Ydinvoimala Pohjois-Suomeen

Transkriptio

1 Ydinvoimala Pohjois-Suomeen ATS Syysseminaari Palace Hotel Linna Kai Salminen

2 Miksi? Miten? Minne? Milloin? 2

3 Suomelle tärkeä osakaskunta Yhteensä 64 osakasta, käyttävät 30 % Suomen sähköstä AGA Alajärven Sähkö Atria Boliden Harjavalta Boliden Kokkola Componenta E.ON Kärnkraft Finland Esse Elektro-Kraft Etelä-Savon Energia Finnfoam Haminan Energia Herrfors Hiirikosken Energia Imatran Seudun Sähkö Itä-Lapin Energia Jylhän Sähköosuuskunta Jyväskylän Energia Kemin Energia Keravan Energia Kesko Koillis-Satakunnan Sähkö Kokemäen Sähkö Kotkan Energia Kruunupyyn Sähkölaitos KSS Energia Kuopion Energia Kuoreveden Sähkö Köyliön-Säkylän Sähkö Lahti Energia Lankosken Sähkö Lehtimäen Sähkö Leppäkosken Sähkö Mondo Minerals Myllyn Paras Mäntsälän Sähkö Nurmijärven Sähkö Omya Oulun Seudun Sähkö Outokummun Energia Outokumpu Ovako Bar Paneliankosken Voima Parikkalan Valo Pietarsaaren Energialaitos Porvoon Energia Rantakairan Sähkö Rauman Energia Rautaruukki Rovakairan Tuotanto Sallila Energia Seinäjoen Energia SOK Tammisaaren Energia Turku Energia Uudenkaarlepyyn Voimalaitos Vakka-Suomen Voima Valio Valkeakosken Energia Vantaan Energia Vatajankosken Sähkö Vetelin Sähkölaitos Vimpelin Voima Ålands Elandelslag Ääneseudun Energia 3

4 Fennovoiman osakkailla on pulaa omasta sähköntuotannosta Osakkaiden oma sähköntuotanto ei riitä kattamaan tarvetta, ne joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä TWh Pörssisähkö Oma tuotanto 4

5 Kolmen vuoden työn tuloksena periaatepäätös Hallitus teki myönteisen periaatepäätöksen Päätöksen mukaan Fennovoima voi rakentaa yhden enintään 4900 MWt laitosyksikön tulee hakea viiden vuoden kuluessa rakentamislupaa tulee esittää kuuden vuoden kuluessa sopimus ydinjäteyhteistyöstä tai aloittaa omaa loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointi Eduskunta hyväksyi hallituksen periaatepäätöksen Äänestystulos Eduskunta liitti päätökseen neljä lausumaa, joista yksi edellyttää, että hallitus vaikuttaa siihen, että Posiva ja sen omistajat sekä Fennovoima käynnistävät vuoden 2010 aikana yhteiset selvitykset ja neuvottelut tavoitteenaan yhteinen kansallinen loppusijoitusratkaisu 5

6 Miksi? Miten? Minne? Milloin? 6

7 Edessä uudet haasteet, pääpaino laitoshankintaan Aikataulu tarkentuu kun laitossopimukset on tehty Valmistelu Hankinta Rakentaminen Käyttö Laaja osakaskunta Sijoituspaikkaja laitosvaihtoehdot YVA Kuntien, STUK:n ja muut lausunnot Periaatepäätös Päätökset paikasta ja päätoimittajista Kaavoitus valmis Maanrakennustyöt alkavat Rakentamislupa ja muut luvat Voimalaitoksen rakentaminen Vähintään 60 vuotta turvallista ja luotettavaa käyttöä Jätteiden loppusijoitus (2050-) Voimalaitoksen purku

8 Kolme reaktorivaihtoehtoa Reaktorivaihtoehdot edustavat kevytvesireaktoreiden huippua: Edistykselliset turvallisuusominaisuudet Koeteltu teknologia Kilpailukykyinen tehotaso Fennovoima valitsee reaktoritoimittajan vuonna

9 Toshiba ABWR, Areva EPR tai Kerena Areva EPR PWR 1750 MW Toshiba ABWR BWR 1650 MW Toimialan suurimmat yhtiöt Areva ja Toshiba Hyvä yhteistyö kummankin kanssa Laitostekniikan ja luvituksen perussuunnittelu meneillään Tekninen yhteistyö laajenee kaupallisiin neuvotteluihin Toteutuksen huolellinen valmistelu avainroolissa Areva Kerena BWR 1250 MW 9

10 Toteutusmalli 10

11 E.ON ja Fennovoima Simo E.ON on kokenut ja osaava energiayhtiö Henkilöstö lähes Euroopassa yli 200 isoa voimalaa 15 voimalaitosta suunnitteilla tai rakenteilla Euroopan toiseksi suurin ydinsähkön tuottaja 21 ydinvoimayksikössä Saksassa ja Ruotsissa ydinvoimaosaajaa Ydinsähkön tuotanto 80 TWh/v Brunsbüttel Unterweser Emsland Stade Forsmark Brokdorf Grohnde Würgassen Krümmel Ringhals Oskarshamn Barsebäck E.ONin toimilupa E.ONin vähemmistöasema E.ONin purkutyö Fennovoima Pyhäjoki Grafenrheinfeld Isar Gundgremmingen 11

12 Fennovoiman organisaatio vahvistuu Vahva organisaatio on tarpeen Suomalainen osaava luvanhaltija Laajojen yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitaminen Rakentamisaikainen projektinhallinta Käyttövaiheeseen valmistautuminen Henkilöstömäärää kasvatetaan jatkuvasti Toistaiseksi kaikki tekninen henkilöstö palkataan Helsinkiin, rekrytoinnit jakaantuvat osin Oulun seudulle aikaisintaan vuoden 2011 lopulla

13 Miksi? Miten? Minne? Milloin? 13

14 Kaksi hyvää paikkaa Pohjoisessa Seudut odottavat Kuntalaiset, kunnat ja maakunnat tukevat hanketta Toimijat valmistautuvat hankkeeseen Simo Pyhäjoki Edellytykset kunnossa Viranomaiset hyväksyneet paikat Riittävät maa-alueet hankittu Kaavoitus valmistuu 2010 Paikkojen vertailu käynnissä Paikka valitaan vuoden 2011 alkupuolella 14

15 Pyhäjoki, Hanhikivi

16 Simo, Karsikko

17 Enemmistö seudulla tukee hanketta Mitä mieltä olette siitä, että Fennovoima rakentaisi ydinvoimalan Pyhäjoelle? * Kalajoki, Merijärvi, Oulainen, Raahe, Vihanti 17

18 Enemmistö seudulla tukee hanketta Mitä mieltä olette siitä, että Fennovoima rakentaisi ydinvoimalan Simoon? * Ii, Kemi, Keminmaa, Ranua, Tervola 18

19 Asettaa paikkakunnalle vaatimuksia mutta vastaavasti luo mahdollisuuksia Rakentamisvaiheessa hanke työllistää Suomessa tuhansia Merkitys on huomattava seutukunnan yrityksille, mm. uuden infrastruktuurin rakentamiseen tarvitaan paljon paikallista osaamista Lisäksi kysyntää on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle Hankkeen myötä talousalueen elinkeinoelämä piristyy ja yksityisten sekä julkisten palveluiden kysyntä kasvaa Laitoksen käyttövaiheessa pysyviä suoria työpaikkoja on

20 Muutakin kuin voimalaitos... Voimalaitos (n kem 2 ) Apu- ja tukirakennukset (n kem 2 ) Majoituskylä (n kem 2 ) Apu- ja tukirakennukset Esim. toimistot, varastot, paloasema, vierailukeskus ym. Infrastruktuuri (tiet, kunnallistekniikka ym.) Apu- ja tukirakennukset Majoituskylä Voimalaitos 20

21 Miksi? Miten? Minne? Milloin? 21

22 Arvio toteutuksesta 1/2 Laitospaikan valmistelu (n ) Puuston raivaus 50 ha Päätie rakennuspaikalle ~6 km Muut tiet ~5 km Satamalaituri ja laivaväylä Varastoalueen rakennus Alueen aitaus ~5 km Kunnallistekniikka ja työmaasähkö (n ) Vesi- ja viemärilinjojen rakennus ~10 km Työmaasähkölinjan rakennus; Paikallisen 20 kv verkon vahvistaminen ja siirtoyhteyden rakentaminen 2 x 5-10 km Voimalaitostyömaan 20 kv sähkönjakelu Louhinta ja maanrakennus (n ) Louhinta rakennusten perustustasoon ~ m 3 Jäähdytysvesitunneleiden (pl. 65/95 m 2 )louhinta ~ m 3 22 Rakennusalueen tasaus ja täyttö päätasoon ~ m 3 Satama, jäähdytysvesikanava ja laivaväylä; ruoppaus ~ m

23 Arvio toteutuksesta 2/2 Tuki- ja apurakennukset (n ) Majoitusalueen rakennus; n henkeä Toimistorakennukset Konepaja- ja varastorakennukset Kaasuturbiini Vierailukeskus Voimalaitosrakentaminen (n ) Ydinteknisen laitososan rakennukset, mm.: Reaktorirakennus Polttoainerakennus Runsasaktiivisen jätteen välivarasto (KPA) Turvarakennukset Konventionaalisen laitososan rakennukset, mm.: Turbiinirakennus Sähkörakennus, muuntamot, kytkinkentät

24 Rakentamisvaiheen työvaiheita ja henkilömääriä Pääsopimus Rakentamislupa Aluetyöt Rakennustyöt Asennustyöt Käyttölupa Käyttöönotto vuodet henkilömäärä Työmaapalvelut Asennustyöt Rakennustyöt Työmaan johto ja valvonta

25 Kiitos. Kai Salminen Projektinkehitysjohtaja Fennovoima Oy Salmisaarenaukio 1, Helsinki

26 Ydinjätteen loppusijoitus

27 Eduskunta peräänkuulutti yhteistyötä Valtioneuvosto linjasi antamassaan periaatepäätöksessä, että Fennvoiman on kuuden vuoden sisällä joko päästävä yhteistyöhön Posivan kanssa tai aloitettava oma ympäristövaikutusten arviointinsa vaihtoehtoiselle loppusijoituspaikalla. Eduskunta hyväksyi periaatepäätösten yhteydessä seuraavan lausuman: Eduskunta edellyttää, että hallitus vaikuttaa sopivin keinoin siihen, että Posiva Oy ja sen omistajat sekä Fennovoima Oy käynnistävät vuoden 2010 aikana yhteiset selvitykset ja neuvottelut käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta tavoitteenaan yhteinen kansallinen loppusijoitusratkaisu, joka sisältää Fennovoima Oy:n ydinvoimayksikön käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen. 27

28 Fennovoima on samaa mieltä Fennovoima on halukas toimimaan eduskunnan tahdon mukaisesti ja pitää kansallista ratkaisua Suomen kannalta parhaana vaihtoehtona Fennovoima pitää yhteistyötä tärkeänä jo ydinvoiman yleisen hyväksyttävyydenkin kannalta Posiva sai eduskunnalta vuonna 2001 periaatepäätöksen Suomessa tuotetun käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen (EK 8/2001) Loppusijoitushankkeet ovat kaikkialla maailmassa kansallisia 28

29 Olkiluodossa mahdollista tilaa on reilusti tutkimatta Olkiluodossa on kaavoitettu maanalaisille tiloille noin 1600 hehtaaria VLJ OL4 Yksi reaktori tarvitsee noin 50 hehtaaria loppusijoitustilaa 29