Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu:

Transkriptio

1 Tietoa Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta ja ydinvoimasta jakelu: Haapavesi Hailuoto Kalajoki Kempele Liminka Lumijoki Merijärvi Muhos Oulainen Oulu Oulunsalo Pyhäjoki Raahe Siikajoki Tyrnävä Vihanti Ylivieska 1

2 Sisällysluettelo Fennovoiman ydinvoimahanke 4 Mukaan ydinvoimaan kolmekymmentä vuotta myöhässä 4 Suuromistaja E.ON 4 Hankkeen toteutuminen nostaisi sähkön hintaa 5 Ydinvoiman ongelmat 6 Hyvä lukija, Jehki Härkönen Uraaninlouhinta on riski ympäristölle ja terveydelle Voimalaitosonnettomuus voi muuttaa lähiseudut pysyvästi asuinkelvottomiksi Ydinjätteen loppusijoitus on ratkaisematon ongelma Ydinsähkö on huono tuote sähkömarkkinoilla Kokemuksia Olkiluodosta Sijoituspaikka Pyhäjoen Hanhikivenniemi on poikkeuksellinen luontoalue Voimalan hyödyt jakautuvat epätasaisesti Tuleeko voimala varmasti? E.ON on epävarma kumppani Ydinvoimalaa ei voi rakentaa ilman veronmaksajien tukea Mitä sinä voit tehdä? Saksalainen energiajätti E.ON pyrkii rakentamaan Pyhäjoelle Suomen kolmannen ydinvoimala-alueen. Kerromme tässä esitteessä sekä E.ON:in Pyhäjoen ydinvoimahankkeesta että ydinvoiman ongelmista yleensä. E.ON perusti vuonna 2007 kulissiyhtiö Fennovoiman saadakseen hankkeelleen vaaditut luvat. Samalla mukaan haalittiin suuri määrä suomalaisia pienosakkaita. Kielteisestä julkisesta mielipiteestä huolimatta tarpeeksi moni kansanedustaja pyörsi ennen vaaleja antamansa lupauksen, ja Fennovoima sai myönteisen periaatepäätöksen voimalan rakentamisesta Moni asia on muuttunut tuon heinäkuisen päivän jälkeen. Ydinvoimateollisuus oli vaikeuksissa jo valmiiksi alati nousevien kustannusten ja halvempien vaihtoehtojen vuoksi. Japanissa maaliskuussa 2011 alkanut ydinkatastrofi nosti ydinvoiman riskit uudelleen keskusteluun kaikkialla maailmassa. Kallista ja vaarallista ydinvoimaa rakennetaan enää lähinnä länsimaiden ulkopuolella. Elämme parhaillaan jännittäviä aikoja Pyhäjoen tulevaisuuden kannalta. E.ON:in ydinvoimahankkeita on kaatunut muualla maailmassa ja muut saksalaiset yritykset ovat hylänneet ajatuksen ydinvoiman uudisrakentamisesta kokonaan. Greenpeace ja Pro Hanhikivi tekevät töitä pysäyttääkseen E.ON:in hankkeen, jotta myös Pyhäjoki saisi tulevaisuudessa nauttia turvallisesta ja edullisesta sähkönsaannista ilman ydinvoiman riskejä. Energiavastaava Greenpeace 3

3 Mukaan ydinvoimaan kolmekymmentä vuotta myöhässä Hankkeen toteutuminen nostaisi sähkön hintaa Rakentamisaika vuosissa per 14 TWh sähköä vuodessa Fennovoiman ydinvoimahanke Suomessa toimii ennestään kaksi ydinvoimayhtiötä, joilla kummallakin on käytössä kaksi ydinreaktoria. Nykyiset ydinvoimayhtiöt ovat valtionyhtiö Fortum ja metsäyhtiöiden, paikallisten sähköyhtiöiden ja Fortumin omistama TVO. Fortum ja TVO rakensivat voimalansa 1970-luvulla, aikana jolloin valtion voimakas taloudellinen tuki oli itsestäänselvyys, eikä markkinoita ollut avattu kilpailulle. Ennen Harrisburgin ja Tšernobylin onnettomuuksia suunnitelluissa voimaloissa ei ollut nykyisin vaadittuja turvajärjestelmiä ja siksi ne maksoivat huomattavasti nykyisiä laitoksia vähemmän. Fennovoiman suomalaiset pienomistajat ovat sekoitus paikallisia energiayhtiöitä ja teollisuusyrityksiä, jotka eivät ole mukana aiemmissa ydinvoimaloissa ja jotka ovat kyllästyneet ostamaan kalliimpaa sähköä pörssistä. Hanke on kuitenkin vuosikymmeniä myöhässä: uusi ydinvoimala ei ole sellainen kaupallisesti kannattava sijoitus, jota pienosakkaat toivovat. E.ON on varautunut maksamaan voimalasta 4 6 miljardia euroa sisältäen alueen valmistelutyöt ja ydinjätteen loppusijoituksen. Kansainvälisten arvioiden mukaan vastaavan kokoluokan voimala kuitenkin maksaa 8 9 miljardia euroa ilman valmistelutöitä tai jätteiden loppusijoitusta. Kun sähköpörssiin myydään tulevaisuudessa yhä suurempia määriä edullista uusiutuvaa energiaa, uusien ydinvoimaloiden sähköstä tulisi ennemmin tai myöhemmin ongelma laitoksen omistajille, jotka eivät enää pystyisi maksamaan laitosta varten otettua lainaa sähköstä saamallaan hinnalla. Vielä suurempi ongelma Suomen kannalta on ydinvoimalan pitkä ja arvaamaton rakennusaikataulu. Osakkaat joutuisivat maksattamaan asiakkaillaan lainanlyhennyksiä ja korkoja jopa vuosikymmenen ajan ennen kuin laitos saataisiin edes käyntiin. 10 v 8 v 6 v 4 v 2 v 0 v Suuromistaja E.ON 15 mrd Kustannukset miljardeissa per 14 TWh sähköä vuodessa Kokonaiskustannukset Fennovoiman ainoa suurosakas on saksalainen energiajätti E.ON. E.ON:in osuus voimalasta on kolme kertaa suurempi kuin seuraavaksi suurimman osakkaan. E.ON on myös omistajista ainoa, jolla on kokemusta ydinvoimasta ja tarpeeksi pääomaa, jota vastaan ottaa hankkeen jättilainat. E.ON on viimeinen saksalainen suuryritys, jonka liiketoimintaan kuuluu edelleen uuden ydinvoiman rakentaminen. Japanin ydinkatastrofin jälkimainingeissa E.ON on kuitenkin joutunut sulkemaan saksalaisia ydinvoimaloitaan paljon nopeammin kuin mihin se oli varautunut. Korkeat kustannukset ovatkin kaataneet E.ON:in ydinvoimahankkeet mm. Iso-Britanniassa. Olkiluoto 3 arvio rakentamisajasta vuosissa 10 v 9 v 8 v 7 v 6 v 5 v 4 v 3 v 2 v 1 v 0 v mrd Lainakustannukset rakentamisaikana Olkiluoto 3 kustannusarvio miljardeissa euroissa 9 mrd 6 mrd 3 mrd 0 mrd Rakentamiskustannukset 8 mrd 7 mrd 6 mrd 5 mrd 4 mrd 3 mrd 2 mrd 1 mrd 0 mrd

4 Ydinvoiman ongelmat Uraaninlouhinta on riski ympäristölle ja terveydelle Ydinvoimala toimii siten, että reaktorissa tapahtuva ydinreaktio kuumentaa vettä höyryksi, joka pyörittää sähköä tuottavaa turbiinia. Reaktion synnyttämistä varten voimala käyttää radioaktiivista uraanipolttoainetta, joka jättää jälkeensä satatuhatta vuotta vaarallisena pysyvää ydinjätettä. Uraanin louhintaan liittyy muuta kaivostoimintaa suurempi riski, koska uraani itsessään on myrkyllinen ja heikosti radioaktiivinen aine. Uraaninlouhinta voi pilata esimerkiksi läheisiä vesistöjä, jos louhinnasta jäävä jäteliuos pääsee vuotamaan altaistaan. Siksi uraaninlouhinta tehdään yleensä alkuperäiskansojen alueilla tai muuten syrjäseuduilla, jossa paikallinen väestö kyky rikastaa ydinpolttoainetta tarkoittaa kykyä valmistaa ydinase. ei pysty puolustautumaan uraanikaivoksia vastaan. Louhinnan jälkeen luonnonuraani täytyy rikastaa ydinpolttoaineeksi, jotta sitä voidaan käyttää kevytvesireaktoreissa. Kyky rikastaa ydinpolttoainetta tarkoittaa samalla kykyä valmistaa ydinase, sillä rikastusprosessia jatkamalla uraanipolttoaine muuttuu ydinpommiksi. Suomessa ydinpolttoainetta ei valmisteta, joten kaikki ydinvoima on aina kokonaan tuontienergiaa. Voimalaitosonnettomuus voi muuttaa lähiseudut pysyvästi asuinkelvottomiksi Ydinvoimaloissa tapahtuu vähän onnettomuuksia, mutta tapahtuessaan onnettomuudet ovat erittäin vakavia. Japanissa sattuneen Fukushiman ydinkatastrofin jälkeen voimalaa ympäröivältä alueelta jouduttiin evakuoimaan yli ihmistä. Lisäksi kymmenet tuhannet asuvat edelleen alueilla, joilla säteilytaso ylittää onnettomuutta edeltäneet turvarajat. Saastuneet alueet ulottuvat jopa 80 kilometrin päähän tuhoutuneesta voimalasta. Pyhäjoen tapauksessa tämä tarkoittaisi pahimmassa tapauksessa Raahen yli Oulun keskustaan asti ulottuvaa laskeuma-aluetta. Fukushiman onnettomuus johtui ydinvoimalan jäähdytyksen äkillisestä menettämisestä. Kuten Fukushiman voimalat, myös E.ON:in suunnittelema voimala on riippuvainen jatkuvasta jäähdytyksestä. Uusien ydinvoimaloiden korkea hinta on pakottanut valmistajat lisäämään niiden tehoa merkittävästi. Tästä johtuen uudella voimalalla tapahtuva onnettomuus voi olla vielä huomattavasti vakavampi kuin Japanin ja Neuvostoliiton katastrofit. Näiden laitosten turvallisuudesta ei myöskään ole olemassa käytännön kokemuksia, sillä näin tehokkaita voimaloita ei ole käytössä missään maailmassa. Ydinjätteen loppusijoitus on ratkaisematon ongelma Maailmassa ei ole vielä käytössä olevaa korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitusratkaisua. Suomessa on suunniteltu käytettäväksi ruotsalaista teknologiaa, jossa ydinjäte haudataan metrin syvyyteen peruskallioon. Ratkaisun ongelmana on, että jäte täytyy eristää pohjavedestä, jotta yli sata tuhatta vuotta myrkyllisinä säilyvät aineet eivät pääsisi valumaan kallion läpi lähialueen vesistöihin. Jätteen pyhäjoen jätteet eivät ole tervetulleita eurajoelle. eristämiseksi ei ole vielä löydetty toimivaa ratkaisua. Olkiluotoon ydinjätehautaa suunnitteleva Posiva on ilmoittanut, että Pyhäjoen jätteet eivät ole tervetulleita Eurajoelle. Mikäli E.ON:ia ei oteta mukaan Posivan jätehautaan, yhtiö joutuu etsimään itselleen loppusijoituspaikkaa muualta, todennäköisesti läheltä voimalaitoksen sijoituspaikkaa. Ydinsähkö on huono tuote sähkömarkkinoilla Vaihtelevatehoinen uusiutuva energia, kuten tuuli- ja aurinkosähkö muodostaa tulevaisuudessa yhä suuremman osan sähköntuotannosta. Moderni uusiutuva energiantuotanto tarjoaa päästötöntä sähköä, jossa riskien sijaan on mahdollista jakaa voittoja, kun kotitaloudet ja pienemmätkin yritykset voivat tuottaa oman sähkönsä ja myydä ylijäämän verkkoon. Modernien ja turvallisten vaihtelevatehoisten energiaratkaisujen ongelmana on, että niitä ei voi käyttää suuressa mittakaavassa samaan aikaan vanhojen tasatehoisten ratkaisujen, kuten ydintai hiilivoiman kanssa. Ydinvoiman tuottajat ovat aiemmin voineet olla varmoja sähkönsä myynnistä varmasti fossiilisia polttoaineita alhaisempien käyttökustannusten vuoksi. Kokonaan ilman polttoaineita toimivan uusiutuvan sähkön lisääntyminen poistaa ydinsähköltä tämän edun ja tekee siitä pitkällä aikavälillä taloudellisesti kannattamattoman ratkaisun. 6 7

5 Kokemuksia Olkiluodosta Ydinvoima-ala on ollut vaikeuksissa jo pitkään. Suomen Olkiluoto 3 -hanke oli ensimmäinen länsimainen ydinvoimalan rakennushanke 2000-luvulla. Suurin osa ennen hankkeen alkamista annetuista lupauksista on kuitenkin osoittautunut paikkaansa pitämättömiksi. lupaus: Olkiluoto 3 maksaa 2,5 miljardia euroa ja valmistuu neljässä vuodessa. mitä tapahtui: Ranskan parlamentin selvityksen mukaan hankkeen hinta on tällä hetkellä 6,6 miljardia euroa. Laitos valmistuu aikaisintaan vuonna 2015, eli kymmenessä vuodessa. Laitoksen ranskalainen rakentaja ja suomalainen tilaaja käyvät oikeustaistelua miljardikorvauksista. lupaus: Olkiluoto 3 säästää suomalaisten sähkönkäyttäjien rahoja 0,5 miljardia euroa vuodessa. mitä tapahtui: Suomen suursähkönkäyttäjien etujärjestö Elfi arvioi, että Olkiluoto 3:n myöhästyminen maksaa sähkön kuluttajille jopa 3 6 miljardia euroa koko rakentamisajalta. lupaus: Olkiluoto 3 tuo työpaikkoja ja investointeja Suomeen. mitä tapahtui: Kaikki suurimmat alihankkijat ovat ulkomaisia ja vain 23 % työvoimasta on Suomesta. Investoinneista enintään 25 % on mennyt suomalaisille yrityksille. lupaus: Olkiluoto 3 rakennetaan yksityisellä rahalla. mitä tapahtui: Hankkeen lainat takasivat Ranskan ja Ruotsin vientiluottolaitokset. Ranskan valtio on pääomittanut laitokseen rakentajaa, jotta se ei ajautuisi maksukyvyttömäksi tappioidensa vuoksi. lupaus: Olkiluoto 3 ei haittaa uusiutuvan energian rakentamista Suomeen. mitä tapahtui: Investoinnit uusiutuvaan energiaan käytännössä pysähtyivät Olkiluoto 3 rakentamisen alettua. lupaus: Olkiluoto 3 on Suomelle halvin ja helpoin tapa saavuttaa Kioton ilmastotavoite. mitä tapahtui: Olkiluoto 3 ei ehtinyt valmistua Kioton sopimuskauden aikana. 8 9

6 Sijoituspaikka Pyhäjoen Hanhikivenniemi on poikkeuksellinen luontoalue Hanhikivenniemi on laaja ja poikkeuksellisen yhtenäinen merestä hitaasti kohoava, enimmäkseen luonnontilainen alue, joka on myös koti lähes 20 uhanalaiselle lintulajille ja usealle kasvilajille. Alueella on nähtävissä poikkeuksellinen kehityssarja erilaisia maankohoamisrannikon luontotyyppejä. Kokonaisuutena matala niemi edustaa erästä Euroopan uhanalaisimmista luontotyyppiyhdistelmistä ja sillä sijaitsee useita luonnonsuojelualueita. Osa niemestä kuuluu myös EU:n Natura verkostoon. Harvinaisen ja kauniin luonnon lisäksi niemellä sijaitsee arvokas muinaismuisto. Niemelle nimensä antanut Hanhikivi on yli kuusi metriä korkea siirtolohkare, joka oli joidenkin asiakirjojen mukaan Ruotsin ja Novgorodin välisen vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhan rajamerkkinä. Mikäli ydinvoimala rakennetaan, puolet niemestä tuhotaan ja korotetaan täyttömaalla teollisuustontiksi. Vielä meren peittämälle alueelle louhitaan räjäyttämällä laivaväylä. Jäljelle jäävä alue menettää yhtenäisyytensä, kun se eristetään mantereesta. Voimalan hyödyt jakautuvat epätasaisesti Ydinvoimala maksaa aiheuttamastaan turvallisuusuhasta ja imagohaitasta sijaintipaikkakuntaansa rakennusvaiheen jälkeen lähinnä kiinteistöveroja. Sijaintipaikkakuntaa ympäröivät kunnat eivät saa suoria verotuloja. Ydinvoimalan luomat työpaikat eivät välttämättä sijoitu kovin lähellä voimalaitosta. Lisäksi ydinvoimala voi vähentää kunnan halukkuutta ja mahdollisuuksia kehittää muita elinkeinoja. Esimerkiksi ydinvoimakunta Loviisalla on eräs Uudenmaan korkeimmista työttömyysasteista. Ydinvoimalan rakentamisen korkeiden kustannusten vuoksi rakentajat pyrkivät käyttämään halvinta mahdollista työvoimaa. Olkiluodon voimalatyömaalla on vähän suomalaisia töissä ja useat voimalan alihankkijat ovat jääneet kiinni suomalaisten työehtojen polkemisesta ja alipalkkauksesta

7 E.ON on epävarma kumppani Tuleeko voimala varmasti? Saksalainen E.ON on viime aikoina vetäytynyt useista suurhankkeista. Yhtiö ajautui hankaluuksiin pelattuaan uhkapeliä saksalaisten ydinvoimaloiden käyttöikien pidennyksillä ja ilmoitti vuonna 2011 harkitsevansa työntekijän irtisanomista. E.ON hylkäsi Iso-Britanniassa suurhankkeensa Pyhäjoelle suunniteltua vastaavien ydinvoimaloiden rakentamisesta, kun kävi ilmi, että yhden voimalan hinta nousi lähes yhdeksään miljardiin euroon. Tällä hinnalla voimalan tuottama sähkö olisi ollut kalliimpaa kuin millään muulla tavalla tuotettu sähkö Iso-Britanniassa. Suomalaiset pienosakkaat eivät pysty toteuttamaan hanketta keskenään vaan tarvitsevat siihen mukaan suuren kumppanin. Mikäli E.ON vetäytyy, hanke saattaa kaatua. Ydinvoimalaa ei voi rakentaa ilman veronmaksajien tukea Yhtään maailman ydinvoimaloista ei ole rakennettu vapaille markkinoille ilman valtioiden tukiaisia. Olkiluoto 3:lle halvan lainan tarjosivat Ranskan ja Ruotsin valtiot ja Ranska on joutunut myöhemmin rahoittamaan voimalan rakentajaa myös suoraan. Myös E.ON:in Pyhäjoen hanke tarvitsee toteutuakseen verovaroja. E.ON on jo alustavasti hakenut hankkeelle lainatakauksia Saksasta ja tavoittelee niitä todennäköisesti myös rakentajayhtiön kotimaan hallitukselta. Japanin ydinkatastrofin jälkeen mielipiteet ydinvoimaa kohtaan ovat maailmalla yhä kielteisempiä ja veronmaksajien pussille pääseminen yhä hankalampaa. Maailman sähköntuotannon lisäykset vuodesta Uutta tuuli- ja aurinkovoimaa Uutta ydinvoimaa Ydinvoiman nettomuutos Ydinvoiman alasajo TWh vuodessa

8 Mitä sinä voit tehdä? E.ON:in Hanhikiven ydinvoimalan toteutuminen ratkeaa seuraavan parin vuoden sisällä. Jos haluat auttaa takaamaan turvallisen tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaalle, voit esimerkiksi: Tarkistaa, onko kuntasi sähköyhtiö mukana E.ON:in ydinvoimahankkeessa. Tarvittaessa voit vaihtaa parempaan sähköyhtiöön, joka ei ole mukana hankkeessa. Muista tällöin mainita sähköyhtiölle vaihdon syy. Äänestää kunnallisvaaleissa ehdokasta, joka ei kannata ydinvoimaa. Osallistua hankkeen vastaisten ryhmien toimintaan. Greenpeace toimii hanketta vastaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Paikallisesti vastustajia kokoaa Pro Hanhikivi. Vaatia ydinvoimayhtiöitä vastuuseen aiheuttamistaan vahingoista. Katso lisää osoitteessa

9 16