Jäsenet (alleviivatut paikalla) Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä. Riikka Manninen, Kärsämäeltä

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 7/2015 SEUTUHALLITUKSEN KOKOUS Aika: tiistaina klo Paikka: Reisjärvi, kunnantalo Jäsenet (alleviivatut paikalla) Juha Uusivirta Mauri Tenkula Riitta Hokkanen Esko Ristinen Kari Valtanen Jarmo Vuolteenaho Veikko Tikkanen Jukka Tikanmäki Pekka Leppänen Teuvo Nyman varajäsenet Teija Myllylä, Haapajärveltä Maritta Niska, Haapajärveltä Jaana Salo, Kärsämäeltä Riikka Manninen, Kärsämäeltä Päivi Karikumpu, Nivalasta Leena Vähäsöyrinki, Nivalasta Jukka Lehtosaari, Pyhäjärveltä Paavo Leskinen, Pyhäjärveltä Jyrki Halonen, Reisjärveltä Markus Muuttola, Reisjärveltä Anne Ruha, seutuvaltuuston puheenjohtaja Taimi Piippo, seutuvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Mika Pietikäinen, seutuvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Väinö Wassholm, seutuvaltuuston 3. varapuheenjohtaja Eija-Riitta Niinikoski, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen jäsen Jari Nahkanen, Pohjois-Pohjanmaan liiton hallituksen varajäsen Esa Jussila, toimitusjohtaja Sami Kaarto, tiedottaja Mirja Jaakola, pöytäkirjanpitäjä Muut kutsutut: Tita Rinnevaara, Pyhäjärven kaupunginjohtaja Allekirjoitukset: Juha Uusivirta Puheenjohtaja Mirja Jaakola sihteeri

2 Käsiteltävät asiat: käsiteltävä asia 77 Kokouksen avaus 78 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 79 Kokouspöytäkirjan vahvistaminen 80 Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy:n yhtiökokouksen pöytäkirja 81 Seutukunnan jäsenmaksu ja talousarvio vuodelle Esitykset seutuvaltuustolle Seudun nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 84 Kasvintuotantoa kaivoksessa-hanke 85 Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö-hanke 86 Metallien 3D valmistuslaboratorion käynnistäminen -hanke 87 Kehitysvammaisten työllistymisedellytysten edistäminen ja työmarkkinoille saattaminen 88 Monikerroskampus-hanke 89 Asiakastyytyväisyyskyselyn raportti 90 Tiedoksiantoasiat 91 Muut esille tulevat asiat 92 Kokouksen päättäminen

3 77. Kokouksen avaus Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 78. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ehdotus: Hyväksytään lähetetty esityslista kokouksen työjärjestykseksi. 79. Kokouspöytäkirjan vahvistaminen Edellinen seutuhallituksen kokous pidettiin Kärsämäellä. Ehdotus: Hyväksytään ja vahvistetaan edellisen hallituksen kokouksen pöytäkirja, liite nro Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy:n yhtiökokouksen pöytäkirja Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisyhtiö Nihak Oy:n yhtiökokous pidettiin Kärsämäellä Ehdotus: Hyväksytään Nihak Oy:n yhtiökokouksen pöytäkirja Liite nro 2 pöytäkirja.

4 81. Seutukunnan jäsenmaksu ja talousarvio vuodelle 2016 Kuntien ja NIHAKin vuoden 2016 budjettien valmistelua varten tulee määritellä yhdistyksen jäsenmaksu Jäsenmaksu on vuodesta 2013 saakka ollut 15,50 /asukas/kunta. Budjetti on valmisteltu siten, ettei jäsenmaksua koroteta vuodelle 2016 ja seutukunnan talousarvio laaditaan edelleen 15,50 euroa/kunta/asukas jäsenmaksun pohjalta. Arvioidut jäsenmaksutuotot vuonna 2016 ovat ( asukasta) ( v.2015, v ja v. 2013). NIHAK ry talousarvio ja sen käyttösuunnitelma 2016 asukasluku jäsenmaksu/as 15,5 jäsenmaksut yht MENOT: sitomatta Elinkeinot Maaseutu Osaaminen Kuntapalvelut Vetovoima Hallinto ja valmistelu Yhdistystoiminta yhteensä Yrityspalvelujen järjestäminen Menot yhteensä TUOTOT: Jäsenmaksut Yrityspalvelujen myynti Tuotot yhteensä

5 Ehdotus: Esitetään vuoden 2016 jäsenmaksu, talousarvio ja talousarvion käyttösuunnitelma seutuvaltuustolle hyväksyttäväksi. Yrityspalveluista jäsenkuntia veloitetaan aiheutuneiden kustannusten perusteella aiemmin sovitun palvelutason mukaisesti. Arvio kustannuksista v 2016 on ( ). Toimitusjohtaja esitteli tarkemmin talousarviota hallitukselle.

6 82. Esitykset seutuvaltuustolle Seutuvaltuuston syyskokous tulee sääntöjen mukaan järjestää vuosittain lokamarraskuun aikana. Kuluvana vuonna Nivala-Haapajärven seutuvaltuuston syyskokous pidetään alkaen kello Nivalassa valtuustosalissa. Sääntömääräiset syyskokouksen asiat ovat: 1. Vahvistetaan seutuhallituksen ja -valtuuston jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi 2. Vahvistetaan seutukunnan kehittämisohjelmat ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi 3. Päätetään seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruudesta 4. Käsitellään ne asiat, jotka hallitus ja seutukunnan jäsen on syyskokouksen päätettäväksi antanut. Ehdotus: 1. Seutuhallituksen ja -valtuuston jäsenille maksetaan kokouspalkkio ja ansionmenetyskorvaus kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Kokouspalkkioksi esitetään vuodeksi /kokous ( ). Tilintarkastajille maksetaan laskun mukaan keväällä 2010 suoritetun tarjouskilpailun mukaisesti. 2. Seutukunnan kehittämisohjelmaksi vuodelle 2016 esitetään vahvistettavaksi NIHAK -seudun kasvuohjelma 2020, johon liitetään 2015 tarkistettu NIHAK ry:n elinkeinopalvelujen strategia. Talousarvio esitetään hyväksyttäväksi edellisen pykälän päätöksen mukaisesti. 3. Esitetään seutuvaltuustolle hyväksyttäväksi vuoden 2016 jäsenmaksuksi 15,50 /asukas. Lisäksi keväällä 2015 tarkistetun (sk-hall 66/ ja 46/ ) aluekehitys- ja elinkeinopalvelujen yhteistyösopimuksen perusteella yrityspalveluista jäsenkuntia veloitetaan aiheutuneiden kustannusten perusteella vuoden 2010 palvelutason mukaisesti. Arvio näistä kustannuksista vuodelle 2016 on määritelty edellisessä pykälässä.

7 83. Seudun nimeäminen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi seutuhallitus Kesän aikana on valmisteltu luonnos HALKE:n mietinnön mukaiseksi alueelliseksi valmiussuunnitelmaksi, jossa varaudutaan ennakoitavaan rakennemuutokseen Pyhäjärven kaivoksen louhinnan päättyessä vuonna Valmiussuunnitelman avulla Nivala-Haapajärven seutu hakeutuu yhdessä Pyhäjärven kaupungin kanssa nimitettäväksi määräajaksi äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuodesta 2016 lukien vuoden 2020 loppuun saakka. Pyhäjärven kaivoksen louhinta päättyy kaivosyhtiön antaman tiedon mukaisesti vuonna 2019, mikä aiheuttaa paikkakunnalla 400, alueella 200 ja muualla Suomessa 200 pysyvän työpaikan menetyksen. Valmiussuunnitelmassa Nivala-Haapajärven seutu ja Pyhäjärven kaupunki tavoittelevat ennakoitavan rakennemuutoksen hallintaa hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämän kasvupotentiaali ja vapautuvat kaivoksen tilat ja muut resurssit sekä mahdollisuudet. Valmiussuunnitelma koostuu viidestä hyvin valmistellusta kärkihankkeesta, joihin haetaan valtion erityisrahoitusta äkillisen rakennemuutoksen nimeämispäätöksen yhteydessä. Luonnos valmiussuunnitelmaksi on esityslistan liitteenä nro 4. Ehdotus: Merkitään tiedoksi ja jatketaan valmiussuunnitelman täsmentämistä. Nimeämispäätöstä äkillisen rakennemuutoksen alueeksi haetaan viimeistään vuonna Toimitusjohtaja Jussila esitteli tarkemmin rakennemuutoshakemusta ja alueen kärkihankkeita. seutuhallitus Elokuun jälkeen alueellisen valmiussuunnitelman kärkihankkeiden suunnitelmat ja rahoitushakemukset ovat täsmentyneet ja niitä on jätetty rahoittajille.

8 Valmiussuunnitelma koostuu tällä hetkellä seitsemästä kärkihankkeesta, joihin haetaan ohjelma- ja valtion erityisrahoitusta. Valtion erityisrahoitusta haetaan äkillisen rakennemuutoksen nimeämispäätöksen yhteydessä. Valmiussuunnitelmassa Nivala-Haapajärven seutu ja Pyhäjärven kaupunki tavoittelevat ennakoitavan rakennemuutoksen hallintaa hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti alueen elinkeinoelämän kasvupotentiaali ja vapautuvat kaivoksen tilat ja muut resurssit sekä mahdollisuudet. Suunnitelma on laadittu vuodesta 2016 lukien vuoden 2020 loppuun saakka. Valmiussuunnitelma on esityslistan liitteenä nro 3. Sen kärkihankkeiden suunnitelmia voidaan edelleen täsmentää hankkeiden toteuttajien toimesta ja niitä voidaan käsitellä projektien osapuolien hallinnoissa erikseen. Ehdotus: Ehdotetaan Pyhäjärven kaupunginhallitukselle valmiussuunnitelman jättämistä valtioneuvostolle vielä marras-joulukuun 2015 aikana.

9 84. Kasvintuotantoa kaivoksessa hanke Pyhäjärvellä vuonna 1962 toimintansa aloittaneen kupari-, sinkki- ja rikkikaivoksen malmivarat riittävät noin vuoteen 2018 saakka. Kaivosteollisuus on ollut aluevaikutukseltaan merkittävä kehityksen ja työllistämisen edistäjä ja ylläpitäjä. Kaivoksen työllistävän vaikutuksen lisäksi kaivostuotteiden jatkojalostus seurannaistyöpaikkoineen on ollut liki 1150 htv/vuosi ja verotuloineen noin 20 milj. euroa (ml. pääyhtiö). Kaivostoiminta on myös edesauttanut alueellisesti yleistä infrastruktuuria (mm. liikenneväyliä) parantavia toimenpiteitä ja alueen tunnettuutta. Pyhäsalmi Mine Oy ylläpitää kaivostoimintaa ja yrityksellä on olemassa olevat maanalaiset, satojen kilometrien mittaiset tunneliverkostot, tieto-taito niiden kosteus- ja lämpötilaolosuhteista sekä tilojen hallinnasta turvallisuus- ja ympäristönäkökulmasta. Kaivostoiminnan päättyminen Pyhäjärvellä tuo merkittäviä alueellisia rakennemuutoksia ja kaivokselle tai sen tuotannosta poistuville osille tulisi löytää pikaisesti liiketaloudellista uusiokäyttöä ja työllistämisvaikutuksia. Samanaikaisesti, pohjoisissa olosuhteissa yhdeksi merkittäväksi kasvupotentiaaliksi on tunnistettu luonnon olosuhteiden hyödyntäminen erikoiskasvien tuotantoon tai luonnonperäisten kasvien tuotteistamiseen. Kasveista hyödynnettävinä aineosina ovat kasvien tuottamat kuidut, fenoliset yhdisteet, aromi-, maku- tai väriaineet tai erikoiskasvien ravitsemukselliset ominaisuudet. Vaikka luonnonperäisiä kasveja jo tuotteistetaan ja tuotteistamismahdollisuuksia on rajattomasti, niiden hyödyntämistä rajoittavina tekijöinä ovat epävarmuus raaka-aineen saatavuudesta (satoa saadaan vain kerran vuodessa), kasviyhdisteiden ja/tai kasvinosien vaihteleva laatu (laatuun vaikuttavat mm. kasvukauden sääolosuhdevaihtelut, kasvitaudit ja -tuholaiset), korkeat kenttätuotanto-, keruu- ja logistiikkakustannukset sekä laajan raakaainekeruun aiheuttama uhka luonnon monimuotoisuudelle. Luonnonperäisiä tai erikoiskasveja jo tuotteistavilla kotimaisilla kosmetiikka- ja elintarvikealan yrityksillä on vaikeuksia saada riittävästi raaka-aineita tuotteisiinsa, vaikka raaka-aineen luonnonperäisyys ja/tai pohjoisuus onkin todettu myyvimmäksi argumentiksi. Luonnonperäisten kasvien tai kasvinosien huono saatavuus ja kilpailukykyyn vaikuttavat korkeat raaka-ainekustannukset ovat ongelmana myös elintarvike-, lääke- ja tekstiiliteollisuusyritysten kasviraaka-aineiden mittavampaan hyödyntämiseen.

10 Tämän hankkeen uutena innovaationa on yhdistää Pyhäsalmen kaivosympäristö ja uudet tuotantoteknologiset ratkaisut kasvien maanalaiseen tuotantoon. Teknologiakehityksen myötävaikuttamana maanalaista (kaivos- ja metrotunnelit) kasvintuotantoa on jo mm. Iso-Britanniassa, Japanissa ja Yhdysvalloilla (www-viitteet). Kasvintuotantoa kalliossa -innovaatioryhmänä on Luonnonvarakeskus, Pyhäsalmi Mine Oy, Pyhäjärven Kehitys Oy sekä Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry. Hanke toteutetaan innovaatioryhmän sekä sidosryhmien yhteistyönä. Hankkeen toteutusaika on ja se on yksi Pyhäjärven kaupungin ja Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry:n äkillisen rakennemuutoksen varautumissuunnitelman kärkihankkeista. Kasvintuotantoa kaivoksessa hankkeeseen liittyy Pyhäjärven Kehitys Oy:n projekti Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö, joka käsitellään seutuhallituksen erillisessä pykälässä. NIHAK ry osallistuu hankkeen toteuttamiseen :n budjetilla. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat , jolle on haettu 100% tuki Maa- ja metsätalousministeriöltä. Liite nro 4 hankesuunnitelma Ehdotus: Hyväksytään hanke ja osallistutaan sen toteuttamiseen suunnitelman mukaisesti.

11 85. Pyhäsalmen kaivoksen maanalaisen infran uusiokäyttö hanke Pyhäjärven kaupungissa sijaitseva Pyhäsalmen kaivos on ilmoittanut kaivostoiminnan loppuvan vuonna Vaikutukset ulottuvat, ei vain Pyhäjärven kaupunkiin, vaan myös koko ympäröivään seutukuntaan sekä koko Suomeen. Pyhäsalmen kaivoksen työllistävä vaikutus on yhteensä henkilötyövuotta. Lisäksi toiminta tuottaa merkittävät yhteisöverotulot. Kaivostoiminnan päättymisen on arvioitu vähentävän 400 työpaikkaa Pyhäjärvellä, maakunnassa 200 työpaikkaa ja lisäksi 200 työpaikkaa muualla Suomessa. Alueella on varauduttava ennakoivaan rakennemuutokseen ja mahdollistettava Pyhäsalmen kaivoksen tilojen hyödyntäminen kaivostoiminnan päätyttyä. Aluetaloudelliset vaikutukset kaivoksen loppumisen jälkeen ovat huomattavia ja niihin on varauduttava välittömästi kaivoksen toiminta-aikana. Kaiken toiminnan suunnittelu ja toteutus tuo merkittäviä taloudellisia hyötyjä verrattuna toimenpiteisiin kaivostoiminnan lakattua. Pyhäsalmen kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotannolliselle-, tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Infrastruktuuri tarjoaa tieteellisen toiminnan lisäksi huomattavat edut myös erittäin monipuoliselle elinkeinotoiminnalle. Pohjoisissa olosuhteissa yhdeksi merkittäväksi kasvupotentiaaliksi on tunnistettu luonnon olosuhteiden hyödyntäminen mm. erikoiskasvien tuotannossa ja luonnonperäisten kasvien tuotteistamisessa. Luonnonperäisten kasvien tai kasvinosien huono laatu ja saatavuus sekä kilpailukykyyn vaikuttavat korkeat raaka-ainekustannukset on tunnistettu ongelma. Kasviraaka-aineiden hyödyntämisestä, jatkojalostamisesta sekä tuotteistamista olisi mahdollista kehittää korkea-teknologinen ja kansainvälistyvä elinkeinoala mm. kosmetiikka-, elintarvike-, lääke- ja tekstiiliteollisuusyritysten toimesta. Pyhäsalmen kaivostoimintaa ollaan sulkemassa malmivarojen ehtymisen vuoksi ja satojen kilometrien mittaiset

12 tunneliverkostot, tieto-taito niiden kosteus- ja lämpötilaolosuhteista sekä tilojen hallinnasta turvallisuus- ja ympäristönäkökulmasta olisi otettavissa uudenlaiseen käyttöön. Teknologiakehityksen myötävaikuttamana kasvintuotantoa on mahdollista operoida maanalaisissa tiloissa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, Japanissa ja Yhdysvalloilla on jo tuotantoa käynnissä kaivosja metrotunneleissa. Tässä hankkeessa yhdistetään ainutlaatuinen moderni Pyhäsalmen kaivosympäristö ja uudet tuotantoteknologiset ratkaisut kasvien maanalaiseen tuotantoon. Hankkeessa perustettavassa tutkimus- ja koetuotantotiloissa testataan kasvien tuotantomahdollisuuksia, optimoidaan niiden tuotantokonseptit sekä kehitetään tuotteistamisprosessia. Uusilla kasvintuotantoprosesseilla kaivoksessa sekä teknologisilla ratkaisuilla edesautetaan olemassa olevien yritysten liiketoiminnan kehittymistä sekä luodaan edellytyksiä uusien yritysten syntymiselle. Lisäksi hankkeella pyritään aikaan saamaan kaivostoiminnan päättymisen jälkeen työllistämisvaikutuksia sekä kaivostuotannosta poistettaville tiloille liiketaloudellista uusiokäyttöä. Pyhäsalmen kaivoksen tarjoama infrastruktuuri on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ja tarjoaa erittäin potentiaalisen toimikentän eri toimialojen tuotekehitys- ja testaustoiminnalle. Hankkeella turvataan kaivostoiminnan päättymisen jälkeen paikallinen ja seutukunnallinen työllisyys sekä kaivostuotannosta poistettaville tiloille liiketaloudellista uusiokäyttöä. Hankkeen toteutusaika on Sen kokonaiskustannukset ovat , josta NIHAKin osuus on Muut rahoittajat ovat EAKR ja valtio , Pyhäjärven Kehitys Oy/Pyhäjärven kaupunki ja Pyhäsalmi Mine Oy Liitteenä nro 5 on hankehakemus Ehdotus: Osallistutaan hankkeen rahoitukseen NIHAK ry:n vapaasta projektirahoituksesta (jäljellä ).

13 86. Metallien 3D valmistuslaboratorion käynnistäminen hanke Oulun yliopisto, Oulun Eteläisen instituutti ja Nivalan Teollisuuskylä Oy hakevat rahoitusta metallien 3D-valmistuslaboratorion käynnistämishankkeelle. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Nivalan ELME Studio kokonaisuuden ja siihen liittyen Nivalan Teollisuuskylä Oy:n ja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin Tulevaisuuden tuotantoteknologiat (FMT) tutkimusryhmän kykyä palvella alueen teollisuutta uuden tuotantotekniikan soveltamisessa ja näin edesauttaa alueen teollisuuden kilpailukyvyn kasvua. Hankkeen investointiosuudessa hankitaan Nivalan Teollisuuskylä Oy:n omistukseen metallien 3D tulostuslaite ja hankkeen kehitysosuus painottuu laitehankinnan toteuttamisen ja laitteella tehtävään soveltavaan tutkimukseen ja demonstraatioihin. Painopisteenä tutkimuksessa on laitteen mahdollistamat erikoismateriaalit sekä tekniikan soveltuvuus ja kustannustehokkuus alueen tuotteiden kaltaisten tuotteiden valmistuksessa pääasiallisena ja täydentävänä valmistusmenetelmänä. 3D-menetelmä mahdollistaa lähes vapaan osien suunnittelun ja valmistuksen. Laitteisto mahdollistaa myös mekanismien valmistamisen ja useiden osien yhdistämisen yhdeksi osaksi. Hankkeen toteutusaika on ja sen kokonaiskustannukset ovat EAKR ja valtion rahoitusta haetaan Rahoitushakemuksessa NIHAKin osuus kustannuksista oln yhteensä Nivalan Teollisuuskylä Oy:n rahoitusosuus hakemuksessa on Liitteenä nro 6 hankesuunnitelma Ehdotus: Osallistutaan hankkeen rahoitukseen kolmen vuoden aikana yhteensä :lla NIHAK ry:n vapaasta projektirahoituksesta (jäljellä )..

14 87. Kehitysvammaisten työllistymisedellytysten edistäminen ja työmarkkinoille saattaminen Hanke liittyy kehitysvammaisten työllistymisedellytysten parantamiseen ja heidän työmarkkinoille saattamiseensa. Hakijan mukaan todellisuus tässä asiassa on alueellamme se, että yksikään kehitysvammainen ei ole työsopimussuhteisessa palkkatyössä vaan he ovat koko työikänsä työkeskusten ja mahdollisen avotyötoiminnan varassa. Mitä se merkitsee käytännössä näille ihmisille, niin ainakin sitä ettei heillä ole koskaan mahdollisuutta omaan itsenäiseen elämään, koska sitä palkkatuloa ei ole. He saavat työosuusrahaa 2 5 päivässä jonka varassa ei voi omaa asuntoa vuokrata eikä voi hankkia mitään henkilökohtaista itselle tärkeää. Eläke, jota he saavat mahdollistaisi palkkatulon osa-aikaisesta työstä ja tasaarvoisemman aseman yhteiskunnassamme. Työtoimintaa tarjotaan eri kuntayhtymissä eri määriä, ei siis joka päivälle, vaan ehkä 1-2 pv / viikko. Kehitysvammaisista iso osa on niin hyväkuntoisia, että he voisivat hyvin työllistyä tiettyihin tehtäviin, erityisesti avotyötoiminnassa olevat. Ylivieskassakin on muutamissa yrityksissä ollut opiston Erkka-linjan työharjoittelussa mm. Citymarketissa, Häggmannilla jne. henkilöitä töissä rutiiniluontoisissa avustavissa töissä, mutta kuitenkin selkeästi sellaisissa tehtävissä, jotka jonkun työpanoksen vaativat (esimerkiksi vastaamassa pullonpalautusautomaatin toiminnasta tai pöytien siivoamisesta kahvilassa). Palaute on ollut hyvää yritysten puolelta. Ongelmana on se, että kukaan ei aktiivisesti saattele näitä ihmisiä työpaikoille. Se vaatii räätälöintiä työpaikan ja työtehtävien suhteen sekä paljon tiedottamista, asennemuokkausta ja asian oivaltamista yleisesti yhteiskunnassamme. Hanke, jota suunnittelemme on ESR-rahoitteinen kolmivuotinen hanke, jolla on tarkoitus luoda tämä malli ja käytännöt paikalliselle tasolle niin, että se on monistettavissa kuntayhtymissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa käytännön toiminnaksi. Opistolla on erkka-linja toiminut jo 16 vuotta, joten täällä on hyvä osaaminen ja verkosto kehitysvammaisten työllistymisedellytysten parantamiseksi. On myös olemassa jo ne luottamukselliset suhteet, joita tarvitaan työssä onnistumiseen sekä kehitysvammaisen nuoren tai aikuisen kanssa toimiessa että yhteistyökumppaneiden kanssa.

15 Hankkeen kokonaisbudjetti tulee olemaan noin ja hanke on kolmivuotinen. Kallion kuntayhtymän kanssa olemme käyneet jo keskusteluja asiasta, jatkamme niitä mahdollisesti Selänteen ja Helmin kanssa. Mukaan tulee pilottina myös 10 yritystä. Aiomme voimakkaasti tuoda esille näitä kumppaneitamme esimerkkeinä ja malleina sosiaalisen työllistämisen osalta sekä hyvän asiakaslähtöisen kehittämisen osalta. Hakija kysyy voisiko myös Nivala-Haapajärven seutukunta olla mukana hankkeessa osarahoittajana ja edistämässä näiden muutoin vaikeasti työllistyvien ihmisten työhön pääsyä. Eurotasolla tämä tarkoittaisi toiveemme mukaan ehkä / vuosi. Ehdotus: Annetaan kokouksessa käytävän keskustelun perusteella. Keskustelun kuluessa Teuvo Nyman esitti, että ollaan mukana tukemassa hanketta. Useat hallituksen jäsenet kannattivat esitystä ja toivat esille myös peruspalvelukuntayhtymien läsnäolon tarpeellisuuden hankkeessa. Keskustelun jälkeen Esa Jussila esitti, että lähdetään mukaan hankkeeseen 3000 vuosibudjetilla sillä edellytyksellä, että peruspalvelukuntayhtymät lähtevät mukaan. Keskustelussa todettiin, että aihe liittyy kuntien työllistämisvastaavien tehtäviin, mikä tulee huomioida projektin toteutuksessa.

16 88.. Monikerroskampus hanke Centria ammattikorkeakoulu Oy hakee ESR rahoitusta Monikerroskampushankkeelle. Hankkeessa ovat mukana Nivalan Teollisuuskylä Oy, Lieksan kaupunki, Huittisten kaupunki, Raahen koulutuskuntayhtymä, Ylivieskan seutukuntayhdistys, Järviseudun koulutuskuntayhtymä/järviseudun ammattiinstituutti (Jami). Monikerroskampuksen perusideana on tiivistää mukana olevissa seutukaupungeissa paikallisten, ja ko. seutukaupunkien kesken, koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä sekä yhteistyötä yrityksiin ja paikallisiin yrityspalveluihin (koulutus, yrityspalvelut, innovaatiopalvelut). Yhteistyöllä voi olla monia muotoja ja se voi tarkoittaa myös tilojen, laitteistojen ja henkilöstön yhteiskäyttöä. Tilojen osalta koulutusorganisaatiot voivat yhdistää tarpeitaan uusien tilahankintojen/-kunnostusten yhteydessä. Kehitetään koulutusväyliä siten, että siirtyminen koulutusasteelta toiselle helpottuisi. Kehitetään koulutusorganisaatioiden ja alueellisten yrityspalveluiden yhteistyönä ns. Innovaatioekosysteemiä, jolla autetaan alueen yrityksiä niin innovaatioiden kehittämisessä ja kaupallistamisessa kuin myös osaavan työvoiman saannissa. Olemassa olevat laboratoriot ja studiot voidaan hyödyntää harjoitustiloina ja kehitysympäristöinä yritysten koulutuksiin ja yritysten innovaatioiden kehittämiseen mm. erilaisin protoilu- ja pilotointimenetelmin. Hankkeen toteutusaika on Sen kokonaiskustannukset ovat Liitteenä nro 7 hankehakemus. Ehdotus: Ehdotetaan hakijalle JEDU Haapajärven ammattiopiston kutsumista mukaan hankkeen toteutukseen. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry ei osallistu hankkeen rahoitukseen.

17 89.. Asiakastyytyväisyyskyselyn raportti NIHAKin asiakasyrityksille suoritettiin asiakastyytyväisyys kysely 2015 alkupuolella. Kysely lähetettiin NIHAKin alueen niille yrityksille, joilla on voimassa oleva sähköposti. Kysely lähetettiin n. 800 yritykselle ja kyselyyn vastasi 68 yritystä. Liitteenä nro 8 raportti Ehdotus: Merkitään tiedoksi asiakastyytyväisyyskyselyn raportti. Merkittiin tiedoksi asiakastyytyväisyyskyselyn raportti. Esa Jussila esitteli tarkemmin raportin tuloksia.

18 90.. Tiedoksiantoasiat - KUITU2015 hankkeen loppuraportti Liite nro 9 - jokilaaksojen kuituverkon rakentaminen Rakennustuoteteollisuuden aluetilaisuudet Liite nro 10 - Pohjois-Pohjanmaan liiton päätös Biotuotannon investoriselvitys 2015 hakemukseen Merkittiin tiedoksi em. asiat. Teuvo Nyman poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana klo Muut esille tulevat asiat Puheenjohtaja Uusivirta kertoi seutuhallitukselle, että Haapajärven kaupunginhallitus ja valtuusto käsittelevät kaupungin asemaa NIHAK ry:ssä ensi viikolla. 92. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo