Liikennepolitiikka heikkojen signaalien, megatrendien ja gigatrendien maailmassa

Transkriptio

1 LIIKENNEVIRASTON T&K -LEHTI 4 /2012 T&K Liikennepolitiikka heikkojen signaalien, megatrendien ja gigatrendien Suomessa harjoit et t avan liikennepolit iikan päämääränä on t urvat a arjen mat kojen t oimivuus, pit ää yllä elinkeinoelämän kilpailukykyä ja hillit ä ilmast onmuut ost a pääst öjen vähent ämisen avulla. Nykyaikainen liikennepolit iikka on samalla yht eiskunt apolit iikkaa, jossa liikent een sekt orin t oimin pyrit ään palvelemaan muut a yht eiskunt aa vast uullisest i ja pit käjänt eisest i. Pit käjänt eisyyden korost aminen onkin yksi ympäröivän yht eiskunnan keskeisiä t oiveit a Suomessa harjoit et t avalle liikennepolit iikalle Mitä pitkäjänteisyys sitten käytännössä tarkoittaa? Osa tulkitsee pitkäjänteisyydeksi sen, että rahoitus varmistetaan pitkälle tulevaisuuteen. Osa taas tulkitsee pitkäjänteisyyden visionääriseksi ajatteluksi, jolla ennakoidaan tulevaisuuden kehityssuuntia ja tarpeita. Molemmat näkökulmat ovat tavallaan perusteltuja, kunhan tiedostetaan, että pitkäjänteiselläkin rahoituksella voidaan tehdä lyhytnäköisiä ratkaisuja. Ihannetulos lienee se, että päättäjillä on selkeä visio, joilla liikennepolitiikan päämäärät saavutetaan, ja jonka toteutuminen mahdollistetaan pitkäjänteisen rahoituksen turvin. Ja tässä astuu kuvaan ennakointi, joka on merkittävässä roolissa päämäärien ja visioiden rakentamisessa. Ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden luotausta (tulevaisuuden "näkemistä") ja tulevaisuuden suunnittelua (tulevaisuuden "tekemistä"). Ennakoinnin tehtävänä on lisätä liikennepolitiikkaan sellaista strategista näkemystä, jolla pystytään vastuullisesti vastamaan tulevaisuuden liikenteen haasteisiin. Globaali elinkeinoelämä ja haastemaailma muuttuvat huomattavasti tiheämmällä syklillä kuin liikenteen ratkaisut. Ennakointi auttaa tunnistamaan tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeet ja ohjaamaan liikennejärjestelmän kehittämistoimia tarpeita kohti. Tulevaisuuden liikennejärjestelmää rakennetaan tänään 1/5 1

2 Liikennejärjestelmässä on toimijoita, toimintaa ja tekniikkaa. Toimijoilla on erilaisia toiveita ja tarpeita, ja toimintaa ohjaavat talous ja säädökset. Tekniikka kehittyy kaiken aikaa. Millainen liikennepolitiikka johtaa parhaaseen tulevaisuuteen? Liikennejärjestelmän käyttäjillä on toiveita enemmän kuin tarpeita ja tarpeitakin on enemmän kuin mihin on varaa. Politiikka on yhteisten asioiden hoitamista. Liikennepolitiikka pyrkii toisaalta vastaamaan käyttäjien tarpeisiin ja toisaalta vaikuttamaan niihin. Tämän päivän liikennepoliittisilla linjauksilla on erilaisia aikajänteitä, aivan kuten ennakoinnillakin. Ennakoinnissa menetelmät jaetaan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikajänteen menetelmiin. Aikakäsitys vaikuttaa aikajänteen tulkintaan ja käyttöön. Lyhyt aikajänne voi olla vuosi, keskipitkä viisi vuotta ja pitkä yli kymmenen vuotta. Riippuu kuitenkin kohteena olevan ilmiön elinkaaresta, mikä on pitkä ja mikä lyhyt aikajänne. Esimerkiksi kodin elektroniikan elinkaaressa vuosi voi olla hyvinkin pitkä aikajänne kun ydinvoimalan rakentamisessa kymmenen vuotta on erittäin lyhyt aikajänne. Liikennepolitiikassa muutokset veroissa, maksuissa, tuissa ja säädöksissä vaikuttavat nopeimmillaan alle vuodessa. Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen näkyvät aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Päätökset infrastruktuurin kehittämisestä tuottavat hyötyjä matkoille ja kuljetuksille usein vasta kymmenen vuoden jälkeen. Mikä on oikeaa politiikkaa tänään? Kuinka paljon otetaan huomioon erilaisten eturyhmien, joskus hyvin yksipuolisiakin pyrkimyksiä? Uskalletaanko tehdä pitkällä tähtäyksellä oikeita, mutta usein vaikeitakin päätöksiä, jotka heikentävät jonkin nykyisen äänekkään toimijaryhmän tilannetta, mutta tuottavat jatkossa laajoja yhteiskunnallisia hyötyjä? Mistä tiedetään, mikä on oikein ja toteutuvatko odotetut hyödyt? Poliittiset päättäjät päättävät, mikä on oikeaa politiikkaa. Heidän rohkeudestaan ja näkemyksellisyydestään riippuu, uskaltavatko he tehdä epäsuosittuja päätöksiä, vaikka vaalit ovat aina tulossa. Varsinkin epäsuosittujen päätösten tekeminen vaatii vahvat perustelut. Tässä on ratkaisevassa asemassa ennakointi ja vaikutusten arviointi. Ennakointi päätöksenteon työkaluna Päätöksenteon tueksi tarvitaan tietoa tulevasta toimintaympäristöstä ja mahdollisuuksista. Vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, pelkkä ennustaminen ei vielä riitä. Lisäksi pitäisi kyetä tunnistamaan, mihin kaikkiin asioihin päätöksellä on suoria ja systeemisiä vaikutuksia. Se on erittäin vaikeaa, mutta sekään ei riitä, koska viime kädessä pitäisi pystyä arvioimaan, miten suuria vaikutuksia eri asioihin päätöksellä on. Jos tähän asti on päästy, poliitikoilla on mahdollisuus arvottaa erilaisia vaikutuksia ja tehdä perusteltuja päätöksiä. Tekes on julkaissut hiljattain katsauksen Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. Katsauksen lähtökohtana on, että talouden rakennemuutokset sekä niistä nouseva tarve uusien kasvualojen löytymiselle, ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen ja kestävän kehityksen edistäminen ovat suuria ajankohtaisia haasteita. Näihin haasteisiin vastaaminen ei onnistu yksittäisten pienten parannusten avulla, vaan tarvitaan järjestelmiä uudistavia systeemitason muutoksia. Liikennepolitiikan valmistelussa on viime aikoina puhuttu paljon neliporrasmallista, liikennerevoluutiosta, älyliikenteestä ja uudesta liikennepolitiikasta. Aiemmin vallinnut käsitys, että liikennepolitiikka on väylä(nrakennus)politiikkaa, ei enää pidä paikkaansa. Ministeriö on tietoisesti pyrkinyt muuttamaan vallinnutta toimintamallia. Siitä yhtenä osoituksena on em. katsauksen kohdassa 3.1 esitelty Ä lyliikenteen 2/5 2

3 monipalvelumalli systeemisen innovaation aihiona. Liikennepolitiikkaa valmistelevien virkamiesten tulisi olla aikaansa edellä. Sidosryhmien tuottama tieto on tervetullutta, mutta sitä ei pidä niellä pureksimatta. Usein etujärjestöt pyrkivät turvaamaan nykyisten jäsentensä edut ja ovat siksi haluttomia kehityksen vaatimiin muutoksiin. Virkamiehet ovat tekemisissä myös tutkijoiden ja ulkomaisten kollegojensa kanssa. Virkamiehet ovat mukana kansainvälisten yhteisöjen kuten OECD:n ja EU:n ennakointityössä. Ennakointiosaaminen verkostojen kautta käyttöön: case tulevaisuuskatsaus Alla on kuvattu tulevaisuuskatsauksen vaatimaa ennakointia palvelevia keskeisiä verkostoja ja työryhmiä liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta. Ennakoinnin kannalta keskeistä osaamista on poikkihallinnollisena valtioneuvostossa, ministeriön omalla hallinnonalalla sekä toimialan verkostoissa. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintatapastrategiassa linjattiin tarve vakiintuneelle ennakointijärjestelmälle, joka helpottaa pitkäjänteisen liikenne- ja viestintäpolitiikan tekoa. Ministeriö on muodostanut oman ennakointiverkoston, johon kuuluvien virkamiesten ja heidän verkostojensa ennakointitietoa ja osaamista hyödynnetään järjestelmällisesti ministeriön prosesseissa. Ensimmäinen näytön paikka systemaattiselle ennakointitoiminnalle on ministeriön tulevaisuuskatsaus. Sitä tehtäessä tarvitaan tietoa muun muassa trendeistä, hiljaisista signaaleista sekä toimintaympäristön ja teknologioiden kehittymisestä. Nyt syksyllä 2012 on käynnissä valtioneuvoston tulevaisuusselonteon Suomen kasvu ja hyvinvointi valmistelu, jossa on mukana eri alojen huippuosaajia. Tulevaisuusselonteon ennakointiin on valikoitunut kuusi teemaa, jotka kaikki liittyvät kestävään kasvuun ja hyvinvointiin. Nämä teemat ovat: Niukkuuden mahdollisuudet Uusi pohjoisen maantiede Yritysten uudistuminen Hallinto mahdollistajaksi Tulevaisuuden työelämä Kansalaisten hyvinvointi ja osallisuus. Näistä uuden liikennepolitiikan kannalta keskeistä on julkisten palvelujen tuotannon innovatiivinen uudistaminen. Kaikissa teemoissa huomioidaan joustavuus ja kriisien hallinta, osaamiset ja kyvykkyydet, ICT:n hyödyntäminen sekä globaali näkökulma. Tavoitteena on luoda tulevaisuuskuvat 2030, hakea suuntia ja osaamista Suomelle, luoda konkreettinen tiekartta sekä käynnistää käytännön kokeiluja. Ennakoinnin edistymistä voi seurata ja kommentoida 2030.fi -sivustolla, jossa tulokset julkistetaan alkuvuodesta Ennakointi keskeisessä osassa myös Fintripissä Parhaillaan on käynnistymässä liikenteen osaamisen ja innovaatiotoiminnan verkosto Fintrip. Ennakointi nähdään Fintripissä yhdeksi keskeiseksi poikkileikkaavaksi teemaksi. Niinpä Fintripin alle perustetaan pysyvä ennakoinnin teemaryhmä, jossa on mukana mm. ministeriön, virastojen, Tekesin ja VTT:n ennakoijia. Fintripin toimijoilla on myös kansainvälisiä yhteyksiä ja verkoston kautta esimerkiksi EU:n 3/5 3

4 rahoituksella toteutetut lukuisat ennakoinnit saadaan entistä paremmin hyötykäyttöön. Skenaariojulkaisuihin sisältyvää tietoa on tarkoitus koota ja tiivistää helposti hyödynnettäväksi ennakoinnin tietopaketiksi. Tavoitteena on luoda jatkuvasti ylläpidettäviä liikenteen tulevaisuuskuvia verkoston huippuasiantuntijoiden ja menetelmäosaamisen avulla. Valtioneuvoston selontekoa seuraa ministeriön oman tulevaisuuskatsauksen valmistelu seuraavan hallituksen ohjelman laatimisen tueksi. Liikenteen ja viestinnän toimialojen tulevaisuutta hahmoteltaessa hyödynnetään tarkoin sekä tulevaisuusselonteon ennakointiaineisto, Fintripin tulevaisuuskuvat että olemassa olevat strategiat. Tulevaisuus tulee, oletko valmis? Ennakointia ei tarvita, jos tulevaisuuteen ei liity epävarmuutta. Kuitenkin muutoksen vauhti on useilla aloilla niin nopeaa, että on aivan välttämätöntä yrittää hahmottaa kehityksen suuntaa. Ennakoinnilla pyritään havaitsemaan myös sellaiset signaalit ja trendit, jotka katkaisevat vallitsevan trendin tai jopa megatrendin. Ellei vanhoja tottumuksia ja totuuksia kyseenalaisteta, voivat tämän päivän päätökset osoittautua hyvin nopeasti virheiksi. Suomen hyvinvointi perustuu suurelta osin vientituloihin. Menetämme kilpailukykyämme, jos yhteiskuntamme vain sopeutuu muualta tuleviin muutoksiin. Meidän on nähtävä tulevaisuuden mahdollisuudet ja luotava sellaisia ratkaisuja, jotka toimivat täällä ja joilla on kysyntää muuallakin. Tähän tähtää uusi liikennepolitiikka, jonka valmistelussa ennakoinnilla oma tärkeä roolinsa. Teksti: liikenneneuvos Marko Forsblom, yli-insinööri Jari Gröhn ja neuvotteleva virkamies Anne Miettinen, LVM, Kuva: Liikennevirasto Suomen liikennepolit iikalt a t oivot aan pit käjänt eisyyt t ä: Elinkeinoelämä odottaa liikennepolitiikalta pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta (Rakennusteollisuus ) Liikenne- ja viestintävaliokunta painottaa liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä (Liikenne- ja viestintävaliokunta ) OECD:n ja EU:n ennakoint it yö: Fint ripin kot isivut : T ekesin kat sauksest a: Sosiot ekninen t oimint amalli sopii muut oksen kuvaamiseen Tekesin katsauksessa "Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet" esitellään tapoja tutkia sosioteknisten järjestelmien muutosta. Muutoksen kuvaamisen lähtökohtana on 4/5 4

5 yleensä jokin olemassa oleva, suhteellisen stabiili sosiotekninen toimintamalli. Sosiotekninen toimintamalli, regiimi, on itsestäänselvyyksiksi muodostuneiden toimintatapojen, tulkintakehysten ja ongelmanratkaisumallien muodostama kokonaisuus. Mallin toisen ulottuvuuden muodostaa sosiotekninen toimintaympäristö (landscape), jolla ymmärretään laajoja yhteiskunnallisia kehityskulkuja, kuten muun muassa talouden kehitystä, poliittisia muutoksia ja kulttuuria. Regiimin toimintamallit eivät välttämättä ole yhteensopivia muuttuvan toimintaympäristön kanssa, jolloin ympäristöstä kohdistuu regiimiin muutospainetta, mikä puolestaan avaa mahdollisuuksien ikkunan regiimin uudistamispyrkimyksille tai jopa kokonaan uuden sosioteknisen regiimin muodostumiselle. Mallin kolmas ulottuvuus on vallitsevan regiimin ulkopuolella tapahtuva uusien teknologioiden ja toimintatapojen kehittely ( niche-innovaatiot ). Niche saattaa muodostua esimerkiksi vähän kilpaillusta ja marginaalisesta markkinasegmentistä, tietoisten teknologisten kokeilujen avulla tai julkisen tuen avulla. Vahvistuessaan ja yhdistyessään muihin samansuuntaisiin uudistuspyrkimyksiin näistä saattaa muodostua dominoiva malli, joka voi mahdollisuuksien ikkunan avautuessa muuttaa vallitsevaa sosioteknistä regiimiä. T ekesin kat saus 286/2011: Systeemisen muutoksen haasteet ja innovaatiotoiminnan mahdollisuudet. 5/5 5