Työntekijän rikostaustan selvittäminen

Transkriptio

1 Työntekijän rikostaustan selvittäminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien selvittäminen - seminaari Arja Myllynpää, Valvira

2 Taustaa Kaksi ns. insuliinisurmatapausta v Myrkkyhoitaja -tapaus v Sosiaali- ja terveydenhuollon potilaisiin/asiakkaisiin kohdistuneet, ammattihenkilöstön tekemät omaisuusrikokset

3 Esityksen rakenne Nykyiset mahdollisuudet saada rikostietoja Mahdollisesti tulossa olevia lainsäädännön muutoksia

4 Rikostietojen saannin nykytilanne 1) Tuomioistuinten tulee ammattihenkilölain 27 :n perusteella lähettää Valviralle jäljennös päätöksestä, jolla terveydenhuollon ammattihenkilö on tuomittu vankeusrangaistukseen ammattitoiminnassa tehdystä rikoksesta Valviran saamat rikostiedot merkitään ammattihenkilörekisteriin Viranomaisilla ja terveydenhuollon toimintayksiköillä on oikeus saada tietoja ammattihenkilörekisteriin merkityistä rikosseuraamustiedoista työnhakuun liittyvää soveltuvuusarviointia varten

5 Nykytilanne 2) Laki tuomioistuimen velvollisuudesta ilmoittaa eräistä ratkaisuistaan (373/2010): 2 : Tuomioistuimen, joka on tuominnut valtion virkamiehen tai kunnallisen viranhaltijan rikoksesta, on ilmoitettava ratkaisustaan lähettämällä siitä jäljennös sille viranomaiselle, jonka alainen virkamies tai viranhaltija on

6 Nykytilanne 3) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002): Koskee mm. tehtäviä, joihin pysyväisluontoisesti ja olennaisesti kuuluu ilman huoltajan läsnäoloa tapahtuvaa alaikäisen hoitoa tai muuta huolenpitoa Työnantajan tulee pyytää nähtäväksi rikosrekisteriote henkilöltä, joka ensi kerran otetaan tai nimitetään sellaiseen työ- tai virkasuhteeseen, johon kuuluu em. tehtäviä taikka annettaessa henkilölle näitä tehtäviä ensi kerran. Ei kuitenkaan koske tehtäviä, jotka yhden vuoden aikana yhteensä kestävät enintään 3 kk Rikosrekisteriotteeseen merkitään tiedot päätöksestä, jolla henkilö on tuomittu rikoslain 17 luvun 18, 18 a tai 19 :ssä tarkoitetusta sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, 20 luvussa tarkoitetusta seksuaalirikoksesta, 21 luvun 1 :n nojalla taposta, 2 :n nojalla murhasta, 3 :n nojalla surmasta tai 6 :n nojalla törkeästä pahoinpitelystä, 31 luvun 2 :n nojalla törkeästä ryöstöstä taikka 50 luvussa tarkoitetuista huumausainerikoksista

7 Mahdollisuus saada työntekijän luottotietoja Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) Työnantajalla on oikeus saada tehtävään valittua työnhakijaa koskevia henkilöluottotietoja työnhakijan luotettavuuden arvioimiseksi mm., kun työnhakijan on tarkoitus toimia työtehtävissä, joiden luonteeseen pääsääntöisesti kuuluu valvomaton työskentely yksityiskodissa (5 a 1 mom. 7 kohta) Koskee myös tilannetta, jossa työntekijän työtehtävät muuttuvat työsuhteen aikana siten, että ne täyttävät em. edellytykset

8 Uutta lainsäädäntöä tulossa (?) Sosiaali- ja terveysministeriö teki vuonna 2008 aloitteen sen selvittämiseksi, tulisiko eräiden hoito- ja huolenpitotehtävissä toimivien rikostaustan selvittämisestä säätää lailla Oikeusministeriön työryhmä laati asiasta muistion: (Terveydenhuollon ammattihenkilöiden rikostaustojen selvittäminen; ja lausuntoja/2010/57) Jatkovalmisteluvastuu sosiaali- ja terveysministeriöllä

9 Vuonna 2009 tehty selvitys terveydenhuollon ammattihenkilöille tuomituista rangaistuksista Ammattihenkilörekisteriin merkityt henkilöt (n ) yhdistettiin henkilötunnuksen avulla rikosrekisterissä ja sakkorekisterissä oleviin tietoihin (ei rike- tai uhkasakkoja) Ammattihenkilöillä rekisterien mukaan vähemmän rangaistuksia kuin väestöllä keskimäärin (esim. rikosrekisteritietoja koko väestöstä 2,45 %:lla, terveydenhuollon ammattihenkilöistä 0,49 %:lla) Rikosrekisterissä ammattihenkilöillä vankeusrangaistuksia kaikkiaan (rikosnimikkeitä ei voitu yksilöidä) Sakkorekisterissä rangaistuksia kaikkiaan , joista muita liikennerikoksia kuin ratti- ja ruorijuopumusrikoksia ratti- ja ruorijuopumusrikoksia huumausainerikoksia henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia (rikoslaki 21 luku) terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia (rikoslaki 44 luku) 53 - varkautta, kavallusta ja luvatonta käyttöä koskevia rikoksia (rikoslaki 28 luku)

10 OM:n työryhmän ehdotukset ammattihenkilöiden rikosseuraamustietojen saannin tehostamiseksi Sääntelymalli 1 Rikostietojen tallettamista ammattihenkilörekisteriin laajennettaisiin nykyisestä ja työnantajat saisivat tietoja tästä rekisteristä Sääntelymalli 2 Erillinen laki, Laki terveydenhuoltotehtävissä toimivien rikostaustan selvittämisestä. Työnantaja voisi pyytää, että työhön otettava esittää Oikeusrekisterikeskukselta hankkimansa rikostaustaotteen

11 Rikostiedot jaettu kolmeen ryhmään: Ryhmä 1: Tiedot tuomioistuimen sellaisen rikoksen johdosta tuomitsemasta rangaistuksesta, johon terveydenhuollon ammattihenkilö on syyllistynyt toimiessaan terveydentai sairaanhoidon tehtävissä ja joka kohdistuu potilaan tai asiakkaan henkeen, terveyteen, turvallisuuteen, omaisuuteen tai oikeuksiin taikka lääkkeisiin Tiedot koottaisiin ammattihenkilörekisteriin, josta niitä voitaisiin luovuttaa terveydenhuollon toimintayksiköille ja viranomaisille terveydenhuollon ammattihenkilön luotettavuuden ja soveltuvuuden arviointia tai niiden seurantaa varten

12 Ryhmä 2: Tiedot terveydenhuollon ammattihenkilöille määrätystä rangaistuksesta, joka on tuomittu rikoslain 15 luvun 1-3 :n nojalla perättömästä lausumasta, 17 luvun 18, 18 a tai 19 :n nojalla sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasta teosta, 20 luvun nojalla seksuaalirikoksesta, 21 luvun 1 :n nojalla taposta, 2 :n nojalla murhasta, 3 :n nojalla surmasta tai 6 :n nojalla törkeästä pahoinpitelystä, 22 luvun nojalla sikiön, alkion ja perimän loukkaamisesta, 23 luvun 4 :n nojalla törkeästä rattijuopumuksesta, 25 luvun nojalla vapauteen kohdistuneesta rikoksesta, 33 luvun 1 tai 2 :n nojalla väärennysrikoksesta, 34 luvun 1, 2 tai 3 :n nojalla tuhotyöstä taikka 4 tai 5 :n nojalla terveyden vaarantamisesta, 38 luvun 1 :n nojalla salassapitorikoksesta, 4 :n nojalla törkeästä viestintäsalaisuuden loukkauksesta, 6 :n nojalla törkeästä tietoliikenteen häirinnästä, 7 b :n nojalla törkeästä tietojärjestelmän häirinnästä, 8 a :n nojalla törkeästä tietomurrosta tai 9 :n nojalla henkilörekisteririkoksesta, 40 luvun nojalla virkarikoksesta, 44 luvun 3 :n nojalla luvattomasta terveydenhuollon ammatin harjoittamisesta, 5 :n nojalla lääkerikoksesta sekä 6 tai 7 :n nojalla dopingrikoksesta taikka 50 luvun nojalla huumausainerikoksesta

13 Työnantaja voisi saada tietoja: kun terveydenhuollon ammattihenkilö on tarkoitus valita tehtäviin, joissa: 1) hän työskentelee terveydenhuollon yksikön vuodeosastolla, sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa niihin verrattavassa yksikössä, jossa potilas tai asiakas asuu tai oleskelee pysyväisluonteisesti ja jossa hänelle annetaan terveydenhuollon palveluja; ja 2) hän määrää tai antaa potilaalle lääkkeitä tai hänelle on annettu pääsy lääkkeisiin; sekä edellyttäen, että 3) ammattihenkilö on antanut kirjallisen suostumuksensa tietojen saamiseen

14 Ryhmä 3: Tiedot ammattihenkilölle määrätystä rangaistuksesta, joka on tuomittu rikoslain 28 luvun 1 :n nojalla varkaudesta, 2 :n nojalla törkeästä varkaudesta tai 4 :n nojalla kavalluksesta tai 5 :n nojalla törkeästä kavalluksesta, 31 luvun nojalla ryöstöstä ja kiristyksestä, 35 luvun 2 :n nojalla törkeästä vahingonteosta, 36 luvun 2 :n nojalla törkeästä petoksesta ja 7 :n nojalla törkeästä kiskon-nasta, taikka 37 luvun 9 :n nojalla törkeästä maksuväli-nepetoksesta Työnantaja voisi saada tietoja: 1)kun terveydenhuollon ammattihenkilö on tarkoitus valita tehtäviin, joissa valittavan henkilön pääasiallisena tehtä-vänä on työskennellä ilman valvontaa potilaan tai asiakkaan kotona, ja edellyttäen että 2)ammattihenkilö on antanut suostumuksensa tietojen saamiseen

15 Eriävät mielipiteet Elinkeinoelämän keskusliitto: - rikosnimikkeet määritelty liian suppeasti (myös tavallisten pahoinpitelyjen ja liikennejuopumusrikosten pitäisi olla mukana) - työnantajan tiedonsaantioikeuden rajaamiselle vuodeosastolla (ja vastaavissa yksiköissä) toimiviin ei riittäviä perusteita Palkansaajajärjestöjen edustaja: - uudistus kajoaisi perusoikeutena turvattuun yksityisyyden suojaan ja oikeuteen hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla - yleinen luottamus terveydenhuoltoon ei ole hyväksyttävä ammattihenkilöiden perusoikeuksien rajoitusperusteena muistiossa esitetyssä laajuudessa - rikosnimikkeistö on liian laaja, jatkovalmistelussa pitäisi käyttää esim. psykiatrian tai oikeuspsykiatrian asiantuntijoita sen selvittämiseksi, miten eri rikostyypit ennustavat tulevaa käyttäytymistä - ei hyväksyttävää, että työnantajat voisivat saada tietoja teknisen käyttöyhteyden avulla suoraan ammattihenkilörekisteristä. Jos katsotaan, että työnantajalla tulee olla oikeus saada tietoja ammattihenkilöiden rikostaustasta, tulee tämä toteuttaa joko siten, että Valvira luovuttaa laissa määritellyn harkintavaltansa rajoissa näitä tietoja tai vaihtoehtoisesti niin, että ammattihenkilö itse toimittaa nämä tiedot

16 Valviran näkemyksiä Syytä pohtia erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajien ja toisaalta valvontaviranomaisten tietotarpeet. Työnantajien tietotarpeet voivat olla laajemmat kuin valvontaviranomaisten, ja nämä tulisi toteuttaa rikosseuraamusotejärjestelmän (muistion malli 2) kautta Rikostietojen saamismahdollisuuden tulisi koskea muitakin sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivia kuin vain ammattihenkilörekisteriin merkittyjä terveydenhuollon ammattihenkilöitä Myös kaikista ammattitoiminnassa tehdyistä rikoksista tuomituista sakkorangaistuksista tulisi olla ilmoitusvelvollisuus Valviralle Ammattitoiminnassa tehtyjen rikosten tietoja pitäisi voida luovuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajille myös palvelussuhteen aikana Tiedonsaantiedellytykset 2-ryhmän rikosten osalta liian rajaavat, jos tiedonsaanti koskisi vain tietyissä laitosmaisissa olosuhteissa ja lääkkeiden kanssa työskenteleviä

17 Kiitos!