmät Kansalliskirjaston sidosryhmäverkosto on strategiaprosessin aikana kuvattu seuraavasti: Sidosryhmäverkoston odotukset keskittyvät viestintään, yhteiseen kehittämistyöhön ja jaettujen palvelujen tuottaman kustannushyödyn osoittamiseen. Digitaalisen ajan palvelustrategiassa nousevat keskiöön verkon kautta palveluja käyttävät erilaiset käyttäjäasiakkuudet (sis. tiedeyhteisön, kansalaiset ja muut tiedontarvitsijat). Lisäksi strategisia asiakkuuksia ovat institutionaaliset asiakkaat (kirjastot, arkistot, museot). Kirjasto panostaa myös vahvaan kumppanuuteen kehittäjäverkostojen kanssa (mm. palvelu- ja järjestelmäratkaisut, e-julkaisujen luovuttajat, julkaisu- ja kirja-ala, ontologiat ja standardit) sekä rahoittajayhteistyöhön.

7 KANSALLISKIRJASTO Strategia Kirjasto toteutti laajan verkkokyselyn saadakseen sidosryhmien ja henkilöstön arvioita strategisista päämääristä ja tavoitteista kartoitettua strategian valmistelua varten. Arvioinnissa käytettiin nelikenttää jolloin vastauksia voitiin arvioida useammassa ulottuvuudessa. Kyselyn toteutti Talent Partners ja siinä käytettiin suomalaista ZEF menetelmää. Kysely lähetettiin noin 500 sidosryhmäläiselle ja henkilöstölle. Kyselyyn vastasi näistä noin puolet. Tärkeimmiksi tavoitteiksi eri ryhmissä koettiin koettiin mm.: Henkilöstö, OKM ja johtokunta: digitaalinen aineisto avoimesti käytettävissä ja tekijänoikeusratkaisujen löytäminen, digitaalisen aineiston säilymisen ja saatavuuden varmistaminen, tietojärjestelmien kehittäminen moduuliajattelun mukaisesti, merkittävän aineiston digitointi Kirjastot: palvelujen rakentaminen kirjastojen kanssa yhteistyössä, tietojärjestelmien kehittäminen moduuliajattelun mukaisesti, digitaalinen aineisto avoimesti käytettävissä, merkittävän aineiston digitointi Kumppanit ja tiedeyhteisö: kehittäminen kansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä, digitaalinen aineisto avoimesti käytettävissä, sähköisen luovutuksen toteuttaminen, korkeatasoinen infrastruktuuri. Kansalliskirjaston sisäiset muutostavoitteet Kirjaston toiminnan uudistaminen on jatkuvaa. Kirjasto uudistaa organisaatiotaan ja prosessejaan tarpeen mukaan. Kirjaston sisäinen toiminta on yhä enemmän organisoitunut käytännön tasolla verkostomaiseksi. Pitkät, läpi kirjaston vaikuttavat avainprosessit yhdistävät palvelutuotannon ja kehittämisasiantuntijuuden ja sisäinen ja ulkoinen verkostotyöskentely vahvistuu. Tehokkaat ja laadukkaat prosessit ovat entistä tärkeämpiä silloin kun palveluja parannetaan nykyistä vähäisemmillä resursseilla. Muutostekijöistä johtuu entistä suurempia odotuksia kirjastohenkilöstön osaamiselle. Digitaalisten palvelujen konseptit ja tuotteistaminen, uudet järjestelmät ja arkkitehtuurit, talous-, viestintä- ja markkinointiosaaminen, asiakasosaaminen ja johtaminen ovat osaamisen jatkuvan uudistumisen kohteina. Kirjaston henkilöstöstrategia tekee linjaukset vuoteen 2015 asti. Osaamisen kehittämisohjelma kattaa vuodet Kirjasto jatkaa taloudellista sopeuttamistaan vähentämällä edelleen vapautuvia vakansseja. Näin syntyvät säästöt eivät ole suuria, mutta antavat hieman sisäistä joustoa. Kirjaston suurimmat rahoitushaasteet liittyvät kehittämishankkeisiin, perusrahoituksen riittämättömyyteen sekä tilakustannusten jatkuvaan kasvuun. Kehittäminen ja uusien palvelujen rahoitus toteutuu pitkälti veikkausvaroin mikä aiheuttaa toiminnallista epävarmuutta. Digitaalisen ajan palvelukokonaisuuden rakentaminen ja toteuttaminen edellyttää rahoituksen vakaata jatkuvuutta. Kirjasto tehostaa ja monipuolistaa varainhankintaansa ja tätä tukee varainhankinnan kummitoiminta. Kansalliskirjasto on muistiorganisaationa ns. tilaintensiivinen laitos. Kirjasto ei voi poistaa kokoelmiaan, ne sen sijaan kasvavat jatkuvasti. Kansalliskirjaston kokoelmat tarvitsevat turvalliset ja riittävät tilat. Tilakustannukset kasvavat vuosittain 5-10 % ja lisätilaa tarvitaan keskimäärin joka kymmenes vuosi. Kirjaston kokoelmatilat ovat täynnä Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyötä lisätään, samoin yhteistyötä Kansallisarkiston kanssa.

8 KANSALLISKIRJASTO Strategia Strategian uudistamisen prosessi ja tavoitteet Kansalliskirjaston aiempi strategia vuosille valmistui vuonna Strategia painottui vahvasti yhteisten järjestelmien rakentamiselle ja jo näköpiirissä olevan digitaalisen kirjaston hahmottumiselle. Strategian toteuttamiseksi kirjasto on valmistellut henkilöstösuunnitelman, kokoelmapolitiikan, digitointipolitiikan, tietohallinnon toimenpideohjelman, viestintäohjelman ja vielä vahvistamattoman kuvailupolitiikan. Kirjasto katsoi tarpeelliseksi tarkentaa strategiaa digitaalisen ajan palvelutarpeiden toteuttamiseksi. Työskentelyn aikana päädyttiin laatimaan uusi strategia vaikka kirjaston toiminta-ajatusta ei muutettukaan. Strategiatyötä on ohjannut Talent Partnersin konsultti. Strategiatyö koostui nykystrategian onnistumisen ja muutostarpeiden arvioinnista, toimintaympäristön arvioinnista, sidosryhmien odotusten tunnistamisesta, vision ja strategisten päämäärien määrittämisestä, strategisten valintojen ja poisvalintojen tekemisestä ja strategisten tavoitteiden määrittämisestä sekä konkreettien toimenpiteiden ja hankkeiden määrittämisestä. Strategiatyö käynnistyi kesäkuussa 2011 ja johtokunta hyväksyi uuden strategian Strategiatyöstä vastasi tulosjohto. Strategiatyön eri vaiheissa teemoja ja laajempia kokonaisuuksia käsiteltiin niin johtokunnan, esimiesten kuin koko henkilöstön kanssa. Toimenpideohjelmaa laadittiin pienen avainjoukon kanssa marraskuussa. Strategiatyön eri vaiheiden tulokset sijoitettiin tätä varten laadituille sisäisille sivuilla johon oli myös sijoitettu strategiablogi ajatusten vaihtoa varten. Kirjasto toteutti laajan verkkokyselyn saadakseen sidosryhmien ja henkilöstön arvioita strategisista päämääristä ja tavoitteista kartoitettua strategian valmistelua varten. Kysely lähetettiin yliopistokirjastoille, ammattikorkeakoulukirjastoille, erikoiskirjastoille ja yleisille kirjastoille sekä vapaakappalekirjastoille. Lisäksi kysely toimitettiin sekä ministeriön että yliopiston edustajille, johtokunnalle, tiedeyhteisön edustajille, kirjaston kumppaneille ja koko henkilöstölle. Kansalliskirjaston strategia koostuu sekä strategisista linjauksista että konkreeteista toimenpiteistä. Kirjaston tavoitteena on, että strategia muodostaa selkeän yhteyden myös tekemisen tasolle ja että sen jalkauttaminen vuositason toimintaan on mahdollisimman yksiselitteinen. Uuden strategiakauden asemointi Kansalliskirjaston 2000 luvun strategiakaudet muodostavat sisäisen jatkuvuuden. Kirjaston pitkän aikavälin tavoitteena on rakentaa digitaalinen kirjasto, joka järjestelmän helppokäyttöisyyden ja sisältöjen monipuolisuuden avulla tekee mahdolliseksi eri tiedontarvitsijoiden tiedonsaannin. Edellisen ja kuluvan strategiakauden aikana kirjasto on keskittynyt rakenteiden ja järjestelmien rakentamiseen.

9 KANSALLISKIRJASTO Strategia Strategiakausi keskittyy erityisesti digitaalisen kirjaston sisältöjen ja palvelujen luomiseen ja tarjoamiseen yhteistyössä kumppanien, asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Digitaalisen kirjaston palvelujen kehittämisen rinnalla Kansalliskirjasto toimii maan suurimpana humanistisena tutkimuskirjastona ja vastaa siinä tehtävässään kirjasto- ja kokoelmapalveluista edustamillaan tieteenaloilla. Kirjasto vastaa kirjastoverkon yhteisten palvelujen tarjoamisesta sekä Kulttuuriaineistolain mukaisesta vapaakappaletoiminnasta. Kirjaston palvelutarjonta on laajenemassa arkistoihin ja museoihin. Kirjasto osallistuu aktiivisesti toimialan kansainväliseen yhteistyöhön. Strategiset kriteerit Kansalliskirjasto on asettanut kriteerit uudistettavaan strategiaan mukaan otettaville painopisteille: niiden on tuotettava lisäarvoa asiakkaalle, kirjastolle, kumppaneille ja rahoittajille; palvelukonseptien on oltava dynaamisia, erilaisille asiakkaille ja käytöille soveltuvia; niiden on tuotettava laajaa palveluhyötyä käyttäjille; niillä on oltava laaja vaikuttavuus. Kansalliskirjaston strategiassa on huomioitu Helsingin yliopiston uuden strategian päämäärät ja kehittämistavoitteet, erityisesti esim. yliopiston tavoitteet kansainvälisen tason tutkimus- ja opetusinfrastruktuurina, kansainvälisyys ja monikielisyys näkyväksi tavoite, tutkimustulosten ja osaamisen asettaminen yhteiskunnan käyttöön, toimivat rakenteet ja selkeät toimintatavat ja rahoitusmallien monipuolinen hyödyntäminen. 5. Kansalliskirjaston strateginen tahtotila Kansalliskirjaston strategista tahtotilaa kuvaa visio. Visio Kansakunnan aarteet kaikille. Uuden strategian mukaisesti palvelut ovat keskipisteessä ja niistä asiakkaalle tuleva arvo. Strategian tavoitteet keskittyvät dynaamisiin ja joustaviin digitaalisiin palvelu- ja tuotantokonsepteihin, joilla varmistetaan palvelujen saatavuus. Ratkaisujen tulee olla asiakaslähtöisiä ja lisätä asiakkaalle tuotettua arvoa. Palveluiden tulee olla entistä enemmän tutkijoiden ja muiden kansalaisten ulottuvilla, näiden omissa käyttöympäristöissä. Aarteet ovat kirjaston erilaisia ja ainutkertaisiakin kokoelmia ja sisältöjä joita kirjasto välittää eri tavoin tiedontarvitsijoille, strategiakaudella se tehdään erityisesti digitaalisten palvelujen konsepteilla. Aarteet kuuluvat koko kan-

10 KANSALLISKIRJASTO Strategia sakunnalle. Kaikille kuvaa mission mukaisesti erilaisia tiedontarvitsijoita, myös eriaikuisia nyt ja tulevaisuudessa. Strategiakaudella etsitään dynaamisesti palvelumuotoja, joilla yhteiset sisällöt ovat erilaisten käyttäjien ja heidän käyttöympäristöjensä käytettävissä. Tätä toteutetaan niin kokoelmiin kuin tekniikkaankin rakentuva infrastruktuurin avulla. Strategiset valinnat Kansalliskirjaston yleiset strategiset lähtökohdat valinnoille perustuvat kirjaston toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisäämiseen, arvon muodostamiseen asiakkaille uusilla digitaalisilla palvelukonsepteilla ja asiakaslähtöisyyden läpileikkaavuuteen. Tavoitteet kristallisoituvat sloganiin Palvelut kärkeen. Strategiset teemat liittyvät kirjaston kansallisen aseman ja roolin tulevaisuuspohdintaan, kokoelmien verkkoon saattamiseen ja strategiseen uudistumiskykyyn. Kansalliskirjaston strategiset päämäärät 1 tarjota parhaat digitaalisen ajan säilytys- ja palveluratkaisut 2 edistää suomalaisen tiedeyhteisön tuloksellisuutta 3 mahdollistaa kansalaisten tiedonsaanti (kansallisiin sisältöihin). Strategiakauden näkökulma on 1. Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen luomisessa 2. Kansallisten taloudellisten ja laadukkaiden säilytys- ja järjestelmäratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa 3. Kattavien digitaalisten kokoelmien tarjoamisessa tutkijoiden ja kansalaisten käyttöön 4. Kirjaston kasvavassa merkityksessä kansallisena ja kansainvälisenä metatiedon kehittäjänä 5. Palvelujen markkinoinnissa ja niistä viestimisessä. Kansalliskirjaston tahtotilan mukaan kirjasto on toimialallaan johtava yhteiskunnallinen ja kulttuurinen toimija vuonna 2020.

11 KANSALLISKIRJASTO Strategia Strategiset keihäänkärjet Kansalliskirjaston strategiset painopisteet, keihäänkärjet visiossa ja päämäärissä kuvatun tahtotilan toteuttamiseksi ovat: - sähköinen luovutus - julkaisuperinnön pitkäaikaissäilytys - tietojärjestelmien avoimuus ja yhteentoimivuus - avoin ja yhteiskäyttöinen metatieto - avoimet digitaaliset käyttäjäpalvelut - digitaaliset palvelut käytettävissä tutkijan työskentely-ympäristössä - ainutlaatuisten ja kansallisesti merkittävien aineistojen digitoiminen - digitaaliset palvelut käytettävissä kansalaisen käyttöympäristössä.

12 KANSALLISKIRJASTO Strategia STRATEGIAKARTTA Strateginen päämäärä 1: Tarjota parhaat digitaalisen ajan säilytys- ja palveluratkaisut Strategiset painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Sähköinen luovutus Linjaukset yhdessä muiden vapaakappalekirjastojen ja ministeriön kanssa on laadittu. 1. Asetetaan selvitysmies laatimaan suunnitelma kulttuuriaineistolain uusimiseksi siten, että digitaalista luovutusta korostetaan. Julkaisuperinnön pitkäaikaissäilytys Kehittää tietojärjestelmiä tietohallintolain hengen (avoimuus sekä yhteentoimivuus) mukaisesti. Avoin ja yhteiskäyttöinen metatieto lisää kirjastoverkon/muisti-organisaatioiden tehokkuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tuotetaan avoimia digitaalisia käyttäjäpalveluita. Suunnitelma fyysisen aineiston digitaalisten versioiden luovuttamiseen on laadittu. Tavoitellaan KDK-PAS hallinnollisen koordinaattorin asemaa. Kustannustehokas fyysisen aineiston pysyväissäilytys. Tuotetaan avoimia, yhteen toimivia ja laajennettavia moduuliratkaisuja. On käytössä uusi tietomalli joka soveltuu rakenteistetulle ja linkitetylle metatiedolle. Tekijänoikeusratkaisujen ja lisenssikäytäntöjen uudistaminen. 2. Comellus-projektin pohjalta on laadittu luovutuksen jatkokehittämissuunnitelma. 3. Digitaalisia säilytyspalveluja tarjotaan julkaisijoille ja kustantajille 4. Rakennetaan Kansalliskirjastolle väliaikainen tallennusjärjestelmä yhteistyössä kansallisen PAS-työn kanssa. 5. Kehitetään fyysisen alkuperäisaineiston pysyväissäilytystä kustannustehokkaampaan suuntaan. 6. Kehitetään ja toteutetaan Open source ratkaisuja (esim. asiakasliittymä ym..) 7. Digitaalisten aineistojen taustajärjestelmä on uusittu. 8. Toteutetaan RDA-projekti 9. Kansallisen metatietovarannon suunnittelu ja toteuttaminen. 10. Vaikutetaan aktiivisesti EU:n ja Suomen tasolla lainsäädännön kehittämiseen kirjastojen tavoitteita tukien 11. Yhteistyö tekijänoikeusjärjestöjen kanssa on vahvasti suunnitelmallista 12. Vaiheistettu ohjelma ensisijaisesti keskeisten korpusten digitointiin sekä kokoelmien saattamiseksi verkkoon kansainvälisten kumppanien kanssa 13. Sopimuslisenssimekanismit sanomalehtien ja aikakauslehtien käytölle on luotu. Asiakastarpeiden varmistamiseksi on kehitetty nykyistä paremmat toimintatavat ja niitä toteutetaan. 14. Digitaalisten palvelujen asiakastyytyväisyysmittarit (palvelut/sisällöt) on kehitetty ja niitä hyödynnetään palvelujen jatkuvassa parantamisessa.

13 KANSALLISKIRJASTO Strategia Strateginen päämäärä 2: Edistää suomalaisen tiedeyhteisön tuloksellisuutta Strategiset painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Digitaaliset palvelut ovat käytettävissä tutkijan työskentelyympäristössä Kehitetään tieteellisiä kirjastopalveluja aktiivisessa vuorovaikutuksessa tiedeyhteisön kanssa. 15. Luodaan uusia yhteistyötapoja tutkimusta ja opetusta tuottavien laitosten kanssa 16. Hyödynnetään palvelumuotoilua digitaalisten ja paikallisten palvelujen uudistamisessa 17. Kehitetään kirjaston digitaalisia tietoaineistoja niin, että ne ovat sujuvasti käytettävissä tutkijoiden työskentelyympäristöissä. Tarjotaan erityisesti humanistisen tutkimuksen tarvitsemia digitaalisia palveluja. HY:n huippututkijoille tarjotaan kilpailukykyinen tutkimusinfrastruktuuri. 18. Yhteistyö keskeisten kansallisten muistiorganisaatioiden kanssa yhteisten digitaalisten korpusten ja niihin perustuvien palvelujen kehittämisessä (esim. keskiaika, venäjäntutkimus) 19. Kotimaisten digitoitujen aineistojen lisensiointi tutkimuskäyttöön, myös rahoitus selvitetään 20. Ratkaistaan harvinaisten humanististen e-aineistojen lisensiointi ja käyttöoikeudet 21. Kansallisen elektronisen kirjaston keskitetty palvelu hankkii pääosan kirjastoverkon tarvitsemasta lisensoidusta aineistoista. 22. Oikeaan osuva ja riittävän syvällinen aineistohankinta (analoginen ja elektroninen) 23. Tehokkaat ja asiakasystävälliset tutkijatilat. Strateginen päämäärä 3: Edistää kansalaisten tiedon saantia Strategiset painopisteet Tavoitteet Toimenpiteet Digitoidaan kokoelmien ainutlaatuisia ja kansallisesti keskeisiä aineistoja. Kanavia ja välineitä, joilla yhteisöt osallistuvat sisältöjen valintaan, on luotu. 24. Suomi 100 vuotta hanke: itsenäisyysajan keskeinen aineistokokonaisuus verkkoon 25. Luodaan monikanavainen kansalaisosallistumisen malli, joka mahdollistaa varainhankinnan. Kokoelmia digitoidaan myös asiakas/tarvelähtöisesti. 26. Luodaan digitaalisten aineistojen välityspalvelun konsepti 27. Selvitetään EBooks on Demand mahdollisuuksia. Digitaaliset palvelut ovat käytettävissä kansalaisen käyttöympäristöissä. On luotu digitoinnin liiketoimintamalli erilaisten materiaalien tuottamiseen digitoitujen sisältöjen pohjalta. On luotu toimintatapoja, joilla kansalaiset osallistuvat digitaalisten sisältöjen muokkaamiseen. Kirjaston palveluja koskevan kansalaismarkkinoinnin menetelmiä ja kanavia on parannettu. 28. Kuvapankki/Real Case Lab. 29. Kuvatalkoot 30. Käyttöliittymän rajapinnat on uudistettu esim. sosiaaliseen mediaan 31. Luodaan yhteistyökumppaneitten kanssa toimintamalli suomalaisten sähköisten aineistojen myymiseksi ja jakamiseksi kirjastoille ja muille asiakkaille. 32. Miljoonas asiakas saa palkinnon 33. Verkkotempauksia 34. Kirjamessut 35. Sosiaalinen media.