PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2014 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 3 / 2014 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 17. helmikuuta 2014 klo Kokouspaikka Kuntala, Valtuustosali Asiat 27 Kari Korpelan epäluottamuslause-esitys Riitta Keinänen-Korpelan kirje kunnanhallitukselle Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittäminen/ perussopimuksen muutoksen hyväksyminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän peruspääoman ja ylijäämien palauttaminen jäsenkunnille Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen johdosta Työsuojelutoimikunnan kokoonpano Yhteistoimintatyöryhmän kokoonpanon muuttaminen Vuoden 2014 lomarahojen vaihtaminen vapaa-aikaan Ranta-asemakaavan laatiminen Harmoistenlahdella sijaitseville tiloille ja Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö koskien pelastustoimen uutta aluejakoa Veteraanien ruokailu Padasjoen matkailun yleissuunnitelma (Master Plan) Viranhaltijapäätökset..85

2 56 KARI KORPELAN EPÄLUOTTAMUSLAUSE-ESITYS Khall. 27 Kari Korpela on osoittanut kunnanhallitukselle kirjeen, jossa hän esittää mm. seuraavaa: On syytä todennäköisin perustein epäillä sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esa Rouvilan ja varapuheenjohtaja Paavo Luukan menetelleen sivistyslautakunnan puheenjohtajana ja jäsenenä velvollisuuksiensa vastaisesti. Tämän vuoksi katson, että kunnanhallituksen, ylimpänä laillisuudenvalvojana, tulisi tarkistaa heidän toimintansa luottamushenkilöinä Padasjoen kunnan sivistyslautakunnassa. Onko sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esa Rouvilan toiminta ollut Padasjoen kunnan hallintosäännön ja sitä ohjailevan lainsäädännön sekä hyvän hallintotavan mukaista? Ja onko sivistyslautakunta, tällaisen ohjailun alla, ollut objektiivinen ja toimintakykyinen? Pyydän kunnanhallitusta vaatimaan Rouvilalta ja Luukalta selvityksen, koskien liitteissä esiintyvien pöytäkirjojen tarkastuksien, allekirjoituksien laiminlyönteihin, sekä viemään asian tarvittaessa kunnanvaltuuston käsiteltäväksi (kuntalaki 22 ). Kirje kokonaisuudessaan on liitteenä 1. Kuntalaki 21 ( /578) Luottamushenkilöiden erottaminen kesken toimikauden Valtuusto voi erottaa kunnan, kuntayhtymän tai kuntien yhteiseen toimielimeen valitsemansa luottamushenkilöt kesken toimikauden, jos he tai jotkut heistä eivät nauti valtuuston luottamusta. Erottamispäätös koskee kaikkia toimielimeen valittuja luottamushenkilöitä. Asia tulee vireille kunnanhallituksen esityksestä tai jos vähintään neljäsosa valtuutetuista on tehnyt sitä koskevan aloitteen. Kuntalaki 22 Tilapäinen valiokunta

3 57 Valtuuston on asetettava keskuudestaan valiokunta valmistelemaan 21 :ssä tarkoitettua luottamushenkilöiden erottamista koskevaa sekä 25 :ssä tarkoitettua kunnanjohtajan irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä koskevaa asiaa. Valiokunta voidaan asettaa myös lausunnon antamista ja hallinnon tarkastamista varten. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ei katso sivistyslautakunnan puheenjohtaja Esa Rouvilan tai varapuheenjohtaja Paavo Luukan menetelleen luottamustoimissaan virheellisesti eikä näin ollen katso selvitysten pyytämistä tarpeelliseksi. Asia tulee kuntalain 21 :n mukaisesti vireille jos vähintään neljäsosa valtuutetuista tekee sitä koskevan aloitteen. Päätös: Keskustelun kuluessa Erkki Syrjänen esitti Ilkka Mertsalmen kannattamana, että asia jätetään pöydälle ja kunnanhallitus vaatii sivistystoimenjohtajalta selvitystä epäselvyyksistä pöytäkirjan päiväyksissä. Ilpo Pylvänen puolestaan ilmoitti kannattavansa kunnanjohtajan esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pöydällepanoehdotus, oli asian käsittelyn jatkamisesta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa asian käsittelyn jatkamista kannattavat vastaavat JAA ja pöydällepanoehdotusta kannattavat vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA ääntä (Räsänen, Pylvänen, Laine) ja 4 EI -ääntä (Heinäjoki, Keinänen-Korpela, Mertsalmi, Syrjänen). Puheenjohtaja totesi Erkki Syrjäsen esityksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi äänin 4-3. Asia oli siten päätetty jättää pöydälle ja vaatia sivistystoimenjohtajalta selvitystä epäselvyyksistä pöytäkirjan päiväyksissä.

4 58 RIITTA KEINÄNEN- KORPELAN KIRJE KUNNANHALLITUKSELLE Khall. 26 Riitta Keinänen-Korpela luovutti kokouksessa yksityishenkilönä kunnanhallitukselle JUKO:n pääluottamusmies Jenni Singhin laatiman kirjeen, jossa vaadittiin sivistystoimenjohtajan tekemän viranhaltijapäätöksen välitöntä purkamista. Puheenjohtaja totesi, että koska asiaa ei ollut valmisteltu, sen ottamisesta käsiteltäväksi tulee vallita yksimielisyys. Koska näin ei ollut, asia siirretään viranhaltijavalmisteluun ja käsitellään seuraavassa kokouksessa. Riitta Keinänen-Korpela poistui kokouksesta klo luovutettuaan kirjeen. Pöytäkirjan tarkastajaksi hänen tilalleen valittiin Ilkka Mertsalmi. Khall. 28 Pääluottamusmies Jenni Singh toimitti tiistaina kuntaan uuden, korjatun kirjeen, joka on liitteenä 2. Singh toteaa kirjeessään, ettei myöskään työpaikkakiusaamista voida toistaiseksi pitää riittävänä perusteena tehtävistä vapauttamiselle, sillä myös Riitta Keinänen-Korpela itse on tehnyt työpaikkakiusaamisilmoituksen. Työnantaja ei voi olla puolueellinen ryhtymällä toimenpiteisiin, joiden vuoksi yksi kiistan osapuolista joutuu epäedulliseen asemaan molemminpuolisen työpaikkakiusaamistutkinnan ollessa vielä kesken. Sekä viranhaltijapäätöksen että kunnanhallituksen tekemän päätöksen ainoa lainvoimainen peruste on siis ollut poliisitutkinta, joka on nyt päättynyt. Riitta Keinänen-Korpela ei ole tehnyt työsuojelupäällikkö Seppo Rantaselle työpaikkakiusaamisilmoitusta ainakaan mennessä. Asia ei siten ole tullut vireille. Singh vaatii kunnanhallituksen päätöksen purkamista vedoten viranhaltijalain 49.ään, jonka mukaan Virantoimituksesta pidättämisestä päättäneen toimielimen tulee seurata virantoimituksesta pidättämisen perusteita ja tarvittaessa olosuhteiden muututtua tehdä asiasta uusi päätös. Virantoimituksesta pidättämisen jatkaminen tulee ottaa viipymättä ratkaistavaksi viranhaltijan sitä vaatiessa. On kuitenkin syytä huomata, ettei Riitta Keinänen-Korpelaa ole pidätetty luokanopettajan virasta. Sen sijaan hänet on va-

5 59 pautettu siihen liitetyistä apulaisrehtorin tehtävistä määräajaksi. Lisätiedot: sivistystoimenjohtaja Juha Leppialho, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, että selosteosassa mainittuihin perusteisiin viitaten kunnanhallituksella ei ole syytä muuttaa tekemäänsä päätöstä. Päätös: Keskustelun kuluessa Aila Heinäjoki teki seuraavan vastaesityksen: Kunnanhallitus kumoaa tekemänsä päätöksen. Perustelut: - Ensisijainen poliisitutkinta on päättynyt ja syyttäjä tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen. - Koska apulaisrehtorin tehtävistä vapauttamisen perusteluissa on käytetty viranhaltijalakia ( 49), on sitä noudatettava, ei ole mahdollista vedota työnantajan direktio-oikeuteen. Tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa (kuntalain 44). Tässä tapauksessa apulaisrehtorin tehtävien hoitaminen katsotaan virkasuhteeksi. - Työpaikkakiusaaminen on tuotu esiin työsuojeluvaltuutetulle, kuten työsuojelulaissa ( 31 ja 26) määritellään. Hänen tehtävänään on hoitaa asiaa eteenpäin. Työpaikkakiusaamisesta on kirjattu myös pidetyn kuulemistilaisuuden muistiossa. - Syyttäjän päätöksen jälkeen asianomistajalla on oikeus vaatia asian pikaista uudelleenkäsittelyä, ja tällöin työnantajan vastuulla on kunnallisen viranhaltijalain mukaan uudelleen käsitellä päätöksensä viipymättä. - Asia on lähtenyt hallintovalituksena Hallinto-oikeuden käsittelyyn. Ilkka Mertsalmi kannatti Heinäjoen esitystä. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty pohjaesityksestä poikkeava, kannatettu päätösehdotus, oli asiasta äänestettävä. Hän teki seuraavan esityksen äänestysmenettelyksi: äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyksenä, jossa kunnanjohtajan esitystä kannattavat vastaavat JAA ja Heinäjoen esitystä kannattavat vastaavat EI. Esitys äänestysmenettelyksi hyväksyttiin yksimielisesti. Suoritetussa äänestyksessä annettiin 3 JAA ääntä (Räsänen, Pylvänen, Laine) ja 3 EI -ääntä (Heinäjoki, Mertsalmi, Syrjänen).

6 60 Puheenjohtaja totesi, että koska äänet menivät tasan, voitti se ehdotus, jota puheenjohtaja oli äänestänyt. Kunnanjohtajan päätösehdotus tuli siten kunnanhallituksen päätökseksi. Aila Heinäjoki, Ilkka Mertsalmi ja Erkki Syrjänen jättivät päätökseen eriävän mielipiteensä, jonka perustelut ovat pöytäkirjan liitteenä 4. Täytäntöönpano: Ote luokanopettaja Riitta Keinänen-Korpelalle Ote JUKO:n pääluottamusmies Jenni Singhille Ote työsuojelupäällikkö Seppo Rantaselle

7 61 LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULUN YHTIÖITTÄMINEN / PERUSSOPIMUKSEN MUUTOKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 25 Syksyllä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti ammattikor keakoulujen rakenteellisen kehittämisen. Aloituspaikkaleikkausten lisäksi päätettiin ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistamisen periaatteista. Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeakoulujen rahoitusta ja hallintoa koskeva lainsäädäntö uudistetaan. Tähän liittyy ammattikorkeakoulujen toimilupien uudistaminen vuoden 2014 alusta lähtien ja rahoitusmallin muuttaminen tuloksellisuusperustaiseksi. Lisäksi uudistukseen sisältyy ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuiden siirto valtiolle. Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiömuotoisia itsenäisiä oikeushenkilöitä. Nykyiset ammattikorkeakoulujen ylläpitäjät ovat lähtökohtaisesti muodostettavien osakeyhtiöiden osakkaita. Osakeyhtiöihin voi tulla myös muita osakkaita. Suurin osa ammattikorkeakouluista (15) on jo nyt osakeyhtiöitä ja ylläpitojärjestelmien uudistukset ovat poikkeuksetta edenneet tähän suuntaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön alkuperäinen linjaus oli, että uuden toimiluvan hakijan pitää olla osakeyhtiö. Valtion ja kuntien rahoitusvastuisiin liittyvien selvittelyjen takia aikataulua on tarkistettu siten, että toimiluvan hakijana voi vielä vuonna 2013 olla kuntayhtymä edellyttäen, että osakeyhtiön rakentaminen etenee hallituksen linjausten mukaisessa aikataulussa. Toimilupa voidaan tällöin siirtää ilman uutta hakuprosessia osakeyhtiölle. Aiesopimusluonnoksen mukaan Lahden ammattikorkeakoulu kehittää Päijät-Hämeen maakunnan kilpailukykyä ja hyvinvointia yhteistyötä ja monialaisuutta hyödyntäen. Päijäthämäläisenä, verkostoituneena korkeakouluna LAMK lisää alueen osaamista tuottamalla ennakoivasti ja tuloksellisesti korkeakoulutettua työvoimaa. Yli puolet korkeakoulun opiskelijoista tulee Päijät-Hämeestä ja samoin valmistuneista (v yht.916) sijoittuu yli 50 % toiminta-alueen yrityksiin ja julkisiin organisaatioihin. Koulutuksen suunnittelun ja kohdentamisen lähtökohtia ovat työelämälähtöisyys, ennakoiva koulutussuunnittelu, toimintaympäristön parantaminen ja kansainvälistäminen sekä resurssien suuntaaminen alueen tarpeiden mukaisesti. Lahden ammattikorkeakoulu toimii kiinteässä yhteistyössä alueen julkisen ja yksityisen sektorin organisaatioiden ja yritysten (ml. kolmas sektori) sekä muiden toimijoiden kanssa, jotta myös työelämän aikuisväestölle kohdistamat koulutus- ja osaamistarpeet voidaan ennakoida tutkinto-opiskelijan lisäksi Lahden ammattikorkeakoulussa

8 62 opiskeleekin vuosittain yli 1000 henkilöä avoimessa ammattikorkeakoulussa tai täydennyskoulutuksessa. Kahdeksan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa mahdollistaa myös maisteritasoiset opinnot ja tutkinnon suorittamisen omalla kotiseudulla. Lahden ammattikorkeakoulun rooli alueen kehittäjänä myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan avulla (tki) on vahva. LAMK on alueen tki-toiminnassa merkittävin ja vaikuttavin asiantuntijayhteisö, jossa työskentelee 49 tutkijakoulutuksen saanutta henkilöä (tohtoria tai lisensiaattia). Tki-toiminnan volyymi oli vuonna 2011 noin 6,9 miljoonaa euroa ja Lahden ammattikorkeakoulu hallinnoi tai oli osatoteuttajana 58 laajassa tki-hankkeessa. Tki-toiminnan hankkeet keskittyvät lähinnä Päijät-Hämeeseen ja kohdistuvat alueen yrityksiin, julkisyhteisöihin ja kolmanteen sektoriin. Toiminta kytkeytyy kiinteästi alueellisiin tarpeisiin ja perustuu käytäntölähtöisyyteen. Avoin, käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta Lahden ammattikorkeakoulussa on opiskelijoiden ja opettajien aktiivista osallistumista työ- ja elinkeinoelämän kehittämis- ja projektitehtäviin, joissa olennaista on käytännön ja teorian yhdistäminen. Esimerkiksi opinnäytetyöt kohdistetaan pääosin suoraan yritysten tai julkisten organisaatioiden omiin toiminnan kehittämistarpeisiin ja niistä valtaosa (70%) toteutetaan Päijät-Hämeen alueella. Opinnäytetöiden lisäksi tehdään vuosittain yritysten ja muiden toimijoiden toimeksiannoista yli 300 harjoitustyötä ja opiskelijaprojektia. Lahden ammattikorkeakoulu on myös merkittävä alueen kansainvälistäjä. Korkeakoulussa opiskelee yli 300 ulkomaalaista tutkintoopiskelijaa ja vuosittain alueelle tulee noin 160 eri alojen vaihtoopiskelijaa. Ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista osa tekee työharjoittelun alueen yrityksissä ja osa heistä jää Suomeen ja työllistyy useimmiten kansainvälisiin tehtäviin. Eri alojen vaihtoopiskelijat osallistuvat yritysyhteistyöprojekteihin, jotka kohdistuvat pääosin maakunnan yrityksiin. Kummallakin tavalla tuetaan alueen yritysten kansainvälistymispyrkimyksiä. Opiskelijoiden ulkomaan opiskelu- ja työharjoittelujaksot sekä opiskelu monikulttuurisissa ryhmissä lisäävät kansainvälistymistaitoja ja edesauttavat kansainvälistymistä. Tämän osaamisen he vievät mukanaan alueen yrityksiin. Lisäksi LAMK hakee ja saa vuosittain kansainvälistä tki-rahoitusta. Lahden ammattikorkeakoulu kuuluu Helsingin laajan metropolialueen FUAS -liittoumaan (Federation of Universities of Applied Sciences), johon kuuluvat myös Hämeen ammattikorkeakoulu se-

9 63 kä Laurea-ammattikorkeakoulu. FUAS-liittouman strategia vahvistaa Lahden ammattikorkeakoulun aluekehitysroolia antamalla Päijät-Hämeen ja sen kuntien kehittämiseen koko liittouman aluekehittämisen työkalut ja verkostot. Samalla Lahden ammattikorkeakoulu toimii tiiviissä yhteistyössä Lahden yliopistokampuksella toimivien yliopistojen, maakunnan kuntien ja alueen kehitysyhtiöiden, erityisesti Lahden kaupunkiseudun kehitysyhtiön kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämä yhtiöittäminen on tarkoitus toteuttaa keväällä 2013 hyväksyttävän aiesopimuksen mukaisesti niin, että uusi Lahden ammattikorkeakoulu Oy aloittaa Tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulu Oy jatkaa edelleen selkeästi maakunnallisessa omistuksessa. Tämä toteutuu niin, että suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi haluavat kunnat saavat järjestelyssä osakeyhtiön osakkeita ja omistusosuuksia nykyisten Lahden ammattikorkeakoulun peruspääomaosuuksiensa suhteessa. Muut kunnat omistavat Lahden ammattikorkeakoulua edelleen kuntayhtymän kautta. Yhtiöittäminen ei vaikuta yhtymän jäsenkunnan asemaan yhtymässä muutoin kuin siten, että yhtymän vastuu ammattikorkeakoulutoiminnasta pienenee nykyisestä kokonaisvastuusta osakeyhtiön osakkaan rajoitettuun osavastuuseen. Niillä kunnilla, jotka eivät tule suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi, säilyy vaikutusmahdollisuus ammattikorkeakoulutoimintaan yhtymän kautta. Mikäli jäsenkunta haluaa, sillä on perussopimuksen mukaisesti mahdollisuus irrottautua kuntayhtymästä ammattikorkeakoulutoimintaa vastaavalta osin. Tällöin jäsenkunnan omistusosuutta kuntayhtymässä pienennettäisiin Lahden ammattikorkeakoulun peruspääomaosuuden suhteessa. Korvauksesta päätettäisiin perussopimuksessa määritellyn mukaisesti. Aiesopimusluonnoksessa on oletettu, että Lahden kaupunkiseudun kunnat (Lahti, Hollola, Nastola ja Orimattila) sekä Heinola olisivat halukkaita suoraan Lamk Oy:n osakkaiksi ja muut kunnat olisivat halukkaita edelleen omistamaan ammattikorkeakoulua yhtymän kautta. Aiesopimusluonnoksen mukaan Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhteinen strategia korostaa tiivistä yhteistyötä työelämän ja alueen muiden korkeakoulujen kanssa sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden kesken. Tämä tavoite on taloudellisesti ja toiminnallisesti viisasta säilyttää ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Kuntayhtymän tehtävä muotoutuu aiesopimuksen mukaisesti ammattikorkeakoulutoiminnan osalta. Perussopimuksen mukaisesti kuntayhtymä johtaa ja koordinoi sopimuksessa yksilöityjen

10 64 kuntien puolesta osakeyhtiön kautta ammattikorkeakoulutusta. Muilta osin yhtymän tehtävät säilyvät ennallaan. Koulutuskeskus Salpaus on monipuolinen, nuoria ja aikuisia opiskelijoita sekä työelämää Päijät-Hämeessä palveleva oppilaitos. Salpauksen toimintaa ohjaavat opetus- ja kulttuuriministeriön toisen asteen koulutukselle asettamat tavoitteet. Salpauksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä tulee aiesopimuksen mukaan jatkaa ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Tuoterengas puolestaan tarjoaa työhönvalmennuspalveluita kahdeksalle jäsenkunnalle Päijät-Hämeen alueella. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille tarjotaan yksilöllisiä ja räätälöityjä työllisyyspolkuja. Tuoterengas tarjoaa työpajaopiskelun palveluja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Kuntayhtymä tuottaa yhteisiä palveluja erikseen sovittavassa laajuudessa 2. asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen käyttöön. Julkisen talouden säästöpaineet vaativat koulutustasorajat ylittävää yhteistyötä ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen jälkeenkin. Kuntayhtymän tehtävänä on omistaa, ylläpitää ja kehittää kuntayhtymän taseessa olevia kiinteistöjä ja vuokrata niitä ensisijaisesti 2. asteen koulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen käyttöön. Kuntayhtymä tarjoaa koulutustoiminnalle tarpeita vastaavat kiinteistötilat taloudellisesti ja nykyajan oppimisen vaatimukset huomioon ottaen. Kiinteistöjen ylläpito ja kehittäminen pidetään taloudellisesti erillään muusta palvelutoiminnasta siten, että kiinteistöjen vaatima tulorahoitus kerätään vuokrilla tilojen käyttäjiltä. Toimijoiden luopuessa tehtyjen sopimusten puitteissa tiloistaan osana talouden sopeuttamistaan, pyrkii kuntayhtymä löytämään tiloille uutta käyttöä tai luopumaan tiloista. Kuntayhtymän muut toiminnot tai tulosalueet eivät ole taloudellisessa vastuussa kiinteistöomistuksen taloudellisista tappioista. Koulutuskonsernin edustajat esittelivät asiaa Padasjoen valtuutetuille Tilaisuudessa esitetty materiaali on jaettu erillisenä liitteenä. Luonnos aiesopimukseksi on esityslistan liitteenä 1. Aiesopimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävää toimilupahakemusta. Asia on tarkoitus saada Päijät-Hämeen koulutuskonsernin yhtymäkokouksen käsittelyyn Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti

11 65 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä koskevan aiesopimuksen liitteen 1 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kvalt. 27 Luonnos aiesopimukseksi on esityslistan liitteenä 3. Aiesopimus on osa opetus- ja kulttuuriministeriölle tehtävää toimilupahakemusta Kunnanhallitus: Valtuusto hyväksyy Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämistä koskevan aiesopimuksen liitteen 3 mukaisena. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 29 Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymän jäsenkunnat ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä. Aiesopimuksen mukaisesti on laadittu osakeyhtiön perustamiseen, omaisuuden siirtämiseen ja perussopimuksen muutokseen liittyen seuraavat asiakirjaluonnokset ja selvitykset: 1. Yhtiöittämiseen liittyvä asiakirja- ja toimenpidesuunnitelma 2. Osakkaiden ja perustettavan yhtiön välinen Osakassopimus 2.1 Osakassopimuksen liite 1 Aiesopimus Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä 2.2 Osakassopimuksen liite 2- Yhtiöjärjestys 2.3 Osakassopimuksen liite 3 Perustamissopimus 2.4 Osakassopimuksen liite 4 Lahden ammattikorkeakoulun toimilupahakemus 3. Osakeannin ehdot 4. Omaisuuden siirtoon liittyvä luovutussopimus sekä apporttiomaisuuden luovutuskirja 5. Lahden ammattikorkeakoulun talous-, rahoitus ja investointiselvitys 6. Selvitys yhtiöittämisen kirjanpidollisesta käsittelystä omistajakuntien ja kuntayhtymän kirjanpidossa 7. Selvitys Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjen omistusjärjestelystä aiesopimuksen periaatteen mukaisesti

12 66 8. Koelaskelma kuntien omistusosuuksista ja osuuksista ylijäämiin Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden ja Kannaksenkadun ja Hoitajankadun luovutusten jälkeen. Asiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa ja ennen kokousta keskushallinnossa. Ne ovat luettavissa myös internetissä Päijät- Hämeen koulutuskonsernin sivulta, Aiesopimuksen 10. kohdan mukaan perussopimusta päivitetään osakeyhtiön perustamispäätöksen yhteydessä. Heinolan kaupungin, Hollolan kunnan, Lahden kaupungin, Nastolan kunnan ja Orimattilan kaupungin sekä Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän tarkoituksena on hyväksyä Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus. Edellä mainitun perustamissopimuksen hyväksymisen jälkeen Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perussopimuksen 2 muutetaan seuraavaksi alkaen: 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisena aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän perussopimuksen 2 :n muutoksen alkaen, kun Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamissopimus on hyväksytty, seuraavaksi: 2 Jäsenkunnat

13 67 Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Asikkalan kunta, Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Hämeenkosken kunta, Kuhmoisten kunta, Kärkölän kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta, Orimattilan kaupunki, Padasjoen kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta. Jäsenkunnista Hartolan kunta, Heinolan kaupunki, Kuhmoisten kunta, Pertunmaan kunta ja Sysmän kunta eivät ole osallisena aikuispalvelutoiminnassa (suojatyötoiminnassa). Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki eivät ole osallisena ammattikorkeakoulutoiminnassa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 68 PÄIJÄT-HÄMEEN KOULUTUSKONSERNI -KUNTAYHTYMÄN PERUSPÄÄOMAN JA YLIJÄÄMIEN PALAUTTAMINEN JÄSENKUNNILLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N PERUSTAMISEN JOHDOSTA Khall. 30 Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän jäsenkunnat ovat hyväksyneet aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun perustamisesta sekä kiinteistöjen siirrosta Lahden kaupungille. Aiesopimuksen mukaisesti yhtymä luovuttaa Lahden ammattikorkeakoulun taseen tilinpäätöksessä olevan omaisuuden, varat ja velat ja vastuut sekä Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeet niille jäsenkunnille, jotka ovat merkinneet perustettavan yhtiön osakkeita. Jäsenkunnista Heinolan kaupunki, Hollolan kunta, Lahden kaupunki, Nastolan kunta ja Orimattilan kaupunki ovat lupautuneet merkitsemään perustettavan Lahden ammattikorkeakoulut Oy:n osakkeita. Aiesopimuksen mukaan luovutus tapahtuu oman pääoman palautuksena kuntayhtymästä siinä suhteessa kuin mikä on ko. kuntien omistusosuus Lahden ammattikorkeakoulusta. Aiesopimuksessa todetaan tavoite, jonka mukaan yhtiöitetty ammattikorkeakoulu ei omista suoraan kiinteistöjä, vaan ammattikorkeakoulun käytössä olevat kiinteistöt pidetään erillään varsinaisen ammattikorkeakoulun omistuksesta ja taseesta. Ammattikorkeakoulun käyttöön tulevien tilojen investointeja on luontevaa jatkaa Lahden kaupungin rahoitusvastuulla. Perusteluna pidetään, että ammattikorkeakoulun toiminta keskittyy Niemeen. Aiesopimuksen mukaan tavoitteena on, että Lahden ammattikorkeakoulun käytössä kokonaan tai lähes kokonaan olevien Kannaksenkatu 22 ja Hoitajankatu 3 kiinteistöjen omistus ratkaistaan siten, että jäljelle jäävä kuntayhtymä vapautuu näiden osalta kiinteistövastuusta. Kiinteistöjen siirto tapahtuisi pääoman ja ylijäämän palautuksena. Kiinteistöjen omistus- ja hallintaoikeus Lahden kaupungille siirtyisi , joka olisi myös pääomapalautuksen ja ylijäämien jaon siirtopäivä. Kiinteistöt ovat alun perin tulleet kuntayhtymän omistukseen vastikkeetta. Kiinteistöjen hankintameno kuntayhtymän taseessa jakaantuu arvonkorotuksiin sekä korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon. Siirrossa kiinteistöt arvostettaisiin korjausinvestointien poistamattomaan hankintamenoon per Lahden kaupungille palautettavat varat (kiinteistöjen arvo) päätettäisiin kohdistuvan peruspääomaan ja ylijäämiin samassa suh-

15 69 teessa kuin mikä on kyseisten erien suhde kuntayhtymän taseessa Liitteenä 3 olevassa koelaskelmassa on esitetty Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen, Osaamiskiinteistöt Oy:n osakkeiden ja kiinteistöjen siirron vaikutukset kuntien omistusosuuksiin ja ylijäämiin. Lopulliset määrät vahvistaisi kuntayhtymän hallitus tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä. Kuntayhtymän osakaskunnat päättävät peruspääoman alentamisesta ja ylijäämän jakamisesta. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen aiesopimuksen mukaisesti on laadittu osakeyhtiön perustamiseen, omaisuuden siirtämiseen ja perussopimuksen muutokseen liittyvät asiakirjaluonnokset ja selvitykset, jotka ovat nähtävänä kokouksessa ja ennen kokousta keskushallinnossa. Ne ovat luettavissa myös internetissä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin sivulta, osoitteessa Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se päättää hyväksyä Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymän peruspääoman palauttamisen ja ylijäämien jaon Heinolan kaupungille, Hollolan kunnalle, Lahden kaupungille, Nastolan kunnalle ja Orimattilan kaupungille Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n perustamisen johdosta sekä peruspääoman palauttamisen ja ylijäämän jaon Lahden kaupungille edellä mainittujen kiinteistöjen siirron johdosta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

16 70 TYÖSUOJELUTOIMIKUNNAN KOKOONPANO Khall. 31 Työsuojelun yhteistoimintaorganisaation jäsenten valinta perustuu lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) sekä kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimukseen ( ). Työsuojelun valvonnasta annetun lain 39 / Työsuojelutoimikunnan valitseminen ja kokoonpano Jollei työsuojelutoimikunnan jäsenmäärästä ja eri osapuolten edustuksesta muuta sovita, toimikunnan jäsenmäärä on neljä, kahdeksan tai kaksitoista sen mukaan kuin työpaikan laatu, laajuus ja muut olosuhteet edellyttävät. Jäsenistä neljännes edustaa työnantajaa sekä puolet sitä työntekijöiden tai toimihenkilöasemassa olevien työntekijöiden ryhmää, joka on näistä suurempi ja neljännes sitä ryhmää, joka on näistä pienempi. Työnantaja nimeää työsuojelutoimikuntaan sellaisen edustajansa, jonka tehtäviin toimikunnassa käsiteltävien asioiden valmistelu kuuluu. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työnantaja tai tämän edustaja taikka toimikunnan keskuudestaan valitsema henkilö. Työsuojelupäällikkö osallistuu toimikunnan kokouksiin silloinkin, kun hän ei ole sen jäsen. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan , että Padasjoen kuntaan perustetaan yhteistoimintatyöryhmästä erillinen työsuojelutoimikunta, johon nimetään työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu sekä 1. ja 2. varavaltuutetut. Syksyllä 2013 suoritetuissa työsuojeluvaaleissa Padasjoen kunnan henkilöstö valitsi yhden työsuojeluvaltuutetun sijaan kaksi työsuojeluvaltuutettua: Kirsi Rantalan (varalle Arja Lindholmin) sekä Sami Lindqvistin (varalle Kirsti Saarisen). Varsinaisten työsuojeluvaltuutettujen lisäksi henkilöstö esittää työsuojelutoimikunnan jäseneksi varavaltuutettu Kirsti Saarista. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että saakka Padasjoen kunnan työsuojelutoimikunnassa toimivat työsuojelupäällikkö Seppo Rantanen, työsuojeluvaltuutetut Kirsi Rantala ja Sami Lind-

17 71 qvist sekä varavaltuutettu Kirsti Saarinen. Työsuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimii työsuojelupäällikkö. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote työsuojelupäällikkö Seppo Rantaselle Otteet työsuojeluvaltuutetut Kirsi Rantalalle, Sami Lindqvistille sekä varavaltuutettu Kirsti Saariselle.

18 72 YHTEISTOIMINTATYÖRYHMÄN KOKOONPANON MUUTTAMINEN Khall. 32 Työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa säätelee laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ( / 449). Lain mukaan yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kunnan toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistoimintalain 4 :n mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa käsitellään ainakin asiat, jotka koskevat: 1) henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistyössä; 2) palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; 3) taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osaaikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Jos kunnan talousarvioehdotuksessa edellytetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Uuden, annetun 4 a :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: 1) toteutuneiden määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;

19 73 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: 1) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä 2) joustaviin työaikajärjestelyihin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista. Yhteistoimintalain 5 :n mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee 4 tai 4 a :ssä tarkoitetun asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Neuvottelut on aloitettava niin ajoissa kuin mahdollista. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti tämän ja työnantajan välillä. Työntekijän pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös 3 :ssä tarkoitettu henkilöstön edustaja. Jos asia koskee vain osaa henkilöstöstä, voidaan asia käsitellä asianomaisten henkilöiden kanssa tai henkilöstön osan edustajien kanssa. Laajakantoiset tai henkilöstöä yleisesti koskevat asiat käsitellään 14 :ssä tarkoitetussa yhteistoimintaelimessä. Lisäksi yhteistoimintamenettelyyn sovelletaan, mitä 7 :ssä säädetään, jos kyseessä on 4 :ssä tarkoitettu työvoiman vähentämistilanne, mitä 10 :ssä säädetään, jos yhteistoimintamenettelyssä käsitellään vuokratyövoiman käyttöä, ja mitä 11 :ssä säädetään, jos kyseessä on liikkeen luovutus. Padasjoen kunnan yhteistoimintatyöryhmän kokoonpano on lukien ollut seuraava: Työnantajan edustajat Kunnanhallituksen nimeämä edustaja (henkilökoht. varajäsen) Hallintojohtaja Työsuojelupäällikkö

20 74 Työntekijöiden edustajat: JHL Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö) JUKO Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö) JyTy Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö) Työsuojeluvaltuutettu (varalla 1. tai 2. varavaltuutettu) Muut läsnäoloon oikeutetut Kunnanjohtaja Työterveyshoitaja Yhteistoimintatyöryhmän puheenjohtajana on toiminut vuorovuosin työntekijöiden tai työnantajan edustaja. Syksyllä 2013 suoritetuissa työsuojeluvaaleissa henkilöstö valitsi yhden työsuojeluvaltuutetun sijaan kaksi työsuojeluvaltuutettua: Kirsi Rantalan (varalle Arja Lindholmin) sekä Sami Lindqvistin (varalle Kirsti Saarisen). Molempien varsinaisten työsuojeluvaltuutettujen on syytä osallistua yhteistoimintatyöryhmän kokouksiin. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että yhteistoimintatyöryhmän kokoonpano lukien on seuraava: Työnantajan edustajat Kunnanhallituksen nimeämä edustaja (henkilökohtainen varajäsen) Hallintojohtaja Työsuojelupäällikkö Työntekijöiden edustajat: JHL Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö) JUKO Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö) JyTy Pääluottamusmies (varalla yhdistyksen nimeämä henkilö)

21 75 Kaksi työsuojeluvaltuutettua (varalla henkilökohtaiset varavaltuutetut) Muut läsnäoloon oikeutetut Kunnanjohtaja Työterveyshoitaja Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Otteet valituille

22 76 VUODEN 2014 LOMARAHOJEN VAIHTAMINEN VAPAA-AIKAAN Khall. 33 Yksittäiset kunnan työntekijät ovat tiedustelleet mahdollisuuksista vaihtaa lomarahansa vapaa-aikaan. Menettely on useiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden osalta mahdoton toteutettavaksi, koska vapaan ajaksi olisi palkattava sijaistyövoimaa. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeistuksen mukaan lomarahan vaihtaminen vapaaksi edellyttää aina paikallisen virka- ja työehtosopimuksen tekemistä. Pääluottamusmies Jenni Singh on ilmoittanut, että JUKO ei anna lupaa luottamusmiehelle allekirjoittaa paikallista sopimusta, jolla sovitaan lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi. Pääluottamusmies Pauliina Heinosen ja pääluottamusmies Riitta Vilenin mukaan Jyty ja JHL katsovat, että lomarahojen maksamisen siirtämistä myöhemmäksi tai lomarahojen vaihtamista vapaaksi lomautusten vaihtoehtona ei hyväksytä. Paikallinen sopimus lomarahojen vaihtamisesta voidaan kuitenkin tehdä, jos sopimukseen laitetaan ehto, että näin voidaan toimia, mikäli työntekijä itse haluaa vaihtaa lomarahansa vapaaksi. Jyty ja JHL eivät hyväksy, että työnantaja suosittelee tällaista käytäntöä, mutta työntekijän näin itse halutessa se on mahdollista. Paikallinen sopimus voidaan Jytyn ja JHL:n puolesta tehdä näillä ehdoilla vuodeksi kerrallaan. Mikäli lomarahojen vaihtaminen vapaa-aikaan on työyksikön tilanteen huomioon ottaen mahdollista, voidaan asiassa työnantajan puolesta edetä esim. seuraavia pelisääntöjä noudattaen: KVTES:n vuosilomaluvun 18 :ssä tarkoitettu lomaraha tai osa siitä voidaan seuraavin edellytyksin vaihtaa vapaa-aikaan: - viranhaltija / työntekijä tekee lähiesimiehelleen asiasta esityksen - viranhaltijan / työntekijän lähin esimies päättää, voidaanko lomaraha tai osa siitä vaihtaa vapaaksi. Subjektiivista oikeutta lomarahojen vaihtamiseen vapaaksi ei kenelläkään ole, vaan kunkin työpisteen esimies päättää siitä, voidaanko kyseisessä työpisteessä - sen työtilanne huomioon ottaen näin menetellä. Lomarahavapaata ei voida myöntää esim. tilanteessa, jossa samaan tehtävään jouduttaisiin tästä syystä palkkaamaan sijainen. Lomarahavapaat ovat virantoimitus- ja työssäolopäivien veroisia päiviä ja lasketaan työpäivinä. Ne eivät vaikuta vähentävästi työkokemuslisiin, henkilökohtaisiin lisiin, määrävuosilisiin eivätkä vuosilomaoikeuksiin. Vapaana voidaan pitää koko lomaraha tai osa siitä. Työyksikön työtilanteen mukaan vapaa voi olla yhtäjaksoinen tai jaksotettu lyhyempiin jaksoihin. Lomarahasta vähennetään vapaana

23 77 pidettyjen päivien osuus. Jaksotyössä noudatetaan samoja työaikasäännöksiä kuin vuosiloman kohdalla ja sairaustapauksissa noudatetaan samoja säännöksiä kuin vuosiloman yhteydessä. Lomarahavapaan määrä perustuu lomaoikeuteen seuraavasti: Lomaoikeus Lomarahavapaat (työpäivää) (työpäivää) 2,3 1 4,5 2 6, , , , , , , , Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Lisätietoja antaa myös kanslisti Annikki Aaltonen, puh , sähköposti annikki.aaltonen@padasjoki.fi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että paikallissopimus lomarahojen vaihtamisesta vapaa-aikaan voidaan Jytyn ja JHL:n kanssa laatia selosteosassa esitetyin ehdoin. Niiden kunnan työntekijöiden / viranhaltijoiden, jotka haluavat lomarahojaan vapaaksi vaihtaa, tulee tehdä asiasta esimiehelleen esitys mennessä. Mikäli esimies esityksen hyväksyy, hänen tulee huolehtia siitä, että lomarahavapaat tulevat asianmukaisesti merkityiksi Populus -ohjelmaan mennessä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

24 78 RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN HARMOISTENLAHDELLA SIJAITSEVILLE TILOILLE JA Khall. 34 Toivo Neuvonen on osoittanut kunnanhallitukselle seuraavan kirjeen: Otsikkoasiaan viitaten pyydän maanomistajana maankäyttö- ja rakennuslain 74 :n mukaisesti, että Padasjoen kunta laittaa vireille ranta-asemakaavan laatimisen otsikon tilojen ( ja ) alueille. Kaavan laatijana toimii dipl.ins Juha Poutanen, Hämeenlinna. Ranta-asemakaavalla on tarkoitus siirtää rantayleiskaavan mukainen RA-rakennuspaikka Kokonsaaresta mantereelle allekirjoittaneen omistaman toisen tilan alueelle. Ohessa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valtakirja. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on jaettu erillisenä liitteenä. Lisätietoja kaavahankkeesta antaa kaavan laatija, DI Juha Poutanen, puh , sähköposti Valmistelu ja lisätiedot asian hallinnollisen käsittelyn osalta: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen selosteosassa mainitun kaavahankkeen vireille tulon ja asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Nähtäville asettaminen

25 79 SISÄASIAINMINISTERIÖN LAUSUNTOPYYNTÖ KOSKIEN PELASTUSTOIMEN UUTTA ALUEJAKOA Tekn. ltk 8 Sisäasianministeriö pyytää kunnilta lausuntoa (SM050:00/2013, liite 5) pelastustoimen uudesta aluejaosta. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa toteutetaan pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Uudet pelastustoimen alueet aloittaisivat toimintansa vuoden 2016 alusta. Padasjoki tulisi kuulumaan Hämeen pelastuslaitoksen alueeseen yhdessä 21 muun kunnan kanssa. Tekninen johtaja: Padasjoen kunnalla ei ole huomautettavaa uutta pelastustoimen aluejakoa kohtaan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Khall. 35 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus toteaa, ettei Padasjoen kunnalla ole huomautettavaa uudesta pelastustoimen aluejaosta edellyttäen, että palvelutaso pystytään uudesta organisointimallista huolimatta säilyttämään nykyisellä tasolla ja että paikallinen vaikuttamismahdollisuus säilyy. Edelleen kunnanhallitus toteaa, että ehdotettu aluejako on muista mahdollisista, maakuntien rajat ylittävistä malleista paras. Päätös: Käydyn keskustelun jälkeen kunnanjohtaja muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi: Julkisen hallinnon uudistuksia säästöjen saavuttamiseksi pidetään Päijät-Hämeen alueella hyvinä silloin, kun uudistuksilla saadaan aikaan säästöjä toiminnan laatua heikentämättä. Nyt suunniteltu pelastustoimen aluejakomuutos tulee aiheuttamaan uusille pelastuslaitoksille toteutettavista muutoksista aiheutuvia lisäkustannuksia (mm. palkkojen- ja palokuntasopimusten harmonisointi, tietoliikennejärjestelmien yhteensovittaminen jne.).

26 80 Muutoksesta aiheutuvat lisäkustannukset ovat huomattavasti suuremmat, kuin asetetut säästötavoitteet. Osa kustannuksista on kertavaikutteisia, mutta suuri osa myös pitkävaikutteisia. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa näihin muutoskustannuksiin ei kunnilla ole osoittaa lisärahoitusta, vaan muutoskustannukset joudutaan kattamaan nykyisistä pelastustoimen määrärahoista, joka tule väistämättä vaikuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuteen heikentävästi. Mikäli valtio ei tue pelastustoimen aluejakomuutosten aiheuttamien kustannusten nousua, on todennäköistä, ettei asetettuihin säästötavoitteisiin tulla pääsemään esitetyssä aikataulussa. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote sisäasiainministeriö/ Taito Vainiolle

27 81 VETERAANIEN RUOKAILU Khall. 164 Läntisen perusturvapiirin sotiemme veteraanien neuvottelukunta on esittänyt, että veteraanit voisivat käydä kuntien kouluilla ruokailemassa ilmaiseksi. Neuvottelukunta toteaa, että tämä ei saa heikentää muita veteraaneille tarjottavia palveluita. Pappilanmäen koulun emäntä toivotti veteraanit tervetulleiksi ruokailemaan, mutta kokoontunut vanhusneuvosto katsoi, että raput saattaisivat tuottaa useille veteraaneille ongelmia. Kullasvuoren koulun emäntä puolestaan ei ollut asiasta kovin innostunut mm. rajallisten henkilöstöresurssien vuoksi. Asiaa tiedusteltiin myös terveysasemalta, joka on valmis myymään kunnalle veteraaniaterioita hintaan 5,90 (sis. alv). Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että padasjokelaiset rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelustunnuksen tai rintamatunnuksen omaavat sotiemme veteraanit voivat lukien käydä ilmaiseksi ruokailemassa Padasjoen terveysasemalla. Kunta suorittaa kyseisistä aterioista korvausta Hollolan kunnalle 5,90 (sis. alv) / ateria kunnanhallituksen käyttövaroista. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vanhusneuvosto 4 Kunnanhallitus on päättänyt tarjota veteraaneil le ilmaisen päivittäisen aterian terveyskeskuksessa. Käytännössä kuitenkin vain yksi veteraani on voinut käyttää palvelua liikkumisvaikeuksien takia. Esitys: Vanhusneuvosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että kunnanhallitus tutkii mahdollisuuden muuttaa päätöstä niin, että ilmainen ateria toimitetaan veteraaneille kotiin edellyttäen, että veteraanit maksavat itse kuljetuksesta aiheutuvat kustannukset. Päätös: 4 tarkastettiin heti ja hyväksytään. Khall. 36 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus osoittaa asian Oivan ateriapalvelun tutkittavaksi.

28 82 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote koti ja asumispalvelujen johtaja Tarja Rautsialalle Ote vanhusneuvosto/ Erja Heikkiselle

29 83 PADASJOEN MATKAILUN YLEISSUUNNITELMA (MASTER PLAN) Khall. 37 Pekka Salonen ja Marko Nummela olivat kunnanhallituksen kokouksessa kertomassa elinkeinotyöryhmässä ideoidusta Padasjoen matkailun Master Plan hankkeesta. Salosen asiasta laatimassa muistiossa todetaan, että hanke tarjoaa yrittäjille ja kunnalle mahdollisuuden asiantuntijoiden avulla määrittää tavoitteita, keskeisiä kehittämisen suuntia, sekä toimenpiteitä, joilla voimme yhteistyöllä nopeuttaa matkailumme kehitystä. Osallistuville yrityksille työ tarjoaa myös mahdollisuuden tutustua järvimatkailun kokonaiskuvaan sekä tapoihin, joilla kehityssuunnitelmia ja niiden toteuttamista arvioidaan. Onnistuessaan hankkeeseen osallistuvat yritykset sekä niiden yhteistyökumppanit lisäävät liikevaihtoaan ja kannattavuuttaan. Myös alueen palvelualan yritykset sekä kunta hyötyvät. Matkailu on kunnan kehittämisen painopistetoimiala. Tarvitsemme yhteisiä tavoitteita sekä suunnitelmallista työtä, jolla voimme nopeuttaa alan kasvua. Yleissuunnitelma on tarkoitus laatia koko kunnan alueelle sisältäen Päijänteen, sisäjärvet sekä palveluntuottajat omina kokonaisuuksinaan. Hankkeen arvioidut kokonaiskulut ovat noin euroa. Pekka Salonen on ollut yhteydessä ELY keskuksen Antti Välimäkeen, jonka mukaan hankkeelle olisi mahdollisesti saatavissa ESR-rahoitusta % hankkeen kokonaiskuluista. Maanantaina ELY-keskus ilmoittaa, suhtautuuko se hankkeen rahoittamiseen myönteisesti. Salonen on ollut yhteydessä myös kunnassa toimiviin matkailualan yrittäjiin tiedustellen, onko heillä kiinnostusta osallistua yleissuunnitelman laadintaan 100 eurolla / yritys. Yrittäjät ovat suhtautuneet asiaan varsin myönteisesti. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että kunta teettää Padasjoen matkailun yleissuunnitelman (Master Plan) edellyttäen, että ELY-keskus tukee hanketta vähintään 60 %:lla kustannusarviosta ja että yrittäjät osallistuvat hankkeen kuluihin vähintään eurolla.

30 84 Lisäksi kunnanhallitus päättää, että hanketta hallinnoi Padasjoen kunta. Päätös: Asiasta käydyn keskustelun jälkeen kunnanjohtaja muutti päätösesitystään seuraavaksi: Kunnanhallitus päättää, että kunta teettää Padasjoen matkailun yleissuunnitelman (Master Plan) edellyttäen, että ELY-keskus ja / tai muu taho tukee hanketta vähintään 60 %:lla kustannusarviosta ja että yrittäjät osallistuvat hankkeen kuluihin vähintään eu rolla. Muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano: Ote Pekka Saloselle

31 85 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Khall. 38 Kunnanjohtaja 1/ 2014 Huojennuksen myöntäminen pääluottamusmiehen tehtävän hoitamista varten Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee päätöksen tietoonsa saatetuksi. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.