LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET

Transkriptio

1 LIIKENTEEN PÄÄSTÖKUSTANNUKSET Lappeenrannan ilmansuojelupäivät Lea Gynther. Motiva Oy. PL 489, Helsinki. Puh Juha Tervonen. JT-Con. Piikuja 3 A LH2, Vantaa. Puh Juha.Tervonen@welho.com 1. Työn tavoitteet Liikenneviraston rahoittamassa selvityksessä (Gynther ym. 2012) laskettiin Suomen tie-, rautatie- ja vesiliikenteen pakokaasupäästöjen kokonaiskustannukset sekä liikennejärjestelmän yhteiskuntataloudellisissa vaikutustarkasteluissa käytettävät päästökustannusten yksikköarvot. Laskelmat tehtiin vuoden 2007 päästötilanteen mukaan ja tulokset on esitetty vuoden 2010 hintatasossa (verottomin hinnoin). Työssä on siten uusittu kymmenen vuotta sitten tehdyt päästökustannuslaskelmat. Vaikutustarkasteluissa rajauduttiin ilmaan kohdistuvissa päästöissä VTT:n LIPASTO-tietokannan esittämiin yhdisteisiin. Työssä tarkasteltiin yhdisteiden aiheuttamien pitoisuuksien vaikutuksia terveyteen (sairastamisen ja kuolleisuuden lisääntyminen) ja kasvillisuuteen (satojen ja metsänkasvun heikentyminen). Lisäksi tarkasteltiin kasvihuonekaasujen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kustannuksia. Tieliikenteessä tarkasteltiin myös tie- ja katupölyä ja vesiliikenteessä vesistöihin kohdistuvia jätteitä ja jätevesiä. Polttoaineiden käytön lisäksi tarkasteltiin polttoaineketjujen alkupäätä eli tuotantoa, kuljetuksia, jalostusta ja jakelua. 2. Arviointimenetelmät Ilmaan kohdistuvien päästöjen haittavaikutusten määrittäminen ja taloudellinen arvottaminen suoritettiin pääosin eurooppalaisessa ExternE-tutkimuskokonaisuudessa (ks. kehitetyllä vaikutuspolkumenetelmällä. Menetelmässä kartoitetaan ensin päästömäärät ja niiden aiheuttamat pitoisuudet, minkä jälkeen arvioidaan näiden aiheuttamat ympäristövaikutukset ja niiden kustannukset. Ilmastonmuutosta arvotettiin haittakustannuksia ja ilmastopoliittista ohjausta yhdistävällä tarkastelulla. Vesiliikenteen vesistökuormitusten kustannuksia arvioitiin haittojen torjumiskustannusten kautta. Samoin meneteltiin katupölyn kohdalla. 3. Vaikutukset ja kustannukset yhteensä Taulukossa 1 esitetään eri liikennemuodoista aiheutuvien pienhiukkasten (primäärihiukkaset, sulfaatit ja nitraatit) terveysvaikutukset. Pienhiukkasten ja otsonin terveysvaikutusten arvioinnissa käytetyt altistus-vaikutusfunktiot ovat pääosin lähteestä Hänninen & Knol (2011), mutta niitä on täydennetty astmaatikkojen osalta lähteen Friedrich & Bickel (2001/2010) altistus-vaikutusfunktioilla. 1

2 Terveysvaikutusten yksikköarvoja muodostettaessa (euroa/sairauspäivä tai -tapaus) otettiin huomioon oireiden kesto, vakavuus, hoidon tarve, työ- ja toimintakyvyn ja elinvuosien menetys sekä oireista kärsivien ikäluokka. Yksikkökustannuksen osatekijöitä ovat muun muassa hoitokustannukset, töistä poissaolot ja menetetty hyvinvointi. Menetetyn elinvuoden arvona käytettiin euroa, mikä perustuu eurooppalaisiin tutkimuksiin ja sen taso kuvastaa vaikutusten kohdentumista työiän ylittäneeseen väestönosaan. Menetettyjä elinvuosia arvioitiin aiheutuvan vuosittain liikenteen pienhiukkasten vuoksi 1 471, mistä aiheutuu noin 81 milj. euron kustannukset. Muita merkittävimpiä kustannusten aiheuttajia ovat krooninen keuhkoputkentulehdus (noin 45 /v) ja rajoittuneen toimintakyvyn päivät (noin 54 /v). Taulukko 1. Pienhiukkasten terveysvaikutukset ja niiden kustannukset yhteensä vuonna 2007, milj. euroa/vuosi (vuoden 2010 hinnoissa). Vesiliikenne Rautatieliikenne Yhteensä Kustannukset yhteensä Menetettyjä elinvuosia tai tapauksia /v Sydän-verisuoni- ja keuhkosairaudet, elinvuosien ,43 menetys (YOLL/v) Keuhkosyöpä, elinvuosien menetys ,45 (YOLL/v) Krooninen keuhkoputken tulehdus (uusia ,41 tapauksia/v) Rajoittuneen toimintakyvyn päivä (pv/v) ,64 Lääkkeiden käyttö, aikuiset astmaatikot ,00 (tapausta/v) Yskäpäivä, aikuiset astmaatikot (pv/v) ,25 Alahengitystieoireet, aikuiset astmaatikot ,51 (pv/v) Lääkkeiden käyttö, lapsiastmaatikot (tapausta/v) ,09 Yskäpäivä, lapsiastmaatikot (pv/v) ,38 Alahengitystieoireet, lapsiastmaatikot (pv/v) ,08 Rautatieliikenteen sulfaatit ja nitraatit 1,10 Kustannukset yhteensä 188,33 1 Sarakkeessa vain primäärihiukkasten vaikutukset. YOLL = Years of Life Lost Suomessa liikennesektorin vaikutusarvioinneissa sovellettu hiilidioksiditonnin yksikköarvoa 37 /tonni CO2 (vuoden 2010 hinnoissa). Se on muodostettu ilmastonmuutoksen haittojen kustannusten ja ilmastopoliittisen ohjauksen yhdistelmänä. Eri liikennemuotojen päästöjen kokonaiskustannukset on koottu taulukkoon 2. Polttoaineiden käyttövaiheen päästöjen kustannukset ovat yhteensä noin 820 vuonna 2007 (vuoden 2010 hinnoissa). Yhdessä polttoaineketjujen alkupään päästöjen kanssa kustannuksiksi muodostuu noin 874 ja vesiliikenteen jätteiden ja jätevesien kanssa noin 900. Suomesta kaukokulkeutuvien päästöjen kustannuksia muissa maissa ei ole arvioitu. Liikenteen osuus kaikista päästölähteistä aiheutuvien päästöjen kustannuksista Suomessa vaihtelee huomattavasti päästölajeittain ja vaikutusluokittain. Tässä selvityksessä mukana olleiden kasvihuo- 2

3 nekaasujen (CO 2, CH 4 ja N 2 O) päästöistä ja täten myös kokonaiskustannuksista liikenteen osuus on 21 %. Otsonin terveysvaikutusten kokonaiskustannuksiksi arvioitiin tässä selvityksessä 28, satotappioiden 340 ja metsien kasvun vähenemisen 27. Liikenteen osuus näistä kustannuksista on noin 5 % luokkaa. Pienhiukkasten terveysvaikutusten kokonaiskustannuksia ei ole arvioitu tässä tai muissa selvityksissä valtakunnallisesti. Taulukko 2. Eri liikennemuotojen polttoaineperäisten päästöjen kustannukset vuonna 2007, milj. euroa/vuosi (vuoden 2010 hinnoissa). Vesiliikenne 1 Rautatieliikenne Yhteensä Terveysvaikutukset 166,6 17,9 5,1 189,7 Pienhiukkaset 2 166,0 17,2 3 5,1 188,3 Otsoni 0,6 0,7 0,03 1,3 Kasvillisuusvaikutukset 8,1 9,5 0,41 18,0 Sadot 7,5 8,8 0,38 16,7 Metsät 0,6 0,7 0,03 1,3 Katupöly 12, ,6 Ilmastonmuutos 463,1 127,5 8,8 599,5 Yhteensä 650,4 154,9 14,4 819,7 Polttoaineiden elinkaaren alkuosa 44,4 9,4 0,2 53,9 Yhteensä (polttoaineiden koko 694,8 164,3 14,6 873,6 elinkaari) Vesiliikenteen jätteet ja jätevedet 26,0 YHTEENSÄ 694,9 190,3 14,6 899,6 1 Ilmastonmuutosta lukuun ottamatta vaikutukset on laskettu vain merialueilla tapahtuvalle vesiliikenteelle, sillä sisävesiliikenteen vaikutukset arvioitiin hyvin pieniksi. 2 Sisältää primääri- ja sekundäärihiukkasten vaikutukset. 3 Sisältää vain kauppamerenkulun vaikutukset. 4. Päästöjen yksikkökustannukset Taulukossa 3 esitetään päästömäärille kohdistetut eri yhdisteiden keskimääräiset yksikkökustannukset. Yksikkökustannukset on eriytetty tieliikenteelle ja rautatieliikenteelle eri liikenneympäristössä, mutta vesiliikenteelle käytetään samoja yhdistekohtaisia yksikkökustannuksia kaikissa liikenneympäristöissä primäärihiukkasia lukuun ottamatta. 3

4 Taulukko 3. Päästöjen yksikkökustannukset eri liikennemuodoilla, euroa/tonni (vuoden 2010 hinnoissa) Vesiliikenne Rautatieliikenne Diesel, asemakaupungit Diesel, muut alueet Sähkö Primäärihiukkaset ks. taulukko väylä alla satama SO NO x ks. taulukko alla HC (ml. CH 1 4 ) Kasvihuonekaasut: CO CH N 2 O Tätä arvoa sovelletaan CH 4 :lle tarkasteltaessa sen vaikutuksia otsonin muodostukseen. Lisäksi CH 4 :llä on haittoja ilmastomuutoksen kautta, joten sen kokonaishaitaksi kaikilla liikennemuodoilla muodostuu 807 euroa/tonni. 2 Sovelletaan kauppamerenkululle. Primäärihiukkaset yksikkökustannus euroa/tonni NO x yksikkökustannus euroa/tonni Pääkaupunkiseutu Suuret kaupungit (Tampere, Turku, Oulu) Keskisuuret kaupungit (asukasluku ) Pienet kaupungit (asukasluku ) Muut kunnat Hiukkasten (primäärihiukkaset), rikkidioksidin (SO 2 ) ja typen oksidien (NO x ) yksikköarvoissa on eroja eri liikennemuotojen ja liikenneympäristöjen välillä. Erityisesti tieliikenteen hiukkasten yksikköarvoissa on suuriakin eroja eri liikenneympäristöissä (taulukko 3). Hiilivetyjen (HC) ja kasvihuonekaasujen (CO 2, CH 4 ja N 2 O) yksikkökustannukset ovat samat kaikille liikennemuodoille eri liikenneympäristöissä. 5. Vertailua aikaisempiin tuloksiin Viimeisen vuoden aikana tapahtunut terveydelle ja luonnolle haitallisten liikenteen päästöjen väheneminen on alentanut päästöjen haittakustannusten kokonaistasoa (vrt. taulukot 2 ja 4). Kun Suomen tie-, rautatie- ja vesiliikenteen päästökustannuksiksi arvioitiin aiemmin yhteensä noin 1,1 miljardia euroa vuoden 2010 hinnoissa (ilman katupölyä ja Itämereen päätyviä jätteitä), niin nyt vastaavat kustannukset olivat yhteensä 861. Terveys- ja luontovaikutusten merkitys alentui ja ilmastonmuutoksen merkitys nousi. Tulosten eroihin vaikuttavat kuitenkin myös laskentamenetelmässä tapahtuneet muutokset. Ennen kaikkea menetetyille elinvuosille (YOLL) on määritetty nyt aiempaa alhaisempi arvo. Lievien oi- 4

5 reiden arvostuksia on taas korotettu jonkin verran aiempaan nähden. Kasvihuonekaasujen tarkastelutapa ja arvottaminen on muuttunut vain vähän, mutta päästöjen kokonaismäärä on sen sijaan kasvanut. Aiemmin tieliikenteen päästökustannuksiksi arvioitiin yhteensä 884 (vuoden 2010 hintatasossa esitettynä; ilman katupölyn kustannuksia), kun nyt vastaava tulos on 682. Tieliikenteen päästöjen terveyshaittojen arvo on enemmän kuin puolittunut aiemmasta. Merkittävä syy tähän on päästöjen (hiukkaset ja typenoksidit) väheneminen, mutta myös menetettyjen elinvuosien selvästi aiempaa alhaisempi arvostus. Tieliikenteen energiankulutuksen kasvu on kuitenkin lisännyt ilmastonmuutoksen kustannuksia. Taulukko 4. Eri liikennemuotojen päästöjen kustannukset vuonna 2000, (vuoden 2010 hinnoissa; ml. elinkaaren alkuosa) (Hämekoski & Tervonen 2003). Vesiliikenne Rautatieliikenne Yhteensä Terveys- ja kasvillisuus vaikutukset Ilmastonmuutos Yhteensä Vesiliikenteen päästökustannuksiksi arvioitiin aiemmin yhteensä 164 (vuoden 2010 hinnoissa; ilman ulkomaille kulkeutuvaa osuutta ja ilman vesistöön päätyviä jätteitä), ja nyt vastaava tulos on sama 164. Terveys- ja kasvillisuusvaikutusten kustannukset alenivat jonkin verran, mutta ilmastonmuutoksen kustannukset nousivat hieman energiankulutuksen lisäännyttyä. Rautatieliikenteen päästökustannuksiksi arvioitiin aiemmin yhteensä 15 (vuoden 2010 hinnoissa), kun nyt tulos on 14,6. Koska liikenteen kokonaismäärä on lisääntynyt 2000-luvulla kaikilla liikennemuodoilla, voidaan liikenteen päästökustannusten vähenemistä ja ennallaan pysymistäkin pitää suotuisana kehityksenä. Pienhiukkasten, jotka ovat keskeisimpiä terveyshaittoja aiheuttavia yhdisteitä, yksikkökustannus ei ole juurikaan muuttunut aiempiin arviointeihin nähden. Kutakuinkin sama pätee typen oksideihin. Kasvihuonekaasujen yksikkökustannukset ovat säilyneet ennallaan indeksikorjausta lukuun ottamatta koska arvottamisperustetta ei ole muutettu. Lähteet Friedrich, R. & Bickel, P. (eds.) (2001/2010). Environmental External Costs of Transport. Stuttgart. Gynther, L., Tervonen, J., Hippinen, I., Lovén, K., Salmi, J., Soares, J., Torkkeli, S. & Tikka, T. (2012). Liikenteen päästökustannukset. Liikenneviraston toimeksiannosta Motiva Oy, JT-Con, Ilmatieteen laitos ja Sweco Oy. (julkaistaan 2012) 5

6 Hämekoski, K. & Tervonen, J. (2003). Liikenteen päästökustannukset. Päivitys ja yhteenveto. Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B 29/2003. Hänninen, O. & Knol, A. (eds.) (2011). European Perspective on Environmental Burden of Disease Estimates for Nine Stressors in Six European Countries. National Institute for Health and Welfare. Report 1/2011. Helsinki Hänninen, O., Leino, O., Kuusisto, K., Komulainen, K., Priha, E., Meriläinen, P., Haverinen- Shaughnessy, U. & Pekkanen, J. (2010). Elinympäristön terveysriskit. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Ympäristö ja terveys -lehti 3/2010) 6