HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015. Kokousaika , klo Kunnantalo, valtuustosali. Asiat Asialista

Transkriptio

1 ASIALISTA HALLITUKSEN KOKOUS 11/2015 Kokousaika , klo Paikka Kunnantalo, valtuustosali Asiat Asialista H 77 Hämeenkyrön kunnan kannanotto Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimuksen muuttamista koskevaan pyyntöön H 78 Talousarviokehys Ilmoitukset...212

2 KOKOUSPÖYTÄKIRJA 206 Hallitus 11/2015 KOKOUSAIKA , klo KOKOUSPAIKKA Kunnantalo, valtuustosali SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Jouni Ovaska vj Pasi Eloranta I vpj Päivi Leskinen vj Harri Isomuotia II vpj Rauno Mäki vj Erkki Rikala j Päivi Hiltunen vj Raija Mäensivu j Maria Härkki-Santala vj Susanna Palomäki j Heimo Nordfors vj Anna-Kaisa Immonen j Maarit Lepistö vj Jukka Juvonen j Esa Järvenpää vj Jarmo Järvinen j Vilho Ponkiniemi vj Raija Westergård MUUT SAAPUVILLA OLLEET Kirsi Parhankangas Pasi Eloranta Mauri Lepola VIRANHALTIJAT Antero Alenius Tiina Paloranta valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapj valtuuston II varapj. kunnanjohtaja, esittelijä talousjohtaja, ptk-pitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Hallitus valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Maria Härkki-Santalan ja Heimo Nordforsin. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Jouni Ovaska Pöytäkirjanpitäjä Tiina Paloranta PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika , klo mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Maria Härkki-Santala Heimo Nordfors PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ , klo kunnantalossa, arkistosihteerin työhuoneessa. Erja-Riitta Myllymäki

3 207 H 77 HÄMEENKYRÖN KUNNAN KANNANOTTO SASTAMALAN KOULUTUSKUN- TAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISTA KOSKEVAAN PYYN- TÖÖN Hallitus , 77 Kunnanjohtaja Antero Alenius: Sastamalan koulutuskuntayhtymän kirje jäsenkunnille : "Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat Ikaalisten kaupunki esittää kaupunginhallituksen päätöksellä, että Sastamalan koulutuskuntayhtymän perussopimusta muutettaisiin 23 :n investointien pääomarahoitus osalta. Sastamalan koulutuskuntayhtymän tämän hetkinen perussopimus on astunut voimaan alkaen. Uusi perussopimus laadittiin yhteisesti kesällä 2013 ja työryhmään kuului edustus niin silloisen Sastamalan koulutuskuntayhtymän kuin Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymän jäsenkuntien edustajista. Perussopimus on hyväksytty loppuvuodesta 2013 kaikissa Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnissa. 23 päivitettiin ja erityisesti kiinnitettiin huomiota ns. seutuohjautuvuusperiaatteeseen, jonka perusteella jäsenkunnat pystyvät osallistumaan investointien rahoitukseen mm. korottamalla peruspääomaa voimaan tulleessa perussopimuksessa investointien pääomarahoituksesta todetaan 23 :ssä seuraavaa: "Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta investointimenoihin valtionosuutena, jäsenkunnan oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai peruspääomasijoituksena taikka lainana jäsenkunnalta tai rahoituslaitokselta. Jos laajennus- ja perusparannusinvestoinnit edellyttävät sijoitusta jäsenkunnilta, kuntayhtymä ei voi yksipuolisesti päättää rahoituksesta kuntia sitovasti, vaan kuntayhtymän ja jäsenkuntien tulee ennen hankkeen toteuttamista keskenään neuvotella, kuinka kunnat osallistuvat saamansa hyödyn huomioon ottaen eri toimipisteissä tarvittavaan investointirahoitukseen. Investoinnin rahoittaminen perustuu sitten kuntayhtymän ja rahoitukseen osallistuvan kunnan tai kuntien välisiin sopimuksiin, joilla ei muuteta tai pyritä muuttamaan tätä perussopimusta. Tämä perussopimus sisältää aikaisempaan nähden sellaisen muutoksen, että kuntayhteistyön edellyttämä yhteinen kanta

4 208 sopimukseen syntyy kuntayhtymän toimielimissä eikä vaadi jäsenkuntakohtaisia yhtäpitäviä päätöksiä jonkun yhteisen ratkaisun toteuttamiseksi seutuohjautuvuuden periaatteen mukaisesti jollakin Sastamalan koulutuskuntayhtymän osa-alueella. Varautuminen kuntayhtymän tulevien investointien rahoitukseen on jäsenkuntien vastuulla." Sastamalan koulutuskuntayhtymä tiedustelee jäsenkuntien kannanottoa siihen, onko tarvetta aloittaa perussopimusneuvottelut kesän 2015 aikana. Perussopimuksen muutos edellyttää, että vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Toivomme kuntien kannanottoa juhannukseen 2015 mennessä." Esitys: Päätös: HALLITUS pitää perusteltuna, että neuvotteluissa selvitetään peruspääomarahoituksen soveltuvuus rahoitusmuodoksi jatkossa, jonka jälkeen otetaan kantaa perussopimuksen muutostarpeeseen. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. Sasky. tiedoksi s-postilla Saskyn jäsenkunnat

5 209 H 78 TALOUSARVIOKEHYS 2016 Hallitus , 78 Kunnanjohtaja Antero Alenius ja talousjohtaja Tiina Paloranta: Talousarvion valmistelua ohjaa kuntastrategia. Siinä määritelty talouteen liittyvä tahtotila on hallitusti kasvava ja taloudellisesti kehittyvä kotikunta. Strategiseksi päämääräksi on asetettu taloudellisesti vahva ja peruspalveluja tuottava kunta. Strategian mukaan talous pidetään tasapainossa eli menot sopeutetaan tuloihin ja lainanotto perustetaan tarkkaan harkintaan. Strategiassa mainitaan myös kuinka kunnan keskeinen taloudellinen haaste suunnitelmakaudelle on käyttömenojen kasvun hillitseminen. Hallitus hyväksyy talousarvion 2016 laadinnan kehyksen. Lautakunnat valmistelevat omat talousarvioesityksensä sen pohjalta. Kehyksen valmistelun periaatteita on käsitelty ja linjattu hallituksen seminaarissa Kehyksen pohjana on vuoden 2014 tilinpäätös ja kuluvan vuoden toteutumistiedot tarkennettuna arvioilla verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä kokonaistalouden näkymistä. Koska verotuloarvio on ennusteen mukaan jäämässä selvästi alle talousarvion, palvelualueille annetaan tavoite alittaa toimintamenoissaan talousarvion toteutuma siten, että talousarvion toteutumatavoitteessa toimintakate jää 1 % talousarviota pienemmäksi eli 54 milj. euroon. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä toimintamenot jäivät 2,8 % pienemmäksi kuin talousarviossa oli ennakoitu. Vuoden 2016 kehystä on lähdetty laskemaan em. talousarvion toteutumatavoitteen päälle. Kehys sisältää tuloslaskelman sekä ulkoiset tulot ja menot palvelualueittain. Kehyksessä sitovana tasona on palvelualueittaiset nettomenot. Verotuloarvio on tehty Kuntaliiton verotulojen ennustekehikon perusteella. Kuluvan vuoden verotuloennuste näyttää talousarviota heikommalta. Suunnitelmavuosille se lupaa maltillista kasvua, suunnitelmakauden keskimääräinen vuosikasvu on 2,5 % nykyisellä veroprosentilla. Ennustetta tarkennetaan kesän ja syksyn aikana. Kehys 1 on tehty nykyisten kiinteistöveroprosenttien ja tuloveroprosentin perusteella. Vaihtoehtolaskelmaksi on tehty tuloveroprosentin korotuksen 0,5 %-yksiköllä sisältävä kehys 2. Verotuloarvio nykyisillä

6 210 prosenteilla on 36,6 milj. euroa. Puolen prosenttiyksiön korotus tuloveroprosenttiin tuo lisätuloja euroa. Veroprosenttia koskeva ratkaisu tehdään kun verotulo- ja valtionosuusarviot tarkentuvat mutta mahdolliset lisäverotulot käytetään vuosikatteen vahvistamiseen, ei toimintamenojen lisäämiseen. Valtionosuuksien arviointi on hankalaa. Valtionosuuksia pienentävät valtionosuusleikkaukset sekä valtionosuusuudistus. Valtionosuusarvio perustuu Kuntaliiton arvioon. Tähän arvioon tulee tarkennus kesän aikana. Valtionosuusarvio on 20,6 milj. euroa. Toimintatuottoihin on arvioitu 1 % korotus. Vesihuoltolaitoksen tuloihin on arvioitu 1,8 % lisäys. Toimintakuluissa henkilöstömenoihin on arvioitu 0,5 % korotus vuoden 2015 tasoon. Käytännössä tämä ei sisällä uutta henkilöstöä. Perusturvalle on arvioitu lisämenoa erikoissairaanhoidon kasvaviin menoihin, sivistyspalveluille kuluvan vuoden lisämäärärahaesityksen perusteella lukion menoihin lisäys ja teknisille palveluille rakennusten purkukustannuksiin. Näillä laskentaperiaatteilla saaduista kehysluvuista kaikilta palvelualueilta on vähennetty 1 %, joka on toiminnan tehostamisvaatimus. Palvelualueiden edellytetään esittävän toiminnallisia muutoksia, jotta toimintakatteen kasvu saadaan pidettyä kehyksen mukaisena. Kehys on tiukka eikä mahdollista uusia toimintoja muuten kuin uudelleenjärjestelyjen kautta. Hämeenkyrön kunta on onnistunut pysäyttämään aiemman hyvin voimakkaan menokasvun vuosiksi 2013 ja Toiminnan tuottavuuden kehittäminen jatkuu Liideri-hankkeen jälkeen palveluiden tuotekehittäjien koulutuksena ja kehittämisemme näkyy uudessa valtakunnallisessa kunta-alan työelämän kehittämisohjelmassa Kunteko Vuosina 2015 ja 2016 tulevat toteutumaan ne keskeisimmät investoinnit, joilla toiminnan tehokkuutta on perusteltu lisättävän. Näillä syillä on perusteltua lähteä kehyksen laadinnassa siitä, että toimintamenojen kasvu on noin 1 % vuosina Vuosikatteeksi edellä mainituilla veroprosentin korotuksen sisältävillä kehysluvuilla tulee 2,7 milj. euroa. Ilman veroprosentin korotusta vuosikate on 2 milj. euroa. Poistoista on tehty laskelma. Poistojen määrä kasvaa, sillä uudet investointihankkeet valmistuvat ja niistä alkavat poistot. Lisäksi poistoi-

7 211 hin sisältyy vanhojen rakennusten romutuksia. Vuoden 2016 poistojen määräksi arvioidaan 4,6 milj. euroa. Talousarvion 2016 laadintaprosessista etenee seuraavasti: - hallitus talousarviokehys - hallitus mahdollisesti tarkennettu kehys, jos pohjatietoihin tulee oleellisia muutoksia talousarvioesitykset palaavat lautakunnilta - hallitus veroprosenttiesitykset valtuustolle - valtuusto veroprosenttipäätökset - hallitus kunnanjohtajan talousarvioesitys hallitukselle - valtuusto talousarvion esittely tuuletusilta - valtuusto talousarvion hyväksyminen Oheismateriaalina on talousarviokehys 1 ja 2 tuloslaskelmamuodossa sekä palvelualueittaiset luvut. Oheismateriaalit lisätään sataman työtilaan perjantaina Esitys: Päätös: HALLITUS hyväksyy talousarvion valmistelun pohjaksi selosteosassa kerrotun palvelualuekohtaisen talousarvion 2016 kehyksen sekä talousarvion laadintaprosessin. HALLITUS hyväksyi esityksen yksimielisesti. Ote:. lautakunnat

8 212 ILMOITUKSET 1. Hämeenkyrön kunnan vastaus työllistämistä edistävän monialaisen yhteispalvelun johtoryhmän nimeämispyyntöön.

9 Hämeenkyrön kunta Hallitus MUUTOKSENHAKUKIELTO Kokouspäivä Pykälät 77 ja 78 Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisu-vaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 77 ja 78 HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät Valituskieltojen perusteet Muu peruste, mikä