Populismi, suomalaisen poliittisen kulttuurin korjaussarja? 1/8

Transkriptio

1 kulttuurin korjaussarja? 1/8 50 Joskus politiikka tuntuu niin monimutkaiselta, että en oikein ymmärrä mistä on kysymys : toisinaan tai usein (%) Äänesti populisteja Äänesti muuta 0 Suomi Norja Tanska Puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisten ihmisten ongelmista 70 80% Minulla ei ole mitään sananvaltaa siihen, mitä maan hallitus tai eduskunta päättävät ~60% (Paloheimo 2012, 340; aineisto ESS 2008) Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 1

2 kulttuurin korjaussarja? 2/8 Olisiko tällä jotain tekemistä asian kanssa? Suomalaisessa aineistossa tehokkuus, rationaalisuus ja asiantuntemus korostuivat. Poliittisia kiistoja käsiteltiin usein neutraaleina teknisinä faktoina (Luhtakallio & Ylä-Anttila 2011)...onko maan tapa sulkeistaa tuttuuden regiimiin kuuluvat asiat nostamalla jokainen konflikti välittömästi julkisen oikeuttamisen piiriin vaikeuttanut tai estänyt joidenkin tutkimuskysymysten ja teemojen tarkastelua? (Lonkila 2011) Ei vain tutkimuksessa, vaan myös politiikassa Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 2

3 kulttuurin korjaussarja? 3/8 Yleisin perustelu perussuomalaisten äänestämiselle eduskuntavaaleissa 2011: Halu saada liikettä jämähtäneeseen puoluejärjestelmään, ratkaisevasti tai melko paljon 80% (Borg 2012b, 201) Väite: Liikettä ei haluta pelkästään puoluejärjestelmään, vaan siihen miten politiikkaa tehdään Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 3

4 kulttuurin korjaussarja? 4/8 Populismi korjaussarjana: se ravistelee jämähtänyttä politiikkaa at least some degree of redemptive democracy's promise of salvation is actually necessary to lubricate the machinery of pragmatic democracy, and [...] if it is not present within the mainstream political system it may well reassert itself in the form of a populist challenge (Canovan 1999)...mutta kuolee sitten itsestään? As populists only mobilise when they are overcome with a sense of crisis, we can see that they are reluctantly political. This explains [...] why it becomes very difficult to sustain populist movements in the long-term, because [...] The appeal of the populist to their constituencies is usually on the basis of their unusualness and therefore as they become institutionalised into politics, they inevitably lose a major part of their popular appeal. (Taggart 2004) Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 4

5 kulttuurin korjaussarja? 5/8 Sopiiko Suvivirren laulaminen koulujen kevätjuhlaan? Suvivirrestä alkaa kesä. Taitaa olla omat tunteet pelissä. (N, 40, Oulu) Täysin käsittämätöntä, että joku edes asettaa asian kyseenlaiseksi. (M, 57, Espoo) No huh huh!! (M, 45, Kouvola) Jos suomalaiset joutuvat katselemaan muslimien uskonnolista pukeutumista ja naisen alistamista uskonnon varjolla, niin niin kauan voimme laulaa huoletta kerran vuodessa suvivirttä! ONKO KYSYMYS JOKIN VITSI??? (N, 53, Helsinki) (HS Vaalikone, eduskuntavaalit 2011) Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 5

6 kulttuurin korjaussarja? 6/8 Nämä vastaajat eivät yritä oikeuttaa mielipidettään vetoamalla mitattaviin yleisiin periaatteisiin Suvivirsi on heille jotain omaa Kulttuurinen symboli johon koetaan henkilökohtainen ja tunteellinen side, eikä sen loukkaamisesta voida edes keskustella yleisten periaatteiden tasolla, mitä tavallisesti poliittisilta vaateilta edellytetään Commonplaces (Thévenot 2011a, 2011b) Jaettuja kulttuurisen merkityksen alueita Rakentavat yhteisyyttä tuttuuden, kiintymyksen, kotona olemisen tunteen kautta Nämä vastaajat tuovat politiikan kentälle jotain sellaista, joka tavallisesti ulkoistetaan julkisesta yksityiseen sfääriin Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 6

7 kulttuurin korjaussarja? 7/8 Yksi tulkinta populismista: se on pyrkimys vedota (palata?) yhteisiin, jaettuihin kulttuurisiin kiinnepisteisiin sellaisessa poliittisessa julkisuudessa, joka normaalisti vaatii yleisiin, mitattaviin periaatteisiin viittaamista. Populismi vaatii yksityisen kokemuksen hyväksymistä poliittiseksi oikeutukseksi. Kyllä kansa tietää Vihdoinkin puolue joka puhuu asioista niiden oikeilla nimillä Populisti ja kovaksikeitetty parlamentaarinen byrokraatti puhuvat toistensa ohi, eri kielillä Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 7

8 kulttuurin korjaussarja? 8/8 Väitteet: 1. Suomalaisten laimea kiinnostus politiikkaan johtuu osaksi politiittisen kielenkäytön korkeasta abstraktiotasosta ja politiikan käsittämisestä a) yhteispelinä, jossa paras vaihtoehto on löydettävissä keskustelemalla b) teknologis-taloudellisina ongelmina, joissa paras vaihtoehto on löydettävissä mittaamalla 2. Populistisen politiikanteon odottamaton seuraus voi olla politiikan avautuminen laajemmalle kirjolle vaateita, jotka voivat perustua henkilökohtaisiin kokemuksiin yleisten periaatteiden sijaan Huom. tämä siis ottamatta kantaa vaateiden sisältöön pyrin tässä erottelemaan vaateet ja niiden esittämisen tavan. Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 8

9 Lähteet Borg, Sami (toim.) 2012a: Muutosvaalit Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012. Borg, Sami 2012b: Perussuomalaiset. Teoksessa Borg, Sami (toim.): Muutosvaalit Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012, Canovan, Margaret 1999: Trust the People! Populism and the Two Faces of Democracy. Political Studies 47(1), HS Vaalikone, eduskuntavaalit 2011: Lonkila, Markku 2011: Yhteisyyden kieliopit helsinkiläisessä ja pietarilaisessa kaupunkiaktivismissa. Sosiologia 48(1), Luhtakallio, Eeva & Ylä-Anttila, Tuomas 2011: Julkisen oikeuttamisen analyysi sosiologisena tutkimusmenetelmänä. Sosiologia 48(1), Paloheimo, Heikki 2012: Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa Borg, Sami (toim.): Muutosvaalit Oikeusministeriön selvityksiä ja ohjeita 16/2012, Taggart, Paul 2004: Populism and representative politics in contemporary Europe. Journal of Political Ideologies 9(3), Thévenot, Laurent 2011a: Oikeutettavuuden rajat. Yhteiselämää koossapitävät sidokset ja niiden väärinkäyttö. Sosiologia 48(1), Thévenot, Laurent 2011b: Power and oppression from the perspective of the sociology of engagements: a comparison with Bourdieu s and Dewey s critical approaches to practical activities. Irish Journal of Sociology 19(1), Sosiologipäivät Tuukka Ylä-Anttila / Helsingin yliopisto 9