- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 Vastineet muistutuksiin / Svaren på påminnelsen TEKVLK Tekninen valiokunta / Tekniska utskottet Valmistelija / Beredare: vesihuoltopäällikkö/ vattenförsörjningschef Matti Huttunen, matti.huttunen(at)sipoo.fi 1. Carita ja Rolf Lindqvist Bemötande: Vattenförsörjningens behovsområden definierades utgående från behovet hos ett större antal invånare enligt följande: de områden som ligger utanför de nuvarande nätverken och som bildar koncentrationer med över 30 invånare och vars täthet av stadigvarande befolkning är minst sex invånare per s.k. geoinformationsruta (250 m x 250 m). Då man betraktar hela kommunen ligger inte Fågelmossavägen enligt detta kriterium i täten i denna jämförelse trots att det på området finns många fastigheter. Därför är det omöjligt att lyfta detta område förbi områden med tätare befolkning. Planen uppdateras med minst fyra års mellanrum, varvid ett ökat antal invånare kommer att påverka områdets prioritetsordning i genomförandeplanen. 2. Gustav Tallqvist Bemötande: 1. Lagen om vattentjänster, som styr kommunens vattentjänstverks verksamhet, förutsätter att kostnaderna som uppstår av vattentjänstverkets verksamhet täcks med avgifterna som vattentjänstverket uppbär. Att utvidga vattentjänstnätet så att det skulle vara möjligt för varje fastighet i kommunen att ansluta sig till nätet är omöjligt ekonomiskt sett och skulle leda till en ohållbar höjning av taxan. 2. Gränserna för verksamhetsområdena utarbetas och godkänns i samband med de övriga planerna. 3. På grund av detta planerar vattentjänstverket höjningar av taxan för de kommande åren. 4. Behandlingen av dessa saker hör inte till innehållet i vattentjänsters utvecklingsplan. 5. Vattentjänsters utvecklingsplan innehåller principerna för hur kommunen och vattentjänstverket främjar grundandet av och verksamhetsförutsättningarna för vattenandelslag. Kommunen ställer sig positivt till grundandet av nya vattenandelslag. 3. Hans Lampenius

33 Bemötande: I planerna granskar man vanligen alltid ett större område så att alla aspekter som rör genomförandet, t.ex. dimensioneringen, blir beaktade och så att resultatet blir en fungerande helhet. Omfattningen på genomförandet av de planer som utarbetats beror på det aktuella ekonomiska läget, de mottagna offerternas förmånlighet samt på det allmänna intresset i området att ansluta sig till nätet. Vattenförsörjningens behovsområden definierades utgående från behovet hos ett större antal invånare enligt följande: de områden som ligger utanför de nuvarande nätverken och som bildar koncentrationer med över 30 invånare och vars täthet av stadigvarande befolkning är minst sex invånare per s.k. geoinformationsruta (250 m x 250 m). Trots att det finns många fastigheter på Pellasvägen, ligger inte området främst i prioritetsordningen då man betraktar hela kommunen. 4. Harri Kullberg Vastine: Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa ympäristönsuojelullisten syiden perusteella vesihuollon tarvealueina pidettiin sellaisia asutuskeskittymiä nykyisen viemäriverkoston ulkopuolella, jotka sijaitsevat vesihuollon kannalta ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla. Tarkastelussa otettiin huomioon sellaiset ns. ympäristö- ja suojelukohteet, jotka Sipoon ympäristönsuojeluyksikkö määritteli merkityksellisiksi alueiksi vesihuollon järjestämisen näkökulmasta. Vesistöistä on työssä huomioitu yli 10 ha suuruiset järvet, Sipoonjoen alue sekä merenrannat. Järville asetettiin 100 m suojavyöhyke ja muille alueille 200 m suojavyöhyke. Työssä huomioitiin suojavyöhykkeiden sisään jäävä asutus. Luonnonsuojelualueista käsiteltiin vain ne alueet, joilla keskitetyn vesihuollon puute saattaa aiheuttaa ympäristönsuojelullisia ongelmia. 5. Helsingin kaupunki Vastine: Suunnitelmassa on kartoitettu vesihuoltolain vaatimusten mukaisesti vesihuollon laajentumisalueet, jotka voidaan jakaa kahteen osaan: harvaan asuttuihin alueisiin ja asemakaavaalueisiin. Lähtökohtana vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kaavoitusohjelma ja vesihuollon toteuttaminen yhdyskunnan kehittämisen tukena. Suunnitelmassa ei ole tarkoitus ottaa kantaa pitkän tähtäimen suunnitelmiin, vaikka ne otetaankin kaavoitusohjelman mukaisesti huomioon. Sipoon vesihuollon kehittämisohjelma käsittelee yhteistyössä

34 maankäytön, ympäristön- ja terveydensuojelun sekä muiden yhteistyötahojen kanssa vesihuollon palveluiden saattamista Sipoon kunnan alueella asuvien ihmisten tarpeisiin. Sipoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käsitellään vesihuoltolain mukaista kehittämissuunnitelmaa, ja siihen ei ole sisällytetty vesihuollon yleistä kehittämistä kuten talousveden hankintaa, jäteveden vaihtoehtoisia malleja, olemassa olevan omaisuuden saneeraussuunnittelua jne. Edellä mainittu yleinen vesihuollon kehittäminen käsitellään erillisissä niitä koskevissa suunnitelmissa. Tästä syystä suunnitelmassa ei käsitellä uusia mahdollisia runkovesijohto tai runkoviemärihankkeita. Vedenhankinta ja jätevedenpuhdistus suunnitellaan toteutettavaksi yhdessä nykyisten ja tulevien yhteistyökumppanien kanssa siten, että ne laadullisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti ovat perusteltuja ja järkeviä. 6. Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Vastine: Uusien asemakaava-alueiden vesihuoltoverkostojen ja vesiliiketoimintojen siirto kuntayhtymälle on tarkoitus toteuttaa liiketoimintakaupalla samoin periaattein kuin aikoinaan kuntayhtymän jäsenkuntien käyttöomaisuuden siirto kuntayhtymälle HSY:n ja Sipoon kunnan välillä käytyjen keskustelujen mukaisesti. Sipoon vesihuollon kehittämisohjelma käsittelee yhteistyössä maankäytön, ympäristön- ja terveydensuojelun sekä muiden yhteistyötahojen kanssa vesihuollon palveluiden saattamista Sipoon kunnan alueella asuvien ihmisten tarpeisiin. Sipoon vesihuollon kehittämissuunnitelmassa käsitellään vesihuoltolain mukaista kehittämissuunnitelmaa, ja siihen ei ole sisällytetty vesihuollon yleistä kehittämistä kuten talousveden hankintaa, jäteveden vaihtoehtoisia malleja, olemassa olevan omaisuuden saneeraussuunnittelua jne. Edellä mainittu yleinen vesihuollon kehittäminen käsitellään erillisissä niitä koskevissa suunnitelmissa. Tästä syystä suunnitelmassa ei käsitellä uusia mahdollisia runkovesijohto tai runkoviemärihankkeita. Vedenhankinta ja jätevedenpuhdistus suunnitellaan toteutettavaksi yhdessä nykyisten ja tulevien yhteistyökumppanien kanssa siten, että ne laadullisesti toiminnallisesti ja taloudellisesti ovat perusteltuja ja järkeviä. 7. Jaakko Arola ja muut Vastine: Vaatimukset

35 Mikäli Gesterby I ja Gesterby II alueet käsitellään yhtenä alueena, alueen väestötiheys ja kannattavuus laskisivat ja yhdistetty alue poistuisi toteuttamisohjelmasta vertailukustannuksen heikentyessä. PERUSTELUT Savijärven vesihuoltoverkoston rakentamissuunnitelma 2009 Suunnitelmissa tarkastellaan yleensä aina suurempaa aluetta siten, että kaikki toteutukseen, esim. mitoitukseen, liittyvät asiat tulevat huomioitua ja siten, että kokonaisuus toimii. Se, missä laajuudessa laaditut suunnitelmat toteutetaan, riippuu kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta, saatujen tarjousten edullisuudesta sekä alueen yleisestä kiinnostuksesta liittyä verkostoon. Pelkkä suunnitelma alueesta ei ole sitova lupaus siitä, että rakentaminen tullaan toteuttamaan koko suunnitelman laajuudessa tai joissain tapauksissa lainkaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei myöskään ole oikeudellisesti sitova asiakirja vaan toimintaa ohjaava suunnitelma. Ympäristölliset ja terveydelliset syyt Toteuttamisohjelman ulkopuolelle jää Gesterby II alueen lisäksi kuusi muutakin luokan 2A tarvealuetta. Vastaavin perustein nämäkin alueet tulisi nostaa toteuttamisohjelmaan. Mikäli nämä alueet nostettaisiin toteuttamisohjelmaan, se tarkoittaisi korkeamman priorisointiluokan alueiden poistamista toteuttamisohjelmasta. Tämä taas ei toteuta tasapuolisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita. Tarvealueiden tärkeysjärjestys Nykyisen siirtolinjan kapasiteetti, vastoin vastineessa esitettyä väitettä, riittää vastaanottamaan Gesterby I-alueen jätevedet. Asukastiheys on laskettu jokaiselle tarvealueelle samoin perustein. Mikäli Gesterby II-alueen kohdalla asukastiheys laskettaisiin muista alueista poikkeavalla tavalla, ei se toteuttaisi tasapuolisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita. Eläintilat Muistutuksessa ei ole esitetty hevostilan kokoa, joten sen vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida. Myöskään asukastiheyteen eläintila ei vaikuta vaan asukasmäärä, tehokkuusluvut ja vertailukustannukset lasketaan kaikille alueille samoin kriteerein. 8. Kitö vattenandelslag

36 Bemötande: I utvecklingsplanen presenteras de principer som fullmäktige godkänt för samarbete mellan vattenandelslagen och Sibbo kommun. Dessa principer stöder Sibbo kommuns strategiska linjedragningar. Principerna har godkänts under år 2013 och inga ändringar i villkoren föreslås. Förutsättningarna för vattenandelslagens verksamhet främjas med avgifter för vattenförsäljning och mottagning av avloppsvatten som baserar sig på verksamhetsprinciperna för ett partivattenverk. Även expert- och planeringshjälp erbjuds för planeringen och under själva byggandet. Lånegarantiernas storlek och villkor har fastställts i utvecklingsplanen. Vattentjänstverket bekantar sig gärna med planer som utarbetats. 9. Martin Andersson Bemötande: Lagen om vattentjänster, som styr kommunens vattentjänstverks verksamhet, förutsätter att kostnaderna som uppstår av vattentjänstverkets verksamhet, inklusive kapital- och investeringskostnader, täcks med avgifterna som vattentjänstverk uppbär. Således kan inte avgifter som uppburits i form av fastighetsskatter användas för projekt inom vattentjänster. Mer information om skicket på fastigheters brunnar, vattenkvaliteten och saneringsmetoder fås av kommunens hälsoskyddsmyndighet samt av kommunens byggnadstillsynsenhet. Snickarbackavägen ligger precis utanför 10-års genomförandeprogrammet. Ifall man på de områden som i genomförandeprogrammet står i turen före Snickarbackavägen inte visar ett tillräckligt stort intresse för att ansluta sig, kan Snickarbackavägen hamna högre upp på prioritetslistan och således genomföras tidigare. 10. Olavi Miettinen Vastine: Nikkilä Korso välille on aloitettu kevyenliikenteenväylän suunnittelu. Kyseinen väylä on alustavasti suunniteltu rakennettavaksi Jokivarrentien linjausta noudattaen. Samassa yhteydessä tullaan suunnittelemaan Jokivarrentielle vesihuolto. Kevyenliikenteenväylän rakentamisen yhteydessä tullaan suurella todennäköisyydellä rakentamaan myös vesihuolto, koska kevyenliikenteenväylän ja vesihuollon samanaikainen

37 rakentaminen alentaa vesihuollon rakentamisen kustannuksia siinä määrin, että hanke nousee sen myötä toteuttamisohjelmaan. 11. Satu Andersson Vastine: Alueelle on vesijohdon rakentamisen yhteydessä rakennettu viemäröinti. Viemäröinnin käyttöönotto edellyttää siirtoyhteyden rakentamista välillä Hindsby Nikkilä. Tämän toteuduttua, myös Pigbyn alue on mahdollista liittää kunnalliseen viemäröintijärjestelmään. 12. Sibbe vesiosuuskunta Vastine: 6.1 Osuuskunnalla ei ole vahvistettua toiminta-aluetta. Kehittämissuunnitelmaan voidaan kuitenkin korjata jakelualue esitetyn mukaiseksi. 6.2 Jäsen- ja liittymätiedot korjataan esitetyn mukaisiksi. 6.3 ja 6.4 Kehittämissuunnitelmassa on esitetty kunnanvaltuustossa hyväksytyt periaatteet vesiosuuskuntien ja Sipoon kunnan välisestä yhteistyöstä. Kyseiset periaatteet ovat Sipoon kunnan strategisia linjauksia tukeva. Periaatteet on hyväksytty vuoden 2013 aikana eikä ehtoihin ole tarkoitus esittää muutoksia. Vesiosuuskuntien toimintaedellytyksiä edesautetaan tukkuvesilaitoksen toimintaperiaatteisiin pohjautuviin veden myynti- ja jäteveden vastaanottohinnoin. Myös suunnittelun ja työn aikaista asiantuntija- ja suunnitteluapua on saatavilla. Lainojen takuun suuruus ja ehdot ovat kehittämissuunnitelmassa esitetyn mukaiset. 6.5 ja 6.6 Esitetyt asiat eivät kuulu käsiteltäviksi vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vaan niistä voidaan neuvotella muissa yhteyksissä ja muiden suunnitelmien laadinnan yhteydessä tarkemmin. 13. Stefan Lindqvist Bemötande: Vattenförsörjningens behovsområden definierades utgående från behovet hos ett större antal invånare enligt följande: de områden som ligger utanför de nuvarande nätverken och som bildar koncentrationer med över 30 invånare och vars täthet av stadigvarande befolkning är

38 minst sex invånare per s.k. geoinformationsruta (250 m x 250 m). Då man betraktar hela kommunen ligger inte Fågelmossavägen enligt detta kriterium i täten i denna jämförelse trots att det på området finns många fastigheter. Därför är det omöjligt att lyfta detta område förbi de områden som uppfyller kriteriet. Planen uppdateras med minst fyra års mellanrum, varvid ett ökat antal invånare kommer att påverka områdets prioritetsordning i genomförandeplanen. 14. Tor-Erik ja Mette Melin Vastine: Vaatimukset Mikäli Gesterby I ja Gesterby II alueet käsitellään yhtenä alueena, alueen väestötiheys ja kannattavuus laskisivat ja yhdistetty alue poistuisi toteuttamisohjelmasta vertailukustannuksen heikentyessä. PERUSTELUT Savijärven vesihuoltoverkoston rakentamissuunnitelma 2009 Suunnitelmissa tarkastellaan yleensä aina suurempaa aluetta siten, että kaikki toteutukseen, esim. mitoitukseen, liittyvät asiat tulevat huomioitua ja siten, että kokonaisuus toimii. Se, missä laajuudessa laaditut suunnitelmat toteutetaan, riippuu kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta, saatujen tarjousten edullisuudesta sekä alueen yleisestä kiinnostuksesta liittyä verkostoon. Pelkkä suunnitelma alueesta ei ole sitova lupaus siitä, että rakentaminen tullaan toteuttamaan koko suunnitelman laajuudessa tai joissain tapauksissa lainkaan. Vesihuollon kehittämissuunnitelma ei myöskään ole oikeudellisesti sitova asiakirja vaan toimintaa ohjaava suunnitelma. Ympäristölliset ja terveydelliset syyt Toteuttamisohjelman ulkopuolelle jää Gesterby II alueen lisäksi kuusi muutakin luokan 2A tarvealuetta. Vastaavin perustein nämäkin alueet tulisi nostaa toteuttamisohjelmaan. Mikäli nämä alueet nostettaisiin toteuttamisohjelmaan, se tarkoittaisi korkeamman priorisointiluokan alueiden poistamista toteuttamisohjelmasta. Tämä taas ei toteuta tasapuolisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita. Tarvealueiden tärkeysjärjestys Nykyisen siirtolinjan kapasiteetti, vastoin vastineessa esitettyä

39 väitettä, riittää vastaanottamaan Gesterby I-alueen jätevedet. Asukastiheys on laskettu jokaiselle tarvealueelle samoin perustein. Mikäli Gesterby II-alueen kohdalla asukastiheys laskettaisiin muista alueista poikkeavalla tavalla, ei se toteuttaisi tasapuolisuus- ja yhdenvertaisuusperiaatteita. Eläintilat Muistutuksessa ei ole esitetty hevostilan kokoa, joten sen vaikuttavuutta on mahdotonta arvioida. Myöskään asukastiheyteen eläintila ei vaikuta vaan asukasmäärä, tehokkuusluvut ja vertailukustannukset lasketaan kaikille alueille samoin kriteerein. 15. Vantaan kaupunki Vastine: Sipoon kunnan vesihuoltolaitos tulee ottamaan yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Vantaan kuntatekniikan keskukseen, mikäli Myyraksessa tai muualla Sipoossa suunnitellaan HSY:n Vantaan verkostoihin liittymistä tai niihin vaikuttavaa vesihuoltoverkostojen rakentamista. 16. Sipoon saaristovaltuuskunta Vastine: Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on kartoitettu koko kunnan alueen vesihuollon tarpeet kehittämissuunnitelmassa esitetyin periaattein, myös saariston. Paikkatietoanalyysin perusteella alueella ei ole kehittämissuunnitelmassa määritetyn kaltaisia asukaskeskittymiä nykyisten vesiosuuskuntien jakelualueiden ulkopuolella. Asia on esitetty kehittämissuunnitelman liitekartassa 5 ja esityksen liitteessä 6. Saariston vesihuollon rakentamiskustannukset ovat korkeat. Saaristoalueet eivät ole nousseet toteutusohjelmaan ennen kaikkia väljän asukastiheyden, mutta myös rakentamisen kalleuden vuoksi Kehittämissuunnitelmassa on selvitetty laajasti vesiosuuskuntien perustamisen periaatteet sekä kiinteistökohtaisen vesihuollon kehittämisen periaatteet. Sekä vesiosuuskunnan perustaminen että kiinteistökohtaisen järjestelmän varassa toimiminen on valittu kehittämisohjelmassa Sipoon saariston vesihuollon toteuttamisen tavaksi. Saaristossa on tällä hetkellä kaksi suuren jakelualueen käsittävää vesiosuuskuntaa. Kitön vesiosuuskunta ei ole ainoastaan käynnistymässä vaan jo liitetty kunnan vesihuoltoverkostoon. Alueelle on rakennettu verkostoa jo toistakymmentä kilometriä ja ensimmäisen kiinteistöt liitetty jakeluverkostoon. Sibbe vesiosuuskunnan kohdalta seuraava ajankohtainen tapahtuma tulee olemaan liittymissopimuksen laatiminen. Edellä mainitut

40 vesiosuuskunnat ovat erinomaisia esimerkkejä siitä, kuinka vesihuolto voidaan järjestää saaristossa. Vesikäymälöiden rakentaminen ranta-alueille on rakennusjärjestyksessä linjattava asia eikä sitä näin ollen käsitellä vesihuollon kehittämissuunnitelmassa.